EU-maat muodostavat useimmiten julkisten velkojen rajoja rikkovan velkaantumisasteen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Koronapandemian jälkeinen EU:n yhteinen 807 miljardin euron elpymispaketti on johtanut yhteisvelan merkittävään kasvuun ja velanmaksun velvoitteeseen EU-maille. Suomen velkasuhde ja nettomaksu EU:lle ovat kasvaneet pandemian aikana, mutta Suomi on EU:n korkein nettorahoitusvaroiltaan.
Käsite ja konteksti
EU:n yhteisvelka:
EU-komissio otti lainaa elpymispakettia varten, ja tätä velkaa jaetaan jäsenmaille tukina ja lainoina.
Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka):
Tämä kuvaa julkisyhteisöjen (esim. valtio, paikallishallinto) velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille.
Vakaus- ja kasvusopimus:
Tämä sopimus asettaa tavoitteet EU-maiden julkiselle velalle, joka ei saisi ylittää 60 % BKT:sta.
EU:n velkatilanne
Keskimääräinen velka:
EU:n jäsenmaiden keskimääräinen velka-aste on noussut yli 80 prosenttiin BKT:sta, ylittäen 60 % tavoitteen.
Yhteisvelan kasvu:
EU:n yhteisvelka on pandemian myötä kasvanut merkittävästi ja sen on arvioitu pysyvän pysyvämpänä rahoitusvälineenä.
Vaikutukset jäsenmaihin:
Yhteisvelka voi vaikuttaa jäsenmaiden toimintavapauteen ja asettaa paineita velan lyhentämiselle.
Suomen tilanne
Velkasuhde:
Suomen julkinen velkasuhde ylittää EU:n salliman rajan, ja se on kasvanut pandemiasta.
Nettomaksu EU:lle:
Suomen nettomaksu EU:lle on kasvanut viime vuosina, ollen viimeksi 840 miljoonaa euroa.
Nettorahoitusvarat:
Vaikka Suomella on velkaa, sillä on myös merkittävästi rahoitusvaroja, ja Suomi on EU:n korkein nettorahoitusvaroiltaan suhteessa BKT:hen.
Tilastokeskus: Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti tarkempia tietoja julkisyhteisöjen velasta.
Käsite ja konteksti
EU:n yhteisvelka:
EU-komissio otti lainaa elpymispakettia varten, ja tätä velkaa jaetaan jäsenmaille tukina ja lainoina.
Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka):
Tämä kuvaa julkisyhteisöjen (esim. valtio, paikallishallinto) velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille.
Vakaus- ja kasvusopimus:
Tämä sopimus asettaa tavoitteet EU-maiden julkiselle velalle, joka ei saisi ylittää 60 % BKT:sta.
EU:n velkatilanne
Keskimääräinen velka:
EU:n jäsenmaiden keskimääräinen velka-aste on noussut yli 80 prosenttiin BKT:sta, ylittäen 60 % tavoitteen.
Yhteisvelan kasvu:
EU:n yhteisvelka on pandemian myötä kasvanut merkittävästi ja sen on arvioitu pysyvän pysyvämpänä rahoitusvälineenä.
Vaikutukset jäsenmaihin:
Yhteisvelka voi vaikuttaa jäsenmaiden toimintavapauteen ja asettaa paineita velan lyhentämiselle.
Suomen tilanne
Velkasuhde:
Suomen julkinen velkasuhde ylittää EU:n salliman rajan, ja se on kasvanut pandemiasta.
Nettomaksu EU:lle:
Suomen nettomaksu EU:lle on kasvanut viime vuosina, ollen viimeksi 840 miljoonaa euroa.
Nettorahoitusvarat:
Vaikka Suomella on velkaa, sillä on myös merkittävästi rahoitusvaroja, ja Suomi on EU:n korkein nettorahoitusvaroiltaan suhteessa BKT:hen.
Tilastokeskus: Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti tarkempia tietoja julkisyhteisöjen velasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.