Sanomalehti Keskisuomalaisen neutraali,mutta todenmukainen pääkirjoitus Eu:n tulevaisuudesta.
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2&id=45676&threadid=45676&start=&order=
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2&id=45676&threadid=45676&start=&order=
Vastaukset 54
Vanhimmat
Niinkuin aiemmin jossain kohtaa kirjoitin niin kysymys jäsenyyden mielekkyydestä on tommosen reippaan kymmenen vuotta jäljessä.
Tuntuu jo kohta samalta kuin jos suomen valtio ajautuisi ongelmiin, niin kysyttäisiin kansalta, "äänestäisitkö itsenäisyyttä vastaan nyt?"
Ja mitä tulee erottautumiseen, niin en ymmärrä oikein missä poliittisessa realismissa sen kannattajat elävät.
Siis mitä tarkallee halutaan? Markka takaisin? Rehn pois brysselistä, Samoin muut suomalaiset? Halonen ja Vanhanen pois huippukokokuksista?
Suojatulleja? Mille tarkalleen?
Mitä ihmettä höpiset suojatulleista? Siis onko kaikilla EU:n ulkopuolisilla mailla suojatullit?
Englannilla on valuuttana Punta, Ruotsilla ja Tanskalla Kruunu.
Norjalla on rahaa valtion kasassa 1000 miljardia kruunua eikä yhtään valtionvelkaa. Maa ei muuten kuulu EU:iin.
Tietääkseni näilla mailla ei mene sen huonommin kuin Suomella. Työttömyys on pienempi ja varallisuuttakin löytyy enemmän.
Ja siunatuksi lopuksi, harjoittele oikeinkirjoitusta.
Siitä oikeinkirjoituksesta vielä, että ennen kuin arvostelet muita, huolehdi edes omasta otsikostasi... :-/
Nimimerkki Diversions oli aivan oikeassa ihmetellessään sitä, että mitä oikeastaan halutaan EU:n tilalle? Ei kai monikaan todella haluaisi enää luopua esimerkiksi eurosta, niin paljon yhteisvaluutta on elämäämme helpottanut.
Norjalla on öljyä, mutta maassa ollaan tyytymättömiä nykytilanteeseen ETA-jäsenenä. Jäsenmaksut maksetaan ja lainsäädäntöä sopeutetaan pystymättä vaikuttamaan direktiiveihin mitenkään. Elintarvikkeet maksavat niin paljon, että kansalaiset käyvät ruoanhamstrausmatkoilla Ruotsissa! Joten eipä Norjaa ole syytä kadehtia, ei.
Ei ei, en sitä tarkoita. Kunhan yritän selvittää mitä tarkalleen on mielessä. Miksi halutaan eroon EUsta?
Tiedän kyseisten maiden valuutan. Mietiskelen vain että mitä _uudelleen_ esitellylle markalle käy. En tiedä, etkä sinäkään. Iso vaiva, varsinkin kun en ainakaan etua keksi.
Tiedä Norjankin tilanteen. Tiedätkö sinä mistä luonnonvaroista tässä varallisuudesta tarkalleen on kyse? Löytyykö suomelta vastaavaa?
Ja siunatuksi lopuksi, haista sinä paska. Kun kirjoittaa nopeasti, sattuu. Ei välttämättä sen kummemman debatin paikka.
Kannattaisikohan sinun opetella hieman käytöstapoja. Tuollainen lapsellinen haistattelu ei mielestäni kuulu tällekään palstalle.
No olihan se meikäläisenkin heitto oikeinkirjoituksesta typerä.
Hyvää päivän jatkoa.
Kuitenkin suurin osa Norjalaisista vastustaa maan liittämistä EU:iin.
Eihän Suomikaan pysty/halua vaikuttaa direktiiveihin vaikka on jäsenmaa.
Käyväthän Suomalaisetkin hamstraamassa elintarvikkeita ja alkoholia Virosta ja Venäjältä. Lisäksi autoja tuodaan Saksasta.
Niin ja ottaisin tänäpäivänä vastaan Norjalaisen palkkatason ja verotuksen. Ostovoima olisi ihan toistaluokkaa.
Miten tuo yhteisvaluutta on elämää helpottanut?
Suurin osa? Perustuen mihin? Tietääkseni tilanne on aika tasan tällä hetkellä.
En taas ymmärrä mitä tämä toinen tarkoittaa. Tietääkseni suomella on ihan kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet unionissa jos ajattelee maan kokoa.
Vielä kun kerrot miten se norjalainen elintaso yhtäkkiä ilmestyisi tänne EUsta eroamalla.
Ja milläköhän tavalla nuo Suomen "kohtuulliset vaikuusmahdollisuudet" ovat tulleet esille ajankohtaisessa vesistödirektiivissä?
Onko sen voimaansaattaminen - Naturaakin suurempi projekti - Suomen etu, ja jos on, niin millä tavalla täsmällisesti sanottuna?
Minun nähdäkseni tuossakin on kyse Brysselin sanelupolitiikasta yli kansallisten lakien. Välittömät jatkokysymykset: Eikö Suomella enää olekaan perustuslain 3 §:n mukaista itsenäistä lainsäädäntävaltaa? Kuka ja millä valtuuksilla on siirtänyt sen Brysseliin?
"Tietääkseni suomella on ihan kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet unionissa jos ajattelee maan kokoa."
Monet eduskuntapuolueet Suomessa olisivat halunneet säilyttää matkustajien alkoholin tuotikiintiöt pienempänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut - missä ne kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet olivat?
Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon...
Nojaa.. Itse en pane ainakaan pahaksi vaikka alkoholin tuontirajat poistuivatkin. Mutta se nyt on vain mielipide.
Ja en tarkoita sanoessani "kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet" että kaikki olisi mennyt juuri suomen edun mukaisesti aina. Tuskin sellaista on realistista odottaakkaan.
Mitä luulet, kysytäänkö suomalaisilta, että haluatteko viisumivapauden Venäjän kanssa? Tämä tulee EU-jäsenyyden kylkiäislahjana muutaman vuoden sisällä! Sen jälkeen pelkästään passia vilauttamalla pääsee tänne. Saksassa ei 200 000 venäläistä tunnu missään, Suomessa tuntuu...
Mennä asioiden edelle. Kukaan euroopassa halua vielä viisumivapautta venäjän kanssa. Saisivat nyt edes kaikki EUn ja Venäjän rajat kuntoon.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152218082
"Ranska ja Saksa ovat lähettäneet EU:n jäsenmaiden suurlähettiläille 15-sivuisen ehdotuksen siitä, kuinka EU:n ja Venäjän suhteita tulisi kehittää. Ehdotuksessa kannatetaan venäläisten viisumivapautta EU:n jäsenmaissa."
Ja Suomen "vaikutusvalta" päättyy siihen, että Suomi yhtyy tuohon Ranskan ja Saksan esitykseen. Onko muita vaihtoehtoja?
On se hienoa olla "kaikissa niissä pöydissä, missä päätöksiä tehdään"!
Kuullaan heti "tuoreeltaan" mitä Suomen(kin) puolesta on päätetty, ei tarvitse lukea lehdestä.
... tuo vesistödirektiivi?
Mikä siinä on mielestäsi Suomen etu?
Sitä kansallista päätäntävaltaa sisältyi suorastaan ruhtinaallisesti myös Natura- ja petoeläindirektiiveihin, kun vain uhattiin oikeustoimilla direktiivin määräysten laiminlyömisestä.
Jaahas.. Saksa ja Ranska "tukee" viisumivapautta. Selvä. Jää vielä 23 jäsenmaata jäljelle.
Niin en tunne kyseistä asiaa, joten en kommentoi. Joku muu?
On monia EU-maita, joiden mielestä asia on yhdentekevä, sijaitsevathan ne kaukana Venäjän rajasta. Vastustajia on vähän. Suomi yrittää pyristellä vastaan - koskisihan asia erityisesti Suomea. "Vierailulle" saapuisi muitakin, kuin kylpylöissä majoittuvia uusrikkaita...
Ja miten sinusta kellekkään asia olisi yhdentekevä. Asiahan on kuitenkin niin tästä pääsee välimerelle asti esittämättä minkäänlaisia papereita ja suomi on tunnetusti muutenkin pelkkä kauttakulku maa.
Näin ollen mietinkin vähän että onkohan ranskan ja saksan kansa nyt ihan ymmärtänyt mitä Chirac ja Shroder taas on suosittelemassa.
"Venäjällä on epäilty juuri Suomen jarruttavan EU:n etenemistä asiassa. Toukokuussa pääministeri Matti Vanhanen korosti virkaveljelleen Mihail Fradkoville, että viisumeissa kyse on puhtaasti käytännöstä, ei lainkaan politiikasta.
Unionin ja Venäjän sopimuksiin tavoite on kirjattu. Virallisen Suomen kanta on selvä: viisumivapauden toteutumista ei vastusteta, kunhan edellytykset ovat kunnossa."
Näin Kalevassa 16.6.2005
Selvää on, että esim. hollantilaisia ei asia maantieteellisistä syistä koske niin paljon kuin suomalaisia, esim. Pietarissa, joka sijaitsee Suomen välittömässä läheisyydessä, asuu noin 5 miljoonaa ihmistä. Heillä on lyhyt matka Suomeen. Täytyy myös muistaa, että Suomen ja Venäjän rajojen välillä on erittäin suuri elintasokuilu, ja siksi Suomesta löytyy Venäjän alamaailmalle kiinnostavia kohteita.
Ainakin Italia, Ranska ja Saksa neuvotelleet suoraan Venäjän kanssa viisumiasioiden helpottamisesta. Sieltähän sitten pääsee vaikka Suomeen, kun ovat Schengen aluetta.
Ei se siis mikään ihme ole, että naljaillaan suomalaista ruokaa oikein porukalla...
No sikäli jos edellytykset asialle on kunnossa, niin ei minuakaan viisumivapaus juuri hetkauta. Tarkoitan että ei se venäjältä tänne tuleminen ole ennenkään mikään vaikea temppu ollut.
Ja etköhän vähän yliarvioi suomen houkuttelevuuden rikollisten kannalta. Veikkaan että juuri tuolla mainistemassasi hollannissa voisi olla vähän suuremmat markkinat huumeille ja prostituutiolle esimerkiksi...
Tarkoitatko, että koska nykyisin pääsee "saranapuolelta", niin avataan ovi kokonaan? Ja sekö on se Suomen etu, jota EU:ssa pitäisi toteuttaa?
Ainakin Vanhanen näyttää olevan sitä mieltä, että kyllä se meillekin sopii, jos suuret EU-maat ovat sitä mieltä. Jos se olisi Suomen etu, niin voisi ainakin kuvitella Vanhasen pyrkivän edistämään sen voimaantuloa.
Joku voi kutsua tuotakin jopa "vaikuttamiseksi", mutta minusta se on pikemminkin "sopeutumista" tai "myötäilemistä".
Miten yhteisvaluutta on helpottanut elämääsi? Ainoa mieleen tuleva asia on sama valuutta matkustettaessa joihinkin muihin valtioihin. Tämä on kuitenkin marginaalinen etu verrattuna yhteisvaluutan riskeihin.
Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli juttu kuinka joiden maiden kannattaisi harkita euro-alueesta irtautumista (Italia, Saksa). Euron suurimmat riskit piilevät sen puristaessa eri maat yhteisen rahapolitiikan alle erilaisista taloiskehityksistä huolimatta.
Muuten, suomalaiset tekevät ulkomaanmatkoistaan noin 85 - 90 % naapurimaihin. Niistä missään euro ei ole valuuttana. Lähin euro-maa on Saksa. Naapurimaiden ulkopuolelle suuntautuvista matkoista noin puolet suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. Eli parhaassakin tapuksessa yhteisvaluutta säästää suomalaiset valuutan vaihdolta vain noin 5 % ulkomaanmatkoista!
EU-jäsenyyden kannatus Norjassa on noussut koko ajan.
Suomi pystyy vaikuttamaan direktiiveihin, jos haluaa. Aivan samoin kuin Lappilainen kansanedustaja pystyy vaikuttamaan eduskunnan päätöksiin. Parempaa demokratiaa ei vielä ole keksitty.
Suomalaiset eivät käy hamstraamassa elintarvikkeita Virosta tai Venäjältä, ns. rasvamatkojen aika oli kauan sitten, ennen EU-jäsenyyttä. Ja pian eivät käy viinaakaan, kun se halpenee koko ajan. Esimerkiksi olutta ei enää kannata tuoda ulkomailta.
Minä taas en ottaisi Norjalta mitään muuta kuin öljyvarat, vaan eivät taida antaa...
Yhteisvaluutta helpottaa matkustamista euroopassa hirvittävästi! Samoin nettikaupankäyntiä, eli aivan arkielämää.
Kyllä yhteisvaluutan riskit ovat olleet paljon pienemmät kuin piskuisen markan riskit aikoinaan. Yhteisvaluutta helpottaa arkielämäämme jatkuvasti, mm. nettikaupankäynnissä ja matkustelussa.
Muuten. Viro ottaa euron käyttöön piakkoin. Tämä muuttaa matkustelutilastoasi ratkaisevasti. Ja ne tärkeimmät ulkomaanmatkat tehdään kuitenkin usein juuri sinne euro-maihin (Kreikka, Espanja, Italia, Saksa, Ranska ja tulevaisuudessa myös Viro).
Yhteisvaluutan riskit nähtiin jo valuuttaunioniin liityttäessä. Markka liitettiin väärällä kurssilla, mikä osaltaan vaikutti 90-luvun laman syntyyn.
Nykytilanteessa suurimmat vaarat liittyvät meille sopimattomaan korkopolitiikkaan, suurten maiden haluttomuuteen pitäytyä sovituissa "pelisäännöissä" sekä joidenkin maiden mahdolliseen irtautumiseen valuutta-alueesta. Myös Euron epäsuotuisa kurssikehitys esim dollarin suhteen on riski. Ei se Eurokaan niin vakaa valuutta ole ollut kuin perustettaessa annettiin ymmärtää. Nämä ovat asioita, joihin emme täällä Suomessa voi juuri vaikuttaa, mutta jotka voivat aiheuttaa maallemme suurta vahinkoa. Markka-aikana sentään saatoimme itse vaikuttaa joihinkin tekijöihin, kuten korkoihin. Oliko se aina onnistunutta, on sitten eri kysymys. Viime kädessä kyse on kuitenkin politiikasta.
Myönnän toki, että joissain tapauksissa euro saattaa helpottaa kansainvälistä kanssakäymistä. Etu tosin on marginaalinen, ei se keskiverto kansalaisen vaivoja vuodessa kovin monta tuntia säästä. Nettikaupankäynnissä ainakin minulle on melko sama käynkö kaupan dollareissa vai euroissa, samalla tavalla sen luottokortilla maksan. Milloin Viro muuten siirtyy euroihin?
Norjassa on parempi julkinen sairaala ja terveyskeskuspalvelut. LISÄKSI lääkkeet on 20 prossaa halvempia kuin muualla (Suomi , Ruotsi...)
Viron tavoitteena on siirtyä euro-valuuttaan vuonna 2007.
Valuutassa kuin valuutassa on riskinsä, mutta markka-aikaan ne olivat mielestäni merkittävästi suurempia kuin nyt euro-aikana. Minulla, asuntovelkaisena, ei ole mitään matalaa korkotasoa vastaan. Muistelen vielä kauhulla vanhoja helibor-aikoja, jolloin Suomi hoiteli talouspolitiikkaansa "itsenäisesti". Oleellista ei nyt ole se, missä talous- ja rahapolitiikkaan vaikutetaan, vaan se, että vaikutetaan OIKEIN. Mielestäni euro-aika on ollut Suomen taloudelle nimenomaan vakaata aikaa, ja juuri vakautta olemme tarvinneet nousukausien ja laman jälkeen.
Yhteisvaluutta helpottaa kiistattomasti hintavertailujen tekemistä, on helpompaa ostaa euroilla kuin dollareilla, kun ei tarvitse miettiä päivän kursseja. Tämä helpottaa ostopäätösten tekemistä huomattavasti, varsinkin iäkkäimmillä ihmisillä.
Verrataanpa muutamia lukuja Ruotsin taloudesta EMUn olemassa olon ajalta.
Vuonna 2002 ruotsin työttömyys oli 4.2 %, EMU-alueella 8.2 %. 1999-2002 Ruotsin talouskasvu oli keskimäärin 2.8 %, EMU-alueen 2.2 %. Tämä on syy siihen, että Ruotsin ohjauskorko on ollut hivenen korkeampi EMU-korkoon verrattuna. Kun suhdanteet ovat heikot ja työttömyys korkea, korkotasoa lasketaan. Eli ennätyshalpa korko osaltaan kuvastaa talouden ongelmia, vaikka se hetkellisesti yksittäistä velallista lämmittäisikin.
Usein kuulee sanottavan, että markan tai kruunun kaltaiset valuutat olisivat heikkoja, euro taasen vahva. Kuitenkin euro-kaupankäynnin alkaessa 4.1.1999 yhdestä eurosta joutui maksamaan 9.54 kruunua. Vuoden 2002 alussa euro maksoi keskimäärin 8.92 kruunua. Euron arvo oli siis laskenut huomattavasti verrattaessa sitä kruunuun. Kruunu on ollut voimakkaampi valuutta.
Mikähän Ruotsin työttömyys oli 90-luvun alussa, ennen EU:ta ja EMUa?
Ennätyshalpa korko on lämmittänyt minua jo useita vuosia, ei ollenkaan hetkellisesti! Ennemmin ennätyshalpa korko kun ennätyskorkea korko, josta maassamme on todella karvaita kokemuksia.
Ja mikä on euron "oikea" arvo? Jos se heikkenee, sitä haukutaan heikoksi. Jos se vahvistuu, sitä haukutaan liian vahvaksi. Tosiasia on kuitenkin se, että vahva euro pienensi Suomen ulkomaanvelan hoitokuluja huimat 500.000.000 miljoonaa euroa Valtionkonttorin mukaan.
Ruotsin talouden etu Suomeen on sen monipuolinen elinkeinorakenne, joskin tässäkin on alkanut esiintymään ongelmia (mm. Saab on lopettamassa autotuotantoaan maassa). Kruunua ja Ruotsin taloutta ei siis sellaisenaan voi verrata Markkaan ja Suomen talouteen, molemmissa maissa on omat ongelmansa.
Muistatko, mikä oli syynä 90-luvun ennätyskorkoihin? Markka kytkettiin EMUun rahaliittoon liittymistä valmistellen. Valittu kurssi oli väärä, markkinat eivät siihen uskoneet, syntyi valtava paine markkaa kohtaan. Markkinoiden odottamaa devalvaatiota Suomen Pankki yritti torjua korkotasoa nostamalla, minkä seurausta oli nuo muistelemasi ennätyskorot.
Tämä oli osaltaan voimakkaasti vaikuttamassa 90-luvun laman syntyyn. Eli ilman euro-utopiaa emme olisi kokeneet moisia korkoja ja lamoja.
Muistellaanpa.
90-95 olivat ennätyskorkeat korot ja markkaa devalvoitiin.
96 tuli ERM korot.
98 vai olikos 99 niin tuli EMU.
2005 Asuntolainani korko 2,7%.
Ja lopuksi: jos markka olisi kytkenty heikomalla kurssilla, bensa maksaisi yli 8 markkaa tod. näk eli kaikki olisi kalliimpaa.
Juuri noin: korkeat korot ajoittuvat välille 90-95 koska tuolloin tehtiin markan kytkentä Eu-valuuttajärjestelmään ylikorkealla kurssilla, sitä kun piti mennä Eurooppaan pää pystyssä ja vahvalla markalla. Tästä seurasi korkeat korot ja lopulta markka oli pakko päästä kellumaan. Seurasi sen devalvoituminen, jonka jälkeen korot välittömästi kääntyivät laskuun.
Markan lopullinen kytkentä tapahtui tuon devalvoitumisen jälkeen huomattavasti heikommalla kurssilla kuin alunperin.
Paljonko asuntolainasi nykyiseen korkoon on vaikuttanut pankkien kilpailu asiakkaista ja marginaalien lasku? Olisiko marginaali voinut laskea ilman euroa?
"korkeat korot ajoittuvat välille 90-95 koska tuolloin tehtiin markan kytkentä Eu-valuuttajärjestelmään ylikorkealla kurssilla"
- eihän sitä tehty ylikorkealla kurssilla kun markkinat olivat markan kelluessa määritelleet sen käyvän arvon.
Paljonko onkaan korkotasoon vaikuttanut yhteinen talousalue ja se, että rahaa voi saada ilman valuuttakurssiriskiä edullisesti vaikkapa Espanjasta. Eipä onnistuisi ilman euroa.
Niin olivat markkinat määritelleet. Valitettavasti markkinatkaan eivät aina ole oikeassa ja suhdanteet muuttuvat. Yhtä kaikki, kytkentä tehtiin kurssilla johon markkinatkaan eivät uskoneet. Markkaa, ja sen kestävyyttä, kohtaan syntyi valtava paine. Markan puolustamiseksi korkoja jouduttiin nostamaan, tunnetuin seurauksin.
Yhtenäinen valuutta-alue on varmasti vaikuttanut korkotasoon alentavasti. Minusta on kuitenkin erittäin lyhytnäköistä pelkästään iloita siitä. Korot on mitoitettu euro-alueen keskimääräisen taloustilanteen mukaan. Suomen taloudessa on viitteitä madollisesta ylikuumenemisesta, jota tulisi torjua koronnostolla. Vaikka se sitten pelkästään omaa kukkaroaan ajattelevan asuntovelallisen mielestä olisikin ikävää. Korkokeskustelussa tulisi aina huomioida koko kansantalous.
Euro-alue koostuu lukuisista niin erilailla kehittyvistä kansantalouksista, ettei yhteinen korko millään voi sopia kaikille optimaalisesti. Kuten joku muu on sanonut, on tilanne hiukan sama kuin jos rakennettaisiin talot Kilpisjärvelle ja Hankoon ja asennettaisiin näiden lämmönsäätötermostaatti Kärsämäelle. Olisiko kaikilla sopivat olot?
Olet oikeassa, noinhan se meni.
Minustakin on mielenkiintoista, miten ihmiset eurosta puhuessaan puhuvat ensisijaisesti asuntolainojensa koroista vai vähentyneestä valuutanvaihtotarpeesta. Ihan kuin nämä olisivat tärkeimmät asiat. Minustakin vähälle huomiolle on jäänyt euro-rahapolitiikan vaikutus koko kansantalouteen sekä oman vaikutusmahdollisuutemme menettäminen. Joku muu tekee meitä koskevat päätökset koko alueen keskiarvojen mukaan. Meidän osuutemme noiden keskiarvojen muodostumiseen on marginaalinen.
ainakin yksi asia,
"Työtätekevien köyhyys alkoi lisääntyä hieman 1990-luvun loppua kohden. Samoihin aikoihin kansalaisten tuloerot kääntyivät kasvuun ja suhteellinen köyhyys lisääntyi."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980244939
En voi olla kommentoimatta. Markan arvo kyllä määräytyi markkinoiden mukaan. Yksi suurimpia toimijoita noilla markkinoilla oli Suomen valtio.
Ennen markan kytkentää Suomen Pankki osti voimakkaasti markkaa ja nosti korkotasoa houkutellakseen ulkomaisia sijoittajia investoimaan markkaan. Tästä seurasi markan arvon kohoaminen. Kun oli saavutettu poliitikkojen mieleinen taso, tehtiin kiinnitys EUn valuuttajärjestelmään.
Kytkennän tapahduttua alkoi rummutus: ottakaa ulkomaista lainaa, ei riskejä, halvat korot!
Pian kuitenkin sijoittajien ja spekulanttien keskuudessa alkoi herätä epäilys markan kurssin oikeellisuudesta. Markkaan kohdistui valtava paine, jota Suomen Pankki yritti torjua samoilla keinoilla: markan ostolla ja hyper-koroilla. Ei onnistunut, vaan markka oli pakko päästää kellumaan. Seuraukset tiedetään. Miten kävi vaikkapa noille ulkomaista lainaa ottaneille? Moni markka-korkoja kauhistellut muistelee juuri tuota aikaa.
Minusta on turha keskustella onko euro ollut maallemme eduksi vai ei. Jo pelkkä siihen valmistautuminen oli maallemme tuhoisaa. Vahinkojen paikkaaminen vie sukupolven, näilläkin koroilla!
Mihin on unohtunut korkokeskustelusta inflaatio? Suomessa oli markka-aikana vuosia, jolloin inflaatio oli lähes samaa luokkaa kuin korkoprosentti. Näin laina käytännössä soi itse itsensä. Inflaatio tosin ei ollut yksinomaan hyvä asia, mutta näitä asunto velallisia se kyllä lämmitti siinä kuin euro-korkokin...
"Markkaa, ja sen kestävyyttä, kohtaan syntyi valtava paine. Markan puolustamiseksi korkoja jouduttiin nostamaan, tunnetuin seurauksin."
- niinpä, pienen valuutan riskit jonka ensisijainen vastuunkantaja on veronmaksaja.
"Suomen taloudessa on viitteitä madollisesta ylikuumenemisesta, jota tulisi torjua koronnostolla."
- höpö höpö... mitkäs sellaiset viitteet ovat? Korkojen nosto tappaa investointihalut. Huhhuh!
Enpä vielä tiedä ketään, kuka olisi valitellut alhaisista koroista.
Niin, nuo toteutuneet pienen valuutan riskit olivat kyllä epäonnistuneen "eurottamispolitiikan" ansiota.
Lainaan tähän alle lehtikirjoituksen talouden kuumenemisvaarasta ja mahdollisista syistä siihen. Lue itse:
"Ekonomistit ovat eri mieltä talouden ylikuumenemisuhasta. Joidenkin mielestä ylikuumeneminen on jo tapahtunut, minkä vuoksi korkojen nosto voisi olla paikallaan. Toiset eivät alenevaan inflaatioon viitaten pidä talouden tilaa ylikuumentuneena.
Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki varoitti maanantain Kauppalehdessä Suomen talouden ylikuumenemisesta. Hänen mukaansa Yhdysvaltain talouskasvun hidastumista seuraava kansainvälinen korkoelvytys lisää Suomen talouden ylikuumenemisriskiä.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Tapio Palokankaan mukaan Suomen talouden ylikuumeneminen on jo tapahtunut tosiseikka. Tästä todistavat hänen mukaansa Hetemäenkin mainitsemat pullonkaulat: työvoimapula ja kiinteistöpula pääkaupunkiseudulla.
- Ylikuumeneminen ei tosin näy joka paikassa, sillä taloudessa on melkoisia rakenteellisia, alueellisia ja alakohtaisia vinoutumia, Palokangas sanoo.
Euroopan keskuspankin mahdollinen koronlasku Yhdysvaltain Fedin perässä kiihdyttäisi ylikuumenemista. Suomen kannalta nyt olisi pikemminkin hyvä nostaa korkotasoa.
- Suomi kulkee vähän eri rytmissä kuin muu euroalue. Pientä erirytmisyyttä on mahdotonta välttää niinkin heterogeenisessä ryhmässä kuin Emu-maat."
HÖPÖ, HÖPÖ.
Missäs ne halvat autot ovat, jota ennen EU-kansanäänestystä lupailtiin. Entä miksi Suomeen ei kohdistunut valtaisaa investointiaaltoa ulkomailta EU jäsenyyden tultua voimaan. Tätähän Salolainen lupaili ennen EU-vaaleja. Mihin ovat jääneet ne Eu-jäsenyyden mukana tulevat luvatut työpaikat.
Mihin asiaan Suomi muka pystyy EU:ssa vaikuttamaan. Suomessa tehdään kaikki niinkuin Saksa ja muut suuret EU-maat haluavat. Sitten kyllä kehuskellaan, että Suomi oli mukana päättämässä. Ei tullut elintarvikevirastoa Suomeen eikä muitakaan merkittäviä virastoja ole tulossa.
Niin ja parempaa demokratiaa ei ole keksitty? Mitenkäs kun rahaliiton vakaussopimusehtoja rikottiin törkeasti (Saksa ja Ranska) niin maat selvisivät ilman rangaistusta. Suomi on joutumassa EY-tuomioistuimeen Natura asioiden vuoksi. Eli laki on sama kaikilla, tuomiot vaan vaihtelee. Onpa todella demokraattista.
Minkähän vuoksi Norjaan siirtyy työvoimaa Suomesta mm. hoitoalalle.
No kuinka usein keskiverto Suomalainen matkustaa Euroopassa? Väitän, että ei kovin usein. Ja onko tuo rahan vaihtaminen niin ylivoimaisen vaikea tehtävä.
Markan kestävyyttä koeteltiin 90-luvun alussa siksi, koska se oli sidottu kapeaan valuuttaputkeen aivan liian korkealla kurssilla.
Mikäli meillä olisi ollut 80-luvun lopulla täyspäiset henkilöt päättämässä rahapolitiikasta, olisi markka päästetty kellumaan vuosia aiemmin, emmekä olisi kokeneet minkäänlaista valuuttamyllerrystä 90-luvun alussa.
No onko tuo mitä tehtiin nyt sitten Eu:n vika vai suomalaisten päättäjien?
Ja mitä tulee tuohon lainan korkoon niin olisiko tuo kilpailu mahdollista jos Suomi ei olisi osa Eu-talousaluetta?
kirjoitus linkin sivulta:
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=2&id=45531&threadid=45531&start=&order=
meinasin itsekkin laittaa kyseisen linkin ,mutta olihan joku Fiksu, sen jo huomannutkin!!!
Miten määritellään "totuudenmukainen"? Sekö että on eu-vastainen?
Totuudenmukaisessa kirjoituksessa ei ole asiavirheitä.
Onko tuossa KSML:n pääkirjoituksessa mielestäsi sellaisia, ja jos on, niin mitä?
Eipä kyllä, mutta tällä palstalla on laitettu jos jonkinnäköistä tekstiä Hesarista, Yleltä tms. lähteeltä, ja jos ne jotenkin tukevat EU:ta, niin ne ovatkin sitten epäluotettavia vaikka asiavirheitä ei olisi.
Eihän tämä kirjoitus ollut varsinaisesti ollut EU-vastainen. Siinähän vain pohdittiin syitä kansalaisten epäluottamukselle unionia kohtaan.
..Riittävästi. Mielestäni tämäntyyppinen kiihkoton faktoihin pidättäytyvä realismi, joka on kohta kohdalleen pelkkää totta ansaitsee esiinnoston.
ps. En ole huolimatta epäilyistä sama mies kuin täys kaimani keskisuomalaisen toimittaja T.Nieminen, joka on keskittynyt matkailuun ja karavaanari-asioihin.