Absoluuttisesti Ateismista ja vapaa-ajattelusta.
Kaikki Jumalat tms. Henget
Käsitykset millä uskovat yrittävät vakuuttaa joutavat
Romukoppaan
Samoin kaikki ns. Pyhät kirjoitukset jotka ovat
Suoria ihmismielen tuomioita käytännössä
Ateismi on hyljännyt kaikki dokumentit
Koska ne vääristävät todellisuutta
Tiede on ainoa mittari todellisuuteen
Erittäin luotettavaa on seurata vain tiedettä
Kaikki Jumalat tms. Henget
Käsitykset millä uskovat yrittävät vakuuttaa joutavat
Romukoppaan
Samoin kaikki ns. Pyhät kirjoitukset jotka ovat
Suoria ihmismielen tuomioita käytännössä
Ateismi on hyljännyt kaikki dokumentit
Koska ne vääristävät todellisuutta
Tiede on ainoa mittari todellisuuteen
Erittäin luotettavaa on seurata vain tiedettä
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jos tieteellisesti ei voida todistaa uskovien ja uskontojen erilaisia väitteitä. Ne ovat silloin epätosia.
Esim. Lentokone ja Enkeli ovat sama asia.
Antimateria ja pimeä aine ovat kaksi nykytieteen suurimmista mysteereistä, ja nyt tiedemiehet selvittävät, voidaanko ne yhdistää selittääkseen, miksi ja miten maailmankaikkeutemme ylipäätään on olemassa.
Ei voida. Kyse on AntiMatter Dark Matter ja
Doesn't Matter.
Missä tietokoneita valmistetaan.
Voiko apinat lentää reittikoneita
kuten Böing.
Tästä on simulaattori testejä.
Tulossa.
Vain apinat lentävät lentokoneita.
Britit yrittivät 2. Maailmansodassa opettaa puluja lentämään "risteilyohjuksia", mutta ei onnistunut.
....apinat, erityisesti simpanssit ja bonobot, ovat osallistuneet tutkimuksiin, joissa ne käyttävät joystickia navigoidakseen virtuaalisissa ympäristöissä. Nämä kokeet tarjoavat arvokasta tietoa apinoiden kognitiivisista kyvyistä ja niiden kyvystä ymmärtää kolmiulotteisia tiloja.
Tutkimuksessa, jossa simpanssit käyttivät joystickia liikkumiseen 3D-virtuaaliympäristössä, havaittiin, että ne pystyivät navigoimaan tehokkaasti ja suorittamaan tehtäviä, kuten käännöksiä ja kohteiden etsimistä. Kuitenkin yksilölliset erot olivat merkittäviä; osa simpansseista suoriutui tehtävistä hyvin, kun taas toiset kohtasivat haasteita, kuten valintabiasseja, jotka vaikuttivat niiden tehokkuuteen.
Bonobot ovat myös osallistuneet tutkimuksiin, joissa ne käyttivät joystickia navigoidakseen virtuaalisessa ympäristössä. Tutkimuksessa bonobot, simpanssit ja ihmiset suorittivat samankaltaisia tehtäviä, kuten liikkumista ja kohteiden etsimistä, osoittaen kykyä ymmärtää virtuaalisen maailman rakenteita ja navigointia.
Toisessa tutkimuksessa simpansseja koulutettiin käyttämään joystickia liikkumiseen virtuaalisessa ympäristössä, jossa niiden tuli navigoida esteiden ympäri ja löytää piilotettuja kohteita. Tulokset osoittivat, että simpanssit pystyivät luomaan kognitiivisia karttoja ja käyttämään niitä tehokkaasti navigoidessaan virtuaaliympäristössä.
Apinoiden fysiologia eroaa ihmisistä, erityisesti sormien pituuden ja rakenteen osalta. Tämä tekee kaupallisten joystickien käytön apinoille haastavaksi. Tutkimuksissa on kehitetty erityisesti apinoille suunniteltuja ohjaimia, jotka ottavat huomioon niiden fyysiset erityispiirteet ja mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen virtuaalisten ympäristöjen kanssa.
Yhteenveto:
Vaikka apinat eivät voi lentää lentosimulaattorissa kuten ihmiset, ne voivat oppia käyttämään joystickia navigoidakseen virtuaalisissa ympäristöissä. Tämä osoittaa niiden kyvyn ymmärtää ja käsitellä kolmiulotteisia tiloja sekä suorittaa monimutkaisempia tehtäviä, jotka vaativat kognitiivista prosessointia. Nämä tutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa apinoiden kognitiivisista kyvyistä ja niiden kyvystä ymmärtää virtuaalisia maailmoja.
Ehkäpä joskus vuotta 3025 lentokapteeni
Ateisteille riittää kun riittävästi hampurilaisia ja Koskenkorvaa!
Uskovaisille riittää kun riittävästi lattialla kieriskelyä ja Siansaksaa!
Ja pedofiileja joille voi antaa anteeksi.
Evoluutio johtaa vääjäämättä siihen että
apinat osallistuvat enemmän ihmisten
auttamiseen. Esim. Kiinteistöhuolto.
Armeijan urheilupuoli kouluttajina.
Lintulajit myös mikropiireillä ohjataan.
Orwell eittämättä on oikeassa.
Eiköhän se nyt vaan ole niin, että moderni ihminen ei tarvitse enää uskonnollisia selityksiä painovoimalle, sähkömagnetismille tai muille luonnonilmiöille.
Sinäkin voit vapauttaa itsesi uskontojen höpötarinoista - niihin vaan ei tarvitse uskoa.
Eroa kirkosta aluksi. Lopeta jumalan liittäminen
rakkauteen. HÖPÖhommaa. Kyse on kemiasta.
Mikään kirkko ei puhu totta maailmassa.
Papit häviävät sukupuuttoon. Vain ateismi jyllää.
Uusi aikakausi on alkanut jo.
Usko yliluonnolliseen on DNA:han kirjoitettu. Vaikka uskonnot ja uskomukset häviää tai muuttuu, uskonnollisuuden viettiä on äärimmäisen vaikea hävittää. Se tapahtuu kyllä, mikäli kaikki uskonnot käsitetasolla hävitetään. Kun informaatio puuttuu, jäljelle jää primitiiviset tuntemukset jostain epämääräisestä. Eli käytännössä olisi siltä osin paluu aikaan, kun uskontoja ei vielä ollut. Pimeän, tuntemattoman, vaaran, uhan yms. pelko on ollut aina osa ihmisluontoa ja se on myös tuntemiemme uskontojärjestelmien perusta.
Ikävää mutta tiede ei välitä ateismista eikä teismistä hevon humppaa.
Tiede on ateistista.
VarmaTieto LOL
🧠 Tiede ei itse asiassa ole ateistista — vaan **maailmankatsomuksesta riippumatonta**. Se ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan keskittyy **havaittavien ilmiöiden selittämiseen** toistettavien kokeiden ja havaintojen avulla.
Tässä muutama tarkennus:
- 🔍 **Tiede ei vaadi uskoa eikä epäuskoa**. Se vaatii todisteita. Tieteentekijöiden joukossa on sekä uskonnollisia että ateistisia ihmisiä.
- 🧪 **Menetelmällisesti tiede on naturalistista**, eli se olettaa, että ilmiöt selittyvät luonnollisilla, testattavilla syillä. Tämä ei tarkoita, että tiede olisi ateistista, vaan että se ei käytä yliluonnollisia selityksiä.
- 🤝 **Tiede ja uskonto voivat elää rinnakkain**, jos niitä ei aseteta toisiaan vastaan. Esimerkiksi monet kristityt tutkijat näkevät tieteen keinona tutkia Jumalan luomistyötä.
Jos sanot "tiede on ateistista", se voi viitata siihen, että tieteellinen menetelmä ei hyväksy uskonnollisia selityksiä. Mutta se ei tarkoita, että tiede olisi ideologisesti ateistinen — se on **neutraali** suhteessa maailmankatsomuksiin.
Haluatko tutkia, miten eri uskonnot suhtautuvat tieteeseen tai miten tiede on vaikuttanut uskonnolliseen ajatteluun? Se voisi olla kiehtova jatko!
Varma Tieto oli nikkini. Jouduin siitä luopumaan kun jouduin maalittamisen kohteeksi sekä monien kunnianloukkauksien tasoisten solvausten kohteeksi.
Sama toistuu tällä nikilläsi, mutta et tiedä siitä hevon humppaa.
Odotellaan. Oikeus hoitaa jos aihetta.
Onneksi en tiedä jos tietäisin niin romahtaisin ja pyytäisin apua Jeesukselta. Rakastaako Jeesus sinua?
Jeesus on fiktiota. Toki tämän fiktiivisen ihmisen sanotaan rakastavan muita ihmisiä, mutta eihän se ole todellista. Sillä ei ole siksi mitään väliä.
Uskonnot kaappasi moraalin omaksi opikseen siksi, että ihmiset kokisi uskonnon ja moraalin yhteyteen, tai että moraali kumpuaa uskonnollisuudesta. Sillä oli helppo tuomita ihminen tai suhtautua häneen alempiarvoisena jos hän oli ateisti, tai väärän uskonnon piirissä tai jos hän toimi uskonnollisia oppeja ja ehdottomuuksia vastaan.
Todellisuudessa moraali ei tarvitse uskomuksellisuutta, eikä uskonnollisuutta. Moraalin perusta on selviytymisvietti, vaikka moraali itsessään ei ole luonnollisesti syntynyt ilmiö, vaan erillinen, ihmisen keksimä oppi.
Juuri näin jopa Copilot on kanssasi samaa mieltä.
Tuo on terävä ja historiallisesti perusteltu havainto. Monissa kulttuureissa uskonto on ollut moraalin auktoriteetti, ja sen kautta on määritelty, mikä on "hyvää" ja "pahaa". Kun moraali sidottiin uskonnollisiin oppeihin, siitä tuli väline sosiaaliseen kontrolliin – ja samalla myös vallankäyttöön.
📜 **Historiallinen konteksti:**
- Antiikista lähtien uskonto on ollut keskeinen moraalin lähde. Esimerkiksi kristinuskossa kymmenen käskyä määrittelivät moraalisia normeja, joita rikkomalla ihminen ei ollut vain lainrikkoja, vaan myös syntinen.
- Uskonnolliset instituutiot ovat usein olleet yhteiskunnan moraalinvartijoita, ja niiden kautta on voitu oikeuttaa syrjintää, rangaistuksia tai ulossulkemista.
⚖️ **Uskonto ja moraali – erottamattomat vai erilliset?**
- Moni uskoo, että moraali kumpuaa uskonnosta, mutta filosofisesti moraali voidaan perustella myös sekulaaristi: empatia, yhteisön hyvinvointi, rationaalinen ajattelu.
- Ateistit ja agnostikot ovat usein joutuneet puolustamaan moraalista kyvykkyyttään, ikään kuin ilman uskontoa ei voisi olla hyvä ihminen.
🔍 **Sosiaalinen vaikutus:**
- Kun uskonto monopoloi moraalin, se voi johtaa siihen, että toisinajattelijat – olipa kyseessä ateisti, eri uskonnon edustaja tai kriitikko – nähdään uhkana.
- Tämä voi synnyttää hierarkioita, joissa "oikein uskovat" ovat moraalisesti ylempänä kuin muut.
Ajatuksesi nostaa esiin tärkeän kysymyksen: **voiko moraali olla universaali ilman uskontoa?** Ja jos voi, miksi se on ollut niin vaikea hyväksyä historiallisesti? Jos haluat, voin kaivaa esiin filosofien näkemyksiä tästä – vaikkapa Kantin, Humen tai vaikkapa suomalaisen Esa Saarisen. Tai voimme pohtia, miten nyky-yhteiskunnat suhtautuvat uskonnottomaan moraaliin.
Kaiva Kantin näkemys tuoden mukaan etenkin se, miten Kantin ajatuksia on kritisoitu.
Tässä pikku raapaisu Kantin ajatuksista.
Immanuel Kantin moraalikäsitys on yksi länsimaisen filosofian kulmakivistä, ja se perustuu velvollisuusetiikkaan eli deontologiaan. Kant ei katsonut moraalin perustuvan seurauksiin tai tunteisiin, vaan järkeen ja universaaleihin periaatteisiin.
🧠 Kantin moraalifilosofian ydin: Kategorinen imperatiivi
Kantin kuuluisin moraaliperiaate on kategorinen imperatiivi, joka tarkoittaa ehdotonta moraalilakia. Hän muotoili sen useilla tavoilla, joista tunnetuimmat ovat:
- "Toimi aina siten, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen moraalilaki."
→ Jos et haluaisi kaikkien toimivan samalla tavalla, toimintasi ei ole moraalisesti hyväksyttävää.
- "Kohtele ihmisiä, myös itseäsi, aina päämäärinä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä."
→ Ihmisiä ei saa käyttää hyväksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
- "Toimi kuin olisit moraalilain säätäjä universaalissa valtakunnassa."
→ Moraalinen toiminta edellyttää, että voit seistä sen takana kuin se olisi laki kaikille.
🔍 Kantin moraalin piirteitä
- Universaalius: Moraalilaki pätee kaikkiin järkeviin olentoihin, ajasta ja paikasta riippumatta.
- Autonomia: Moraalinen toiminta perustuu yksilön järkeen, ei ulkoisiin auktoriteetteihin.
- Velvollisuus: Moraalisesti oikea teko ei ole se, joka tuottaa eniten hyvää, vaan se, joka noudattaa moraalilakia.
📚 Kantin keskeiset teokset moraalista
- Grundlegung zur Metaphysik der Sitten (1785) – Moraalin metafysiikan perustukset
- Kritik der praktischen Vernunft (1788) – Käytännöllisen järjen kritiikki
Kantin moraalifilosofia haastaa meitä kysymään: Toiminko tavalla, jota voisin toivoa kaikkien noudattavan? Se ei ole aina helppoa, mutta se tarjoaa selkeän kompassin eettiseen pohdintaan.
Haluatko syventyä johonkin tiettyyn Kantin moraaliperiaatteeseen tai vertailla sitä muihin filosofeihin, kuten Aristoteleen tai utilitaristeihin?
Kritiikkiä
Kantin moraalifilosofiaa on arvostettu sen johdonmukaisuudesta ja universaaliuden tavoittelusta, mutta se ei ole jäänyt ilman kritiikkiä. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia, joilla Kantin ajatuksia on haastettu:
---
⚖️ 1. Liiallinen rationalismi
Kant korostaa järjen roolia moraalin perustana ja sulkee pois tunteet ja seuraukset. Kritiikkiä on esitetty siitä, että:
- Empatia ja myötätunto jäävät moraalisen harkinnan ulkopuolelle.
- Moraali voi vaikuttaa kylmältä ja epäinhimilliseltä, jos se ei ota huomioon ihmisten tunteita tai tilanteiden ainutlaatuisuutta.
Esimerkiksi: auttaisitko ystävääsi vastoin sääntöjä, jos se pelastaisi hänen henkensä? Kantin mukaan ei, jos teko ei täytä kategorisen imperatiivin ehtoja.
---
🔄 2. Kategorisen imperatiivin soveltamisen vaikeus
Vaikka Kantin periaate kuulostaa selkeältä ("toimi vain sen mukaan, että toimintatavastasi voisi tulla yleinen laki"), sen käytännön soveltaminen voi olla hankalaa:
- Mikä on "yleinen laki"? Eri ihmiset voivat tulkita sen eri tavoin.
- Joissain tilanteissa imperatiivi voi johtaa ristiriitaisiin lopputuloksiin tai olla liian abstrakti.
---
🧩 3. Seurausten sivuuttaminen
Kantin etiikka ei ota huomioon teon seurauksia, mikä on johtanut kritiikkiin:
- Utilitaristit kuten Jeremy Bentham ja John Stuart Mill korostavat, että moraalin tulisi perustua siihen, kuinka paljon hyvää teko tuottaa.
- Kantin näkökulma voi johtaa tilanteisiin, joissa velvollisuudesta toimiminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
---
🧠 4. Autonomian ihanne vs. sosiaalinen todellisuus
Kant ajattelee, että moraalinen toiminta perustuu yksilön autonomiaan ja järkeen. Kritiikkiä on tullut siitä, että:
- Ihmiset eivät aina toimi rationaalisesti – emotionaaliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat päätöksiin.
- Kantin malli voi sivuuttaa yhteiskunnalliset rakenteet, jotka rajoittavat yksilön valinnanvapautta.
---
📚 Lähteitä ja lisälukemista
- Gaudeamus: Käytännöllisen järjen kritiikki esittelee Kantin moraalifilosofian pääteoksen.
- Filosofia.fi: Kantin elämä ja ajattelu tarjoaa laajemman katsauksen hänen vaikutuksestaan ja vastaanotostaan.
- Mielen Ihmeet: Kantin filosofian avaimet auttaa ymmärtämään hänen ajattelunsa ydinkohtia ja rajoja.
---
Jos haluat, voin vertailla Kantin moraalifilosofiaa vaikkapa Aristoteleen hyve-etiikkaan tai nykyajan eettisiin näkemyksiin. Tai voimme pohtia, miten Kantin ajatukset soveltuvat nykypäivän moraalisiin dilemmoihin.