LTO ja jäähdytys

"Yhteistä näille on se, että jäähdytysteho on melko vaatimaton, eli alunalkaen on syytä reilusti ylimitoittaa niin kanavisto kuin itse ilmanvaihtokonekin. Tämä, jotta saadaa tarpeeksi suuri ilmavirta ja teho jäähdytyksen tarpeisiin."

En ymmärrä miksi pitäsi ylimitoittaa? Joka paikassa kaikki puhuvat ylimitoituksesta? Oikea tapa on mitoittaa sopivaksi eikä yli.

Ja mitä jäähdytykseen tulee Suomen oloissa hirveästi ei tarvita "oikeita" kiinteistöilmastointiratkaisuja. Ja mitä yleisesti laitteiden tehoihin tulee pitäisi aina muistaa ottaa huomioon myös aika... Puhuit että esim. Nilanin jäähdytysteho on vaatimaton. Oletko käynyt talossa jossa kyseinen laite on? Toki teho numerollisesti on pieni mutta toisaalta se on riittävä sillä laite puhaltaa n. 10 astetta ulkoilmaa kylmempää ilmaa sisälle samalla kun se poistaa sisäilmaa ja kosteutta. Ja kun laite vaihtaa huoneilman säädösten mukaisesti kerran kahdessa tunnissa ympäri vuorokauden voin vannoa että lämpötila sisällä on miellyttävän viileä. Pienelläkin teholla on mahdollista jäähdyttää isompiakin tiloja. Tällöin toki vaaditaan pidempää käyntiaikaa.

Mikä sitten on tehokas? Meillä on tuo Nilanin c mallin kone joka jäähdyttää tarvittaessa. On se ainakin meidän kämpän pitänyt oikein mukavan viileänä. Tehokkuusa kait lähinnä kiinni asunnon pinta-alasta ja bruttokuutioista. Ei nilan valmastikkaan jäähdytä 160 neliöistä asuntoa kovin tehokkaasta mutta meidän vaatimattoman 135 neliötä kyllä jäähtyy ihan OK.

Seija kirjoitti:

"Yhteistä näille on se, että jäähdytysteho on melko vaatimaton, eli alunalkaen on syytä reilusti ylimitoittaa niin kanavisto kuin itse ilmanvaihtokonekin. Tämä, jotta saadaa tarpeeksi suuri ilmavirta ja teho jäähdytyksen tarpeisiin."

En ymmärrä miksi pitäsi ylimitoittaa? Joka paikassa kaikki puhuvat ylimitoituksesta? Oikea tapa on mitoittaa sopivaksi eikä yli.

Ja mitä jäähdytykseen tulee Suomen oloissa hirveästi ei tarvita "oikeita" kiinteistöilmastointiratkaisuja. Ja mitä yleisesti laitteiden tehoihin tulee pitäisi aina muistaa ottaa huomioon myös aika... Puhuit että esim. Nilanin jäähdytysteho on vaatimaton. Oletko käynyt talossa jossa kyseinen laite on? Toki teho numerollisesti on pieni mutta toisaalta se on riittävä sillä laite puhaltaa n. 10 astetta ulkoilmaa kylmempää ilmaa sisälle samalla kun se poistaa sisäilmaa ja kosteutta. Ja kun laite vaihtaa huoneilman säädösten mukaisesti kerran kahdessa tunnissa ympäri vuorokauden voin vannoa että lämpötila sisällä on miellyttävän viileä. Pienelläkin teholla on mahdollista jäähdyttää isompiakin tiloja. Tällöin toki vaaditaan pidempää käyntiaikaa.

Lue lisää

Kanavien ylimitoituksella tarkoitan niden tekemistä väljemmiksi kuin normaalisti on tapana omakotitalon koneelliseen ilmanvaihtoon yhteydessä. Tällä tapaa saavutetaan suurempi ilmamäärä mutta kuitenkin kohtuullisella ilmanopeudella.

Kyllä, olen ollut Nilan jäähdytteisessä talossa ja itsellänikin on vastaava ratkaisu muun merkkisenä. Itselläni jäähdytyskompura käy yötä päivää mutta talo on niin aurinkoisella paikalla suurine akkunoineen, että tällaisten laitteiden vaatimaton luokkaa 0,5 kW kompressori ei mitenkään jaksa lämpökuormaa poistaa. Tuo se toki pientä helpotusta kunhan ilmanvaihto pyörii täysillä.

Onneksi kanavat tuli aikoinaan tehtyä väljiksi ja nyt olenkin korvaamassa tämän "integroidun" jäähdytyksen Carrierin "oikealla" jäähdytyslaitteistolla ulkona vajan pohjoisseinällä sijaitsevine lauhduttimineen. Nykyinen iv -kone jää täten vain talvikäyttöön.

kaarle kirjoitti:

Kanavien ylimitoituksella tarkoitan niden tekemistä väljemmiksi kuin normaalisti on tapana omakotitalon koneelliseen ilmanvaihtoon yhteydessä. Tällä tapaa saavutetaan suurempi ilmamäärä mutta kuitenkin kohtuullisella ilmanopeudella.

Kyllä, olen ollut Nilan jäähdytteisessä talossa ja itsellänikin on vastaava ratkaisu muun merkkisenä. Itselläni jäähdytyskompura käy yötä päivää mutta talo on niin aurinkoisella paikalla suurine akkunoineen, että tällaisten laitteiden vaatimaton luokkaa 0,5 kW kompressori ei mitenkään jaksa lämpökuormaa poistaa. Tuo se toki pientä helpotusta kunhan ilmanvaihto pyörii täysillä.

Onneksi kanavat tuli aikoinaan tehtyä väljiksi ja nyt olenkin korvaamassa tämän "integroidun" jäähdytyksen Carrierin "oikealla" jäähdytyslaitteistolla ulkona vajan pohjoisseinällä sijaitsevine lauhduttimineen. Nykyinen iv -kone jää täten vain talvikäyttöön.

Lue lisää

Tästähän sitä voi itse kukin laskeskella:

(ts-tsp)*m = UA(tu-ts) Ws

Yhtälön vasemmalla puolen jäähdyttävät ja oikealla puolen lämmittävät tekijät

ts = sisälämpötila°C
tu = ulkolämpötila°C
tsp = sisäänpuhalluslämpötila °C
m = tuloilman massavirta kg/s
UA = rakennuksen ominaislämpöhäviö W/K
Ws = rakennuksen sisäinen lämpökuorma W

ratkaistaan yhtälöstä ts, saadaan:

ts = (UA*tu Ws m*tsp)/(m UA)

Uuden talon (n 160m2) vaipan eristys pitäisi olla suuruusluokkaa 150W/K,
ulkolämpötila tu=25°C ja tuloilma 15°C ilmavirta 100kg/s (83 l/s)(jäähdytysteho n 1,8 kW) ja sisäinen lämpökuorma esim 500 W antaa sisälämpötilaksi 23,0 °C

Onko sitten parin asteen lasku riittävä, on se ainakin parempaan suuntaan sillä laittamalla jäähdytys nollille nousee sisälämpötila 28,3 °C:en

R_oi kirjoitti:

Tästähän sitä voi itse kukin laskeskella:

(ts-tsp)*m = UA(tu-ts) Ws

Yhtälön vasemmalla puolen jäähdyttävät ja oikealla puolen lämmittävät tekijät

ts = sisälämpötila°C
tu = ulkolämpötila°C
tsp = sisäänpuhalluslämpötila °C
m = tuloilman massavirta kg/s
UA = rakennuksen ominaislämpöhäviö W/K
Ws = rakennuksen sisäinen lämpökuorma W

ratkaistaan yhtälöstä ts, saadaan:

ts = (UA*tu Ws m*tsp)/(m UA)

Uuden talon (n 160m2) vaipan eristys pitäisi olla suuruusluokkaa 150W/K,
ulkolämpötila tu=25°C ja tuloilma 15°C ilmavirta 100kg/s (83 l/s)(jäähdytysteho n 1,8 kW) ja sisäinen lämpökuorma esim 500 W antaa sisälämpötilaksi 23,0 °C

Onko sitten parin asteen lasku riittävä, on se ainakin parempaan suuntaan sillä laittamalla jäähdytys nollille nousee sisälämpötila 28,3 °C:en

Lue lisää

ulkona on tuskin tuo 25 C.
Sisäinen lämpökuorma on, arvaan, ehkä suurempi?
Muuuten oikein hyvä.

Raksu kirjoitti:

ulkona on tuskin tuo 25 C.
Sisäinen lämpökuorma on, arvaan, ehkä suurempi?
Muuuten oikein hyvä.

saa sijoitella miten itse kukin haluaa.

Raksu kirjoitti:

ulkona on tuskin tuo 25 C.
Sisäinen lämpökuorma on, arvaan, ehkä suurempi?
Muuuten oikein hyvä.

Exceliin sijoitettuna, jos joku haluaa laskeskella
A B
tu   25
tsp   15
UA   150
Ws   500
m   100
ts   =(B3*B1 B4 B5*B2)/(B5 B3)

Tapahtuma on epästationäärinen, joten keskilämpötiloilla ei ole merkitystä. Tosin esim eilen oli ainakin 10 tunnin jakso, jossa keskilämpötila oli n 25 astetta.
Päiväsaikaan paahtaa auringon säteily 0-700W/m2, jota ei ole huomioitu kaavassa. Tämä nostaa rakennuksen ulkopintalämpötilan paljon korkeammalle kuin kuin mitä ilman lämpötila on.
Toisaalta yöllä kaikki arvot ovat alempia.
Seurauksena on, että paitsi U-arvo vaikuttaa myös rakenteen masssiivisuus jäähdytystarpeen ajoittumiseen.
Puustot ja muut varjostukset vaikuttavat myös oleellisesti, mutta tarkoitus oli yksinkertaisesti havainnoida, miten sisälämpötila muodostuu.
Lämpötilojen ja säteilytehon osalta asiaa voi lähestyä esim.
http://weather.savonia-amk.fi/index.php?week

kaarle kirjoitti:

Kanavien ylimitoituksella tarkoitan niden tekemistä väljemmiksi kuin normaalisti on tapana omakotitalon koneelliseen ilmanvaihtoon yhteydessä. Tällä tapaa saavutetaan suurempi ilmamäärä mutta kuitenkin kohtuullisella ilmanopeudella.

Kyllä, olen ollut Nilan jäähdytteisessä talossa ja itsellänikin on vastaava ratkaisu muun merkkisenä. Itselläni jäähdytyskompura käy yötä päivää mutta talo on niin aurinkoisella paikalla suurine akkunoineen, että tällaisten laitteiden vaatimaton luokkaa 0,5 kW kompressori ei mitenkään jaksa lämpökuormaa poistaa. Tuo se toki pientä helpotusta kunhan ilmanvaihto pyörii täysillä.

Onneksi kanavat tuli aikoinaan tehtyä väljiksi ja nyt olenkin korvaamassa tämän "integroidun" jäähdytyksen Carrierin "oikealla" jäähdytyslaitteistolla ulkona vajan pohjoisseinällä sijaitsevine lauhduttimineen. Nykyinen iv -kone jää täten vain talvikäyttöön.

Lue lisää

Itse tein 160mm kanavilla sen takia että äänitaso on pienempi. Ja voi taata että myös on. Ilma kulkee huomattavasti paremmin isommissa kanavissa.

Kanavat kirjoitti:

Itse tein 160mm kanavilla sen takia että äänitaso on pienempi. Ja voi taata että myös on. Ilma kulkee huomattavasti paremmin isommissa kanavissa.

vaikuttaa todella vähän äänitasoon, jos ollaan oikeissa nopeuksissa. Suurimmat äänilähteet ovat joka tapauksessa puhaltimet ja pääte-elimet, siis tulo ja poistoventtiilit. Kanaviston suunnittelulla tasapainoiseksi ja ilmavirtojen oikealla säädöllä on enempi merkitystä kuin kanavakoolla.

Voisi sanoa, että isosta kanavasta on enempi haittaa kuin hyötyä, sillä vaimennin yleensä on kanavakoon suuruinen ja samanpituisesta ja -rakenteisesta vaimentimestahan saadaan selvästi huonompi vaimennus mitä suurempi kanavakoko on.

R_oi kirjoitti:

Exceliin sijoitettuna, jos joku haluaa laskeskella
A B
tu   25
tsp   15
UA   150
Ws   500
m   100
ts   =(B3*B1 B4 B5*B2)/(B5 B3)

Tapahtuma on epästationäärinen, joten keskilämpötiloilla ei ole merkitystä. Tosin esim eilen oli ainakin 10 tunnin jakso, jossa keskilämpötila oli n 25 astetta.
Päiväsaikaan paahtaa auringon säteily 0-700W/m2, jota ei ole huomioitu kaavassa. Tämä nostaa rakennuksen ulkopintalämpötilan paljon korkeammalle kuin kuin mitä ilman lämpötila on.
Toisaalta yöllä kaikki arvot ovat alempia.
Seurauksena on, että paitsi U-arvo vaikuttaa myös rakenteen masssiivisuus jäähdytystarpeen ajoittumiseen.
Puustot ja muut varjostukset vaikuttavat myös oleellisesti, mutta tarkoitus oli yksinkertaisesti havainnoida, miten sisälämpötila muodostuu.
Lämpötilojen ja säteilytehon osalta asiaa voi lähestyä esim.
http://weather.savonia-amk.fi/index.php?week

Lue lisää

oikeampi tapa olisi käyttää keskilämpötilaa. Sitten se vuorokautinen lämpötila heiluu sen molemmin puolin, massiivisuudesta riippuen?

Ret-testilaskennassa heinäkuun keskimääräinen sisäisistä lämmönlähteistä ja auringonsäteilyenergiasta tullut teho oli 2,3 kWh.
Tätä arvoa ja 25 C lämpötilaa käyttämällä nousevat sisätilan laskennalliset lämpötilat todellisia käytännön arvoja ylemmäs.
Ilmanvaihdon yöllinen jäähdyttävä vaikutus, vaikkei se ehkä iso olekaan, pitäisi ottaa myös huomioon.

No, helpompi näitä esitettyjä laskelmia on arvostella, kuin esittää niitä itse.

Tuolla laskentatavalla olisi helppo tutkia pyöriväkennoisen jäähdytyskapasiteettia:
Päivällä roottori pyörii ja yöllä on pyörimättä, mutta ilmanvaihto olisi yö-ajan päällä tehostetusti. Kyllä se jotain vaikuttaa, mutta paljonko?

Meillä yölämpötila on tuossa 15 C paikkeilla, kaksikerrostalossa ainakin alakerta jäähtyy nopeasti, kun aukaisee ovet illalla sekä ala- että yläkerrasta, lämpimämpi sisäilma karkaa yläkerrasta ulos. Joten tämän tyyppinen helle ei ole vielä iso ongelma.

R_oi kirjoitti:

Tästähän sitä voi itse kukin laskeskella:

(ts-tsp)*m = UA(tu-ts) Ws

Yhtälön vasemmalla puolen jäähdyttävät ja oikealla puolen lämmittävät tekijät

ts = sisälämpötila°C
tu = ulkolämpötila°C
tsp = sisäänpuhalluslämpötila °C
m = tuloilman massavirta kg/s
UA = rakennuksen ominaislämpöhäviö W/K
Ws = rakennuksen sisäinen lämpökuorma W

ratkaistaan yhtälöstä ts, saadaan:

ts = (UA*tu Ws m*tsp)/(m UA)

Uuden talon (n 160m2) vaipan eristys pitäisi olla suuruusluokkaa 150W/K,
ulkolämpötila tu=25°C ja tuloilma 15°C ilmavirta 100kg/s (83 l/s)(jäähdytysteho n 1,8 kW) ja sisäinen lämpökuorma esim 500 W antaa sisälämpötilaksi 23,0 °C

Onko sitten parin asteen lasku riittävä, on se ainakin parempaan suuntaan sillä laittamalla jäähdytys nollille nousee sisälämpötila 28,3 °C:en

Lue lisää

löytänyt tuon luvun 150 W/K, se onkin mielenkiintoinen luku.

Jos rakennuksen ominaislämpöhäviö (sis. myös ilmanvaihdon) olisi 150 W/K ja sisäisistä- ja auringosta saatava teho esim. 2,1 kWh, alkaisi sellaisen talon lämmityskausi 8 C ulkolämpötilasta.

Raksu kirjoitti:

löytänyt tuon luvun 150 W/K, se onkin mielenkiintoinen luku.

Jos rakennuksen ominaislämpöhäviö (sis. myös ilmanvaihdon) olisi 150 W/K ja sisäisistä- ja auringosta saatava teho esim. 2,1 kWh, alkaisi sellaisen talon lämmityskausi 8 C ulkolämpötilasta.

Lue lisää

onko luku oikea tai vain tulevaisuuden toiveita, sivu 7/8
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=15699&lan=FI

Raksu kirjoitti:

oikeampi tapa olisi käyttää keskilämpötilaa. Sitten se vuorokautinen lämpötila heiluu sen molemmin puolin, massiivisuudesta riippuen?

Ret-testilaskennassa heinäkuun keskimääräinen sisäisistä lämmönlähteistä ja auringonsäteilyenergiasta tullut teho oli 2,3 kWh.
Tätä arvoa ja 25 C lämpötilaa käyttämällä nousevat sisätilan laskennalliset lämpötilat todellisia käytännön arvoja ylemmäs.
Ilmanvaihdon yöllinen jäähdyttävä vaikutus, vaikkei se ehkä iso olekaan, pitäisi ottaa myös huomioon.

No, helpompi näitä esitettyjä laskelmia on arvostella, kuin esittää niitä itse.

Tuolla laskentatavalla olisi helppo tutkia pyöriväkennoisen jäähdytyskapasiteettia:
Päivällä roottori pyörii ja yöllä on pyörimättä, mutta ilmanvaihto olisi yö-ajan päällä tehostetusti. Kyllä se jotain vaikuttaa, mutta paljonko?

Meillä yölämpötila on tuossa 15 C paikkeilla, kaksikerrostalossa ainakin alakerta jäähtyy nopeasti, kun aukaisee ovet illalla sekä ala- että yläkerrasta, lämpimämpi sisäilma karkaa yläkerrasta ulos. Joten tämän tyyppinen helle ei ole vielä iso ongelma.

Lue lisää

mitoittamisessa oikeasti voi käyttää keskilämpötiloja. Pitää katsoa auringon säteilykulmia, viipymiä seinissä, muitakin kuormitusvaihteluja, etc. Monen kivisen pankkirakennuksen suurin jäähdytystarve on laskennallisesti ollut vasta illalla 17-19, kun aurinko paistaa alhaalla ja päivän aikana seinään sitoutunut lämpö saapuu sisään.

Useissa tapauksissa, kun on kyseessä ns kunnon koneet, yöjäähdytystä ei käytetä lainkaan tai vain pari tuntia ennen aamua, koska menee liian kylmäksi aamulla. Silloinkaan mitkään keskiarvot eivät tietenkään sovi kuvioon.

Ei siis ruveta vääntämään tuosta mitään kaavaa, joka sopisi varsinaiseen mitoitukseen, koska se menee kuitenkin pieleen. Sen tarkoitus oli vain havainnollistaa, mikä jäähdytyksen vaikutus tuloilmakojeessa voi olla.

Seija kirjoitti:

"Yhteistä näille on se, että jäähdytysteho on melko vaatimaton, eli alunalkaen on syytä reilusti ylimitoittaa niin kanavisto kuin itse ilmanvaihtokonekin. Tämä, jotta saadaa tarpeeksi suuri ilmavirta ja teho jäähdytyksen tarpeisiin."

En ymmärrä miksi pitäsi ylimitoittaa? Joka paikassa kaikki puhuvat ylimitoituksesta? Oikea tapa on mitoittaa sopivaksi eikä yli.

Ja mitä jäähdytykseen tulee Suomen oloissa hirveästi ei tarvita "oikeita" kiinteistöilmastointiratkaisuja. Ja mitä yleisesti laitteiden tehoihin tulee pitäisi aina muistaa ottaa huomioon myös aika... Puhuit että esim. Nilanin jäähdytysteho on vaatimaton. Oletko käynyt talossa jossa kyseinen laite on? Toki teho numerollisesti on pieni mutta toisaalta se on riittävä sillä laite puhaltaa n. 10 astetta ulkoilmaa kylmempää ilmaa sisälle samalla kun se poistaa sisäilmaa ja kosteutta. Ja kun laite vaihtaa huoneilman säädösten mukaisesti kerran kahdessa tunnissa ympäri vuorokauden voin vannoa että lämpötila sisällä on miellyttävän viileä. Pienelläkin teholla on mahdollista jäähdyttää isompiakin tiloja. Tällöin toki vaaditaan pidempää käyntiaikaa.

Lue lisää

kovinkaan energiataloudellista, ja lisäksi se puhallus pistää kivasti pölyt liikkeelle. Kuitenkin se viilennysteho on todellakin enemmin tunteeseen perustuva. Saman efektin saa halvemmalla ja energiataloudellisemmin aikaiseksi kun löyhyttää sanomalehteä naaman edessä.

R_oi kirjoitti:

vaikuttaa todella vähän äänitasoon, jos ollaan oikeissa nopeuksissa. Suurimmat äänilähteet ovat joka tapauksessa puhaltimet ja pääte-elimet, siis tulo ja poistoventtiilit. Kanaviston suunnittelulla tasapainoiseksi ja ilmavirtojen oikealla säädöllä on enempi merkitystä kuin kanavakoolla.

Voisi sanoa, että isosta kanavasta on enempi haittaa kuin hyötyä, sillä vaimennin yleensä on kanavakoon suuruinen ja samanpituisesta ja -rakenteisesta vaimentimestahan saadaan selvästi huonompi vaimennus mitä suurempi kanavakoko on.

Lue lisää

Meille putkimies sanoi että kannattaa laittaa 160 kanavat et on hiljaisempi koska ilma pääsee paremmin virtaamaan isommissa kanavissa. Ei tule nk. ahdistusta kanaviin oli hänen terminsä. Ja mitä itse huomannut alueella jossa itse asun. Niin omasta mielestä äänitaso on hiljaisempi meillä kuin naapureilla joilla 125 kanavat. Samaa sanovat siis myös naapurit. Tietenkin voihan se olla muustakin johtuvaa mutta voin sanoa etten ole katunut. Ajattelin vain että voishan sitä tehdä kokeen että pistää puhaltimen puhaltamaan esim 70l/s 125 ja 160 kanaviin niin kummasta mahtaa enemmän kuulua ääntä. Oman kokemuksen perusteella sanoisin et 125 kanavasta sillä kyllähän tuommoinen ilmavirta paremmin kulkee isommassa putkessa?

Aika paljon kirjoitti:

Meille putkimies sanoi että kannattaa laittaa 160 kanavat et on hiljaisempi koska ilma pääsee paremmin virtaamaan isommissa kanavissa. Ei tule nk. ahdistusta kanaviin oli hänen terminsä. Ja mitä itse huomannut alueella jossa itse asun. Niin omasta mielestä äänitaso on hiljaisempi meillä kuin naapureilla joilla 125 kanavat. Samaa sanovat siis myös naapurit. Tietenkin voihan se olla muustakin johtuvaa mutta voin sanoa etten ole katunut. Ajattelin vain että voishan sitä tehdä kokeen että pistää puhaltimen puhaltamaan esim 70l/s 125 ja 160 kanaviin niin kummasta mahtaa enemmän kuulua ääntä. Oman kokemuksen perusteella sanoisin et 125 kanavasta sillä kyllähän tuommoinen ilmavirta paremmin kulkee isommassa putkessa?

Lue lisää

Jos 125 mm kanavassa puhalletaan 70 l/s, on kanava liian pieni, sillä nopeus on suuruusluokkaa 5,5 m/s.
160 mm kanavassa nopeus on n 3,5 m/s, mikä on aivan ylärajalla, ellei ylikin.
Jos kanavistoa suunnitellaan ääniteknisesti oikein asuinrakennuksessa nopeuksien tulee pysyä alle 3 m/s ainakin haarakanavissa, eli niissä mihin pääte-elimet liittyvät.
Ei siis olla oikeissa nopeuksissa.

Kannattaa muistaa, ettei suorassa kanavassa noilla nopeuksilla synny havaittavaa ääntä. Ääni syntyy puhaltimessa ja pääte-elimissä ja (huonosti tehdyissä) kanavahaaroissa.

Äänen arvioiminen sen perusteella kuinka hyvin ilma kanavassa liikkuu on väärin sillä äänen kulku ja ilman kulku ovat aivan eri asioita.
Äänen kulkua voit tutkailla pitämällä puhaltimet päällä ja sulkemalla kojeen ulospäin menevät kanavat jolloin puhaltimien äänet kuuluvat, vaan ei kanaviston virtausääni. Tällöin ratkaisevaa on äänenvaimennuksen tehokkuus, joka siis pienemmässä on parempi.
Toisaalta virtauksen ollessa päällä on mahdollisesti virtausmelu se jokä määrittää huoneeseen tulevan melutason.

Huoneeseen syntyvä melutaso on puhallinmelun, kanavavirtausmelun, pääte-elinten, kojeen muuta tietä tulevan melun ja taustamelun summa. Äänitasoista ei siis varsinkaan mutu-tuntumalla kannata mitään johtopääätöksiä yrittää tehdä vain esim. kanavakooon perusteella.

Olisi hauska kuulla mistä kokemus tulee? Oletko asunut samanlaisissa taloissa erinlaisilla ratkaisuilla vai erinlaisissa taloissa? Vai onko kokemus pelkästään kuulopuhetta?

Kerbiili kirjoitti:

Olisi hauska kuulla mistä kokemus tulee? Oletko asunut samanlaisissa taloissa erinlaisilla ratkaisuilla vai erinlaisissa taloissa? Vai onko kokemus pelkästään kuulopuhetta?

Lue lisää

Kun et näköjään osaa itse etsiä faktoja niin kerron niitä sulle:

Homma kaatuu integroiduissa vehkeissä ensimmäiseksi ilmamääriin. Testaa laittamalla ilmanvaihtokoneesi täysille ja laitat käden venttiilin alle, ei ole puhkuy kovin kummoinen.

Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen...

LTO:n putket kulkevat usein ullakkotilassa, jossa ilma on erittäin kuumaa. Eristyksestä huolimatta kylmennät ullakkoasi. ILP kylmentää vain huoneilmaa.

Integroitavan laitteen ilmamäärät eivät riitä normaalimitoituksessa mitenkään. Joten sinun on pakko mitoittaa LTO:si suuremmaksi, eristää kanavat kondenssia vastaan jne. Tästä seuraa sellainen hintalappu, jolla olisit sijoittanut talosi jokaiseen kulmaan ILP:n.

Mitä suurempaa jäähdytysmäärää haet, sitä suuremmalla nopeudella joudut huudattamaan LTO:si. Mitä suurempi on ilmannopeus, sitä vähemmän ilma ehtii jäähtymään.


Lopuksi vielä rautalangasta: Integroitava laite joutuisi tänään (13.7.2005) viilentämään jokaisen ilmalitran ulkolämpötilasta 30 astetta. ILP viilentää jokaisen ilmalitran olemassaolevasta sisälämmöstä eli minun tapauksesssani 21 asteesta. Mieti kumpi viilentää ja kumpi jäähdyttää.

niin kuin kirjoitti:

Kun et näköjään osaa itse etsiä faktoja niin kerron niitä sulle:

Homma kaatuu integroiduissa vehkeissä ensimmäiseksi ilmamääriin. Testaa laittamalla ilmanvaihtokoneesi täysille ja laitat käden venttiilin alle, ei ole puhkuy kovin kummoinen.

Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen...

LTO:n putket kulkevat usein ullakkotilassa, jossa ilma on erittäin kuumaa. Eristyksestä huolimatta kylmennät ullakkoasi. ILP kylmentää vain huoneilmaa.

Integroitavan laitteen ilmamäärät eivät riitä normaalimitoituksessa mitenkään. Joten sinun on pakko mitoittaa LTO:si suuremmaksi, eristää kanavat kondenssia vastaan jne. Tästä seuraa sellainen hintalappu, jolla olisit sijoittanut talosi jokaiseen kulmaan ILP:n.

Mitä suurempaa jäähdytysmäärää haet, sitä suuremmalla nopeudella joudut huudattamaan LTO:si. Mitä suurempi on ilmannopeus, sitä vähemmän ilma ehtii jäähtymään.


Lopuksi vielä rautalangasta: Integroitava laite joutuisi tänään (13.7.2005) viilentämään jokaisen ilmalitran ulkolämpötilasta 30 astetta. ILP viilentää jokaisen ilmalitran olemassaolevasta sisälämmöstä eli minun tapauksesssani 21 asteesta. Mieti kumpi viilentää ja kumpi jäähdyttää.

Lue lisää

"Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen."

Tuntuu hyvältä enkä vaihda pois. Mutta menepäs makuuhuoneeseen joka on kulman takana jos ILPpisi on esim. eteisessä. Miltä nyt tuntuu? Eikös ILPpi puhalla enää. Minulla kun tulee viileää ilmaa koko ajan tuolta tuloilmaventtiilistä. Siinä sinulle faktaa. Mitä häviöihin ullakkoon tulee niin eipä kiinnosta pääasia että kylmää tulee kanavista. Huoneen lämpötiloista aamuisin kun herään on 19 ja iltaisin kun menen nukkumaan 23 eli sopivaa minulle.

Itselläni on muuten PILP ja eipä maksanut niin hirveesti ettei olisi kannattanu hankkia lämmittää myös tuon käyttöveden mukavasti. Toi ILP on mökillä ja ongelma tosiaan siinä ettei kylmä tahdo riittää jokaiseen nurkkaan mutta kuten sanoin en vaihtaisi pois.

Makuuhuone kirjoitti:

"Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen."

Tuntuu hyvältä enkä vaihda pois. Mutta menepäs makuuhuoneeseen joka on kulman takana jos ILPpisi on esim. eteisessä. Miltä nyt tuntuu? Eikös ILPpi puhalla enää. Minulla kun tulee viileää ilmaa koko ajan tuolta tuloilmaventtiilistä. Siinä sinulle faktaa. Mitä häviöihin ullakkoon tulee niin eipä kiinnosta pääasia että kylmää tulee kanavista. Huoneen lämpötiloista aamuisin kun herään on 19 ja iltaisin kun menen nukkumaan 23 eli sopivaa minulle.

Itselläni on muuten PILP ja eipä maksanut niin hirveesti ettei olisi kannattanu hankkia lämmittää myös tuon käyttöveden mukavasti. Toi ILP on mökillä ja ongelma tosiaan siinä ettei kylmä tahdo riittää jokaiseen nurkkaan mutta kuten sanoin en vaihtaisi pois.

Lue lisää

Nyt puhutaan LTO:sta ja ILP:stä. Joten höpö itsellesi. Kylmä ilma kiertää LTO:n kautta (eli lämmöntalteenotto toimii viileän talteenottajana) ihan samalla lailla kun sun onnettomassa pilpissäsi. Mökilläsi tuskin on LTO:ta? Jos olet sijoittanut mökillesi ILP:n väärään paikkaan niin ei kai se laitteen vika ole?

BTW itse pidän tasaisesta 21 asteen lämpötilasta ja käyttöveteni lämmitän maalämmöllä...

Otan osaa jos olet PILPpiin haksahtanut. Aina ei voi voittaa.

Makuuhuone kirjoitti:

"Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen."

Tuntuu hyvältä enkä vaihda pois. Mutta menepäs makuuhuoneeseen joka on kulman takana jos ILPpisi on esim. eteisessä. Miltä nyt tuntuu? Eikös ILPpi puhalla enää. Minulla kun tulee viileää ilmaa koko ajan tuolta tuloilmaventtiilistä. Siinä sinulle faktaa. Mitä häviöihin ullakkoon tulee niin eipä kiinnosta pääasia että kylmää tulee kanavista. Huoneen lämpötiloista aamuisin kun herään on 19 ja iltaisin kun menen nukkumaan 23 eli sopivaa minulle.

Itselläni on muuten PILP ja eipä maksanut niin hirveesti ettei olisi kannattanu hankkia lämmittää myös tuon käyttöveden mukavasti. Toi ILP on mökillä ja ongelma tosiaan siinä ettei kylmä tahdo riittää jokaiseen nurkkaan mutta kuten sanoin en vaihtaisi pois.

Lue lisää

Ensin viilennät tuskassa huoneilmaa, sitten yrität repiä viilenneestä ilmasta lämpöä lämmittääksesi käyttöveden. Kuulostaa ikiliikkujalta?

Jaska

itsellesi kirjoitti:

Nyt puhutaan LTO:sta ja ILP:stä. Joten höpö itsellesi. Kylmä ilma kiertää LTO:n kautta (eli lämmöntalteenotto toimii viileän talteenottajana) ihan samalla lailla kun sun onnettomassa pilpissäsi. Mökilläsi tuskin on LTO:ta? Jos olet sijoittanut mökillesi ILP:n väärään paikkaan niin ei kai se laitteen vika ole?

BTW itse pidän tasaisesta 21 asteen lämpötilasta ja käyttöveteni lämmitän maalämmöllä...

Otan osaa jos olet PILPpiin haksahtanut. Aina ei voi voittaa.

Lue lisää

Höpö itsellesi sun LTOs mitään viilennä. Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan noussee. Mökillä ei ole LTO eikä tarvii. ILP on ja parhaassa mahdollisessa paikassa. Kuten sanoin en vaihtaisi pois ja jos ei olisi hankkisin. Mutta ongelma ILPissä vaan on ettei se yksinkertaisesti voi joka nurkkaa yhdestä paikasta jäähdyttää. Ei ole laitteen vika. Eikä periaatteessa haittaa. Muistaa vaan kannattaa. Ettei tule pettymystä kun on hankkinut ja huomaakin ettei jäähdytys toimikaan toiseen päähän taloa.

Ja mitä PILPpiin tulee niin en haksahtanut vaan harkitsin ja olen tyytyväinen hankintaani. Se että itse olet haksahtanut maalämpöön on sinällänsä harmi. Toivottavasti asut vielä 20 vuoden päästä samassa kämpässä kun pumppusi alkaa maksamaan takaisin. Ja jos ennusmerkit paikkaansa pitävät niin silloin vaihdat pumppusi uuteen joten se siitä säästöstä buaah buaah

ON POP kirjoitti:

Ensin viilennät tuskassa huoneilmaa, sitten yrität repiä viilenneestä ilmasta lämpöä lämmittääksesi käyttöveden. Kuulostaa ikiliikkujalta?

Jaska

Joo sellainenhan se on. Viilentää ilmaa ja lämmittää käyttövettä. Mutta ei se siitä viilenneestä ilmasta sitä vettä lämmitä. Tietsä. Vedenlämmitys tapahtuu jäähdytyslämmöllä kun PILPpi sitä ilmaa viilentää siis siitä tuleva energia käytetään vedenlämmitykseen. Joten viilennys ei maksa mulla mitään ;O)

Makuuhuone kirjoitti:

Joo sellainenhan se on. Viilentää ilmaa ja lämmittää käyttövettä. Mutta ei se siitä viilenneestä ilmasta sitä vettä lämmitä. Tietsä. Vedenlämmitys tapahtuu jäähdytyslämmöllä kun PILPpi sitä ilmaa viilentää siis siitä tuleva energia käytetään vedenlämmitykseen. Joten viilennys ei maksa mulla mitään ;O)

Lue lisää

eikö tosiaan maksa?

pilpissä on kompressori, joka kuluttaa toimiessaan jatkuvasti sähköä. se lämmittää käyttövettä hyötysuhtella 1 kW ostettua sähköä, 2-3 kW lämpöä varaajaan. lämpö ei siis siirry ilmaiseksi. vaikka ulkona olisi mitenkä kuuma tahansa.

ja se 170 litraa vettä varaajassa tulee aika nopeasti kuumaksi, jonka jälkeen lämpöenergiaa ei sinne enää siirry. ja sitten menee kaikki jäähdytyksestä liikenevä energia harakoille...

itsellesi kirjoitti:

Nyt puhutaan LTO:sta ja ILP:stä. Joten höpö itsellesi. Kylmä ilma kiertää LTO:n kautta (eli lämmöntalteenotto toimii viileän talteenottajana) ihan samalla lailla kun sun onnettomassa pilpissäsi. Mökilläsi tuskin on LTO:ta? Jos olet sijoittanut mökillesi ILP:n väärään paikkaan niin ei kai se laitteen vika ole?

BTW itse pidän tasaisesta 21 asteen lämpötilasta ja käyttöveteni lämmitän maalämmöllä...

Otan osaa jos olet PILPpiin haksahtanut. Aina ei voi voittaa.

Lue lisää

En ota kantaa tuohon pilp, mlp, ilp aiheeseen. Huomioni herätti teidän lämpötilat 19-21 astetta. Eikö tuo tunnu jo kylmältä?

Minusta talvella voi olla huonelämpötila 21 kun muutenkin ihmiset ovat paksummissa vaatteissa(pitkähihaiset paidat ym.) mutta kesällä huonelämpötila saisi minusta olla tasainen 24 jolloin voi olla ohuemmalla vaatetuksella(shortsit, t-paita...).

kieroliero kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pilp, mlp, ilp aiheeseen. Huomioni herätti teidän lämpötilat 19-21 astetta. Eikö tuo tunnu jo kylmältä?

Minusta talvella voi olla huonelämpötila 21 kun muutenkin ihmiset ovat paksummissa vaatteissa(pitkähihaiset paidat ym.) mutta kesällä huonelämpötila saisi minusta olla tasainen 24 jolloin voi olla ohuemmalla vaatetuksella(shortsit, t-paita...).

Lue lisää

Olen kanssasi aivan samaa mieltä, kun puhutaan 21°C lasketuista huonelämpötiloista, luulisin tämän olevan ohimenevää uutuuden huumaa, kyllä tässäkin asiassa ajan kanssa "siperia opettaa".
Taloudellisuuteen ja mukavuuteen, kultainen keskitie on paras.

Tämän vastaukseni kopsasin myöhemmästä ketjusta, johon mielestäni ei ole muutettavaa.
>Olen jäähdyttänyt ILP:llä näin, jos ulkona on illalla 29°C, ohjainkapulaan laitan 24 niin lämpötila laskee noin 25°C asteeseen, koska liian iso lämpötilaero on pahasta, sama autossa, muuten tulee vedon tunnetta.<

Ps. ihmisten tottumukset ovat tietysti erilaisia, mutta
minulla yleensä riittää helteelläkin 2-3 tunnin jäähdytys ennen nukkumaan menoa.
Viileä makuuhuone tekee tehtävänsä, olen melkein unessa jo siinä vaiheessa kun pää koskettaa tyynyä.

matkustelija kirjoitti:

eikö tosiaan maksa?

pilpissä on kompressori, joka kuluttaa toimiessaan jatkuvasti sähköä. se lämmittää käyttövettä hyötysuhtella 1 kW ostettua sähköä, 2-3 kW lämpöä varaajaan. lämpö ei siis siirry ilmaiseksi. vaikka ulkona olisi mitenkä kuuma tahansa.

ja se 170 litraa vettä varaajassa tulee aika nopeasti kuumaksi, jonka jälkeen lämpöenergiaa ei sinne enää siirry. ja sitten menee kaikki jäähdytyksestä liikenevä energia harakoille...

Lue lisää

kannattaa jättää vesi vuotamaan, jotta saa jäähdytyksen ilmaiseksi. Toisaalta saa lämpimän käyttöveden ilmaiseksi siinä keskustelussa, jossa jäähdytys on joka tapauksessa oltava.
Molemmat saa ilmaiseksi, valitettavasti vain ei yhtä aikaa :-)

Makuuhuone kirjoitti:

Höpö itsellesi sun LTOs mitään viilennä. Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan noussee. Mökillä ei ole LTO eikä tarvii. ILP on ja parhaassa mahdollisessa paikassa. Kuten sanoin en vaihtaisi pois ja jos ei olisi hankkisin. Mutta ongelma ILPissä vaan on ettei se yksinkertaisesti voi joka nurkkaa yhdestä paikasta jäähdyttää. Ei ole laitteen vika. Eikä periaatteessa haittaa. Muistaa vaan kannattaa. Ettei tule pettymystä kun on hankkinut ja huomaakin ettei jäähdytys toimikaan toiseen päähän taloa.

Ja mitä PILPpiin tulee niin en haksahtanut vaan harkitsin ja olen tyytyväinen hankintaani. Se että itse olet haksahtanut maalämpöön on sinällänsä harmi. Toivottavasti asut vielä 20 vuoden päästä samassa kämpässä kun pumppusi alkaa maksamaan takaisin. Ja jos ennusmerkit paikkaansa pitävät niin silloin vaihdat pumppusi uuteen joten se siitä säästöstä buaah buaah

Lue lisää

Koska se sun suorasähkö PILP:si kuollettaa itsensä. Ruotsalaiset tekeleet hajoilee huolestutavan usein, ko. värkki muuttuu suoraksi sähkölämmittimeksi alle 5 asteen ulkolämpötilassa. En ottaisi moista tekelettä (PILP) vaikka maksettaisi. Tiedät itsekkin investoineesi täysin pilipali vehkeeseen, joten onnittelut siitä.

P.S PILP on persaukisen ja ennen kaikkea YKSINKERTAISEN JA HYVÄUSKOISEN IHMISEN valinta

Makuuhuone kirjoitti:

Höpö itsellesi sun LTOs mitään viilennä. Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan noussee. Mökillä ei ole LTO eikä tarvii. ILP on ja parhaassa mahdollisessa paikassa. Kuten sanoin en vaihtaisi pois ja jos ei olisi hankkisin. Mutta ongelma ILPissä vaan on ettei se yksinkertaisesti voi joka nurkkaa yhdestä paikasta jäähdyttää. Ei ole laitteen vika. Eikä periaatteessa haittaa. Muistaa vaan kannattaa. Ettei tule pettymystä kun on hankkinut ja huomaakin ettei jäähdytys toimikaan toiseen päähän taloa.

Ja mitä PILPpiin tulee niin en haksahtanut vaan harkitsin ja olen tyytyväinen hankintaani. Se että itse olet haksahtanut maalämpöön on sinällänsä harmi. Toivottavasti asut vielä 20 vuoden päästä samassa kämpässä kun pumppusi alkaa maksamaan takaisin. Ja jos ennusmerkit paikkaansa pitävät niin silloin vaihdat pumppusi uuteen joten se siitä säästöstä buaah buaah

Lue lisää

Täysin tietämätön typerys kirjoitti"Höpö itsellesi sun LTOs mitään viilennä. Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan noussee."

Tietämättömyytesi saa minut ja muut palstan lukijat ymmälleni. Ilmankos olet PILP:iin haksahtanut...huoh.

Koitetaan yksinkertaisesti:
Eli samalla tavalla kuin talvella LTO lämmittää poistuvalla lämpimällä jäteilmalla tulevaa kylmää ulkoilmaa niin samalla tavalla kesällä poistuva viileämpi ilma lämmittää tulevaa kuumempaa ulkoilmaa. Eli kun sulla ILP viilentää talosi jossain kolkassa niin LTO levittää talteenottokennossa viilennettyä ulkoilmaa eri puolille taloa. Tämä ei tietenkään toteudu PILP-RÄPPÄNÄ virityksissä vaan ihan oikeissa LTO-laitteissa.

Osku kirjoitti:

Olen kanssasi aivan samaa mieltä, kun puhutaan 21°C lasketuista huonelämpötiloista, luulisin tämän olevan ohimenevää uutuuden huumaa, kyllä tässäkin asiassa ajan kanssa "siperia opettaa".
Taloudellisuuteen ja mukavuuteen, kultainen keskitie on paras.

Tämän vastaukseni kopsasin myöhemmästä ketjusta, johon mielestäni ei ole muutettavaa.
>Olen jäähdyttänyt ILP:llä näin, jos ulkona on illalla 29°C, ohjainkapulaan laitan 24 niin lämpötila laskee noin 25°C asteeseen, koska liian iso lämpötilaero on pahasta, sama autossa, muuten tulee vedon tunnetta.<

Ps. ihmisten tottumukset ovat tietysti erilaisia, mutta
minulla yleensä riittää helteelläkin 2-3 tunnin jäähdytys ennen nukkumaan menoa.
Viileä makuuhuone tekee tehtävänsä, olen melkein unessa jo siinä vaiheessa kun pää koskettaa tyynyä.

Lue lisää

"luulisin tämän olevan ohimenevää uutuuden huumaa,"

Niin taitaa olla sama ilmiö kuin silloin kun ajaa ensimmäistä kertaa ilmastoidulla autolla. Eli ilmastointi pukkaa niin kylmää että pitää olla takki päällä autossa vaikka ulkona on yli 20°C... Myöshemmin kun saa pari kertaa kunnon kesäflunssan niin oppii säätämään ilmastoinnin sopivaksi.

(tai sitten edellisillä keskutelijoilla ei edes oikeasti ole ilmastointia kunhan vaan "keskustelevat")

Alku kesällä huomasin sellaisen jutun että talvella 24°C lämpötila ei tuntunut yhtään tukalalta yöllä. Kun kesä tuli niin sama 24°C huonelämpötila tuntuu paljon ikävämmältä kun yrittää nukkua. Luultavasti syynä on ilmankosteus joka talvella oli alle 50%RH kun taas kesällä yli 60%RH. Kosteuden vähentäminen ilmastoinnilla muuttaa jo paljon sitä miltä lämpötila tuntuu.

369m2 kirjoitti:

Koska se sun suorasähkö PILP:si kuollettaa itsensä. Ruotsalaiset tekeleet hajoilee huolestutavan usein, ko. värkki muuttuu suoraksi sähkölämmittimeksi alle 5 asteen ulkolämpötilassa. En ottaisi moista tekelettä (PILP) vaikka maksettaisi. Tiedät itsekkin investoineesi täysin pilipali vehkeeseen, joten onnittelut siitä.

P.S PILP on persaukisen ja ennen kaikkea YKSINKERTAISEN JA HYVÄUSKOISEN IHMISEN valinta

Lue lisää

Ai onko ruotsalaisissakin PILPeissä jäähdytys? Mut eipä haittaa jos ne ruottalaiset MAALÄMPÖpumput poksahtelee ruotsissa. Ja toiseksi miten niin suoraksi sähkölämmittimeksi 5 asteen ulkolämpötilassa?

PS. PILP asennettuna ei ole persaukisten valinta. Persaukiset ottaa jotain muuta.

VIILENTÄÄ kirjoitti:

Täysin tietämätön typerys kirjoitti"Höpö itsellesi sun LTOs mitään viilennä. Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan noussee."

Tietämättömyytesi saa minut ja muut palstan lukijat ymmälleni. Ilmankos olet PILP:iin haksahtanut...huoh.

Koitetaan yksinkertaisesti:
Eli samalla tavalla kuin talvella LTO lämmittää poistuvalla lämpimällä jäteilmalla tulevaa kylmää ulkoilmaa niin samalla tavalla kesällä poistuva viileämpi ilma lämmittää tulevaa kuumempaa ulkoilmaa. Eli kun sulla ILP viilentää talosi jossain kolkassa niin LTO levittää talteenottokennossa viilennettyä ulkoilmaa eri puolille taloa. Tämä ei tietenkään toteudu PILP-RÄPPÄNÄ virityksissä vaan ihan oikeissa LTO-laitteissa.

Lue lisää

Etpä taida tietää itse mistä puhut.

Yksinkertaisesti ei se LTO mitään viilennä. Tarvii ILPin siihen.

PILP-Räppänä???? En oikein ymmärrä. Eipä se sinun LTO laitteesesi siis yksistään taloa lämmitä tai viilennä tarvitsee aina muut laitteet tekemään työn. PILP kun taas pystyy ilman muitakin laitteita samaan.

Makuuhuone kirjoitti:

"Laita kätesi ILP:n sisäyksikön ritilän eteen."

Tuntuu hyvältä enkä vaihda pois. Mutta menepäs makuuhuoneeseen joka on kulman takana jos ILPpisi on esim. eteisessä. Miltä nyt tuntuu? Eikös ILPpi puhalla enää. Minulla kun tulee viileää ilmaa koko ajan tuolta tuloilmaventtiilistä. Siinä sinulle faktaa. Mitä häviöihin ullakkoon tulee niin eipä kiinnosta pääasia että kylmää tulee kanavista. Huoneen lämpötiloista aamuisin kun herään on 19 ja iltaisin kun menen nukkumaan 23 eli sopivaa minulle.

Itselläni on muuten PILP ja eipä maksanut niin hirveesti ettei olisi kannattanu hankkia lämmittää myös tuon käyttöveden mukavasti. Toi ILP on mökillä ja ongelma tosiaan siinä ettei kylmä tahdo riittää jokaiseen nurkkaan mutta kuten sanoin en vaihtaisi pois.

Lue lisää

Oli PILPpi tänään pois päältä ja nyt illalla lämmöt 27 asteessa ja pirun tukalaa (kosteaa).

matkustelija kirjoitti:

eikö tosiaan maksa?

pilpissä on kompressori, joka kuluttaa toimiessaan jatkuvasti sähköä. se lämmittää käyttövettä hyötysuhtella 1 kW ostettua sähköä, 2-3 kW lämpöä varaajaan. lämpö ei siis siirry ilmaiseksi. vaikka ulkona olisi mitenkä kuuma tahansa.

ja se 170 litraa vettä varaajassa tulee aika nopeasti kuumaksi, jonka jälkeen lämpöenergiaa ei sinne enää siirry. ja sitten menee kaikki jäähdytyksestä liikenevä energia harakoille...

Lue lisää

maksaa jos pilkkua viilataan.. mutta eipä tarvitse erikseen olla lämminvesivaraajaa mikä söisi sähköä... mitä PILPpiini tulee kuluttaaa vuodessa noin 4000kWh eli voiskos sanoa saman verran kuin sun lämminvesivaraajasi yksistään tai sun ILPpisi yksistään ja sit viel paljonko sun LTOs kulutta vuodessa 2000kWh et niinku mix mun PILPpi ei kannattais ????

ON POP kirjoitti:

Ensin viilennät tuskassa huoneilmaa, sitten yrität repiä viilenneestä ilmasta lämpöä lämmittääksesi käyttöveden. Kuulostaa ikiliikkujalta?

Jaska

Tuon järkevyys perustuu siihen että lämmin ohjataan toisaalle ja viileä toisaalle samalla sähköllä. Jos se olisikin ikuinen, olisi se ikiliikkuja. Nyt puhutaan kuitenkin pitkäaikaisesta investoinnista sekä kustannustehokkuudesta ja mukavuudesta.

Alkaa tosiaan vaikuttamaan siltä että otan 300m2 hirsitaloon sekä lämmintä vettä tekevän PILP:n sekä maalämmön. N. puolet vuodesta pärjään PILP:n varassa ja lopun ajan otan maalämpöä käyttöön. Talvikuukausien kulutussäästö maksaa minun tapauksessani itsensä 7 vuodessa takaisin, jos vesikierron kustannuksia ei lasketa (taloon tulisi vesikierto joka tapauksessa).

Lämminvesikustannuksia laskettiin toisaalla tällä palstalla, joten sekin asia vaikutti järkevältä.

Makuuhuone kirjoitti:

Etpä taida tietää itse mistä puhut.

Yksinkertaisesti ei se LTO mitään viilennä. Tarvii ILPin siihen.

PILP-Räppänä???? En oikein ymmärrä. Eipä se sinun LTO laitteesesi siis yksistään taloa lämmitä tai viilennä tarvitsee aina muut laitteet tekemään työn. PILP kun taas pystyy ilman muitakin laitteita samaan.

Lue lisää

"Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan nousse"

Kun ei ole tuloilma on ulkoilman lämpötilan - sisäilman lämpötilan erotus. tai - riippuu siitä onko sisällä viileämpää vai lämpimämpää kuin ulkona. Jos talossa on kaksi kerrosta ja alkerta on maan sisällä, niin silloin LTO ottaa talteen alakerran viieyttä ja puhaltaa sitä yläkertaan. Eli tasaa alakerran ja yläkerran lämpötilaeroa. Jos sitten vielä sulla on ILP käytössä. Niin LTO jakaa viielyden koko taloon ml. se sun makuuhuoneesi. RIITTIKÖ?

heti tänne kirjoitti:

"Tuloilma on ulkoilman lämpöistä joten lämmöt vaan nousse"

Kun ei ole tuloilma on ulkoilman lämpötilan - sisäilman lämpötilan erotus. tai - riippuu siitä onko sisällä viileämpää vai lämpimämpää kuin ulkona. Jos talossa on kaksi kerrosta ja alkerta on maan sisällä, niin silloin LTO ottaa talteen alakerran viieyttä ja puhaltaa sitä yläkertaan. Eli tasaa alakerran ja yläkerran lämpötilaeroa. Jos sitten vielä sulla on ILP käytössä. Niin LTO jakaa viielyden koko taloon ml. se sun makuuhuoneesi. RIITTIKÖ?

Lue lisää

Lto laitteessa poistothan on kylppäreissä ja vaatehuoneissa joiden ovia pidetään kiinni. Joten ILP ei vaikuta jäähdyttävästi näihin tiloihin ja kun LTO ottaa sitä ilmaa se on suht koht lämmintä ;-) etten sanoisi. Eli millä se nyt sitten taas pystyy sinne makuuhuoneeseen jäähdyttämään ;=) Okkei onhan se yksi poisto keittiössä ja sitä kautta ehkä se LTO viilentää hieman sitä tuloilmaa. Samoin taloissa joissa kellarikerros viileää tulee tosiaan sieltä. Mutta ei suinkaan niin että tuloilma on esim. olohuoneen lämpötilan ja ulkolämpötilan lämpötilojen erotus. Vaan siis huoneiden, joissa poisto, keskilämpötilan ja ulkolämpötilan erotus ja siitäkin vielä sit 30-50% häviää... capisch!

Ja vielä paljonko niitä "kellarikerroksia" esim uusiin nykyään rakennetaan... aika vähän. Ja vanhoihin taloihin joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ilppi on oiva ratkaisu.

Mutta kuten jo aiemmin todettu ILPpi on järkevä laite vanhaan taloon ja uuteenkin jos siellä on LTO... ILPillä tulee jäähdytys ja lämmitys. Mutta ei se ILP autuaaksi tee ja itselläni voin sanoa että PILPpi toiminut kotona hel... hyvin sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä ja kun uutta rakensin oli mielestäni järkevämpää sijoittaa rahat PILPpiin kuin erillisiin laitteisiin. Se maksaako laite itseään koskaan takaisin tai olisiko LTO ILP VARAAJA systeemi ollut halvempi/parempi tms. on vaikea sanoa. Kumman käyttö halvempaa??? Itselläni painoi vaakakupissa aika paljon se ettei tarvitse kotiin erillista ILPpiä asentaa jäähdytyksen kannalta vaan että se tuli PILPin mukana samoin käyttövesivaraaja. Mökille oli itsestään selvyys että asensin ILPin koska painovoimainen ilmanvaihto ja PILPin asennus olisi tullut kalliiksi.

Makuuhuone kirjoitti:

Lto laitteessa poistothan on kylppäreissä ja vaatehuoneissa joiden ovia pidetään kiinni. Joten ILP ei vaikuta jäähdyttävästi näihin tiloihin ja kun LTO ottaa sitä ilmaa se on suht koht lämmintä ;-) etten sanoisi. Eli millä se nyt sitten taas pystyy sinne makuuhuoneeseen jäähdyttämään ;=) Okkei onhan se yksi poisto keittiössä ja sitä kautta ehkä se LTO viilentää hieman sitä tuloilmaa. Samoin taloissa joissa kellarikerros viileää tulee tosiaan sieltä. Mutta ei suinkaan niin että tuloilma on esim. olohuoneen lämpötilan ja ulkolämpötilan lämpötilojen erotus. Vaan siis huoneiden, joissa poisto, keskilämpötilan ja ulkolämpötilan erotus ja siitäkin vielä sit 30-50% häviää... capisch!

Ja vielä paljonko niitä "kellarikerroksia" esim uusiin nykyään rakennetaan... aika vähän. Ja vanhoihin taloihin joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ilppi on oiva ratkaisu.

Mutta kuten jo aiemmin todettu ILPpi on järkevä laite vanhaan taloon ja uuteenkin jos siellä on LTO... ILPillä tulee jäähdytys ja lämmitys. Mutta ei se ILP autuaaksi tee ja itselläni voin sanoa että PILPpi toiminut kotona hel... hyvin sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä ja kun uutta rakensin oli mielestäni järkevämpää sijoittaa rahat PILPpiin kuin erillisiin laitteisiin. Se maksaako laite itseään koskaan takaisin tai olisiko LTO ILP VARAAJA systeemi ollut halvempi/parempi tms. on vaikea sanoa. Kumman käyttö halvempaa??? Itselläni painoi vaakakupissa aika paljon se ettei tarvitse kotiin erillista ILPpiä asentaa jäähdytyksen kannalta vaan että se tuli PILPin mukana samoin käyttövesivaraaja. Mökille oli itsestään selvyys että asensin ILPin koska painovoimainen ilmanvaihto ja PILPin asennus olisi tullut kalliiksi.

Lue lisää

kirjailit: "Lto laitteessa poistothan on kylppäreissä ja vaatehuoneissa joiden ovia pidetään kiinni. Joten ILP ei vaikuta jäähdyttävästi näihin tiloihin ja kun LTO ottaa sitä ilmaa se on suht koht lämmintä ;-) etten sanoisi."

Talosi on väärin rakennettu, mikäli wc, vaatehuoneen oven alle ei ole jätetty ilmarakoa. Mikäli näin ei ole (eli ovet ovat ilmatiiviit) niin talossasi ei toteudu lievä alipaine niinkuin pitäisi. Mikäli alipaine ei toteudu niin kosteus tunkeutuu rakenteisiin ja aiheuttaa kosteuskuormitusta.

Mitä tulee kellarukerrokseen, niin sama lämpötilan tasaus tapahtuu kyllä kaksi- ja puolitoistakerroksisissakin taloissa. Puhumattakaan kaikista rinnetaloista...

Keskustelun voinee lopettaa kun helteetkin loppui, viime yönä oli jo kylmä...alle 10 astetta

keskusteluun kirjoitti:

Tuon järkevyys perustuu siihen että lämmin ohjataan toisaalle ja viileä toisaalle samalla sähköllä. Jos se olisikin ikuinen, olisi se ikiliikkuja. Nyt puhutaan kuitenkin pitkäaikaisesta investoinnista sekä kustannustehokkuudesta ja mukavuudesta.

Alkaa tosiaan vaikuttamaan siltä että otan 300m2 hirsitaloon sekä lämmintä vettä tekevän PILP:n sekä maalämmön. N. puolet vuodesta pärjään PILP:n varassa ja lopun ajan otan maalämpöä käyttöön. Talvikuukausien kulutussäästö maksaa minun tapauksessani itsensä 7 vuodessa takaisin, jos vesikierron kustannuksia ei lasketa (taloon tulisi vesikierto joka tapauksessa).

Lämminvesikustannuksia laskettiin toisaalla tällä palstalla, joten sekin asia vaikutti järkevältä.

Lue lisää

tuon kokoiseen taloon tarvitsisit kaksi tai kolme pilppiä, jotta ilma vaihtuisi riittävästi... käytännössä tarvitset siis ison LTO:n, etkä pilppiä. siihen varusteeksi maakylmäpiiri, joka on pilppiä edullisempi tapa jäähdyttää tuloilma kesällä.

kesälläkin käyttövetesi lämpiää kustannustehokkaammin maalämmöllä kuin pilpillä. jos haluat vieläkin pienemmällä energiakustannuksella lämmittää käyttövetesi, niin hanki aurinkokeräinjärjestelmä. investoinnillisesti hankinta ei ole niin hyvin perusteltavissa maalämpötaloon kuin suorasähkötaloon, mutta onpa ekologista kumminkin. pilppiä edullisempi se kuitenkin on, eli jos rahat sitä varten on taskussa niin ostoksille vaan!

huomioon kirjoitti:

kirjailit: "Lto laitteessa poistothan on kylppäreissä ja vaatehuoneissa joiden ovia pidetään kiinni. Joten ILP ei vaikuta jäähdyttävästi näihin tiloihin ja kun LTO ottaa sitä ilmaa se on suht koht lämmintä ;-) etten sanoisi."

Talosi on väärin rakennettu, mikäli wc, vaatehuoneen oven alle ei ole jätetty ilmarakoa. Mikäli näin ei ole (eli ovet ovat ilmatiiviit) niin talossasi ei toteudu lievä alipaine niinkuin pitäisi. Mikäli alipaine ei toteudu niin kosteus tunkeutuu rakenteisiin ja aiheuttaa kosteuskuormitusta.

Mitä tulee kellarukerrokseen, niin sama lämpötilan tasaus tapahtuu kyllä kaksi- ja puolitoistakerroksisissakin taloissa. Puhumattakaan kaikista rinnetaloista...

Keskustelun voinee lopettaa kun helteetkin loppui, viime yönä oli jo kylmä...alle 10 astetta

Lue lisää

Ensinnäkään kuka haluaa ILPillä jäähdyttää vaatehuonetta ja wessaa tahi kylppäriä. Toiseksi jos sinulla ILPpi on tiedät varmasti ettei se jäähdytys jakaannu "tasaisesti". Eli jos ovi kiinni niin muualle se menee.

Mitä kaksikerroksisiin verrattuna kellarikerroksella varustettuun taloon tulee lämpötilat aivan eri luokkaa alimmassa kerroksessa. Kellarikerrokset rakennetaan maan alle ja näissä tiloissahan lämpötila on kesälläkin yleensä 10-15 asteen luokkaa kun taas kaksikerroksisessa talossa alakerrassa on normaalit 19-25 astetta.

Lopetetaan samalla kaikki keskustelut alueella. Helteet loppu ei tarvitse puhua jäähdytyksestä. Pakkaset eivät ole alkaneet miksi puhua lämmöntalteenotosta. JNE... Eikös tämän palstan tarkoitus ole tuoda esille eri ratkaisuja mitä ihmiset ovat tehneet ja sitten myös käyttökokemuksia... siis keskustelu jatkukoon...

matkustelija kirjoitti:

tuon kokoiseen taloon tarvitsisit kaksi tai kolme pilppiä, jotta ilma vaihtuisi riittävästi... käytännössä tarvitset siis ison LTO:n, etkä pilppiä. siihen varusteeksi maakylmäpiiri, joka on pilppiä edullisempi tapa jäähdyttää tuloilma kesällä.

kesälläkin käyttövetesi lämpiää kustannustehokkaammin maalämmöllä kuin pilpillä. jos haluat vieläkin pienemmällä energiakustannuksella lämmittää käyttövetesi, niin hanki aurinkokeräinjärjestelmä. investoinnillisesti hankinta ei ole niin hyvin perusteltavissa maalämpötaloon kuin suorasähkötaloon, mutta onpa ekologista kumminkin. pilppiä edullisempi se kuitenkin on, eli jos rahat sitä varten on taskussa niin ostoksille vaan!

Lue lisää

tekee lämmintä vettä samalla sähköllä kuin jäähdyttää. Hyötysuhde on 3-4, joten ei se sen parempi ole maalämpöpumpullakaan. Jäähdytys tulee samalla tarvittaessa ilmaan (1 1kW). Lämmitystehot on tuplat eli 2 2kW. Nuo LTO:t maksaa aika paljon nekin, mutta aina menee osa harakoille, joten päätin näin. Kaikki tulee hyödyksi.

Saattaa olla että hankin aurinkopaneelin lisäksi. On monipuolinen maalämpöpumppu kiikarissa, johon aurinkopaneelin ohjaus kuuluu vakiona. Siinä on viilennyskin maapiiristä - lattiaan tosin.

josta toinen kirjoitti:

tekee lämmintä vettä samalla sähköllä kuin jäähdyttää. Hyötysuhde on 3-4, joten ei se sen parempi ole maalämpöpumpullakaan. Jäähdytys tulee samalla tarvittaessa ilmaan (1 1kW). Lämmitystehot on tuplat eli 2 2kW. Nuo LTO:t maksaa aika paljon nekin, mutta aina menee osa harakoille, joten päätin näin. Kaikki tulee hyödyksi.

Saattaa olla että hankin aurinkopaneelin lisäksi. On monipuolinen maalämpöpumppu kiikarissa, johon aurinkopaneelin ohjaus kuuluu vakiona. Siinä on viilennyskin maapiiristä - lattiaan tosin.

Lue lisää

Millaisella laskelmalla saat kannattamaan 2pilpiä maalämpöpumpun ja vielä aurinko kennot päälle? Yleensä kun investoidaan kalliiseen laitteeseen pyritään sen käyttöaste maksimoimaan jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti. Kun laitat useita laitteita tekemään samaa asiaa niin ne syövät toistensa kannattavuutta.

Makuuhuone kirjoitti:

Ensinnäkään kuka haluaa ILPillä jäähdyttää vaatehuonetta ja wessaa tahi kylppäriä. Toiseksi jos sinulla ILPpi on tiedät varmasti ettei se jäähdytys jakaannu "tasaisesti". Eli jos ovi kiinni niin muualle se menee.

Mitä kaksikerroksisiin verrattuna kellarikerroksella varustettuun taloon tulee lämpötilat aivan eri luokkaa alimmassa kerroksessa. Kellarikerrokset rakennetaan maan alle ja näissä tiloissahan lämpötila on kesälläkin yleensä 10-15 asteen luokkaa kun taas kaksikerroksisessa talossa alakerrassa on normaalit 19-25 astetta.

Lopetetaan samalla kaikki keskustelut alueella. Helteet loppu ei tarvitse puhua jäähdytyksestä. Pakkaset eivät ole alkaneet miksi puhua lämmöntalteenotosta. JNE... Eikös tämän palstan tarkoitus ole tuoda esille eri ratkaisuja mitä ihmiset ovat tehneet ja sitten myös käyttökokemuksia... siis keskustelu jatkukoon...

Lue lisää

LTO tasaa lämpötilat. Ja ILP:n kylmä menee osaltaan myös alakertaan. Ei sitä WC:tä ja vaatehuonetta halutakkaan viilentää, mutta sinne se viileä ilma (ja kaikki muukin) kulkeutuu missä poistot on. Lattioissa kiertävä vesi tasaa vielä omalta osaltaan ylä-ja alkerran lämpötilaeroja.

kieroliero kirjoitti:

Millaisella laskelmalla saat kannattamaan 2pilpiä maalämpöpumpun ja vielä aurinko kennot päälle? Yleensä kun investoidaan kalliiseen laitteeseen pyritään sen käyttöaste maksimoimaan jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti. Kun laitat useita laitteita tekemään samaa asiaa niin ne syövät toistensa kannattavuutta.

Lue lisää

puolet lämmitystarpeesta, mutta osa investoinnista on jo pakollinen koneellisen ilmanvaihdon takia. Käytetään siis erotusta laskennassa ja katsotaan mitä sillä lisäksi saadaan: Jäähdytys ja lämpimän veden tuotto.

Maalämpö on pitkässä juoksussa kilpailukykyinen vaihtoehto suoralle sähkölle ja sillä tasataan kulutushuippuja. En laskenut porakaivoa vaan toteutus maaputkistolla, muuten karkaa hinta pilviin.

Kannattavuudesta:
Nyrkkisääntö, joka on myös monin laskelmin perusteltu, on se, että rakentamisvaiheessa halvin ratkaisu on yleensä edultaan lyhytkestoinen. Kalliimpi, mutta vähän energiaa kuluttava lämmitysjärjestelmä tulee viimeistään 10 vuoden kuluttua kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi.

Aurinkopaneeli on vain optio. Sillä on väliä jos vedenkulutus on suuri, uima-allas, iso poreallas jne. Toisaalta tässä kohtaa voisi myös ajatella ettei toinen pilpeistä tarvitsisi olla varaajalla, jos on aurinkopaneeli/maalämpöpumppu/varaaja -yhdistelmä.

kattavat kirjoitti:

puolet lämmitystarpeesta, mutta osa investoinnista on jo pakollinen koneellisen ilmanvaihdon takia. Käytetään siis erotusta laskennassa ja katsotaan mitä sillä lisäksi saadaan: Jäähdytys ja lämpimän veden tuotto.

Maalämpö on pitkässä juoksussa kilpailukykyinen vaihtoehto suoralle sähkölle ja sillä tasataan kulutushuippuja. En laskenut porakaivoa vaan toteutus maaputkistolla, muuten karkaa hinta pilviin.

Kannattavuudesta:
Nyrkkisääntö, joka on myös monin laskelmin perusteltu, on se, että rakentamisvaiheessa halvin ratkaisu on yleensä edultaan lyhytkestoinen. Kalliimpi, mutta vähän energiaa kuluttava lämmitysjärjestelmä tulee viimeistään 10 vuoden kuluttua kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi.

Aurinkopaneeli on vain optio. Sillä on väliä jos vedenkulutus on suuri, uima-allas, iso poreallas jne. Toisaalta tässä kohtaa voisi myös ajatella ettei toinen pilpeistä tarvitsisi olla varaajalla, jos on aurinkopaneeli/maalämpöpumppu/varaaja -yhdistelmä.

Lue lisää

Vertailukohtana olisi varmaankin lto jäähdytyksellä ja MLP jolla pääsee ihan samaan kulutukseen kuin 2kpl pilp mlp.

jos oletetaan että MLP ja PILP pyörivät suunnilleen samalla hyötysuhteella käyttöveden kuumennuksessa niin mitä hyötyä pilpistä silloin on?(Oikeasti mlp toimii paremmalla hyötysuhteella kuin pilp) yhden pilpin hinnalla saa jo suuren ilmanvaihtokoneen(esim enervent ltr-7) jäähdytyksellä(pyöriväkennoinen ottaa talteen suunnilleen saman kuin pilp). joten hukkainvestoinnnin määrä on noin yhden pilpin hinta.

Vai jäikö minulla jotain huomaamatta?

kieroliero kirjoitti:

Vertailukohtana olisi varmaankin lto jäähdytyksellä ja MLP jolla pääsee ihan samaan kulutukseen kuin 2kpl pilp mlp.

jos oletetaan että MLP ja PILP pyörivät suunnilleen samalla hyötysuhteella käyttöveden kuumennuksessa niin mitä hyötyä pilpistä silloin on?(Oikeasti mlp toimii paremmalla hyötysuhteella kuin pilp) yhden pilpin hinnalla saa jo suuren ilmanvaihtokoneen(esim enervent ltr-7) jäähdytyksellä(pyöriväkennoinen ottaa talteen suunnilleen saman kuin pilp). joten hukkainvestoinnnin määrä on noin yhden pilpin hinta.

Vai jäikö minulla jotain huomaamatta?

Lue lisää

kuin pinota päällekkäisiä laitteita taloa täyteen.

kieroliero kirjoitti:

Vertailukohtana olisi varmaankin lto jäähdytyksellä ja MLP jolla pääsee ihan samaan kulutukseen kuin 2kpl pilp mlp.

jos oletetaan että MLP ja PILP pyörivät suunnilleen samalla hyötysuhteella käyttöveden kuumennuksessa niin mitä hyötyä pilpistä silloin on?(Oikeasti mlp toimii paremmalla hyötysuhteella kuin pilp) yhden pilpin hinnalla saa jo suuren ilmanvaihtokoneen(esim enervent ltr-7) jäähdytyksellä(pyöriväkennoinen ottaa talteen suunnilleen saman kuin pilp). joten hukkainvestoinnnin määrä on noin yhden pilpin hinta.

Vai jäikö minulla jotain huomaamatta?

Lue lisää

parhaallakin LTO:lla poistoilman myötä. Nyt pystyn jatkamaan lämmön talteenottoa myös kesällä varaajan ansiosta pienehköllä sähkönkulutuksella. Toisesta PILPistä (jossa ei ole varaajaa) kytkeytyy kompressori pois päältä kesällä, vain puhallin jää.

PILP on Motivan mukaan kustannustehokkain lämmitystapa:

http://amb69.it.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php

PILPin ilmalämmitys on myös nopea (vrt. hidas lattialämmitys).

Täytyy pohtia noita muita vielä

karkaa n. 15% kirjoitti:

parhaallakin LTO:lla poistoilman myötä. Nyt pystyn jatkamaan lämmön talteenottoa myös kesällä varaajan ansiosta pienehköllä sähkönkulutuksella. Toisesta PILPistä (jossa ei ole varaajaa) kytkeytyy kompressori pois päältä kesällä, vain puhallin jää.

PILP on Motivan mukaan kustannustehokkain lämmitystapa:

http://amb69.it.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php

PILPin ilmalämmitys on myös nopea (vrt. hidas lattialämmitys).

Täytyy pohtia noita muita vielä

Lue lisää

Onhan noita olemassa yhdistelmämaalämpöpumppuja jossa on poistoilmasta talteenotto(ainakin Twin ja karhu). Niilläkin hinta nousee jo sen verran että takaisinmaksuaika on pitkä(tai ääretön). Laitteen hyöty ja hinta tahtovat jostain syystä seurata toisiaan...

PILP ei toimi pakkasella sen paremmin kuin perus-lto. PILP ja pyöriväkennoinen(tai vastavirtakennoinen) saavat suunnilleen saman energiamäärän talteen lto tekee tuloksen talvella ja pilp kesällä. Yksinkertaistettuna LTO-ottaa talteen vakio prosenteilla(esim. 75%) ja pilp jäähdyttää poistoilman vakio lämpötilaan(esim 5°C). Toisaalta talteenoton hyöty pienenee kun lämpöä tuotetaan halvemmalla menetelmällä kuin suorasähkö(esim mlp).

(Käytössä helpoin ja kestävin vaihtoehto on kun rakennat talon niin että kulutus jää pieneksi niin voit vähäisen lämmöntarpeen tuotta vaikka sähköllä.)

kieroliero kirjoitti:

Onhan noita olemassa yhdistelmämaalämpöpumppuja jossa on poistoilmasta talteenotto(ainakin Twin ja karhu). Niilläkin hinta nousee jo sen verran että takaisinmaksuaika on pitkä(tai ääretön). Laitteen hyöty ja hinta tahtovat jostain syystä seurata toisiaan...

PILP ei toimi pakkasella sen paremmin kuin perus-lto. PILP ja pyöriväkennoinen(tai vastavirtakennoinen) saavat suunnilleen saman energiamäärän talteen lto tekee tuloksen talvella ja pilp kesällä. Yksinkertaistettuna LTO-ottaa talteen vakio prosenteilla(esim. 75%) ja pilp jäähdyttää poistoilman vakio lämpötilaan(esim 5°C). Toisaalta talteenoton hyöty pienenee kun lämpöä tuotetaan halvemmalla menetelmällä kuin suorasähkö(esim mlp).

(Käytössä helpoin ja kestävin vaihtoehto on kun rakennat talon niin että kulutus jää pieneksi niin voit vähäisen lämmöntarpeen tuotta vaikka sähköllä.)

Lue lisää

tehokkaamman ILTON verran ? Kuolettaa ja kuolettaa itsensä. Varsinaista idiotismia tuo laskenta koska pientalossa joku osa on kuolettanut itsensä. Koska pyykkikone, astinpesukone tai silitysrauta on maksanut itsensä takaisin. Kyllä lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistojen valinnassa on syytä ajatella toimivuutta ja sopivuutta omaan taloon ja käyttöön kuin sitä, koska se on maksanut itse itsensä - voi jösses sentään.

kieroliero kirjoitti:

Onhan noita olemassa yhdistelmämaalämpöpumppuja jossa on poistoilmasta talteenotto(ainakin Twin ja karhu). Niilläkin hinta nousee jo sen verran että takaisinmaksuaika on pitkä(tai ääretön). Laitteen hyöty ja hinta tahtovat jostain syystä seurata toisiaan...

PILP ei toimi pakkasella sen paremmin kuin perus-lto. PILP ja pyöriväkennoinen(tai vastavirtakennoinen) saavat suunnilleen saman energiamäärän talteen lto tekee tuloksen talvella ja pilp kesällä. Yksinkertaistettuna LTO-ottaa talteen vakio prosenteilla(esim. 75%) ja pilp jäähdyttää poistoilman vakio lämpötilaan(esim 5°C). Toisaalta talteenoton hyöty pienenee kun lämpöä tuotetaan halvemmalla menetelmällä kuin suorasähkö(esim mlp).

(Käytössä helpoin ja kestävin vaihtoehto on kun rakennat talon niin että kulutus jää pieneksi niin voit vähäisen lämmöntarpeen tuotta vaikka sähköllä.)

Lue lisää

vaatisi kaksi sellaista. Siinä ei ole jäähdytystä, ja erikoisuutena on se että se pukkaa lämpöä poistoilmasta maahan silloin kun energiaa jää yli eli lämmittää 'maalämpövarastoa'. Tuo PILPin toimintalämpötila kattaa tilastollisesti varsin suuren ajan vaikka jokin raja -7'C onkin. Etelä-Suomessa ne päivät jäävät vähiin. Tuohon Karhuun en ole tutustunut.

Mainittakoon sivumennen PILPeistä vielä, että NIBE tekee myös lattialämmitystä, muttei jäähdytystä eikä ilmalämmitystä

Twiniä kirjoitti:

vaatisi kaksi sellaista. Siinä ei ole jäähdytystä, ja erikoisuutena on se että se pukkaa lämpöä poistoilmasta maahan silloin kun energiaa jää yli eli lämmittää 'maalämpövarastoa'. Tuo PILPin toimintalämpötila kattaa tilastollisesti varsin suuren ajan vaikka jokin raja -7'C onkin. Etelä-Suomessa ne päivät jäävät vähiin. Tuohon Karhuun en ole tutustunut.

Mainittakoon sivumennen PILPeistä vielä, että NIBE tekee myös lattialämmitystä, muttei jäähdytystä eikä ilmalämmitystä

Lue lisää

maksaisi maltaita, jos haluaa viilennellä paras hankkia sellainen ilp-häkkyrä. Eikä ole kovinkaan arvokas.

Eihän tuo maksa kuin vähän kirjoitti:

tehokkaamman ILTON verran ? Kuolettaa ja kuolettaa itsensä. Varsinaista idiotismia tuo laskenta koska pientalossa joku osa on kuolettanut itsensä. Koska pyykkikone, astinpesukone tai silitysrauta on maksanut itsensä takaisin. Kyllä lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistojen valinnassa on syytä ajatella toimivuutta ja sopivuutta omaan taloon ja käyttöön kuin sitä, koska se on maksanut itse itsensä - voi jösses sentään.

Lue lisää

Jos tomivuutta ajatellaan niin sähköpatterit seiniin ei tarvitse miettiä sen enempää. Toiminnallisesti yksinkertaisin on yleensä paras silloin ei kannata sotkea maalämpövekottimia mukaan ollenkaan. Jäähdytykseen pilp tai ilp.

Jos ekologiset arvot olisivat mielessä niin sillon tulisi talosta puolet pienempi ja hyvin eristetty ja hyödynntään passiivista jäähdytystä. Talon sijoittelu ja ilman suunnat olisi myös hyvin suunniteltu jotta saadaa talvi auringon lämmittävä vaikutus maksimoitua ja kesä auringon minimoitua.

Jos kaveri miettii että menee 15% poistoilman lämmöstä pihalle niin todennäköisesti silloin on mielessä raha. Helposti käy vain niin että pohditaan vakavasti 2e:n ivestointia jotta säästettäisiin 1e(olen itsekin joskus sortunut tähän). Kun oikeasti halutaan "säästää" niin investoinnin pitäsi olla kustannustehokas.

Kannattaa pohtia matalaenergia rakentamista jossa käytetään varaavia massoja jäähdytyksen sijaan. Tästä aiheesta löytyy mm. VTT:n tutkimuksia. Tätä asiaa vain ei aja kukaan kun kukaan ei saa siitä rahaa(toisin kuin pilpien, ilpien, ltoiden ja mlp myynnistä). Energiankulutuksen minimointi on kuitenkin kustannustehokkaampi ja ekologisempi investointi kuin mikään lämpöä tuottava laite.

Twiniä kirjoitti:

vaatisi kaksi sellaista. Siinä ei ole jäähdytystä, ja erikoisuutena on se että se pukkaa lämpöä poistoilmasta maahan silloin kun energiaa jää yli eli lämmittää 'maalämpövarastoa'. Tuo PILPin toimintalämpötila kattaa tilastollisesti varsin suuren ajan vaikka jokin raja -7'C onkin. Etelä-Suomessa ne päivät jäävät vähiin. Tuohon Karhuun en ole tutustunut.

Mainittakoon sivumennen PILPeistä vielä, että NIBE tekee myös lattialämmitystä, muttei jäähdytystä eikä ilmalämmitystä

Lue lisää

Mistä olet saanut arvon -7°C?

tulee kirjoitti:

Mistä olet saanut arvon -7°C?

Ihanteellisin olosuhde Nilanille:
Saunailta ja ulkona - 20°C

Runsaasti lämmintä kosteaa poistoilmaa ja tehokkaasti lämpöä lauhduttavaa kylmää korvausilmaa.

Kylmillä keleillä pumput toimivat taustalla tehokkaina poistoilman lämmön hyödyntäjinä ja itse lämmitys hoituu päälämmitysjärjestelmällä.

Lämmön tuotto ei vähene kun ilmat lauhenevat, päinvastoin, sillä lauhemmilla ilmoilla poistoilman energiapitoisuus kasvaa suhteellisen kosteuden nousun myötä. Tätä kosteuteen sitoutunutta energiaa lämpöpumput pystyvät tehokkaasti hyödyntämään.

Kosteuden hyödyntäminen onkin eräs niistä seikoista jotka erottavat pumput edukseen tavanomaisista kojeista, sillä pumppujen lto-kennossa ylläpidettävä ”tekokylmän” ansiosta energian vapauttaminen ilman poistoilman kosteudesta (kondensointi) on mahdollista kaikissa olosuhteissa. Lämmön tuotto on näissä olosuhteissa tehokasta ja pumpuista ”alkaa jäädä lämpöä yli”. Lämpöä voidaan käyttää hyväksi lämmityksessä ja vastaavalla osuudella pienentää muiden laitteiden päälläoloa.

Nykyaikaisessa talossa koneet ottavat osaa tehokkaasti lämmitykseen jo aikaisin keväällä ja vastaavasti niillä voidaan siirtää päälämmitysjärjestelmän päällemenoa myöhemmäksi lämmityskauden alussa.

Kaikkien valmistajien poistopumput toimivat edellä kuvatulla tavalla, lämmön jakotavan ollessa eri laitteissa erilainen. Nilaneissa jäämälämpö saadaan käyttöön korvausilmaan johdettuna, joissakin muissa koneissa sitä johdetaan esim. lattialämmityskiertoon.

lauhemmilla keleillä kirjoitti:

Ihanteellisin olosuhde Nilanille:
Saunailta ja ulkona - 20°C

Runsaasti lämmintä kosteaa poistoilmaa ja tehokkaasti lämpöä lauhduttavaa kylmää korvausilmaa.

Kylmillä keleillä pumput toimivat taustalla tehokkaina poistoilman lämmön hyödyntäjinä ja itse lämmitys hoituu päälämmitysjärjestelmällä.

Lämmön tuotto ei vähene kun ilmat lauhenevat, päinvastoin, sillä lauhemmilla ilmoilla poistoilman energiapitoisuus kasvaa suhteellisen kosteuden nousun myötä. Tätä kosteuteen sitoutunutta energiaa lämpöpumput pystyvät tehokkaasti hyödyntämään.

Kosteuden hyödyntäminen onkin eräs niistä seikoista jotka erottavat pumput edukseen tavanomaisista kojeista, sillä pumppujen lto-kennossa ylläpidettävä ”tekokylmän” ansiosta energian vapauttaminen ilman poistoilman kosteudesta (kondensointi) on mahdollista kaikissa olosuhteissa. Lämmön tuotto on näissä olosuhteissa tehokasta ja pumpuista ”alkaa jäädä lämpöä yli”. Lämpöä voidaan käyttää hyväksi lämmityksessä ja vastaavalla osuudella pienentää muiden laitteiden päälläoloa.

Nykyaikaisessa talossa koneet ottavat osaa tehokkaasti lämmitykseen jo aikaisin keväällä ja vastaavasti niillä voidaan siirtää päälämmitysjärjestelmän päällemenoa myöhemmäksi lämmityskauden alussa.

Kaikkien valmistajien poistopumput toimivat edellä kuvatulla tavalla, lämmön jakotavan ollessa eri laitteissa erilainen. Nilaneissa jäämälämpö saadaan käyttöön korvausilmaan johdettuna, joissakin muissa koneissa sitä johdetaan esim. lattialämmityskiertoon.

Lue lisää

Sotkeudunpa minäkin.

Seurailin viime keväänä Nibe410:n poistilman lämpötilaa kun ulkona oli -5°C silloin niben poistoilman lämpötila vaihteli välillä -4°C - 8°C keskiarvo oli ehkä noin 3°C. Eli laite "hukkasi" lämpöenergiaa tuolla kelillä. Tietysti se otti kosteuden sisältämän energian talteen joten ihan suoraan tuota hukkaa ei voi määritellä. Tuossa tilanteessa hyvä LTO olisi ottanut jo lähes saman talteen.(onko kukaan muu tehnyt vastaavaa seurantaa pitkällä aikavälillä?)

Aika kaukana on kuitenkin mainittu ihanne olosuhde tuosta minun havainnosta. Tuosta havainnosta voisi päätellä että -20°C pakkasella pilp toimii vain n.50% talteenottona. Hyvä LTO ottaa silloin enemmän.

"Kosteuden hyödyntäminen onkin eräs niistä seikoista jotka erottavat pumput edukseen tavanomaisista kojeista"
Myös tavanomaiset koneet hyödyntävät kosteuden sisältämää energiaa. pilp eroaa siinä että lauhoilla keleillä se pystyy jäähdyttämään poistoilman kylmemmäksi kuin tuloilma(ja ulkolämpötila) on.

"Lämmön tuotto ei vähene kun ilmat lauhenevat, päinvastoin, sillä lauhemmilla ilmoilla poistoilman energiapitoisuus kasvaa suhteellisen kosteuden nousun myötä. Tätä kosteuteen sitoutunutta energiaa lämpöpumput pystyvät tehokkaasti hyödyntämään. "
Tämä on pilpin vahvuus. Tämä asia korjaa sen missä pilp häviää kovalla pakkasella hyville lto-koneille. Hyöty vaatii tietysti että lauhoilla ilmoilla on kulutusta(lämmitystä ei silloin tarvita). Tämä kulutus riippuu lämpimänveden käytöstä.

ilmari-pienellä kirjoitti:

Sotkeudunpa minäkin.

Seurailin viime keväänä Nibe410:n poistilman lämpötilaa kun ulkona oli -5°C silloin niben poistoilman lämpötila vaihteli välillä -4°C - 8°C keskiarvo oli ehkä noin 3°C. Eli laite "hukkasi" lämpöenergiaa tuolla kelillä. Tietysti se otti kosteuden sisältämän energian talteen joten ihan suoraan tuota hukkaa ei voi määritellä. Tuossa tilanteessa hyvä LTO olisi ottanut jo lähes saman talteen.(onko kukaan muu tehnyt vastaavaa seurantaa pitkällä aikavälillä?)

Aika kaukana on kuitenkin mainittu ihanne olosuhde tuosta minun havainnosta. Tuosta havainnosta voisi päätellä että -20°C pakkasella pilp toimii vain n.50% talteenottona. Hyvä LTO ottaa silloin enemmän.

"Kosteuden hyödyntäminen onkin eräs niistä seikoista jotka erottavat pumput edukseen tavanomaisista kojeista"
Myös tavanomaiset koneet hyödyntävät kosteuden sisältämää energiaa. pilp eroaa siinä että lauhoilla keleillä se pystyy jäähdyttämään poistoilman kylmemmäksi kuin tuloilma(ja ulkolämpötila) on.

"Lämmön tuotto ei vähene kun ilmat lauhenevat, päinvastoin, sillä lauhemmilla ilmoilla poistoilman energiapitoisuus kasvaa suhteellisen kosteuden nousun myötä. Tätä kosteuteen sitoutunutta energiaa lämpöpumput pystyvät tehokkaasti hyödyntämään. "
Tämä on pilpin vahvuus. Tämä asia korjaa sen missä pilp häviää kovalla pakkasella hyville lto-koneille. Hyöty vaatii tietysti että lauhoilla ilmoilla on kulutusta(lämmitystä ei silloin tarvita). Tämä kulutus riippuu lämpimänveden käytöstä.

Lue lisää

Kuitenkin laitteet ja yleensä koko ilmanvaihtoon, saati sitten viellä siitä lämmöntalteenottoon ja sen hyödyntämiseen ollaan pientaloissa ja yleensäkään perehdytty vasta muutamia vuosia tehokkaasti, ja jo nyt netti-insinöörit ja muut suuret asiantuntevat tahot kykenevät ampumaan suunnattomalla tuntemuksellaan ja tiedoillaan alas sellaisia tietoja ja tuloksia jotka perustuvat kymmenientuhansien laitteiden käytöstä saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin, sekä sitä ennen vuosien kehitystyöhön. Ei voi kuin ihmetellä tätä paljon mainostettujen huippu-osaajien määrää. Mutta samalla myös ihmetellä etteivät nämä näinkin viisaat pohjolanmiehet saa itse aikaiseksi mitään toimivaa, ainoastaan kykenevät hakemaan (väitettyjä) epäkohtia ja kyseenalaistamaan laitteistoista saatavat hyödyt. Vartailemalla niitä joihinkin muutaman satkun peltiboxeihin. Mielenkiintoista tosiaan.

Twiniä kirjoitti:

vaatisi kaksi sellaista. Siinä ei ole jäähdytystä, ja erikoisuutena on se että se pukkaa lämpöä poistoilmasta maahan silloin kun energiaa jää yli eli lämmittää 'maalämpövarastoa'. Tuo PILPin toimintalämpötila kattaa tilastollisesti varsin suuren ajan vaikka jokin raja -7'C onkin. Etelä-Suomessa ne päivät jäävät vähiin. Tuohon Karhuun en ole tutustunut.

Mainittakoon sivumennen PILPeistä vielä, että NIBE tekee myös lattialämmitystä, muttei jäähdytystä eikä ilmalämmitystä

Lue lisää

varustettu tuloilman esilämmityksellä, vai tuleeko ratisilma seinäventtiileistä?

twin-malli kirjoitti:

varustettu tuloilman esilämmityksellä, vai tuleeko ratisilma seinäventtiileistä?

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=twin 795&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi