Maahanmuuttajien sosiaaliturva Suomessa riippuu heidän statuksestaan ja oleskelunsa luonteesta. Yleisesti ottaen sosiaaliturvan saaminen edellyttää, että henkilö asuu Suomessa vakinaisesti tai työskentelee täällä riittävän pitkään ja riittävällä palkkatasolla. Kansalaisuudella ei ole suoraa vaikutusta oikeuteen saada Kelan etuuksia, kunhan muut ehdot täyttyvät.
Asumisperusteinen sosiaaliturva
Suomen sosiaaliturva perustuu pääasiassa vakituiseen asumiseen, eli siihen, onko henkilöllä kotikunta Suomessa. Jos henkilö muuttaa Suomeen toisesta EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai Iso-Britanniasta tai on pakolainen, hän on yleensä oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan heti muutosta lähtien. Muiden maiden kansalaisten kohdalla sosiaaliturvaoikeus arvioidaan tapauskohtaisesti. Oleskeluluvan myöntäminen usein edellyttää, että hakijan toimeentulo on turvattu.
Kela arvioi jokaisen hakijan tilanteen ja tekee päätöksen siitä, kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvan piiriin. Päätökseen vaikuttavat muun muassa maassa oleskelun tarkoitus (esim. työ, opiskelu, perhesyyt), oleskelun kesto ja aiemmat siteet Suomeen.
Työskentelyn perusteella myönnettävä sosiaaliturva
Maahanmuuttaja voi olla oikeutettu sosiaaliturvaan myös pelkän työskentelyn perusteella. Työntekijän täytyy yleensä työskennellä vähintään neljä kuukautta ja hänen kuukausiansionsa on ylitettävä tietty minimiraja (vuonna 2023 800,02 €/kk). Työskentelyn perusteella myönnetty sosiaaliturva on usein rajoitetumpi kuin asumisperusteinen.
EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät saavat yleensä vain harvempia tukia kuin EU-alueelta tulevat. Oikeus voi rajoittua esimerkiksi sairauspäivärahaan ja lääkekorvauksiin.
Sosiaaliturva tietyissä tilanteissa
Turvapaikanhakijat: Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta Kelan etuuksiin ennen kuin heille on myönnetty oleskelulupa. He ovat kuitenkin oikeutettuja vastaanottorahaan ja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhuoltoon.
Paperittomat: Henkilöillä, joilla ei ole oleskelulupaa, on oikeus vain välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä tarkoittaa usein maksusitoumuksena maksettavaa toimeentulotukea.
Opiskelijat: EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat saavat Kelan tukia, jos heidän opintojensa on tarkoitus kestää vähintään kaksi vuotta. Tällöinkään he eivät yleensä ole oikeutettuja kaikkiin Kelan tukiin, kuten asumistukeen. EU-maista tulevat opiskelijat eivät yleensä saa Kelan tukia Suomessa, vaan he kuuluvat kotimaansa sosiaaliturvan piiriin.
Asumisperusteinen sosiaaliturva
Suomen sosiaaliturva perustuu pääasiassa vakituiseen asumiseen, eli siihen, onko henkilöllä kotikunta Suomessa. Jos henkilö muuttaa Suomeen toisesta EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai Iso-Britanniasta tai on pakolainen, hän on yleensä oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan heti muutosta lähtien. Muiden maiden kansalaisten kohdalla sosiaaliturvaoikeus arvioidaan tapauskohtaisesti. Oleskeluluvan myöntäminen usein edellyttää, että hakijan toimeentulo on turvattu.
Kela arvioi jokaisen hakijan tilanteen ja tekee päätöksen siitä, kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvan piiriin. Päätökseen vaikuttavat muun muassa maassa oleskelun tarkoitus (esim. työ, opiskelu, perhesyyt), oleskelun kesto ja aiemmat siteet Suomeen.
Työskentelyn perusteella myönnettävä sosiaaliturva
Maahanmuuttaja voi olla oikeutettu sosiaaliturvaan myös pelkän työskentelyn perusteella. Työntekijän täytyy yleensä työskennellä vähintään neljä kuukautta ja hänen kuukausiansionsa on ylitettävä tietty minimiraja (vuonna 2023 800,02 €/kk). Työskentelyn perusteella myönnetty sosiaaliturva on usein rajoitetumpi kuin asumisperusteinen.
EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät saavat yleensä vain harvempia tukia kuin EU-alueelta tulevat. Oikeus voi rajoittua esimerkiksi sairauspäivärahaan ja lääkekorvauksiin.
Sosiaaliturva tietyissä tilanteissa
Turvapaikanhakijat: Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta Kelan etuuksiin ennen kuin heille on myönnetty oleskelulupa. He ovat kuitenkin oikeutettuja vastaanottorahaan ja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhuoltoon.
Paperittomat: Henkilöillä, joilla ei ole oleskelulupaa, on oikeus vain välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä tarkoittaa usein maksusitoumuksena maksettavaa toimeentulotukea.
Opiskelijat: EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat saavat Kelan tukia, jos heidän opintojensa on tarkoitus kestää vähintään kaksi vuotta. Tällöinkään he eivät yleensä ole oikeutettuja kaikkiin Kelan tukiin, kuten asumistukeen. EU-maista tulevat opiskelijat eivät yleensä saa Kelan tukia Suomessa, vaan he kuuluvat kotimaansa sosiaaliturvan piiriin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.