Puolustuslaitoksesta puolustusvoimiksi
Suomen puolustus alkoi nivoutua yhä kiinteämmäksi osaksi valtion turvallisuuspolitiikkaa 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1970 perustettiin ensimmäinen parlamentaarinen puolustuskomitea ottamaan kantaa kehitykseen.
Vuonna 1974 säädetty laki puolustusvoimista noudatti monilta osin komitean mietinnön suosituksia. Puolustuslaitos sai yli 55-vuotisen historiansa lakisääteiset tehtävät. Samalla sen nimi muuttui puolustusvoimiksi.
1960-luvun puolivälistä Suomen puolustusdoktriini alkoi saada lisää sodan tai kriisin ennaltaehkäisyyn tähtääviä piirteitä. Puolustusjärjestelyt haluttiin laajentaa koko maan kattavaksi alueelliseksi puolustukseksi. Tämä tapahtui vuonna 1966, kun puolustuslaitos siirtyi sotilaslääniorganisaatioon. Uudet operatiiviset ja taktiset ohjeet kehittyivät 1970-luvun alussa. Uutta doktriinia kuvattiin piirroksella, jossa paikallispuolustus muodosti lattian. Sen päällä suojajoukot viivyttivät ja pääjoukot jatkoivat hyökkäämällä ratkaisun aikaansaamiseksi.
Suomessa ei ole keskusteltu niistä velvoitteista mitä NATO jäsenyys Suomelle tulee kasvavassa määrin aiheuttamaan. Kysymys ei ole vain rahasta vaan monesta muustakin asiasta. NATO tarjoaa hyvin palkattuja kansainvälisiä tehtäviä suomalaisille upseereille, mutta mitä turvaa nuo joukot ulkomailla Suomelle antavat. Velvoitteet lähettää elävää voimaa sotimaan ulkomaille kasvaa EU johtajien puheissa koko ajan.
Eikö Suomen armeija nykyisi ole enää Suomen kansan puolustaja, mitä Puolustusvoimat 1970 luvulla oli, vaan NATO johdon työkalu muiden maiden alistamiseksi?
Suomen puolustus alkoi nivoutua yhä kiinteämmäksi osaksi valtion turvallisuuspolitiikkaa 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1970 perustettiin ensimmäinen parlamentaarinen puolustuskomitea ottamaan kantaa kehitykseen.
Vuonna 1974 säädetty laki puolustusvoimista noudatti monilta osin komitean mietinnön suosituksia. Puolustuslaitos sai yli 55-vuotisen historiansa lakisääteiset tehtävät. Samalla sen nimi muuttui puolustusvoimiksi.
1960-luvun puolivälistä Suomen puolustusdoktriini alkoi saada lisää sodan tai kriisin ennaltaehkäisyyn tähtääviä piirteitä. Puolustusjärjestelyt haluttiin laajentaa koko maan kattavaksi alueelliseksi puolustukseksi. Tämä tapahtui vuonna 1966, kun puolustuslaitos siirtyi sotilaslääniorganisaatioon. Uudet operatiiviset ja taktiset ohjeet kehittyivät 1970-luvun alussa. Uutta doktriinia kuvattiin piirroksella, jossa paikallispuolustus muodosti lattian. Sen päällä suojajoukot viivyttivät ja pääjoukot jatkoivat hyökkäämällä ratkaisun aikaansaamiseksi.
Suomessa ei ole keskusteltu niistä velvoitteista mitä NATO jäsenyys Suomelle tulee kasvavassa määrin aiheuttamaan. Kysymys ei ole vain rahasta vaan monesta muustakin asiasta. NATO tarjoaa hyvin palkattuja kansainvälisiä tehtäviä suomalaisille upseereille, mutta mitä turvaa nuo joukot ulkomailla Suomelle antavat. Velvoitteet lähettää elävää voimaa sotimaan ulkomaille kasvaa EU johtajien puheissa koko ajan.
Eikö Suomen armeija nykyisi ole enää Suomen kansan puolustaja, mitä Puolustusvoimat 1970 luvulla oli, vaan NATO johdon työkalu muiden maiden alistamiseksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nato ei tietenkään alista mitään eikä ketään. Venäjä alistaa silloin kun pystyy, mutta Nato estää sen toiminnan jäsenmaissaan.
Nato-tehtävissä olevien Suomalaisupseerien tehtäviä on liittolaisten kesken luottamuksella välittää ja jakaa tietoa puolin ja toisin, toimia yhdyshenkilöinä, suunnitella, seurata, selventää, antaa asiantuntijamielipiteitä sekä vaikuttaa päätöksiin esim. sotatilanteessa jos vaikka Suomi joutuisi tai olisi joutumassa itse hyökkäyksen kohteeksi. Siksihän Mikkeliinkin saatiin alaesikunta. Se on luottamuksen osoitus ja paras sijoituspaikka. Sodanjohto koetetaan pitää mahdollisimman paikallisissa käsissä koska paras tuntemus Suomesta ja sen armeijasta on suomalaisilla. Myös Mikkelin alaesikunnan toisessa päässä Yhdysvaltojen Virginian komentokeskuksessa ja laivastotukikohdassa suomalaisyhdysupseereja. Kuin myös Brysselissä. Nato tarvitsee muutenkin suomalaista toimintatapakulttuuria.