En ole työkykyinen

Aika vaikea näytellä persoonallisuushäiriöllistä ja vielä jotenkin skitsoidisti, jos ei sellainen usko olevansa tai satu olemaan. Oman työkykynsä puutteet ja tekijät jokainen kyllä osaa huomata. Oireet ja diagnoosit ovat eri asioita. Diagnoosit eivät vielä kerro työkyvystä. Ei oikeinakaan. Työkyvyn arviointi vaatii vaatii tarkemman selityksen ja ainakin osin suhteessa työtehtäviin. Tuloksena oleva pelkkä diagnoosi-numerona ei siis vielä sisällä arvioita työkyvystä. Jo pelkästään tuiki tavallinen työttömien ahdistuneisuus alentaa työkykyä, kun kyse on nykyajan moniosaamista vaativista ammateista tai työpaikan vaatimasta sosiaalisuudesta. Ahdistuneisuus ja masennus alentavat esimerkiksi uuden oppimista.

Kelan lääkäri lähtökohtaisesti pyrkii pitämään työkykyä riittävänä työnhakemiselle. Pelkkä lääkärin haasttelu ja arvio diagnooseinenkaan ei Kelan lääkärille riitä. Ehkä hän linjaa kaikki hakemuksen laatijat ja päätöksensä keskenään. Toisaalta myös hakijan pitää uskoa olevansa työkyvytön. Kolmanneksi, me näemme kyllä aika helposti kuka on mahdollisesti työkykyinen esimerkiksi ulkoisesta olemuksesta ja fyysisen kunnon perusteella. Hyväkuntoinen saa enemmän aikaan häiriintyneenäkin kuin ylipainoinen ja huonokuntoinen ns. normaali ekstrovertti. Pelkkä eläkkeelle haluaminen ei kovin helposti johda eläköitymiseen, ei vaikka se kokonaistilanne huomioiden olisi järkevintä.

Hallitus esittää uudistusta, jonka myötä työtön saisi viikon karenssin ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Karenssi eli aika ilman työttömyyskorvausta kestäisi seitsemän päivää.

Toisen laiminlyönnin jälkeen oikeus työttömyysetuuteen lakkaisi, kunnes ihminen täyttää kuuden viikon työssäolovelvoitteen.