Uudellamaalla käytössä olevan terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmälle on kertynyt iso hintalappu.
– Kun omistajat vastaavat kustannuksista, niitä voi laskea yhteenlasketun liikevaihdon ja aktivoitujen kehittämismenojen summasta. Liikevaihtoa on kertynyt vuosina 2015–2024 eli Apotin olemassaoloajalta 752 miljoonaa euroa ja taseeseen aktivoituja kehittämismenoja on 197 miljoonaa euroa, eli hinta on tähän mennessä ollut 949 miljoonaa euroa, laskee Talouselämän analyytikko Ari Rajala.
– Kun omistajat vastaavat kustannuksista, niitä voi laskea yhteenlasketun liikevaihdon ja aktivoitujen kehittämismenojen summasta. Liikevaihtoa on kertynyt vuosina 2015–2024 eli Apotin olemassaoloajalta 752 miljoonaa euroa ja taseeseen aktivoituja kehittämismenoja on 197 miljoonaa euroa, eli hinta on tähän mennessä ollut 949 miljoonaa euroa, laskee Talouselämän analyytikko Ari Rajala.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Enpä muista enää, enkä viitti alkaa netistä paskaa kaivelemaan.
Tämmöisiä kun lukee, niin voi kysyä, onko hyvä veli verkostot takana?
Suomi on hyvin korruptoitunut maa.
Paimion parantolan rakennukset omistava Paimion parantola -säätiö on tehnyt useita hankintoja säätiön johdossa toimivien henkilöiden yhtiöiltä. Säätiöstä on tilattu sen toimitusjohtajan omistamilta yhtiöiltä konsultointia noin 90 000 eurolla.
Apotti (lyh. sanoista asiakas- ja potilastietojärjestelmä)[3] on Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien sekä HUSin (Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala) laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoshanke.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sitä kautta paremman laadun. Apotti-järjestelmä onkin paitsi asiakas- ja potilastietojärjestelmä, myös laaja toiminnanohjausjärjestelmä, johon on tarkoitus integroida noin 200 järjestelmää.[4]
Vuoden 2018 lopussa Apottia alettiin käyttää ensimmäisessä suomalaisessa sairaalassa, Vantaan Peijaksessa.[5] Apotti-hankkeessa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Lohja, Kirkkonummi, Kauniainen, Kerava, Inkoo, Loviisa, Tuusula, Siuntio sekä Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala.[4] Apotti-ohjelmistoa käyttää noin 47 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää, joista 10 % on lääkäreitä.[3][6] Apotin avulla hoidettiin vuonna 2022 joka kolmannen suomalaisen sosiaali- ja terveysasioita.[3]
Loviisa, Kirkkonummi, Inkoo ja Siuntio ovat hankkeen osakkaita, mutta niissä ohjelmiston käyttöönotto on keskeytetty soteuudistuksen vuoksi.[7]
Kehitys
Apotin järjestelmätoimittajaksi valittiin elokuussa 2015 Epic Systems Corporation, joka voitti viimeisellä kierroksella CGI Suomi Oy:n.[8] Epic Systems on Judy Faulknerin vuonna 1979 perustama ja vielä nykyisin johtama yritys. Sen järjestelmiä käytetään Yhdysvalloissa sairaaloissa, jotka hoitavat 2/3 maan väestöstä. Yhtiön liikevaihto oli 3,3 miljardia dollaria vuonna 2020.[9] Epicin järjestelmät perustuvat ydinosaltaan 1960-luvulla kehitettyyn MUMPS-järjestelmään (Massachusetts General Hospital Utility Multi-Programming System).[10]
Hinta
Vuonna 2012 hankkeen hinnaksi kerrottiin 350–450 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana.[11][12] Vuonna 2016 kävi ilmi, että täsmällisempi hinta-arvio olikin 575 miljoonaa euroa.[13] Marraskuussa 2019 Apotti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki ennusti, että hinnassa mentäisiin "hieman yli 600 miljoonaan euroon".[14] Marraskuussa 2019 hinta-arviota korjattiin 774 miljoonaan euroon.[15] Vuonna 2022 saatiin vieläkin tarkempi hinta-arvio: 804,5 miljoonaa euroa.[6] Eli lopullinen hinta on noin kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen hinta-arvioon.
Itse järjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto maksaa 408 miljoonaa euroa. Hinta sisältää muun muassa tarvittavat lisenssit, kehitystyön, teknisen käyttöympäristön, käyttäjien koulutuksen ja niihin liittyvät tukimateriaalit ja oppimisympäristöt. Järjestelmän käyttökustannusten eli päivitysten, jatkuvan kehittämisen, ylläpidon, tuen ja koulutusten arvioidaan maksavan 60 miljoonaa euroa vuodessa.[16]
Apotin mukaan hankkeen kokonaiskustannusten nousuun vaikuttavat mm. käyttäjämäärän kasvaminen mukaan tulleiden kuntien myötä sekä Oy Apotti Ab:n uudelleen kilpailuttamat, hankeorganisaatioilta Oy Apotti Ab:n portfolioon siirtyvät palvelut projekti- ja käyttökustannuksineen. Tällaisia ovat esimerkiksi SMS- ja eKirje-palvelut, Duodecimin päätöksenteontuen järjestelmä, VideoVisit-palvelu ja RAI-toimintakyvyn arviointimittaristo. Noin 10 % kustannusten noususta johtuu arviointivirheestä.[17]
Apotti-projektin mukaan raha ei kuitenkaan mene kokonaisuudessaan Yhdysvaltoihin. Epicin lisenssi on kiinteänhintainen ja loppu työ tehdään Oy Apotti Ab:ssa Suomessa 500 asiantuntijan voimin.[18]
Valitukset markkinaoikeuteen
IT-palveluyhtiöt CGI Suomi ja Tieto valittivat Apotti-hankkeen kilpailutuksesta markkinaoikeuteen.[19] CGI Suomi jätti valituksen tammikuussa 2015 ja Tieto huhtikuussa 2015. Molemmat valitukset hylättiin.[20]
Yhtiöiden mukaan kilpailutuksen vaatimuksiin on prosessin aikana tehty myönnytyksiä, jotka suosivat kilpailutuksessa mukana olevaa Epic Systemsiä. Apotti-hankkeen viimeisellä tarjouskierroksella olivat mukana CGI Suomi ja Epic Systems.lähde?
Kritiikki
Apotti on saanut julkisuudessa osakseen paljon kritiikkiä. Ongelmia on ollut muun muassa:
inta