Pitäisi jo järjen voittaa Suomessakin

Miksi maahanmuuton kustannukset eivät liikuta?
Kun uusimmat tiedot Kelan tukien valumisesta entistä enemmän maahanmuuttajille julkaistiin, tuli kohahdus. Olen todistanut vastaavaa useasti.
Kohahdukset kuitenkin loppuvat yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin. Vaikka julkinen talous on heikoissa kantimissa, ja hallituskauden 10 miljardin toimet eivät ole jääneet keneltäkään huomaamatta, eivät maahanmuuton miljardit juuri liikuta. Kelan tilastoja julkaistaan säännöllisesti, maahanmuuton kustannuksista on olemassa perusteellista dataa, kansainväliset laskelmat eri Euroopan maista ovat hyvin samansuuntaisia.
Onko syy sama kuin miljardeissa muutenkin – eivät ne oikein aukea? Monet ymmärtävät kansanedustajien palkkiot ja taksikortit, mutta kun huomio pitäisi kohdistaa noin 90 miljardin valtionbudjetin suuriin osiin, hanskat tippuvat. Miljoona, miljardi – meneväthän ne sekaisin aika usein kansanedustajiltakin.
Koska maahanmuuton kustannus liikuttaa niin vähän, kenttä on auki poliitikkojen, lobbareiden, järjestöjen ja median narratiiville maahanmuutosta, joka on hyödyllistä, välttämätöntä ja suorastaan pelastus. Tuo vuosikymmenet Suomessa juhlittu tarina ei ole totta.
Tosiasia on, että suomalainen yhteiskunta ja julkinen talous eivät kestä tällaista massamaahanmuuttoa kehitysmaista. Lopulta ihan riippumatta siitä, onko sen nimessä ”työ”, ”opiskelu”, ”suojelu” tai ”perhe”, jos kerran eurot näyttävät isoa miinusta.
Kustannus veronmaksajalle on valtava. Rasite hyvinvointiyhteiskunnalle on ylitsepääsemätön. Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta ja yhä suurempi osa sotesta menee ulkomaalaistaustaisille.
Hyvinvointirakenteemme on luotu erilaiseen maailmaan, paitsi sellaiseen, jossa työväkeä oli suhteessa muihin paljon enemmän kuin nyt, tulevaisuudesta puhumattakaan, erityisesti sellaiseen, joka oli suomalainen. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Enää me emme elä sellaisessa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hoitaa, auttaa, hoivaa ja suorastaan paapoo koko ajan yhä enemmän muita kuin suomalaisia.
Perussuomalaisten vastaus on paitsi tiukka maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikka, myös kansalaisuusperustainen malli. Siinä sosiaaliturva ja terveydenhoidon laajemmat palvelut on varattu vain kansalaisille. Vielä tämä on utopiaa, koska sille ei ole laajempaa poliittista kannatusta, mutta tulevaisuudessa se on välttämättömyys.
Entä sitten se maahanmuutto, joka ei ole sosiaaliperäistä vaan perustuu osaamiselle, työnteolle ja yhteiskuntaan integroitumiselle? Totta kai sellaista on. Sitä maahanmuuttoa haluavat kaikki muutkin Euroopan maat eikä Suomi ole kärjessä houkutteluvoimassaan.
Enemmän sellaista voisi kuitenkin saada samoin kuin muutakin hyvää, kuten vaikkapa laskemalla veroja, maksamalla parempaa palkkaa, huolehtimalla turvallisista kaupungeista ja laadukkaista kouluista.

(Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 15.9.)
7114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Mutku kasainväliset sopimukset, multikuttuuria meillekin, rikas teollisusmaa , rahaa on, meidän on oltava esimerkillinen maa, työvoimapula. . .

Äänestä
  • Mutku mutku… Persut voittoon🇫🇮

    Äänestä

Onko mustassa kaavussa kulkeva kuka ties mikä muka kulttuuria? Tai alaikäistä neitsyttä etsivä puskakameli?

Äänestä

Poliitikot tietävät että kun köyhällistö ajetaan tarpeeksi alas, niin siltä loppuu voima protestoida ja kaikki energia menee hengissä pysymiseen.
Kaulusköyhällistölle kun taas antaa hieman siimaa, niin se pysyy uskollisena, eikä valita kuin kännissä pubin nurkassa.

Äänestä

RAHAA ON !!

Äänestä

klko

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miksi maahanmuuton kustannukset eivät liikuta?
Kun uusimmat tiedot Kelan tukien valumisesta entistä enemmän maahanmuuttajille julkaistiin, tuli kohahdus. Olen todistanut vastaavaa useasti.
Kohahdukset kuitenkin loppuvat yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin. Vaikka julkinen talous on heikoissa kantimissa, ja hallituskauden 10 miljardin toimet eivät ole jääneet keneltäkään huomaamatta, eivät maahanmuuton miljardit juuri liikuta. Kelan tilastoja julkaistaan säännöllisesti, maahanmuuton kustannuksista on olemassa perusteellista dataa, kansainväliset laskelmat eri Euroopan maista ovat hyvin samansuuntaisia.
Onko syy sama kuin miljardeissa muutenkin – eivät ne oikein aukea? Monet ymmärtävät kansanedustajien palkkiot ja taksikortit, mutta kun huomio pitäisi kohdistaa noin 90 miljardin valtionbudjetin suuriin osiin, hanskat tippuvat. Miljoona, miljardi – meneväthän ne sekaisin aika usein kansanedustajiltakin.
Koska maahanmuuton kustannus liikuttaa niin vähän, kenttä on auki poliitikkojen, lobbareiden, järjestöjen ja median narratiiville maahanmuutosta, joka on hyödyllistä, välttämätöntä ja suorastaan pelastus. Tuo vuosikymmenet Suomessa juhlittu tarina ei ole totta.
Tosiasia on, että suomalainen yhteiskunta ja julkinen talous eivät kestä tällaista massamaahanmuuttoa kehitysmaista. Lopulta ihan riippumatta siitä, onko sen nimessä ”työ”, ”opiskelu”, ”suojelu” tai ”perhe”, jos kerran eurot näyttävät isoa miinusta.
Kustannus veronmaksajalle on valtava. Rasite hyvinvointiyhteiskunnalle on ylitsepääsemätön. Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta ja yhä suurempi osa sotesta menee ulkomaalaistaustaisille.
Hyvinvointirakenteemme on luotu erilaiseen maailmaan, paitsi sellaiseen, jossa työväkeä oli suhteessa muihin paljon enemmän kuin nyt, tulevaisuudesta puhumattakaan, erityisesti sellaiseen, joka oli suomalainen. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Enää me emme elä sellaisessa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hoitaa, auttaa, hoivaa ja suorastaan paapoo koko ajan yhä enemmän muita kuin suomalaisia.
Perussuomalaisten vastaus on paitsi tiukka maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikka, myös kansalaisuusperustainen malli. Siinä sosiaaliturva ja terveydenhoidon laajemmat palvelut on varattu vain kansalaisille. Vielä tämä on utopiaa, koska sille ei ole laajempaa poliittista kannatusta, mutta tulevaisuudessa se on välttämättömyys.
Entä sitten se maahanmuutto, joka ei ole sosiaaliperäistä vaan perustuu osaamiselle, työnteolle ja yhteiskuntaan integroitumiselle? Totta kai sellaista on. Sitä maahanmuuttoa haluavat kaikki muutkin Euroopan maat eikä Suomi ole kärjessä houkutteluvoimassaan.
Enemmän sellaista voisi kuitenkin saada samoin kuin muutakin hyvää, kuten vaikkapa laskemalla veroja, maksamalla parempaa palkkaa, huolehtimalla turvallisista kaupungeista ja laadukkaista kouluista.

(Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 15.9.)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu