Bryssel toivoo voivansa nopeuttaa ponnisteluja mereen valuvien maatalouden aiheuttamien saasteiden ja upotettujen ammusten puhdistamiseksi.
KLAIPĖDA, Liettua – Tämä unelias satamakaupunki Liettuan Itämeren rannikolla kantaa edelleen strategisen sodanaikaisen roolinsa arpia.
Kävely sen historiallisen keskustan läpi johtaa aukiolle, jossa Adolf Hitler vuonna 1939 ilmoitti ympäröivän alueen liittämisestä natsi-Saksaan; on lukemattomia muistutuksia myöhemmästä Neuvostoliiton miehityksestä.
Mutta yksi jäänne viime vuosisadan maailmansodista on edelleen piilossa niiltä, jotka kävelevät satamassa tai ottavat aurinkoa läheisillä rannoilla – sadat tuhannet ammukset on heitetty mereen ja aiheuttavat nyt ympäristötuhoa.
Yli 300 000 kemiallista ja tavanomaista asetta ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta ovat muuttaneet Itämeren, tärkeän vesiväylän ja Euroopan saastuneimman meren, tiedemiesten ja kampanjoijien kuvailemaksi "tikittäväksi aikapommiksi".
Merenpohjassa syöpyvät ammukset aiheuttavat syöpää paikallisissa kala- ja äyriäispopulaatioissa ja aiheuttavat riskin myös niitä syöville ihmisille. Asiantuntijat varoittavat, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa aseiden syöpymisen nopeammin, mikä pahentaa ongelmaa.
Liettuassa viranomaiset ovat toistaiseksi olleet hitaita puuttumaan ongelmaan, osittain siksi, että niillä ei ole ajantasaista tietoa ja rahoitusta. Mutta luonnonsuojelijat valittavat myös kiireellisyyden puutetta.
Asia "vaatii enemmän huomiota poliittisella asialistalla" ja tukea "konkreettiselta julkiselta rahoitukselta", sanoi Žymantas Morkvėnas, kansalaisjärjestön Baltic Environmental Forum Lithuanian johtaja.
Itämeren maiden ympäristönsuojelijoiden painostuksesta siivoustoimien nopeuttaminen kasvaa. Helmikuussa Saksa – johon sen vesille upotetut ammukset vaikuttavat suhteettomasti – aloitti Berliinissä pidetyssä konferenssissa 100 miljoonan euron ohjelman, jolla pilotoidaan ammusten talteenottoa ja tuhoamista.
Bryssel toivoo rohkaisevansa muita maita seuraamaan esimerkkiä myöhemmin tässä kuussa Klaipėdan pohjoispuolella sijaitsevassa rannikkokaupungissa Palangassa järjestettävällä konferenssilla, jossa se toivoo voivansa aloittaa "yhteisen projektin" helpottaakseen tiedonkeruuta ja asiantuntijoiden välistä vaihtoa siitä, miten vanhat ammukset voidaan parhaiten poistaa.
KLAIPĖDA, Liettua – Tämä unelias satamakaupunki Liettuan Itämeren rannikolla kantaa edelleen strategisen sodanaikaisen roolinsa arpia.
Kävely sen historiallisen keskustan läpi johtaa aukiolle, jossa Adolf Hitler vuonna 1939 ilmoitti ympäröivän alueen liittämisestä natsi-Saksaan; on lukemattomia muistutuksia myöhemmästä Neuvostoliiton miehityksestä.
Mutta yksi jäänne viime vuosisadan maailmansodista on edelleen piilossa niiltä, jotka kävelevät satamassa tai ottavat aurinkoa läheisillä rannoilla – sadat tuhannet ammukset on heitetty mereen ja aiheuttavat nyt ympäristötuhoa.
Yli 300 000 kemiallista ja tavanomaista asetta ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta ovat muuttaneet Itämeren, tärkeän vesiväylän ja Euroopan saastuneimman meren, tiedemiesten ja kampanjoijien kuvailemaksi "tikittäväksi aikapommiksi".
Merenpohjassa syöpyvät ammukset aiheuttavat syöpää paikallisissa kala- ja äyriäispopulaatioissa ja aiheuttavat riskin myös niitä syöville ihmisille. Asiantuntijat varoittavat, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa aseiden syöpymisen nopeammin, mikä pahentaa ongelmaa.
Liettuassa viranomaiset ovat toistaiseksi olleet hitaita puuttumaan ongelmaan, osittain siksi, että niillä ei ole ajantasaista tietoa ja rahoitusta. Mutta luonnonsuojelijat valittavat myös kiireellisyyden puutetta.
Asia "vaatii enemmän huomiota poliittisella asialistalla" ja tukea "konkreettiselta julkiselta rahoitukselta", sanoi Žymantas Morkvėnas, kansalaisjärjestön Baltic Environmental Forum Lithuanian johtaja.
Itämeren maiden ympäristönsuojelijoiden painostuksesta siivoustoimien nopeuttaminen kasvaa. Helmikuussa Saksa – johon sen vesille upotetut ammukset vaikuttavat suhteettomasti – aloitti Berliinissä pidetyssä konferenssissa 100 miljoonan euron ohjelman, jolla pilotoidaan ammusten talteenottoa ja tuhoamista.
Bryssel toivoo rohkaisevansa muita maita seuraamaan esimerkkiä myöhemmin tässä kuussa Klaipėdan pohjoispuolella sijaitsevassa rannikkokaupungissa Palangassa järjestettävällä konferenssilla, jossa se toivoo voivansa aloittaa "yhteisen projektin" helpottaakseen tiedonkeruuta ja asiantuntijoiden välistä vaihtoa siitä, miten vanhat ammukset voidaan parhaiten poistaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.