Moraali tulee??

Vain apinat lentävät lentokoneita.
Britit yrittivät 2. Maailmansodassa opettaa puluja lentämään "risteilyohjuksia", mutta ei onnistunut.

Uskovaisille riittää kun riittävästi lattialla kieriskelyä ja Siansaksaa!

Anonyymi kirjoitti:

Uskovaisille riittää kun riittävästi lattialla kieriskelyä ja Siansaksaa!

Ja pedofiileja joille voi antaa anteeksi.

Usko yliluonnolliseen on DNA:han kirjoitettu. Vaikka uskonnot ja uskomukset häviää tai muuttuu, uskonnollisuuden viettiä on äärimmäisen vaikea hävittää. Se tapahtuu kyllä, mikäli kaikki uskonnot käsitetasolla hävitetään. Kun informaatio puuttuu, jäljelle jää primitiiviset tuntemukset jostain epämääräisestä. Eli käytännössä olisi siltä osin paluu aikaan, kun uskontoja ei vielä ollut. Pimeän, tuntemattoman, vaaran, uhan yms. pelko on ollut aina osa ihmisluontoa ja se on myös tuntemiemme uskontojärjestelmien perusta.

Tiede on ateistista.

VarmaTieto LOL

Anonyymi kirjoitti:

Tiede on ateistista.

🧠 Tiede ei itse asiassa ole ateistista — vaan **maailmankatsomuksesta riippumatonta**. Se ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan keskittyy **havaittavien ilmiöiden selittämiseen** toistettavien kokeiden ja havaintojen avulla.

Tässä muutama tarkennus:

- 🔍 **Tiede ei vaadi uskoa eikä epäuskoa**. Se vaatii todisteita. Tieteentekijöiden joukossa on sekä uskonnollisia että ateistisia ihmisiä.
- 🧪 **Menetelmällisesti tiede on naturalistista**, eli se olettaa, että ilmiöt selittyvät luonnollisilla, testattavilla syillä. Tämä ei tarkoita, että tiede olisi ateistista, vaan että se ei käytä yliluonnollisia selityksiä.
- 🤝 **Tiede ja uskonto voivat elää rinnakkain**, jos niitä ei aseteta toisiaan vastaan. Esimerkiksi monet kristityt tutkijat näkevät tieteen keinona tutkia Jumalan luomistyötä.

Jos sanot "tiede on ateistista", se voi viitata siihen, että tieteellinen menetelmä ei hyväksy uskonnollisia selityksiä. Mutta se ei tarkoita, että tiede olisi ideologisesti ateistinen — se on **neutraali** suhteessa maailmankatsomuksiin.

Haluatko tutkia, miten eri uskonnot suhtautuvat tieteeseen tai miten tiede on vaikuttanut uskonnolliseen ajatteluun? Se voisi olla kiehtova jatko!

Anonyymi kirjoitti:

VarmaTieto LOL

Varma Tieto oli nikkini. Jouduin siitä luopumaan kun jouduin maalittamisen kohteeksi sekä monien kunnianloukkauksien tasoisten solvausten kohteeksi.

AimoAteisti kirjoitti:

Varma Tieto oli nikkini. Jouduin siitä luopumaan kun jouduin maalittamisen kohteeksi sekä monien kunnianloukkauksien tasoisten solvausten kohteeksi.

Sama toistuu tällä nikilläsi, mutta et tiedä siitä hevon humppaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sama toistuu tällä nikilläsi, mutta et tiedä siitä hevon humppaa.

Odotellaan. Oikeus hoitaa jos aihetta.

Anonyymi kirjoitti:

Sama toistuu tällä nikilläsi, mutta et tiedä siitä hevon humppaa.

Onneksi en tiedä jos tietäisin niin romahtaisin ja pyytäisin apua Jeesukselta. Rakastaako Jeesus sinua?

AimoAteisti kirjoitti:

Onneksi en tiedä jos tietäisin niin romahtaisin ja pyytäisin apua Jeesukselta. Rakastaako Jeesus sinua?

Jeesus on fiktiota. Toki tämän fiktiivisen ihmisen sanotaan rakastavan muita ihmisiä, mutta eihän se ole todellista. Sillä ei ole siksi mitään väliä.

Juuri näin jopa Copilot on kanssasi samaa mieltä.

Tuo on terävä ja historiallisesti perusteltu havainto. Monissa kulttuureissa uskonto on ollut moraalin auktoriteetti, ja sen kautta on määritelty, mikä on "hyvää" ja "pahaa". Kun moraali sidottiin uskonnollisiin oppeihin, siitä tuli väline sosiaaliseen kontrolliin – ja samalla myös vallankäyttöön.

📜 **Historiallinen konteksti:**
- Antiikista lähtien uskonto on ollut keskeinen moraalin lähde. Esimerkiksi kristinuskossa kymmenen käskyä määrittelivät moraalisia normeja, joita rikkomalla ihminen ei ollut vain lainrikkoja, vaan myös syntinen.
- Uskonnolliset instituutiot ovat usein olleet yhteiskunnan moraalinvartijoita, ja niiden kautta on voitu oikeuttaa syrjintää, rangaistuksia tai ulossulkemista.

⚖️ **Uskonto ja moraali – erottamattomat vai erilliset?**
- Moni uskoo, että moraali kumpuaa uskonnosta, mutta filosofisesti moraali voidaan perustella myös sekulaaristi: empatia, yhteisön hyvinvointi, rationaalinen ajattelu.
- Ateistit ja agnostikot ovat usein joutuneet puolustamaan moraalista kyvykkyyttään, ikään kuin ilman uskontoa ei voisi olla hyvä ihminen.

🔍 **Sosiaalinen vaikutus:**
- Kun uskonto monopoloi moraalin, se voi johtaa siihen, että toisinajattelijat – olipa kyseessä ateisti, eri uskonnon edustaja tai kriitikko – nähdään uhkana.
- Tämä voi synnyttää hierarkioita, joissa "oikein uskovat" ovat moraalisesti ylempänä kuin muut.

Ajatuksesi nostaa esiin tärkeän kysymyksen: **voiko moraali olla universaali ilman uskontoa?** Ja jos voi, miksi se on ollut niin vaikea hyväksyä historiallisesti? Jos haluat, voin kaivaa esiin filosofien näkemyksiä tästä – vaikkapa Kantin, Humen tai vaikkapa suomalaisen Esa Saarisen. Tai voimme pohtia, miten nyky-yhteiskunnat suhtautuvat uskonnottomaan moraaliin.

AimoAteisti kirjoitti:

Juuri näin jopa Copilot on kanssasi samaa mieltä.

Tuo on terävä ja historiallisesti perusteltu havainto. Monissa kulttuureissa uskonto on ollut moraalin auktoriteetti, ja sen kautta on määritelty, mikä on "hyvää" ja "pahaa". Kun moraali sidottiin uskonnollisiin oppeihin, siitä tuli väline sosiaaliseen kontrolliin – ja samalla myös vallankäyttöön.

📜 **Historiallinen konteksti:**
- Antiikista lähtien uskonto on ollut keskeinen moraalin lähde. Esimerkiksi kristinuskossa kymmenen käskyä määrittelivät moraalisia normeja, joita rikkomalla ihminen ei ollut vain lainrikkoja, vaan myös syntinen.
- Uskonnolliset instituutiot ovat usein olleet yhteiskunnan moraalinvartijoita, ja niiden kautta on voitu oikeuttaa syrjintää, rangaistuksia tai ulossulkemista.

⚖️ **Uskonto ja moraali – erottamattomat vai erilliset?**
- Moni uskoo, että moraali kumpuaa uskonnosta, mutta filosofisesti moraali voidaan perustella myös sekulaaristi: empatia, yhteisön hyvinvointi, rationaalinen ajattelu.
- Ateistit ja agnostikot ovat usein joutuneet puolustamaan moraalista kyvykkyyttään, ikään kuin ilman uskontoa ei voisi olla hyvä ihminen.

🔍 **Sosiaalinen vaikutus:**
- Kun uskonto monopoloi moraalin, se voi johtaa siihen, että toisinajattelijat – olipa kyseessä ateisti, eri uskonnon edustaja tai kriitikko – nähdään uhkana.
- Tämä voi synnyttää hierarkioita, joissa "oikein uskovat" ovat moraalisesti ylempänä kuin muut.

Ajatuksesi nostaa esiin tärkeän kysymyksen: **voiko moraali olla universaali ilman uskontoa?** Ja jos voi, miksi se on ollut niin vaikea hyväksyä historiallisesti? Jos haluat, voin kaivaa esiin filosofien näkemyksiä tästä – vaikkapa Kantin, Humen tai vaikkapa suomalaisen Esa Saarisen. Tai voimme pohtia, miten nyky-yhteiskunnat suhtautuvat uskonnottomaan moraaliin.

Lue lisää

Kaiva Kantin näkemys tuoden mukaan etenkin se, miten Kantin ajatuksia on kritisoitu.

Anonyymi kirjoitti:

Kaiva Kantin näkemys tuoden mukaan etenkin se, miten Kantin ajatuksia on kritisoitu.

Tässä pikku raapaisu Kantin ajatuksista.

AimoAteisti kirjoitti:

Tässä pikku raapaisu Kantin ajatuksista.

Immanuel Kantin moraalikäsitys on yksi länsimaisen filosofian kulmakivistä, ja se perustuu velvollisuusetiikkaan eli deontologiaan. Kant ei katsonut moraalin perustuvan seurauksiin tai tunteisiin, vaan järkeen ja universaaleihin periaatteisiin.

🧠 Kantin moraalifilosofian ydin: Kategorinen imperatiivi

Kantin kuuluisin moraaliperiaate on kategorinen imperatiivi, joka tarkoittaa ehdotonta moraalilakia. Hän muotoili sen useilla tavoilla, joista tunnetuimmat ovat:

- "Toimi aina siten, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen moraalilaki."
→ Jos et haluaisi kaikkien toimivan samalla tavalla, toimintasi ei ole moraalisesti hyväksyttävää.

- "Kohtele ihmisiä, myös itseäsi, aina päämäärinä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä."
→ Ihmisiä ei saa käyttää hyväksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

- "Toimi kuin olisit moraalilain säätäjä universaalissa valtakunnassa."
→ Moraalinen toiminta edellyttää, että voit seistä sen takana kuin se olisi laki kaikille.

🔍 Kantin moraalin piirteitä

- Universaalius: Moraalilaki pätee kaikkiin järkeviin olentoihin, ajasta ja paikasta riippumatta.
- Autonomia: Moraalinen toiminta perustuu yksilön järkeen, ei ulkoisiin auktoriteetteihin.
- Velvollisuus: Moraalisesti oikea teko ei ole se, joka tuottaa eniten hyvää, vaan se, joka noudattaa moraalilakia.

📚 Kantin keskeiset teokset moraalista

- Grundlegung zur Metaphysik der Sitten (1785) – Moraalin metafysiikan perustukset
- Kritik der praktischen Vernunft (1788) – Käytännöllisen järjen kritiikki

Kantin moraalifilosofia haastaa meitä kysymään: Toiminko tavalla, jota voisin toivoa kaikkien noudattavan? Se ei ole aina helppoa, mutta se tarjoaa selkeän kompassin eettiseen pohdintaan.

Haluatko syventyä johonkin tiettyyn Kantin moraaliperiaatteeseen tai vertailla sitä muihin filosofeihin, kuten Aristoteleen tai utilitaristeihin?

AimoAteisti kirjoitti:

Immanuel Kantin moraalikäsitys on yksi länsimaisen filosofian kulmakivistä, ja se perustuu velvollisuusetiikkaan eli deontologiaan. Kant ei katsonut moraalin perustuvan seurauksiin tai tunteisiin, vaan järkeen ja universaaleihin periaatteisiin.

🧠 Kantin moraalifilosofian ydin: Kategorinen imperatiivi

Kantin kuuluisin moraaliperiaate on kategorinen imperatiivi, joka tarkoittaa ehdotonta moraalilakia. Hän muotoili sen useilla tavoilla, joista tunnetuimmat ovat:

- "Toimi aina siten, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen moraalilaki."
→ Jos et haluaisi kaikkien toimivan samalla tavalla, toimintasi ei ole moraalisesti hyväksyttävää.

- "Kohtele ihmisiä, myös itseäsi, aina päämäärinä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä."
→ Ihmisiä ei saa käyttää hyväksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

- "Toimi kuin olisit moraalilain säätäjä universaalissa valtakunnassa."
→ Moraalinen toiminta edellyttää, että voit seistä sen takana kuin se olisi laki kaikille.

🔍 Kantin moraalin piirteitä

- Universaalius: Moraalilaki pätee kaikkiin järkeviin olentoihin, ajasta ja paikasta riippumatta.
- Autonomia: Moraalinen toiminta perustuu yksilön järkeen, ei ulkoisiin auktoriteetteihin.
- Velvollisuus: Moraalisesti oikea teko ei ole se, joka tuottaa eniten hyvää, vaan se, joka noudattaa moraalilakia.

📚 Kantin keskeiset teokset moraalista

- Grundlegung zur Metaphysik der Sitten (1785) – Moraalin metafysiikan perustukset
- Kritik der praktischen Vernunft (1788) – Käytännöllisen järjen kritiikki

Kantin moraalifilosofia haastaa meitä kysymään: Toiminko tavalla, jota voisin toivoa kaikkien noudattavan? Se ei ole aina helppoa, mutta se tarjoaa selkeän kompassin eettiseen pohdintaan.

Haluatko syventyä johonkin tiettyyn Kantin moraaliperiaatteeseen tai vertailla sitä muihin filosofeihin, kuten Aristoteleen tai utilitaristeihin?

Lue lisää

Kritiikkiä

AimoAteisti kirjoitti:

Kritiikkiä

Kantin moraalifilosofiaa on arvostettu sen johdonmukaisuudesta ja universaaliuden tavoittelusta, mutta se ei ole jäänyt ilman kritiikkiä. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia, joilla Kantin ajatuksia on haastettu:

---

⚖️ 1. Liiallinen rationalismi

Kant korostaa järjen roolia moraalin perustana ja sulkee pois tunteet ja seuraukset. Kritiikkiä on esitetty siitä, että:

- Empatia ja myötätunto jäävät moraalisen harkinnan ulkopuolelle.
- Moraali voi vaikuttaa kylmältä ja epäinhimilliseltä, jos se ei ota huomioon ihmisten tunteita tai tilanteiden ainutlaatuisuutta.

Esimerkiksi: auttaisitko ystävääsi vastoin sääntöjä, jos se pelastaisi hänen henkensä? Kantin mukaan ei, jos teko ei täytä kategorisen imperatiivin ehtoja.

---

🔄 2. Kategorisen imperatiivin soveltamisen vaikeus

Vaikka Kantin periaate kuulostaa selkeältä ("toimi vain sen mukaan, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen laki"), sen käytännön soveltaminen voi olla hankalaa:

- Mikä on "yleinen laki"? Eri ihmiset voivat tulkita sen eri tavoin.
- Joissain tilanteissa imperatiivi voi johtaa ristiriitaisiin lopputuloksiin tai olla liian abstrakti.

---

🧩 3. Seurausten sivuuttaminen

Kantin etiikka ei ota huomioon teon seurauksia, mikä on johtanut kritiikkiin:

- Utilitaristit kuten Jeremy Bentham ja John Stuart Mill korostavat, että moraalin tulisi perustua siihen, kuinka paljon hyvää teko tuottaa.
- Kantin näkökulma voi johtaa tilanteisiin, joissa velvollisuudesta toimiminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

---

🧠 4. Autonomian ihanne vs. sosiaalinen todellisuus

Kant ajattelee, että moraalinen toiminta perustuu yksilön autonomiaan ja järkeen. Kritiikkiä on tullut siitä, että:

- Ihmiset eivät aina toimi rationaalisesti – emotionaaliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat päätöksiin.
- Kantin malli voi sivuuttaa yhteiskunnalliset rakenteet, jotka rajoittavat yksilön valinnanvapautta.

---

📚 Lähteitä ja lisälukemista

- Gaudeamus: Käytännöllisen järjen kritiikki esittelee Kantin moraalifilosofian pääteoksen.
- Filosofia.fi: Kantin elämä ja ajattelu tarjoaa laajemman katsauksen hänen vaikutuksestaan ja vastaanotostaan.
- Mielen Ihmeet: Kantin filosofian avaimet auttaa ymmärtämään hänen ajattelunsa ydinkohtia ja rajoja.

---

Jos haluat, voin vertailla Kantin moraalifilosofiaa vaikkapa Aristoteleen hyve-etiikkaan tai nykyajan eettisiin näkemyksiin. Tai voimme pohtia, miten Kantin ajatukset soveltuvat nykypäivän moraalisiin dilemmoihin.