Eli miksi vallankumous tapahtui, suora syy oli että rahat olivat loppu.
🔹 1. Taloudellinen näkökulma:
Lyhyellä aikavälillä: Ei juuri ollut varaa
Vuonna 2013 Ukraina oli erittäin riippuvainen Venäjän kaupasta ja energiasta. Noin 25 % viennistä meni Venäjälle.
EU-sopimus olisi tarkoittanut vapaakauppaa EU:n kanssa, mutta huonompia suhteita Venäjään.
Venäjä uhkasi vastatoimilla (kauppapakotteet, kaasuhintojen nosto).
Ukraina tarvitsi välittömästi noin 15 miljardia dollaria rahoitusapua maksaakseen velkojaan – EU ei tarjonnut läheskään niin paljoa, mutta Venäjä lupasi (aluksi) tuon määrän lainaa ja kaasualennuksia.
Presidentti Janukovytš katsoi, ettei Ukraina pysty kantamaan EU-sopimuksen kustannuksia ilman massiivista tukea – ja keskeytti sopimusprosessin.
Pitkällä aikavälillä: Kyllä, mutta vaikealla tiellä
EU-assosiaatiosopimus olisi tuonut mukanaan talousuudistuksia, korruption vähentämistä, ja parempaa lainsäädäntöä ja vakautta, jotka olisivat pitkällä aikavälillä hyödyttäneet Ukrainaa.
EU-markkinoille pääsy olisi modernisoinut Ukrainan teollisuutta ja vilkastuttanut vientiä.
Myös ulkomaisia investointeja olisi tullut enemmän.
🔹 2. Poliittinen näkökulma:
EU-assosiaatiosopimus ei ollut pelkkä taloussopimus, vaan selvä poliittinen valinta lännen ja Venäjän välillä.
Ukrainassa yhteiskunta oli jakautunut: osa väestöstä tuki EU:ta, osa Venäjää.
Janukovytš ei uskaltanut ottaa riskiä Venäjän vihasta ja mahdollisesta epävakaudesta – mikä ironisesti juuri käynnistyi Maidanin mielenosoituksista sopimuksen hylkäämisen takia.
🔹 Yhteenveto:
"Oliko Ukrainalla varaa?"
Taloudellisesti, vuonna 2013: Ei täyttä varaa ilman lisärahoitusta – mutta EU ei ollut valmis tukemaan riittävästi, ja Venäjän vastatoimet tekivät siitä entistä kalliimpaa.
Strategisesti ja pitkällä aikavälillä: Kyllä – EU-lähentyminen oli tie kohti vakaampaa, läpinäkyvämpää ja menestyvämpää taloutta.
Päätös oli lopulta enemmän poliittinen valinta ja riskinotto kuin puhdas taloudellinen laskelma.
🔹 1. Taloudellinen näkökulma:
Lyhyellä aikavälillä: Ei juuri ollut varaa
Vuonna 2013 Ukraina oli erittäin riippuvainen Venäjän kaupasta ja energiasta. Noin 25 % viennistä meni Venäjälle.
EU-sopimus olisi tarkoittanut vapaakauppaa EU:n kanssa, mutta huonompia suhteita Venäjään.
Venäjä uhkasi vastatoimilla (kauppapakotteet, kaasuhintojen nosto).
Ukraina tarvitsi välittömästi noin 15 miljardia dollaria rahoitusapua maksaakseen velkojaan – EU ei tarjonnut läheskään niin paljoa, mutta Venäjä lupasi (aluksi) tuon määrän lainaa ja kaasualennuksia.
Presidentti Janukovytš katsoi, ettei Ukraina pysty kantamaan EU-sopimuksen kustannuksia ilman massiivista tukea – ja keskeytti sopimusprosessin.
Pitkällä aikavälillä: Kyllä, mutta vaikealla tiellä
EU-assosiaatiosopimus olisi tuonut mukanaan talousuudistuksia, korruption vähentämistä, ja parempaa lainsäädäntöä ja vakautta, jotka olisivat pitkällä aikavälillä hyödyttäneet Ukrainaa.
EU-markkinoille pääsy olisi modernisoinut Ukrainan teollisuutta ja vilkastuttanut vientiä.
Myös ulkomaisia investointeja olisi tullut enemmän.
🔹 2. Poliittinen näkökulma:
EU-assosiaatiosopimus ei ollut pelkkä taloussopimus, vaan selvä poliittinen valinta lännen ja Venäjän välillä.
Ukrainassa yhteiskunta oli jakautunut: osa väestöstä tuki EU:ta, osa Venäjää.
Janukovytš ei uskaltanut ottaa riskiä Venäjän vihasta ja mahdollisesta epävakaudesta – mikä ironisesti juuri käynnistyi Maidanin mielenosoituksista sopimuksen hylkäämisen takia.
🔹 Yhteenveto:
"Oliko Ukrainalla varaa?"
Taloudellisesti, vuonna 2013: Ei täyttä varaa ilman lisärahoitusta – mutta EU ei ollut valmis tukemaan riittävästi, ja Venäjän vastatoimet tekivät siitä entistä kalliimpaa.
Strategisesti ja pitkällä aikavälillä: Kyllä – EU-lähentyminen oli tie kohti vakaampaa, läpinäkyvämpää ja menestyvämpää taloutta.
Päätös oli lopulta enemmän poliittinen valinta ja riskinotto kuin puhdas taloudellinen laskelma.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ukrainako taloudellisesti EU- kunnossa vuonna 2013?
Ei ollut.
Ukro oligarkeilla olis varoja ollut, mutta ne on niiden yksityisomaisuutta ei Ukrainan.
Ukraina oli maailman korruptoitunein maa 2013.
Ukrainan varat oli Ukrainan regimen oligarkeilla.
Putinin ajattelu kumpuaa periaatteesta, jonka mukaan Venäjä tarvitsee ympärilleen turvavyöhykkeen sen lähinaapureista ja että Venäjällä on oikeus muodostaa tällainen vyöhyke ja tarvittaessa vaikka sotatoimin.
Epäreilu tuo turvavyöhyke, mutta USAlla sama ideologia. Nyt Grönlanti tulee tuohon vyöhykkeeseen lisää.
USA liittämässä Afganstana osakseen. Pentagonissa Jatkosota suunnitteilla.
Eihän venäjä mitään "reiluutta" mieti.
Eikä USA.
Yanukovichin olisi pitänyt informoida kansaa, miksi ei äänestänyt EU assosiaatiosopimuksen puolesta. Mutta ilmeisesti temperamenttiset äärinationalistit pisti ranttaliksi. Lisätukea Victoria Nuland ja John McCain.