Nykyisen demarijohdon talousosaaminen on luokatonta.
Peter Fagernäs: Demarien pitää löytää uusi Väinö Tanner
Anonyymi-ap
32165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eikö betonikuskin talousosaaminen riitä?
Ei taida.
Tytti ansioitui Uniper-kaupoilla.
Eikö demarit osaa antaa eliitille veroale jytkyjä ?
Vuonna 2023 yli 100000 euroa tienanneet eli 3,3 % kansasta maksoi 25 % tuloveroista ja veronluonteisista maksuista
Muuttaa Venäjälle, niin verotuksensa kevenee. Mikä järki on alkaa hyysäämään 3,3% kansasta kaikkein muiden kustannuksella.
Tuo 3,3% elää reilusti leveämmin kuin muut eikä silti tee mitään muuta kuin ulisee.
Onko juristi Fagernäs saanut kannattamaan nakkikioskiakaan?
Ja porvarien pitäisi löytää uusi Juha Rihtniemi, Ilkka Suominen tai Johannes Virolainen. Sovun ja yhteistyön hakeminen vaatii poliittista tahtoa ja taitoa ja näiltä kolmelta se aikoinaan luonnistui. Nykypäivän porvarijohtajat ovat kaikki persumielisiä.
Sanna ei halunnut yhteistyötä persujen kanssa.
Kokoomuksen ja EK:n johdon osaaminen on sitten erinomaista?
Sijoituspankkiiri, joka on koulutukseltaan juristi, arvostelee ihmisiä, joilla on johdettavanaan kokonainen kansantalous. Erittäin vakuuttavaa puhetta haulikkometsästäjältä.
Kyllä tuo valtiotieteen kandin voittaa.
Tytti on filosofian maisteri. Hänen pääaineensa oli germaaninen filologia ja sivuaineita valtio-oppi ja sosiologia.
Tietääkö joku yhtäkään rehellistä juristia ??
Tietääkö joku yhtään rehellistä vassaria?
Minä tiedän montakin, demareista oikeastaan kaikki.
Puoluejohtajista Lindtman on tällä hetkellä ainoa, joka uskaltaa sanoa totuuden.
Missä, haulikkoammunnassako?
Juristintollo ei osaa ratkaista ensimmäistäkään diffenrentiaaliyhtälöä. Eikä tiedä edes perusteita kansantaloudesta.
Mitä sitten? Myös matemaatikot ovat filosofian maistereita, toisin kuin juristit.
Ja lisätään nyt tyhmimmille tiedoksi: valtiotieteen opintoihin voi sisältyä kansantaloustiedettä, jos niin valitsee.
Se ei tietenkään takaa minkään osaamista. Riikka Purra on hyvä esimerkki valtiotiedettä opiskelleesta, joka on lukenut ainakin yhden kurssin verran opetellut ulkoa kansantaloustiedettä. Hänellä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, miten talous toimii, eikä hän pysty käytännön esimerkein kuvaamaan mitään taloustieteessä mainittua. Ainakaan hän ei koskaan niin tee. Sen sijaan hän toistelee puheissaan ja näkyy jollakin tavoin, virkamiesten avustamana, toteuttavan tiettyjä jossain kansantaloustieteen alkeiskirjoissa mainittuja yksinkertaistuksia. Hän ei siinä ole ainoa laatuaan.
Fyysikkona tai insinöörinä ei tuollaisella ulkoaopitulla "osaamisella" olisi töissä viikkoa pidempään missään alansa työpaikassa. Oikeistopuolueen puheenjohtajana sillä sen sijaan voi tienata enemmän kuin fyysikko tai diplomi-insinööri tienaa.
Ja punaiset huulet.
Ei tarvita mitään muuta osaamista kuin kyky villitä omat joukot. Tyhmät kyllä seuraavat kunhan saarnaa niille mitä ne haluavat kuulla.
Tuo on ollut Fagernäsien ja oikeiston tapa toimia aina.
SDP ollut jopa yli 100 Kansanedustajaa!
On siis voinut yksinään muodostaa Hallituksen.
Noistakin ajoista on Suomi selvinnyt!
Itsenäisyytemme aikana SDP:llä ei ole ollut yksinään enemmistöä Eduskunnassa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa demareilla on ollut ja ovat muodostaneet yhden puolueen hallituksia.
Suomen talous on kuralla, koska Suomi on aina ollut liian oikeistolainen maa. Nyt oikeisto on tekemässä Suomesta samanlaista rupulaa kuin Itä-Euroopan maatkin ovat.
Aivan varmasti vihollisen leirissä halutaan demareille mahdollisimman huono puheenjohtaja, jollainen esimerkiksi persuilla on tällä hetkellä.
Tämä Tanner pudotti ensin demareiden kansanedustajamäärän 80:stä 60:eenm, ja lopulta 38:een. Jopa muuan Marin sai houkuteltua demareille enemmän paikkoja eduskuntaan.
Vuosi - ääni-% - paikkoja - johtaja
--------------------------
1907 - 37,0 - 80 - Edvard Valpas-Hänninen
1908 - 38,4 - 83 - Edvard Valpas-Hänninen
1909 - 39,9 - 84 - Edvard Valpas-Hänninen
1910 - 40,0 - 86 - Matti Paasivuori
1911 - 40,0 - 86 - Matti Paasivuori
1913 - 43,1 - 90 - Matti Paasivuori
1916 - 47,3 - 103 - Matti Paasivuori
1917 - 44,8 - 92 - Kullervo Manner
1919 - 38,0 - 80 - Väinö Tanner
1922 - 25,0 - 53 - Väinö Tanner
1924 - 29,0 - 60 - Väinö Tanner
1927 - 28,3 - 60 - Matti Paasivuori
1929 - 27,4 - 59 - Matti Paasivuori
1930 - 34,3 - 66 - Kaarlo Harvala
1933 - 37,3 - 78 - Kaarlo Harvala
1936 - 38,6 - 83 - Kaarlo Harvala
1939 - 39,8 - 85 - Kaarlo Harvala
1945 - 25,1 - 50 - Onni Hiltunen
1948 - 26,3 - 54 - Emil Skog
1951 - 26,5 - 53 - Emil Skog
1954 - 26,3 - 54 - Emil Skog
1958 - 23,1 - 48 - Väinö Tanner
1962 - 19,5 - 38 - Väinö Tanner
1966 - 27,2 - 55 - Rafael Paasio
1970 - 23,4 - 52 - Rafael Paasio
1972 - 25,6 - 55 - Rafael Paasio
1975 - 24,9 - 54 - Rafael Paasio
1979 - 23,9 - 52 - Kalevi Sorsa
1983 - 26,7 - 57 - Kalevi Sorsa
1987 - 24,1 - 56 - Kalevi Sorsa
1991 - 22,1 - 48 - Pertti Paasio
1995 - 28,3 - 63 - Paavo Lipponen
1999 - 22,3 - 51 - Paavo Lipponen
2003 - 24,5 - 53 - Paavo Lipponen
2007 - 21,4 - 45 - Eero Heinäluoma
2011 - 19,1 - 42 - Jutta Urpilainen
2015 - 16,5 - 34 - Antti Rinne
2019 - 17,7 - 40 - Antti Rinne
2023 - 19,9 - 43 - Sanna Marin
Pyysin tekoälyä analysoimaan lukuja.
Keskimääräistä parhaiten kuvaava vuosi ja johtaja
Etsitään vuosi, jonka ääni-% ja paikkamäärä ovat lähimpänä sekä aritmeettista että painotettua keskiarvoa.
Vertailtavat arvot:
– Ääni-% keskiarvo: 32,74 %
– Paikat keskiarvo: 54,05
– Ääni-% painotettu keskiarvo: 33,42 %
– Paikat painotettu keskiarvo: 55,17
Lasketaan etäisyydet jokaiselle vuodelle (esim. euklidinen etäisyys näistä keskiarvoista).
Nopeutettuna analyysinä:
– 1933: 37,3 % – 78 paikkaa → liian korkea
– 1966: 27,2 % – 55 paikkaa → hyvin lähellä: (ääni-% vajaa 5,5 yksikköä, paikkamäärä täsmälleen)
– 1972: 25,6 % – 55 paikkaa → ääni-% vielä kauempana
– 1983: 26,7 % – 57 paikkaa → kohtalainen
– 1995: 28,3 % – 63 paikkaa → hiukan liian korkea molemmissa
Lähimpänä keskiarvoja kokonaisuutena on vuosi 1966, johtajana Rafael Paasio.
"Lähimpänä keskiarvoja kokonaisuutena on vuosi 1966, johtajana Rafael Paasio"
Millä tavalla tuo epämääräinen taskulaskinharjoitus on jotenkin hyödyllistä tietoa? Vai onko tarkoitus tehdä syväkin vaikutus juuri ja juuri yhteen- ja vähennyslaskun osaavaan lottokupongin täyttäjään?
Siihen on hyvä peilata demareiden nykytilaa. Ovat tällä hetkellä ns. suosiossa vielä hieman taempana historiallista menestystään.
No ei oikein ole. Pelkästään lainsäädäntö on aiheuttanut puolueen äänestäjämääriin mm 1920-30-luvuilla melkoisia heilahduksia. Kommunistilakien säätämiseen SDP itse ei pystynyt vaikuttamaan juuri mitään, koskapa ei halunnut käyttää ulkoparlamentaarisia keinoja.
Demarit jo sellainen ehtoopuolellaan oleva auringonlaskunpuolue...
Sanna Marin -ilmiökin jo käytettiin ja sulonsa näytettiin, vaan siihenkin tyttöseen meni jo maku ja häneen petyttiin.
Kas, aivan samaa retoriikkaa kuin mitä lipposdemarit suolsivat ennen Jäätteenmäen-Vanhasen-hallitusta.
Onkohan sama kirjoittajakin?
Siis silloin kuulema Keskustan aika oli ohi ja se tulisi kutistumaan pienpuolueeksi. Vaaleissa se oli suurin voittaja ja perusti seuraavan hallituksen.
Kokoomustrollit kai työskentelevät nälkäpalkalla kun lauantaitkin roikkuvat jollain keskustelupalstalla.
Sellaista ei vaan löydy.
Kyllä pankkimies Peter tietää.
Huulipunakirahvi natkuttaa rasismia kuin rikkinäinen levysoitin.