Ilmajoella on EP:n huonokuntoisin kouluverkko

Persujen vika

Aivan sama kenen vika. Kuinka asia hoidetaan kuntoon?

Monta syytä. Koskaan ei kunnalla ole ollut varaa ylläpitoon ja kunnossapitoon. Uutta on tehty ja ne on jätetty sitten huoltamatta ja hoitamatta. Kouluverkkoa olisi voinut tiivistää suunnitelmallisesti jo vuosikymmeniä sitten mutta kyläpolitiikka on ajanut näitten ajatusten edelle.

Johtajuusongelma.
Pirtukuskin aikana rahat käytettiin ihan muuhun kuin kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitoon. Kyvytön tekninen johtaja nuoli hänen ahteria.
Sivistysjohtajaksi (sdp 7500e/kk) valittiin epäkelpo, jolla ei asiat etene. Ei osaamista. Liikaa pitovoidetta?
Hänen takia palkattiin opetuspäällikkö (kesk, 6000e/kk), jolla ei taloudellista ymmärrystä. Pian huomattiin että kouluissa on 90 avustajaa. (vuosikustannus +2 miljoonaa)
Wokettaminen ja inkluusio romutti loputkin.
Nykyinen kunnanjohtaja ei saa tuota väkeä ruotuun. Miksi johtoryhmässä on myyriä, käärmeitä ja liskoja?
Pitäisi tehdä johtavien viranhaltijoiden vaihto. Koko johtoryhmä on politisoitunut, epäkelpoa heikompaa ainesta alhaalta ylös asti.

Kunnantalolle tarvitaan ryhtiliike!

Joko Koskenkorvan koulu on valmis? Paljonko maksetaan parakkivuokria vuodessa?
Miksi kouluverkkoa ei ole päivitetty jo 5-10 vuotta sitten?

Koulu tulee kuntoon kun vaihdetaan viranhaltijat. Tai valtuutetut. Poks. Ei siihen mitään päätöksiä tarvita. Ootta te jännää sakkia!

Koskenkorvan koulu olisi jo valmis, ellei tekninen johtaja olisi kelvoton.

No nyt on esityslistalla sentään ehdotus miten keskikunnan koulujen kanssa tulevaisuudessa toimitaan, käykää katsomassa sivltk listaa.

Aikaisempana valmistelutyönä koulukiinteistöistä on laadittu kuntotutkimukset ja Inspira on luovuttanut 15.1.2024 kunnalle kouluverkon taloudellinen selvitys-raportin. Inspiran raportissa tarkasteltiin vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannusvaikutuksia.
Keskikunnan kouluverkon kehittämisestä on laadittu kaksi vaihtoehtoista periaateratkaisua, joissa molemmissa opetusta keskitetään Herralan kouluun. Periaateratkaisut eroavat Herralan koulun uudisrakentamisen laajuudessa ja Herralan koulun oppilasmäärässä uudessa kouluverkossa. Ensimmäisessä periaateratkaisussa Peltoniemen koulun opetus siirtyisi Herralan koululle. Toisessa periaateratkaisussa Peltoniemen koulun ja Palonkylän koulun opetus siirtyisivät Herralan koululle. Kunnanhallitukselta saadun ohjauksen mukaisesti valmisteluprosessia edistetään niin, että päätösehdotus keskikunnan kouluverkosta tuodaan päätöksentekoon vuoden 2025 aikana.
Edellä olevaa tarkentaen on sovittu,(Missä sovittu?) että kunnanvaltuusto kokoontuu 6.11.2025 valtuustoseminaariin (SALASSA) käsittelemään keskikunnan kouluverkkoasiaa.

Tämähän oli jo 2024 samassa tilanteessa. lähes 2 vuotta viivytelty asiaa virkamiesten valmistelussa.

Tuskimpa saavat päätettyä asiaa tänä vuonna. Ja jos saavat, tulee valitus. 2030 luvulle menee että on uusi koulu keskustassa.

Jos kouluja lopetetaan, joka ainoasta päätöksestä valitetaan. Teknisen johtajan ei kannata osallistua kilpailutukseen, hänen persoonansa johtaa myös urakoitsijoiden tekemiin valituksiin.

Onko jossain joku kunta joka olisi taloutensa pelastanut suurkouluilla?

Tässä hyvää matskua
https://suomenkylat.fi/content/uploads/2023/01/kylakoulujenpelastussuunnitelma_.pdf

Tässä Ilmajoen ylpeys. Kyläkoulut. Niistä Ilmajoki tunnetaan.
https://yle.fi/a/74-20027264

Turvalliset kyläkoulut Ilmajoen kilpailuvaltiksi!
Olemme kuulleet murheellisia uutisia pääkaupunkiseudun koulumaailmasta: lapsi on kohdistanut muihin koululaisiin karmean väkivallanteon. Asiantuntijat arvioivat, että tällaista oli odotettavissa – ja että tämä tuskin oli viimeinen tragedia lajissaan. On helppo arvata, että tuhansissa suomalaisissa kodeissa näinä päivinä huolestuneina pohditaan, mikä olisi omille lapsille paras kasvuympäristö. Turvallisuuden tunne on järkkynyt. Turvallisen elinympäristön kysyntä on kasvanut.

Keskustelussa on nyt jälleen mainittu suurten kouluyksikköjen haitat ja riskit. Levottomuus lisääntyy, järjestyksen ylläpito vaikeutuu, opettajat uupuvat, yksittäisten oppilaiden on vaikea saada riittävää huomiota, paineet kuulua joukkoon ja pelko joutua sen ulkopuolelle kasvavat, kiusaamisen ja väkivallan vaara voimistuu, yhteisöllisyyden rakentaminen käy mahdottomaksi. Kun lisäksi teknologian ja muun yhteiskunnan kehitys yleisemminkin hyvin huolestuttavasti ruokkii nuorten pahoinvointia ja mielenterveyden ongelmia, on ymmärrettävää, että monissa
perheissä kaivataan rauhallisempia vaihtoehtoja. Elämäntavat ja elinympäristöt, niiden muutoksen edellytykset, ovat yhä useammissa perheissä vakavia puheenaiheita.

Tämä on mahdollisuus Ilmajoelle.

Avainasemassa ovat Ilmajoen viehättävät kylät ja niiden koulut. Nopankylä, Munakka Luomankylä ja Peltoniemi.

Pieni mittakaava, yhteisöllisyys, yksilöllinen huomio ja huolenpito, turvallisuus ja työrauha – siinä muutamia kaivatun kasvuympäristön piirteitä. Monet opettajatkin arvostavat kyläkoulujen rauhallisuutta ja kodikkuutta. Opettajan sitoutuminenkin voi olla vahvempaa.

Kunnissa joissa on kyläkoulut lopetettu, perusopetuksen menot ovat jatkuvasti kasvaneet. Se ei näytä toimivan kuten on ajateltu.
Luoman koulupiirin maahanmuuttajaoppilaita ajetaan taksilla pienluokkaan Palonkylään, jossa he eivät opi kieltä eivätkä integroidu.
Kuntaliitto patistelee kuntia kouluyhteistyöhön, kuten esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren Munakasta on lyhyt Halkosaareen.
Nopankylään tulisi Kurikasta/Jurvasta lisää oppilaita.
Kannattaisi tehdä kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Eiköhän nopan koulupiirin oppilaita ajeta entiseen malliin toisiin kouluihin kun nopassa ei onnistu koulunkäynti, vaikka on 2,5 opea / 20 oppilasta.

Ei lainkaan erityisopetusta nopassa?

Joka persulle oma eityiskoulu omaan kylään.

Keskustalaiset valittaa kun uutta koulua rakennettaisiin. Kepu haluaa pitää lapset homekouluissa ja parakeissa.

Väärin meni. Rakennusfirma on valittanut. Päinvastoin persut haluavat säilyttää nopan, luoman, munakan pikkukoulut. Varmaan haluavat säilyttää myös herralan parakkikoulun ja palonkylän.

3 miljoonaa maksaa vuodessa inkluusion ihanuus ilmajokisille veronmaksajille.

Vetäisit hienosti hatusta ison summan! Mikä on lähteesi?

Eli siis ylisuuren kouluverkon hinta tuo 3 milliä vuodessa. Sehän on halpa!

Ei kai kaikkien koulujen ylläpitokaan maksa 3 miljoonaa, kyseessä täytyy olla ylimitoitettu henkilöstömäärä ja minimaaliset luokkakoot.

Toivotaan että keskustakin ryhtyisi keskittämään voimansa kunnan kehittämiseen perussuomalaisten haukkumisen sijaan.

Ratkaisuja ei ole esittää kuin harvoilla. Kritisoijia riittää.

Ilmajoki-lehden pääkirjoituksessa moitittiin investointikattoa.
Aiemmin ne tapasivat haastatella kokosivun jutuissa kokoomuksen Tuomikoskea, talousneroa, joka romutti kunnan kiinteistönhoidon.
Nyt maksetaan kokoomuksen politiikan seurauksia. Toki keskusta oli samaa mieltä.

Miten tämä on mahdollista?

Miksi päättäjät ei vaadi osaamista?
Välinpitämättömyys kukoistaa.

On se merkillistä, ettei tuon Musiikkihaaskalinnun elättämistä verorahoilla ole saatu loppumaan.

1975 -2025....50 vuotta rahan lapioimista tappiolliseen touhuun.

Ilmajoki väkevä menetystarina

Marraskuun viimeisenä sunnuntaina 30.11. klo 13 Ilmajoen kunnantalolla esiintyy upea Aqueça!
Aqueça on viisihenkinen ammattimuusikoista koostuva lämpöisen lattarimusiikin yhtye Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta. Yhtyeen sointi on pirteä ja omaperäinen, johon oman sävynsä luovat ilmaisuvoimainen harmonikka ja kepeän virtuoottinen huilu. Groovaava kokonaisuus täydentyy akustisella kitaralla, kontrabassolla ja rummuilla laulua unohtamatta.
Aqueçan ohjelmisto koostuu omasta, kitaristi Timo Kiprianoffin säveltämästä musiikista sekä alkuperäisistä brasilialaissävyistä muun muassa Hermeto Pascoalin ja Antonio Carlos Jobimin kynästä.

RAHAA ON!!
Kustannukset maksetaan kuntalaisilta perityistä veroeuroista.

Miten tämä on mahdollista. Keskustapuolue suurin ja mahtavin Ilmajoella ikiajat ja koulut homeessa.

Mitä kouluista, pääasia että ooppera soi!

Huomenta joko saa Kepua syyttää

Tottahan se on, keskustapuolue on ollut yksinvallassa lähes 20-vuotta. Seurauksena EP.n huonokuntoisin ja kallein kouluverkko.

Kepu pettää aina.

Oletettavasti muu puolueet/valtuutetut ovat jättäneet keskustan ajamista päätöksistä eriävät mielipiteet?
Muussa tapauksissa on turha syyttää yksin keskustaa päätöksistä.

Tämän toki varmaan jo tiesittekin.