Mihin voi valittaa

kerroin aiemmin, että ei sieltä tukesin sivulta mitään löydy.
Noille kahdelle alemmalle kerron sen verran, kun on kokemusta talokaupoista ihan ammatin puolelta. Sähköasennukset kuuluu talokauppaan siinä kuin mitkä tahansa homevauriot ja muut rakennusvirheet. Talokaupoissa valitus menee tiettyä rataa. Ei siitä sen enempää, mutta tästä sähköurakoinnin viranomaisvalvonnasta ei ole tarkkaa kuvaa minulla.
Myyjä on jo alustavasti suostunut hieman tulemaan vastaan sähköjen korjaamisessa, mutta minulle se ei riitä alkuunkaan. Ensin tehdään se tarkastus, jonka perusteella kyselen urakkaa parista eri urakointiliikkeestä. Näillä lapuilla lähdetään neuvottelemaan kauppahinnan reilua alennusta. Mutta tiedän jo etukäteen, että raastuvaan mennään, koska vastakkain on kaksi junttia. Olen varma, että oikeus on minun puolella, koska kauppa tehdessä myyjä vakuutti, että sähköt on tarkastettu ja ne on tehnyt laillinen urakoitsija. Kauppaa oli todistamassa muutama muu henkilö ja he muistavat tarkkaan, mitä myyjä kertoi sähköistä, kun varmistin asiaa.

Höynäytetty kirjoitti:

kerroin aiemmin, että ei sieltä tukesin sivulta mitään löydy.
Noille kahdelle alemmalle kerron sen verran, kun on kokemusta talokaupoista ihan ammatin puolelta. Sähköasennukset kuuluu talokauppaan siinä kuin mitkä tahansa homevauriot ja muut rakennusvirheet. Talokaupoissa valitus menee tiettyä rataa. Ei siitä sen enempää, mutta tästä sähköurakoinnin viranomaisvalvonnasta ei ole tarkkaa kuvaa minulla.
Myyjä on jo alustavasti suostunut hieman tulemaan vastaan sähköjen korjaamisessa, mutta minulle se ei riitä alkuunkaan. Ensin tehdään se tarkastus, jonka perusteella kyselen urakkaa parista eri urakointiliikkeestä. Näillä lapuilla lähdetään neuvottelemaan kauppahinnan reilua alennusta. Mutta tiedän jo etukäteen, että raastuvaan mennään, koska vastakkain on kaksi junttia. Olen varma, että oikeus on minun puolella, koska kauppa tehdessä myyjä vakuutti, että sähköt on tarkastettu ja ne on tehnyt laillinen urakoitsija. Kauppaa oli todistamassa muutama muu henkilö ja he muistavat tarkkaan, mitä myyjä kertoi sähköistä, kun varmistin asiaa.

Lue lisää

sieltä tukesin sivuilta ohjeita löydä, niin soita
sinne. Käyvät kärppänä kimppuusi. Saattavat tulla
johtoa pitkin kurkkuusi roikkumaan, jos et kerro
ihan kaikkia yksityiskohtia. Käytä siis kännykkää.

Jos sähköt on urakoinut joku Rane ja ne on tehty päin persettä sekä jos kyseessä on hengenvaarallisiakin asennuksia,niin kuin tuosta sai käsityksen, niin miten jutun voi hävitä raastuvassa? Millä perusteella kyseinen myyjä sen jutun muka voittaa?? Onhan Suomessa sentään sähkölait - ja asetukset, juuri tällaisia asioita varten. Lakitekstejähän siellä raastuvassa luetaan. Eriasia on miten paljon hintaa saa takaisin perittyä, mutta mielestäni on varma, että myyjä se on joka maksaa viulut, jos kyse on härskistä luvattomasta urakoinnista ja muusta tumpuloinnista.

Ted Nugent kirjoitti:

Jos sähköt on urakoinut joku Rane ja ne on tehty päin persettä sekä jos kyseessä on hengenvaarallisiakin asennuksia,niin kuin tuosta sai käsityksen, niin miten jutun voi hävitä raastuvassa? Millä perusteella kyseinen myyjä sen jutun muka voittaa?? Onhan Suomessa sentään sähkölait - ja asetukset, juuri tällaisia asioita varten. Lakitekstejähän siellä raastuvassa luetaan. Eriasia on miten paljon hintaa saa takaisin perittyä, mutta mielestäni on varma, että myyjä se on joka maksaa viulut, jos kyse on härskistä luvattomasta urakoinnista ja muusta tumpuloinnista.

Lue lisää

tehnyt nuo sähkötyöt.

Myyjä on vastuussa vain maakaaren mukaan piilovioista ja jos kolmas henkilö on tehnyt laittomat asennukset, ei myyjä niistä ole vastuussa eikä korvausvelvollinen vaikka miten veisi käräjille.

Ostaja on tainnut laiminlyödä papereiden tutkimisen, olisi pitänyt pyytää sähkötöistä se tarkastuspöytäkirja (tms) nähtäväksi.

Jos taas haastat sen kolmannen henkilön käräjille laittomista asennuksista, niin ei hän taas ole korvausvelvollinen ostajaan nähden, pienet sakot voi saada sähkötöiden tekemisestä ja ostaja maksaa itse kulunsa.

oliko myyjä kirjoitti:

tehnyt nuo sähkötyöt.

Myyjä on vastuussa vain maakaaren mukaan piilovioista ja jos kolmas henkilö on tehnyt laittomat asennukset, ei myyjä niistä ole vastuussa eikä korvausvelvollinen vaikka miten veisi käräjille.

Ostaja on tainnut laiminlyödä papereiden tutkimisen, olisi pitänyt pyytää sähkötöistä se tarkastuspöytäkirja (tms) nähtäväksi.

Jos taas haastat sen kolmannen henkilön käräjille laittomista asennuksista, niin ei hän taas ole korvausvelvollinen ostajaan nähden, pienet sakot voi saada sähkötöiden tekemisestä ja ostaja maksaa itse kulunsa.

Lue lisää

todistajien läsnäollessa vakuutti sähkötyöt teetetyksi laillisesti ja asiallisesti, ei kyseessä kai ole mikään piilovika? Eikö tuo ole enemmänkin erehdyttämistä, josta käytetään myös rumempaa nimeä: petos. Petos taas lienee riippumaton maakaren kiemuroista.

Toimintamalli voisi olla juuri sellainen kuin esitit:

1. TUKESille ilmoitus epäillystä oikeudettomasta urakoinnista. Vain, jos asennuksissa on välittömän hengenvaaran aiheuttavia asioita, saat viranomaisen paikalle. Tee ilmoitus silti.

2. Pyydä valtuutettu tarkastaja arvioimaan tilanne ja laatimaan lausunto sähköasennusten määräystenmukaisuudesta.

3. Käytä saamaasi lausuntoa apuna vaatiessasi arvonalennusta. Sama lausunto käy myös asiallisen urakoitsijan työlistan pohjaksi. Mielestäni sekä lausunto että korjaustyö voidaan vaatia korvattavaksi. Edelleen lausunto käy myös käräjillä esim. tekijän saamiseksi edesvastuudeen. Tosin pelkästä sähköturvallisuuslain rikkomuksesta voi saada vain sakkoa, kuten joku jo totesikin.

4. Muista kuitenkin varata myyjälle mahdollisuus teettää itse kustannuksellaan korjaustyöt rekisteröidyllä urakoitsijalla.

5. Jos tämä yhtään lohduttaa: Näitä on suomenmaa pullollaan. Useimmiten ostaja saa vaatimuksensa läpi - lycka till.

oliko myyjä kirjoitti:

tehnyt nuo sähkötyöt.

Myyjä on vastuussa vain maakaaren mukaan piilovioista ja jos kolmas henkilö on tehnyt laittomat asennukset, ei myyjä niistä ole vastuussa eikä korvausvelvollinen vaikka miten veisi käräjille.

Ostaja on tainnut laiminlyödä papereiden tutkimisen, olisi pitänyt pyytää sähkötöistä se tarkastuspöytäkirja (tms) nähtäväksi.

Jos taas haastat sen kolmannen henkilön käräjille laittomista asennuksista, niin ei hän taas ole korvausvelvollinen ostajaan nähden, pienet sakot voi saada sähkötöiden tekemisestä ja ostaja maksaa itse kulunsa.

Lue lisää

kai mutta tuossa toisessa vastauksessa kyseinen kaveri kertoo kysyneensä myyjältä onko sähköt tarkastettu ja onko ne tehnyt laillinen urakoitsija. Todistajiakin on kuulemma ollut paikalla.
Kannattaa mennä kuluttajaviraston sivulle ja katsoa sieltä kiinteistökauppaan liittyviä asioita. Tämä ei ole pelkkä sähkölaki asia. Myyjällä on velvollisuus selvittää tällaiset asiat ja tuoda esille. Ostajalla on myös asioiden selvilleottovelvollisuus, mutta tuolla mainitsemallani sivulla on selkeää asiaa siitä kuinka tällaisissa erikoisalojen asioissa ostajan ei tarvitse hankkia mitään erikoisasiantuntija lausuntoja, ennen kaupantekoa. Eli myyjällä tässä on selkeä vastuu.
Minun mielestä on aivan sama onko urakoitsija ulkopuolinen, tms. jos myyjä on kaupannut todistetusti, tarkastetuilla sähköillä varustettua taloa. Kyllä jokainen tietää mitä tarkastaminen tarkoittaa. Nykyään ei varmaankaan riitä, että todetaan: "Valot sytty".
Myyjä tässä pitää haastaa oikeuteen, jos joku.
Laiton urakoitsija narautetaan tukesin valvoja insinööreille siinä sivussa. Se on ihan oma juttunsa. Se ei liity talokauppaan mitenkään, mutta kannattaa narauttaa, niin saa lisätodistuksen myyjää vastaan.
Tilanne on sitten monimutkaisempi varmaankin, jos sähkörempan teettäjä on ollut itse siinä uskossa, että urakoitsija on pätevä. Mainitsemillani kuluttajaviraston sivuilla on teksiä, jonka mukaan kulut varmaankin puolitetaan siinä tapauksessa.

Tilanteen seuraaja kirjoitti:

kai mutta tuossa toisessa vastauksessa kyseinen kaveri kertoo kysyneensä myyjältä onko sähköt tarkastettu ja onko ne tehnyt laillinen urakoitsija. Todistajiakin on kuulemma ollut paikalla.
Kannattaa mennä kuluttajaviraston sivulle ja katsoa sieltä kiinteistökauppaan liittyviä asioita. Tämä ei ole pelkkä sähkölaki asia. Myyjällä on velvollisuus selvittää tällaiset asiat ja tuoda esille. Ostajalla on myös asioiden selvilleottovelvollisuus, mutta tuolla mainitsemallani sivulla on selkeää asiaa siitä kuinka tällaisissa erikoisalojen asioissa ostajan ei tarvitse hankkia mitään erikoisasiantuntija lausuntoja, ennen kaupantekoa. Eli myyjällä tässä on selkeä vastuu.
Minun mielestä on aivan sama onko urakoitsija ulkopuolinen, tms. jos myyjä on kaupannut todistetusti, tarkastetuilla sähköillä varustettua taloa. Kyllä jokainen tietää mitä tarkastaminen tarkoittaa. Nykyään ei varmaankaan riitä, että todetaan: "Valot sytty".
Myyjä tässä pitää haastaa oikeuteen, jos joku.
Laiton urakoitsija narautetaan tukesin valvoja insinööreille siinä sivussa. Se on ihan oma juttunsa. Se ei liity talokauppaan mitenkään, mutta kannattaa narauttaa, niin saa lisätodistuksen myyjää vastaan.
Tilanne on sitten monimutkaisempi varmaankin, jos sähkörempan teettäjä on ollut itse siinä uskossa, että urakoitsija on pätevä. Mainitsemillani kuluttajaviraston sivuilla on teksiä, jonka mukaan kulut varmaankin puolitetaan siinä tapauksessa.

Lue lisää

asia on kyllä nykyisten sähkölakien mukaan niin että jos kiinteistössä urakoinnut henkilö ei olekaan pätevä tai on jättänyt tarkastukset tekemättä niin kiinteistön haltia on on vastussa kiinteistöstä ja siellä olevista sähköasennuksista.

eli edelinen omistaja ei ole hoitanut velvoiteitan

- pyytänyt tarkastuspöytäkirja tehdystä työstä!
- kaikkesta työstä myös yksitäisestä on asiakaan vaatimuksesta tehtävä tarkastuspöytäkirja!!

eli jos kaveri on tietoisesti käyttänyt ranea niin on kyllä ositain vastussa asennuksista.

Jos asennuksissa hengenvara niin käräyttä tekijä heti enenkuin joku loukantuu!

vts00x kirjoitti:

todistajien läsnäollessa vakuutti sähkötyöt teetetyksi laillisesti ja asiallisesti, ei kyseessä kai ole mikään piilovika? Eikö tuo ole enemmänkin erehdyttämistä, josta käytetään myös rumempaa nimeä: petos. Petos taas lienee riippumaton maakaren kiemuroista.

Toimintamalli voisi olla juuri sellainen kuin esitit:

1. TUKESille ilmoitus epäillystä oikeudettomasta urakoinnista. Vain, jos asennuksissa on välittömän hengenvaaran aiheuttavia asioita, saat viranomaisen paikalle. Tee ilmoitus silti.

2. Pyydä valtuutettu tarkastaja arvioimaan tilanne ja laatimaan lausunto sähköasennusten määräystenmukaisuudesta.

3. Käytä saamaasi lausuntoa apuna vaatiessasi arvonalennusta. Sama lausunto käy myös asiallisen urakoitsijan työlistan pohjaksi. Mielestäni sekä lausunto että korjaustyö voidaan vaatia korvattavaksi. Edelleen lausunto käy myös käräjillä esim. tekijän saamiseksi edesvastuudeen. Tosin pelkästä sähköturvallisuuslain rikkomuksesta voi saada vain sakkoa, kuten joku jo totesikin.

4. Muista kuitenkin varata myyjälle mahdollisuus teettää itse kustannuksellaan korjaustyöt rekisteröidyllä urakoitsijalla.

5. Jos tämä yhtään lohduttaa: Näitä on suomenmaa pullollaan. Useimmiten ostaja saa vaatimuksensa läpi - lycka till.

Lue lisää

menee minunkin mielestäni. Lisäksi vaikka asia kuulostaa joillekkin sähkömiehille pelkältä sähköjupakalta, niin kuitenkin minun mielestäni tämä tapaus menee loppujen lopuksi samaan kategoriaan kuin homevauriot ja kumppanit. Siihen listaan jatkoksi vaan, missä varmaan on muutakin esimerkiksi rakennusteknisiä tunarointeja. Luulen, että kyseisessä kohteessa on säästetty muustakin "virallisesta" touhusta kuin pelkästään sähköistä. Yllättyksiä varmaankin riittää vaikka muille jakaa.
Mielestäni sähköasian selvitykseen saa potkua juuri kuten vts00x tuossa kertoo.
Muutaman vuoden isännöitsijänä olleena olen saanut sen käsityksen, että ei ne sähköasennukset ole sen kummempia kuin muutkaan asennukset ja rakennustekniset asiat. Samat säännöt ja lait niitä koskee kauppaa tehdessä kuin muihinkin rakennuksiin liittyviin asennuksiin. Kovasti porukka yrittää selittää, ettei kannata valittaa ja aikaa menee hukkaan vaan. Se on siitä kiinni vaan, että kakkahousut ei uskalla vetää asioita loppuun asti, eli raastuvaan. Raastuvassa katsotaan vaan tosiasiat. Amerikkalaisia tunteisiin vetoavia loppupuheenvuoroja, itkuineen ei Suomen käräjillä näe tällaisissa läpihuutojutuissa. Papereita siellä vaan enimmäkseen plärätään ja todetaan että näin on käynyt ja lapsi on kaunis.

Sähkis kirjoitti:

asia on kyllä nykyisten sähkölakien mukaan niin että jos kiinteistössä urakoinnut henkilö ei olekaan pätevä tai on jättänyt tarkastukset tekemättä niin kiinteistön haltia on on vastussa kiinteistöstä ja siellä olevista sähköasennuksista.

eli edelinen omistaja ei ole hoitanut velvoiteitan

- pyytänyt tarkastuspöytäkirja tehdystä työstä!
- kaikkesta työstä myös yksitäisestä on asiakaan vaatimuksesta tehtävä tarkastuspöytäkirja!!

eli jos kaveri on tietoisesti käyttänyt ranea niin on kyllä ositain vastussa asennuksista.

Jos asennuksissa hengenvara niin käräyttä tekijä heti enenkuin joku loukantuu!

Lue lisää

Mielestäni tapauksissa, joissa tietoisesti teetetään sähkötöitä henkilöllä, jolla ei ole urakointilupia on vastuussa nimenomaan työn teettäjä. Pimeällä asentajalla ei ole oikeastaan mitään vastuuta kannettavanaan.
Tästä syystä nämä pimeät asentajat levittävät tietoa tyyliin "kyllä sähkötöitä saa tehdä kuka vaan, kunhan joku tarkastaa jotenkin".
Lisäksi työnanataja osallistuu samalla veronkiertoon ja eläke sekä vakuutusmaksujen laiminlyöntiin, joten saattaa olla halpuus kaukana, kun asia ennemin tai myöhemmin selviää.
Jos sitten sattuu jokin sähkötapaturma tai esim tulipalo kohteessa, niin vakuutustarkastaja taputtaa karvaisia käsiään, kun käy selville ettei korvausvelvollisuutta vakuutusyhtiöllä olekkaan.

kysyy tekijää, niin löytyykin laillinen sähkömies, joka ei vielä ole tehnyt tarkastupöytäkirjaa mutta tekeillä on jne.

Ja näitä sukulaispoikasähkömiehiä on tiedossa aika monella. Siihen loppuu asentajan laillisuuden tutkinta.

prosenteissa!! Olisikohan ihan 95% ??
Remontikohteet on erikseen, kun niitä ei voi valvoa, varsinkin jos rakennuslupia ei ole haettu. Taitaa uusissa liittymissä sentään tuo prosentti olla hieman pienempi. Varsinkin kun muutama vuosi sitten vielä paikallisen sähkölaitoksen tarkastajat varmisti asian. Tänä päivänä asia varmistus vaihtelee hieman paikkakuntakohtaisesti siinä suhteessa mitä asiakirjoja ja tarkastuspöytäkirjoja paikalliset sähkölaitokset vaatii ( tai kopioita niistä).

Erimieltä kirjoitti:

prosenteissa!! Olisikohan ihan 95% ??
Remontikohteet on erikseen, kun niitä ei voi valvoa, varsinkin jos rakennuslupia ei ole haettu. Taitaa uusissa liittymissä sentään tuo prosentti olla hieman pienempi. Varsinkin kun muutama vuosi sitten vielä paikallisen sähkölaitoksen tarkastajat varmisti asian. Tänä päivänä asia varmistus vaihtelee hieman paikkakuntakohtaisesti siinä suhteessa mitä asiakirjoja ja tarkastuspöytäkirjoja paikalliset sähkölaitokset vaatii ( tai kopioita niistä).

Lue lisää

Asiallisesti uusista liittymistä. Pistorasian lisäykset tai ulkovalaistuksen parannukset voi olla oma lukunsa. Vanhemmat omakotitalot olivat sähkölaitosten tarkastuksen alaisia ja säännöt olivat aivan erilaiset. Vikavirtasuojia ei ollut käytössä pistorasoissa ja lattialämmityksissä. Aivan vanhoissa asennuksissa tapaa vielä vaarallisissa tiloissakin maadoittamattomia pistorasioita 50-luvun sääntöjen mukaisesti asennettuna.

Erimieltä kirjoitti:

prosenteissa!! Olisikohan ihan 95% ??
Remontikohteet on erikseen, kun niitä ei voi valvoa, varsinkin jos rakennuslupia ei ole haettu. Taitaa uusissa liittymissä sentään tuo prosentti olla hieman pienempi. Varsinkin kun muutama vuosi sitten vielä paikallisen sähkölaitoksen tarkastajat varmisti asian. Tänä päivänä asia varmistus vaihtelee hieman paikkakuntakohtaisesti siinä suhteessa mitä asiakirjoja ja tarkastuspöytäkirjoja paikalliset sähkölaitokset vaatii ( tai kopioita niistä).

Lue lisää

Tiedän sähkärinä että kun asian niinsanottu virallinen puoli on saatu kuntoon niin se sukulaispoika tilee iltaisin sitten hommiin jatekee sutta ja sekundaa.
Jälkeenpäin asia näyttää olevan kunnossa mutta luvanvaraiset sähkötyöt on tehnytkin se serkkupoika.
Vaikka joku ottaa kohteen sähköistä vastuun niin tutkikaapa tarkemmin asiaa ja hämmästykää.
Luvanhaltija ei välttämättä ole koskaan edes nähnyt koko rakennusta saatika tekijää ja nimi tarkastuspöytäkirjaan on saatu kossupullolla.
PÄÄLISINPUOLIN asia on kunnossa mutta todellisuudessa sähköt ovat laittomat.
Erittäin monessa tapauksessa nimi tarkastuspöytäkirjaan ostetaan henkilöltä jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Jos olet myymässä taloasi niin voit tehdä kuntokartoituksen vaikka itse ja ostaa ulkopuoliselta tarkastajalta nimen paperiin.
ONKO ASIA SILLOIN LAILLINEN????

Erimieltä kirjoitti:

prosenteissa!! Olisikohan ihan 95% ??
Remontikohteet on erikseen, kun niitä ei voi valvoa, varsinkin jos rakennuslupia ei ole haettu. Taitaa uusissa liittymissä sentään tuo prosentti olla hieman pienempi. Varsinkin kun muutama vuosi sitten vielä paikallisen sähkölaitoksen tarkastajat varmisti asian. Tänä päivänä asia varmistus vaihtelee hieman paikkakuntakohtaisesti siinä suhteessa mitä asiakirjoja ja tarkastuspöytäkirjoja paikalliset sähkölaitokset vaatii ( tai kopioita niistä).

Lue lisää

monta kesämökkiä, pien- ja paritaloa on rakennettu vuoden 1996 jälkeen? Ne eivät enää ole olleet pakollisen varmennustarkastuksen piiriin kuuluvia. Eli viimeisen lähes yhdeksän vuoden aikana melkein kaikki on ollut mahdollista, kun ainoan tarkastuksen tai "tarkastuksen" on tehnyt laitteiston rakentaja.

Urakoinnin auktorisointi ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt, vaikka kuinka muuta väitetään!

vts00x kirjoitti:

monta kesämökkiä, pien- ja paritaloa on rakennettu vuoden 1996 jälkeen? Ne eivät enää ole olleet pakollisen varmennustarkastuksen piiriin kuuluvia. Eli viimeisen lähes yhdeksän vuoden aikana melkein kaikki on ollut mahdollista, kun ainoan tarkastuksen tai "tarkastuksen" on tehnyt laitteiston rakentaja.

Urakoinnin auktorisointi ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt, vaikka kuinka muuta väitetään!

Lue lisää

mutta 95% on ei ole sinnepäinkään. Paljon on tehty ilman lupia ja aina tehdään varsinkin remontteja. Juuri -96 vuoden jälkeen heti oli vallalla käsitys, että kuka vaan saa tehdä sähköjä. Näinhän ei ollut sillonkaan ja ei tietenkään ole nytkään. Vastaan tuli usein tuota näkemystä asiasta. Mielenkiintoista olisi tietää, mistä kyseinen buumi johtui. Tänään yhä useampi on jo varmaankin tietoinen oikeista toimintatavoista. Sekä maallikot, että urakoitsijat. 96-aikaan oli suurin osa urakointiliikkeistäkin ihan pihalla ja muutama vuosi vielä senkin jälkeen. Sitten asioita sekoitti tietyt alan asiantuntijat, jotka antoivat aivan päättömiä ohjeita oman työntarkastukseen. Ne oli niin ylimitoitettuja ja älyttömiä, että osa urakoitsijoista ei välittänyt paskaakaan niistä.
Asiantuntijat oli tollona suomentanut jotain EU-direktiiviä ja hieman vielä vetänyt Suomalaisen tyyliin asioissa hieman varman päälle, että varmaan tulee sitten kaikki tarkastettua. Esimerkkinä voi ottaa eräät ohjekirjat tarkastukseen, mitkä sitten uusittiin aika pian, kun kentältä tuli varmaankin palautetta niiden järjettömyydestä. Lisäksi ne urakoitsijat pärjäsi urakoissa, jotka ei välittänyt paskaakaan koko ohjeistuksesta. Pärjää tietenkin tänäänkin. Mittaukset ja pöytäkirjat kun unohtaa, ehtii seuraavalle työmaallekin nopeemmin.

Erimieltä kirjoitti:

mutta 95% on ei ole sinnepäinkään. Paljon on tehty ilman lupia ja aina tehdään varsinkin remontteja. Juuri -96 vuoden jälkeen heti oli vallalla käsitys, että kuka vaan saa tehdä sähköjä. Näinhän ei ollut sillonkaan ja ei tietenkään ole nytkään. Vastaan tuli usein tuota näkemystä asiasta. Mielenkiintoista olisi tietää, mistä kyseinen buumi johtui. Tänään yhä useampi on jo varmaankin tietoinen oikeista toimintatavoista. Sekä maallikot, että urakoitsijat. 96-aikaan oli suurin osa urakointiliikkeistäkin ihan pihalla ja muutama vuosi vielä senkin jälkeen. Sitten asioita sekoitti tietyt alan asiantuntijat, jotka antoivat aivan päättömiä ohjeita oman työntarkastukseen. Ne oli niin ylimitoitettuja ja älyttömiä, että osa urakoitsijoista ei välittänyt paskaakaan niistä.
Asiantuntijat oli tollona suomentanut jotain EU-direktiiviä ja hieman vielä vetänyt Suomalaisen tyyliin asioissa hieman varman päälle, että varmaan tulee sitten kaikki tarkastettua. Esimerkkinä voi ottaa eräät ohjekirjat tarkastukseen, mitkä sitten uusittiin aika pian, kun kentältä tuli varmaankin palautetta niiden järjettömyydestä. Lisäksi ne urakoitsijat pärjäsi urakoissa, jotka ei välittänyt paskaakaan koko ohjeistuksesta. Pärjää tietenkin tänäänkin. Mittaukset ja pöytäkirjat kun unohtaa, ehtii seuraavalle työmaallekin nopeemmin.

Lue lisää

vain 5 % olevan laillisia. Olisikohan ainakin kaksinkertainen määrä?

Sen sijaan olen kyllä eri mieltä tästä lauseesta:
"Asiantuntijat oli tollona suomentanut jotain EU-direktiiviä ja hieman vielä vetänyt Suomalaisen tyyliin asioissa hieman varman päälle, että varmaan tulee sitten kaikki tarkastettua. Esimerkkinä voi ottaa eräät ohjekirjat tarkastukseen, mitkä sitten uusittiin aika pian, kun kentältä tuli varmaankin palautetta niiden järjettömyydestä."

Koska itsekin talkootyönä käänsin noita standardeja useamman vuoden, tiedän asian olevan toisin. Olen myös itse kirjoittanut useita julkaisuja aiheesta. Lähestysmistapa niissä on ollut nimenomaan käytännönläheinen ja toteutuskelpoinen. Varman päälle tekeminen on kuitenkin paljon viisaampaa kuin huonosti tarkastetun työn luovuttaminen.

vts00x kirjoitti:

vain 5 % olevan laillisia. Olisikohan ainakin kaksinkertainen määrä?

Sen sijaan olen kyllä eri mieltä tästä lauseesta:
"Asiantuntijat oli tollona suomentanut jotain EU-direktiiviä ja hieman vielä vetänyt Suomalaisen tyyliin asioissa hieman varman päälle, että varmaan tulee sitten kaikki tarkastettua. Esimerkkinä voi ottaa eräät ohjekirjat tarkastukseen, mitkä sitten uusittiin aika pian, kun kentältä tuli varmaankin palautetta niiden järjettömyydestä."

Koska itsekin talkootyönä käänsin noita standardeja useamman vuoden, tiedän asian olevan toisin. Olen myös itse kirjoittanut useita julkaisuja aiheesta. Lähestysmistapa niissä on ollut nimenomaan käytännönläheinen ja toteutuskelpoinen. Varman päälle tekeminen on kuitenkin paljon viisaampaa kuin huonosti tarkastetun työn luovuttaminen.

Lue lisää

niiden urakoitsijoiden huonoon taloudelliseen menestykseen, joka noudattivat 90-luvun lopulla annettuja tökeröjä ja sekavia tarkastusohjeita. Itse kävin erään tunnetun nimeltä mainitsemattoman asiantuntijan kursseilla aikoinaan, jonka varmaakin tunnet, jos et itse ole kyseinen kaveri. Asioista sai selkeesti sen käsityksen, että esim. jokaisesta valaisimesta, pistorasiasta, jne. pitää erikseen mitata oikosulkuvirrat. Lisäksi vikavirtasuojakytkimistä piti laukaisuaika mitata sekä toiminta sekä 15mA että 30mA virralla. Nythän on tullut järki noihin asioihin ja itse urakka ei muodostukkaan suurimmaksi osaksi mittauksista ja niiden kirjaamisesta. Välillä ehtii asentaa uusia kaapeleita, jne. Onko direktiivit muka muuttuneet mittauksien osalta noin paljon?
Oma käytäntö on, että oikosulkuvirtoja ei tarvitse edes mitata joka kohteesta. Jos rakennat kahden vierekkäisen identtisen talon sähköt. Tarvitsee mitata toisesta vain ne pisimmät kaapelit, eri sulakkeilla ja poikkipinnoilla. Jos rajat ylittyy reilusti, niin toisen talon mittauspöytäkirjassa voi laittaa vain viittauksen, edellisen talon vastaaviin mittauksiin. Kolmas vastaava talo menee samaa rataa... Vikavirtasuojakytkimissä painonapin testaus riittää. Se joka mittasi noiden EU-kauden alkuaikojen tökeröjen ohjeiden mukaan kaikki ryhmät on varmaan vieläkin siellä mittaamailemassa, jo ei ole kuollut jo nälkään. Muijat ja penskat niiltä on ainakin lähtenyt jo varakkaampien urakoitsijoiden matkaan. Ne jotka ei välitä näistä niin paljon sekä käyttää omaa järkeään ohjeiden sijasta tienaavat paljon paremmin.
Tarkka, varman päälle pelaava mies raahaa vielä mittareitansa trabandinstansa, sillä aikaa kun kunnon urakkamies ajaa mesellä jo toiselle työmaalle.
Nämä direktiivien kääntäjät ei oikein taida älytä, että työ pitäisi saada kulkemaan tehokkaammin, eikä tehottomammin.

Erimieltä kirjoitti:

niiden urakoitsijoiden huonoon taloudelliseen menestykseen, joka noudattivat 90-luvun lopulla annettuja tökeröjä ja sekavia tarkastusohjeita. Itse kävin erään tunnetun nimeltä mainitsemattoman asiantuntijan kursseilla aikoinaan, jonka varmaakin tunnet, jos et itse ole kyseinen kaveri. Asioista sai selkeesti sen käsityksen, että esim. jokaisesta valaisimesta, pistorasiasta, jne. pitää erikseen mitata oikosulkuvirrat. Lisäksi vikavirtasuojakytkimistä piti laukaisuaika mitata sekä toiminta sekä 15mA että 30mA virralla. Nythän on tullut järki noihin asioihin ja itse urakka ei muodostukkaan suurimmaksi osaksi mittauksista ja niiden kirjaamisesta. Välillä ehtii asentaa uusia kaapeleita, jne. Onko direktiivit muka muuttuneet mittauksien osalta noin paljon?
Oma käytäntö on, että oikosulkuvirtoja ei tarvitse edes mitata joka kohteesta. Jos rakennat kahden vierekkäisen identtisen talon sähköt. Tarvitsee mitata toisesta vain ne pisimmät kaapelit, eri sulakkeilla ja poikkipinnoilla. Jos rajat ylittyy reilusti, niin toisen talon mittauspöytäkirjassa voi laittaa vain viittauksen, edellisen talon vastaaviin mittauksiin. Kolmas vastaava talo menee samaa rataa... Vikavirtasuojakytkimissä painonapin testaus riittää. Se joka mittasi noiden EU-kauden alkuaikojen tökeröjen ohjeiden mukaan kaikki ryhmät on varmaan vieläkin siellä mittaamailemassa, jo ei ole kuollut jo nälkään. Muijat ja penskat niiltä on ainakin lähtenyt jo varakkaampien urakoitsijoiden matkaan. Ne jotka ei välitä näistä niin paljon sekä käyttää omaa järkeään ohjeiden sijasta tienaavat paljon paremmin.
Tarkka, varman päälle pelaava mies raahaa vielä mittareitansa trabandinstansa, sillä aikaa kun kunnon urakkamies ajaa mesellä jo toiselle työmaalle.
Nämä direktiivien kääntäjät ei oikein taida älytä, että työ pitäisi saada kulkemaan tehokkaammin, eikä tehottomammin.

Lue lisää

Kun niitä mittauksia on tehty ja tehdään ainakin pääkaupunkiseudulla toimistosta käsin tai kokonaan toiselta paikkakunnalta.
Jos kysyy vastuuhenkilöltä tekijän nimeä niin takuuvarmasti ei tiedä.
Ei ole kyseistä kaveria nähnytkään ja kyseinen projektin toteuttaja
"sähkärimerkantti" ei ole päivääkään käynyt alan koulua sähköpuolelle. ei lukenut alan opuksia .
Tällaisista kohteista löytyy mittauspöytäkirjat
MIELESTÄNI KAIKKI OMAKOTITALOTYÖMAAT PITÄISI TARKASTAA SÄHKÖJEN OSALTA että saataisiin harmaa talous kuriin.
Olen kiertänyt paljon pääkaupunkiseutua ja tiedän mistä puhun.
Esimerkiksi pistorasia-asennukset.
Isäntä ilmoittaa että se sähkäri teki paljon edullisemmin kuin teidän firma eikä se laittanut mitään vikavirtasuojia kun niistä ei leo kuin haittaa kun jatkuvasti laukeavat mutta nyt pysyy sähköt päällä oikea sähkäri kytki.
JOO SELITÄ TÄSSÄ SITTEN SÄHKÖLAKIA kun TANET asentaa mitä sattuu.

kipinää kirjoitti:

Kun niitä mittauksia on tehty ja tehdään ainakin pääkaupunkiseudulla toimistosta käsin tai kokonaan toiselta paikkakunnalta.
Jos kysyy vastuuhenkilöltä tekijän nimeä niin takuuvarmasti ei tiedä.
Ei ole kyseistä kaveria nähnytkään ja kyseinen projektin toteuttaja
"sähkärimerkantti" ei ole päivääkään käynyt alan koulua sähköpuolelle. ei lukenut alan opuksia .
Tällaisista kohteista löytyy mittauspöytäkirjat
MIELESTÄNI KAIKKI OMAKOTITALOTYÖMAAT PITÄISI TARKASTAA SÄHKÖJEN OSALTA että saataisiin harmaa talous kuriin.
Olen kiertänyt paljon pääkaupunkiseutua ja tiedän mistä puhun.
Esimerkiksi pistorasia-asennukset.
Isäntä ilmoittaa että se sähkäri teki paljon edullisemmin kuin teidän firma eikä se laittanut mitään vikavirtasuojia kun niistä ei leo kuin haittaa kun jatkuvasti laukeavat mutta nyt pysyy sähköt päällä oikea sähkäri kytki.
JOO SELITÄ TÄSSÄ SITTEN SÄHKÖLAKIA kun TANET asentaa mitä sattuu.

Lue lisää

mistä tässä puhutaan. Mittaukset pitää tietenkin aina tehdä. Kysymys on siitä, että turhia mittauksia ei kenenkään urakoitsijan pidä tehdä.
Ei tällä alalla nuo palkat muutenkaan niin häävejä ole.
Siis eristysvastukset kaikista ( voi mitata yhdellä mittauksella joissakin tapauksissa), PE-johtavuudet, ... AINA.
Mutta oikosulkuvirtoja ei tarvitse mitata joka pisteestä. Joskus ei tarvitse ollenkaan, jos pystyy päättelemään aikaisemmista asennuksista ja mittauksista arvojen toteutumisen. Vikavirtasuojakytkimiä ei ole tarpeen testata alkuaikojen ohjeiden mukaan. Ne voi testata muutenkin paljon helpommin.

Kysymys on siitä, että se joka tekee turhia mittauksia ei pärjää.

Pöytäkirja laaditaan aina. Ota huomioon, että nyt ei ole kysymys mistään toimistolla tehdyistä mittauksista. Tarkistusmittauksia tehdessä kirjatut arvot saadaan varmasti tarkistettua ja todennettua oikein. Mutta jos ei osaa päätellä tai laskea asioita, niin sellasen kaverin on parempi mitata erikseen kaikki. Se sopii minulle. Tyhmyydestä siinä joutuu vain maksumieheksi.

Kyllä erillaisia mittauksia voi tehdä jos haluaa. Voit esimerkiksi mitata, jollain analysaattorilla MMJ-kaapelin syöpää aiheuttavien kemikaalien pitoisuudet,... Myös verkon siniaallon muodon voit varmistaa erikseen jokaisesta pistorasiasta vaikkapa oskilloskoopilla. Lisää erilaisia mittauksia löytyy varmaan, jos haluaa keskittyä mittauksiin. Turhista mittauksista ei vain kerry yleensä toimeentulotukea. Tosin tuntilaskutuksella tehdessä kyllä kannattaa ottaa kaikki verkkoanalysaattorit mukaan työmaalle. Silloin mikään ei ole turhamittaus ja kärsijä on asiakas.

Erimieltä kirjoitti:

mistä tässä puhutaan. Mittaukset pitää tietenkin aina tehdä. Kysymys on siitä, että turhia mittauksia ei kenenkään urakoitsijan pidä tehdä.
Ei tällä alalla nuo palkat muutenkaan niin häävejä ole.
Siis eristysvastukset kaikista ( voi mitata yhdellä mittauksella joissakin tapauksissa), PE-johtavuudet, ... AINA.
Mutta oikosulkuvirtoja ei tarvitse mitata joka pisteestä. Joskus ei tarvitse ollenkaan, jos pystyy päättelemään aikaisemmista asennuksista ja mittauksista arvojen toteutumisen. Vikavirtasuojakytkimiä ei ole tarpeen testata alkuaikojen ohjeiden mukaan. Ne voi testata muutenkin paljon helpommin.

Kysymys on siitä, että se joka tekee turhia mittauksia ei pärjää.

Pöytäkirja laaditaan aina. Ota huomioon, että nyt ei ole kysymys mistään toimistolla tehdyistä mittauksista. Tarkistusmittauksia tehdessä kirjatut arvot saadaan varmasti tarkistettua ja todennettua oikein. Mutta jos ei osaa päätellä tai laskea asioita, niin sellasen kaverin on parempi mitata erikseen kaikki. Se sopii minulle. Tyhmyydestä siinä joutuu vain maksumieheksi.

Kyllä erillaisia mittauksia voi tehdä jos haluaa. Voit esimerkiksi mitata, jollain analysaattorilla MMJ-kaapelin syöpää aiheuttavien kemikaalien pitoisuudet,... Myös verkon siniaallon muodon voit varmistaa erikseen jokaisesta pistorasiasta vaikkapa oskilloskoopilla. Lisää erilaisia mittauksia löytyy varmaan, jos haluaa keskittyä mittauksiin. Turhista mittauksista ei vain kerry yleensä toimeentulotukea. Tosin tuntilaskutuksella tehdessä kyllä kannattaa ottaa kaikki verkkoanalysaattorit mukaan työmaalle. Silloin mikään ei ole turhamittaus ja kärsijä on asiakas.

Lue lisää

Minä olen sitä mieltä ehdottomasti, että jokainen piste on mitattava kohteessa. Ei se kokonaisuudessaan ota kuin muutaman tunnin. Jos siitä urakka "kusee", niin sitten on hommassa paljon muutakin pielessä. Suosittelen peilin eteen menoa ja siirtymistä mersusta vaikka johonkin keskihintaiseen menopeliin. Tilastollisesti pitkistä pistorasiaketjuista löytyy aina joskus huomautettavaa. No se työmäärä, - sitä varten on helppokäyttöiset mittarit! Kun on kaikki mitannut on sellainen tunne, että se ei ole kovin suurella todennäköisyydellä ainakaan itsestä kiinni.

Urakoitsija kirjoitti:

Minä olen sitä mieltä ehdottomasti, että jokainen piste on mitattava kohteessa. Ei se kokonaisuudessaan ota kuin muutaman tunnin. Jos siitä urakka "kusee", niin sitten on hommassa paljon muutakin pielessä. Suosittelen peilin eteen menoa ja siirtymistä mersusta vaikka johonkin keskihintaiseen menopeliin. Tilastollisesti pitkistä pistorasiaketjuista löytyy aina joskus huomautettavaa. No se työmäärä, - sitä varten on helppokäyttöiset mittarit! Kun on kaikki mitannut on sellainen tunne, että se ei ole kovin suurella todennäköisyydellä ainakaan itsestä kiinni.

Lue lisää

tosiaan joka pisteestä oikosulkuvirrat erikseen??!!? Lähinnä tästähän minä puhun. Jos käsititte vaikka väärin.
Asia kiinnostaa sen verran, niin voisitko selittää tarkemmin, oman mittaustapahtuman, jos esim. kohde, jossa olet asentanut alakertaan MMJ 3x2,5S kaapelilla pistorasiat ja niitä on ketjutettu, suojaava sulake on C16A, ryhmiä on vaikka 10 kpl. Yläkerrassa on samanlaisia ryhmiä, samaa kaapelia ja sama suojaava sulake kaikissa. Pistorasioita on yhteensä lähemmäs 100 kpl. Yläkerran viimeinen pistorasia on selkeesti pisin kaapelointi matka keskukselta mitattuna. Itse mittaan tämän pisimmän ryhmän viimeisen rasian oikosulkuvirran vain. Muut täyttää automaatisesti sulakkeen palamisvaatimukset. Luulen, että sekoitatte nyt esim. PE-mittaukset tähän. Shuko-testerillä testaus riittää muihin ja sillä näkee oikein kytkennän. PE-mittaus kuuluu tehdä tietenkin kaikkiin, nolla irroitettuna keskus päästä, jotta saadaan samalla mitattua nollan ja PE erillään pysyminen. Selitätkö miksi pitäisi mitata oikosulkuvirrat joka ikisestä pistorasiasta? Mikä siinä on esimerkiksi teoria mielessä se juttu, että kannattaa kuluttaa aikaa siihen.
Veikkaan, että vastaus on jotain tähän suuntaan:
"kuuluu hyviin asennustapoihin..."
Itse olen sitä mieltä, että sähkömiesten ammattikunnassa ei saisi olla ihan noin tyhmä, että tekee aivan tolloja mittauksia, joilla ei tee mitään ja mistä ei saa mitään lisäarvoa eikä niillä ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Tyhmänä esiintyminen ei kuulu mihinkään hyviin asennustapoihin. Oma mittarini myös ylikuumenee rankasti oikosulkumittauksissa, jos mittaa satoja pistorasioita yhteen putkeen. Sitä saa myös aika pitkään jäähdytellä,jos se pääsee ylikuumenemaan, ennen kuin pääsee taas mittaamaan.

Erimieltä kirjoitti:

tosiaan joka pisteestä oikosulkuvirrat erikseen??!!? Lähinnä tästähän minä puhun. Jos käsititte vaikka väärin.
Asia kiinnostaa sen verran, niin voisitko selittää tarkemmin, oman mittaustapahtuman, jos esim. kohde, jossa olet asentanut alakertaan MMJ 3x2,5S kaapelilla pistorasiat ja niitä on ketjutettu, suojaava sulake on C16A, ryhmiä on vaikka 10 kpl. Yläkerrassa on samanlaisia ryhmiä, samaa kaapelia ja sama suojaava sulake kaikissa. Pistorasioita on yhteensä lähemmäs 100 kpl. Yläkerran viimeinen pistorasia on selkeesti pisin kaapelointi matka keskukselta mitattuna. Itse mittaan tämän pisimmän ryhmän viimeisen rasian oikosulkuvirran vain. Muut täyttää automaatisesti sulakkeen palamisvaatimukset. Luulen, että sekoitatte nyt esim. PE-mittaukset tähän. Shuko-testerillä testaus riittää muihin ja sillä näkee oikein kytkennän. PE-mittaus kuuluu tehdä tietenkin kaikkiin, nolla irroitettuna keskus päästä, jotta saadaan samalla mitattua nollan ja PE erillään pysyminen. Selitätkö miksi pitäisi mitata oikosulkuvirrat joka ikisestä pistorasiasta? Mikä siinä on esimerkiksi teoria mielessä se juttu, että kannattaa kuluttaa aikaa siihen.
Veikkaan, että vastaus on jotain tähän suuntaan:
"kuuluu hyviin asennustapoihin..."
Itse olen sitä mieltä, että sähkömiesten ammattikunnassa ei saisi olla ihan noin tyhmä, että tekee aivan tolloja mittauksia, joilla ei tee mitään ja mistä ei saa mitään lisäarvoa eikä niillä ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Tyhmänä esiintyminen ei kuulu mihinkään hyviin asennustapoihin. Oma mittarini myös ylikuumenee rankasti oikosulkumittauksissa, jos mittaa satoja pistorasioita yhteen putkeen. Sitä saa myös aika pitkään jäähdytellä,jos se pääsee ylikuumenemaan, ennen kuin pääsee taas mittaamaan.

Lue lisää

Koska samantien sen tekee kaikki, kuin rupeaisi miettimään, säästänkö 2 minuuttia jättämällä jonkin pistorasian väliin.

Erimieltä kirjoitti:

tosiaan joka pisteestä oikosulkuvirrat erikseen??!!? Lähinnä tästähän minä puhun. Jos käsititte vaikka väärin.
Asia kiinnostaa sen verran, niin voisitko selittää tarkemmin, oman mittaustapahtuman, jos esim. kohde, jossa olet asentanut alakertaan MMJ 3x2,5S kaapelilla pistorasiat ja niitä on ketjutettu, suojaava sulake on C16A, ryhmiä on vaikka 10 kpl. Yläkerrassa on samanlaisia ryhmiä, samaa kaapelia ja sama suojaava sulake kaikissa. Pistorasioita on yhteensä lähemmäs 100 kpl. Yläkerran viimeinen pistorasia on selkeesti pisin kaapelointi matka keskukselta mitattuna. Itse mittaan tämän pisimmän ryhmän viimeisen rasian oikosulkuvirran vain. Muut täyttää automaatisesti sulakkeen palamisvaatimukset. Luulen, että sekoitatte nyt esim. PE-mittaukset tähän. Shuko-testerillä testaus riittää muihin ja sillä näkee oikein kytkennän. PE-mittaus kuuluu tehdä tietenkin kaikkiin, nolla irroitettuna keskus päästä, jotta saadaan samalla mitattua nollan ja PE erillään pysyminen. Selitätkö miksi pitäisi mitata oikosulkuvirrat joka ikisestä pistorasiasta? Mikä siinä on esimerkiksi teoria mielessä se juttu, että kannattaa kuluttaa aikaa siihen.
Veikkaan, että vastaus on jotain tähän suuntaan:
"kuuluu hyviin asennustapoihin..."
Itse olen sitä mieltä, että sähkömiesten ammattikunnassa ei saisi olla ihan noin tyhmä, että tekee aivan tolloja mittauksia, joilla ei tee mitään ja mistä ei saa mitään lisäarvoa eikä niillä ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Tyhmänä esiintyminen ei kuulu mihinkään hyviin asennustapoihin. Oma mittarini myös ylikuumenee rankasti oikosulkumittauksissa, jos mittaa satoja pistorasioita yhteen putkeen. Sitä saa myös aika pitkään jäähdytellä,jos se pääsee ylikuumenemaan, ennen kuin pääsee taas mittaamaan.

Lue lisää

olivat kyllä paikallaan, sillä minustakin alkoi tekstisi tuntua oudolta: viereisen rakennuksen mittauksista voisi tehdä johtopäätöksiä työn alla olevasta..... Nehän voivat olla eri liittymiä jopa eri muuntopiireistä!

LYHYET ohjeet 4:ään perusmittaukseen (pääosin keskusalueittain):

1. Eristystilamittaus 100 % kattavasti asennukseen, kontaktorit, releet jne. huomioiden. Kaikki mittaustulokset ylös. Nollapiiri kelluu tietenkin jo tässä vaiheessa.

2. Jatkuvuusmittaukset samalla kytkennällä 100 % koko asennukseen. Mittaustuloksia ei kirjata ylös, mutta epäjatkuvuuskohdat selvitetään myöhemmin oikosulkuvirtamittauksilla.

3. Oikosulkuvirtamittaukset alkaen pisimmästä ja ohkaisimmasta ryhmäjohdosta (Huom. se ei siis aina ole pistorasiaryhmä ollenkaan). Mittaustuloksesta päätellään seuraavan mittauksen tarve ja mittauspaikka. Tässä kohtaa pitää myös tarkistaa arvojen riittävyys taulukosta johdinlämpenemä huomioiden (vähintään 1,25xIa -arvo). Kaikki mittaustulokset ylös.

4. Kaikkien vikavirtasuojien testaus sekä testipainikkeesta että asennustesterillä laukaisemalla. Kaikki mittaustulokset ylös.

Lisäksi tulee todeta mm. kentän kiertosuunta.

Näillä alkaa päästä jo tarkastuksistani läpi huomautuksitta mittausten osalta.

vts00x kirjoitti:

olivat kyllä paikallaan, sillä minustakin alkoi tekstisi tuntua oudolta: viereisen rakennuksen mittauksista voisi tehdä johtopäätöksiä työn alla olevasta..... Nehän voivat olla eri liittymiä jopa eri muuntopiireistä!

LYHYET ohjeet 4:ään perusmittaukseen (pääosin keskusalueittain):

1. Eristystilamittaus 100 % kattavasti asennukseen, kontaktorit, releet jne. huomioiden. Kaikki mittaustulokset ylös. Nollapiiri kelluu tietenkin jo tässä vaiheessa.

2. Jatkuvuusmittaukset samalla kytkennällä 100 % koko asennukseen. Mittaustuloksia ei kirjata ylös, mutta epäjatkuvuuskohdat selvitetään myöhemmin oikosulkuvirtamittauksilla.

3. Oikosulkuvirtamittaukset alkaen pisimmästä ja ohkaisimmasta ryhmäjohdosta (Huom. se ei siis aina ole pistorasiaryhmä ollenkaan). Mittaustuloksesta päätellään seuraavan mittauksen tarve ja mittauspaikka. Tässä kohtaa pitää myös tarkistaa arvojen riittävyys taulukosta johdinlämpenemä huomioiden (vähintään 1,25xIa -arvo). Kaikki mittaustulokset ylös.

4. Kaikkien vikavirtasuojien testaus sekä testipainikkeesta että asennustesterillä laukaisemalla. Kaikki mittaustulokset ylös.

Lisäksi tulee todeta mm. kentän kiertosuunta.

Näillä alkaa päästä jo tarkastuksistani läpi huomautuksitta mittausten osalta.

Lue lisää

"Erimieltä" on 100% samaa mieltä. Tuohon tyyliin teen mittaukset. Varmaankin suurin osa urakoitsijoista tekee samalla tyylillä.

Erimieltä kirjoitti:

niiden urakoitsijoiden huonoon taloudelliseen menestykseen, joka noudattivat 90-luvun lopulla annettuja tökeröjä ja sekavia tarkastusohjeita. Itse kävin erään tunnetun nimeltä mainitsemattoman asiantuntijan kursseilla aikoinaan, jonka varmaakin tunnet, jos et itse ole kyseinen kaveri. Asioista sai selkeesti sen käsityksen, että esim. jokaisesta valaisimesta, pistorasiasta, jne. pitää erikseen mitata oikosulkuvirrat. Lisäksi vikavirtasuojakytkimistä piti laukaisuaika mitata sekä toiminta sekä 15mA että 30mA virralla. Nythän on tullut järki noihin asioihin ja itse urakka ei muodostukkaan suurimmaksi osaksi mittauksista ja niiden kirjaamisesta. Välillä ehtii asentaa uusia kaapeleita, jne. Onko direktiivit muka muuttuneet mittauksien osalta noin paljon?
Oma käytäntö on, että oikosulkuvirtoja ei tarvitse edes mitata joka kohteesta. Jos rakennat kahden vierekkäisen identtisen talon sähköt. Tarvitsee mitata toisesta vain ne pisimmät kaapelit, eri sulakkeilla ja poikkipinnoilla. Jos rajat ylittyy reilusti, niin toisen talon mittauspöytäkirjassa voi laittaa vain viittauksen, edellisen talon vastaaviin mittauksiin. Kolmas vastaava talo menee samaa rataa... Vikavirtasuojakytkimissä painonapin testaus riittää. Se joka mittasi noiden EU-kauden alkuaikojen tökeröjen ohjeiden mukaan kaikki ryhmät on varmaan vieläkin siellä mittaamailemassa, jo ei ole kuollut jo nälkään. Muijat ja penskat niiltä on ainakin lähtenyt jo varakkaampien urakoitsijoiden matkaan. Ne jotka ei välitä näistä niin paljon sekä käyttää omaa järkeään ohjeiden sijasta tienaavat paljon paremmin.
Tarkka, varman päälle pelaava mies raahaa vielä mittareitansa trabandinstansa, sillä aikaa kun kunnon urakkamies ajaa mesellä jo toiselle työmaalle.
Nämä direktiivien kääntäjät ei oikein taida älytä, että työ pitäisi saada kulkemaan tehokkaammin, eikä tehottomammin.

Lue lisää

se, että ohjeita päästettiin tekemään ihmiset, jotka eivät välttämättä ole koskaan itse tehneet sähköasennuksia, eivätkä siten ymmärtäneet myöskään mittauksista tai niiden merkityksestä mitään.

Erimieltä kirjoitti:

tosiaan joka pisteestä oikosulkuvirrat erikseen??!!? Lähinnä tästähän minä puhun. Jos käsititte vaikka väärin.
Asia kiinnostaa sen verran, niin voisitko selittää tarkemmin, oman mittaustapahtuman, jos esim. kohde, jossa olet asentanut alakertaan MMJ 3x2,5S kaapelilla pistorasiat ja niitä on ketjutettu, suojaava sulake on C16A, ryhmiä on vaikka 10 kpl. Yläkerrassa on samanlaisia ryhmiä, samaa kaapelia ja sama suojaava sulake kaikissa. Pistorasioita on yhteensä lähemmäs 100 kpl. Yläkerran viimeinen pistorasia on selkeesti pisin kaapelointi matka keskukselta mitattuna. Itse mittaan tämän pisimmän ryhmän viimeisen rasian oikosulkuvirran vain. Muut täyttää automaatisesti sulakkeen palamisvaatimukset. Luulen, että sekoitatte nyt esim. PE-mittaukset tähän. Shuko-testerillä testaus riittää muihin ja sillä näkee oikein kytkennän. PE-mittaus kuuluu tehdä tietenkin kaikkiin, nolla irroitettuna keskus päästä, jotta saadaan samalla mitattua nollan ja PE erillään pysyminen. Selitätkö miksi pitäisi mitata oikosulkuvirrat joka ikisestä pistorasiasta? Mikä siinä on esimerkiksi teoria mielessä se juttu, että kannattaa kuluttaa aikaa siihen.
Veikkaan, että vastaus on jotain tähän suuntaan:
"kuuluu hyviin asennustapoihin..."
Itse olen sitä mieltä, että sähkömiesten ammattikunnassa ei saisi olla ihan noin tyhmä, että tekee aivan tolloja mittauksia, joilla ei tee mitään ja mistä ei saa mitään lisäarvoa eikä niillä ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Tyhmänä esiintyminen ei kuulu mihinkään hyviin asennustapoihin. Oma mittarini myös ylikuumenee rankasti oikosulkumittauksissa, jos mittaa satoja pistorasioita yhteen putkeen. Sitä saa myös aika pitkään jäähdytellä,jos se pääsee ylikuumenemaan, ennen kuin pääsee taas mittaamaan.

Lue lisää

myös vikoja. Käsitin, että mittaat vain pisimmän/ohkaisimman ryhmäjohdon viimeisestä kalusteesta oikosulkuvirran, noin "perstuntumalla" päätellen? Jätät muista ryhmistä ne mittaamatta, jotka "perstuntumalla" ovat kunnossa? Selviävätkö näissä lyhyissä ja paksuissa ryhmissä olevat viat (esim. huonot liitokset/kosketukset vaihe- ja nollapuolella) muilla mittauksilla?

epäilijä kirjoitti:

myös vikoja. Käsitin, että mittaat vain pisimmän/ohkaisimman ryhmäjohdon viimeisestä kalusteesta oikosulkuvirran, noin "perstuntumalla" päätellen? Jätät muista ryhmistä ne mittaamatta, jotka "perstuntumalla" ovat kunnossa? Selviävätkö näissä lyhyissä ja paksuissa ryhmissä olevat viat (esim. huonot liitokset/kosketukset vaihe- ja nollapuolella) muilla mittauksilla?

Lue lisää

Selviää usein muutakin: tulee mittauksiin toistoa samasta ketjusta, näkee kuinka arvot kasvaa ketjun päähän päin, näkee heti poikkeamat. Tulee ns. "redundanssia" mittauksiin. Kaikki ei jää yhden mittauksen varaan, joka on monista syistä voinut olla virheellinen!

Oikosulkuvirtamittauksilla kirjoitti:

Selviää usein muutakin: tulee mittauksiin toistoa samasta ketjusta, näkee kuinka arvot kasvaa ketjun päähän päin, näkee heti poikkeamat. Tulee ns. "redundanssia" mittauksiin. Kaikki ei jää yhden mittauksen varaan, joka on monista syistä voinut olla virheellinen!

Lue lisää

Kun saa viimeistelyvaiheessa olevan talon shukorasioista raaputella puukolla kuivunutta lateksimaalia. Jopa itselleen rakentavat ovat niin pöllöjä, etteivät suojaa pistorasioita maalatessaan, kun ne ovat ilman muovikuorta. Näin ollen sekä maadoitusliuska että itse pistokeosa kannattaa mitata kuormittavalla testerillä vikojen havaitsemiseksi!!

Erimieltä kirjoitti:

tosiaan joka pisteestä oikosulkuvirrat erikseen??!!? Lähinnä tästähän minä puhun. Jos käsititte vaikka väärin.
Asia kiinnostaa sen verran, niin voisitko selittää tarkemmin, oman mittaustapahtuman, jos esim. kohde, jossa olet asentanut alakertaan MMJ 3x2,5S kaapelilla pistorasiat ja niitä on ketjutettu, suojaava sulake on C16A, ryhmiä on vaikka 10 kpl. Yläkerrassa on samanlaisia ryhmiä, samaa kaapelia ja sama suojaava sulake kaikissa. Pistorasioita on yhteensä lähemmäs 100 kpl. Yläkerran viimeinen pistorasia on selkeesti pisin kaapelointi matka keskukselta mitattuna. Itse mittaan tämän pisimmän ryhmän viimeisen rasian oikosulkuvirran vain. Muut täyttää automaatisesti sulakkeen palamisvaatimukset. Luulen, että sekoitatte nyt esim. PE-mittaukset tähän. Shuko-testerillä testaus riittää muihin ja sillä näkee oikein kytkennän. PE-mittaus kuuluu tehdä tietenkin kaikkiin, nolla irroitettuna keskus päästä, jotta saadaan samalla mitattua nollan ja PE erillään pysyminen. Selitätkö miksi pitäisi mitata oikosulkuvirrat joka ikisestä pistorasiasta? Mikä siinä on esimerkiksi teoria mielessä se juttu, että kannattaa kuluttaa aikaa siihen.
Veikkaan, että vastaus on jotain tähän suuntaan:
"kuuluu hyviin asennustapoihin..."
Itse olen sitä mieltä, että sähkömiesten ammattikunnassa ei saisi olla ihan noin tyhmä, että tekee aivan tolloja mittauksia, joilla ei tee mitään ja mistä ei saa mitään lisäarvoa eikä niillä ole mitään merkitystä turvallisuuteen. Tyhmänä esiintyminen ei kuulu mihinkään hyviin asennustapoihin. Oma mittarini myös ylikuumenee rankasti oikosulkumittauksissa, jos mittaa satoja pistorasioita yhteen putkeen. Sitä saa myös aika pitkään jäähdytellä,jos se pääsee ylikuumenemaan, ennen kuin pääsee taas mittaamaan.

Lue lisää

Minun mittarini ylikuumenisi pitkissäkään mittaussarjoissa. Sitäkin ihmettelen, kun patteritkin kestää aika pitkään. Taitaa olla mittareissa laatueroja!

vts00x kirjoitti:

se, että ohjeita päästettiin tekemään ihmiset, jotka eivät välttämättä ole koskaan itse tehneet sähköasennuksia, eivätkä siten ymmärtäneet myöskään mittauksista tai niiden merkityksestä mitään.

Lue lisää

ohjeiden tekijäksi, ihan sitä perustason harhaa omasta suuresta taidosta ja ymmärryksestä, ei siis ymmärretä sitä ettei ymmärretä asiasta itsekkään kuin pienen hippusen verran.

epäilijä kirjoitti:

myös vikoja. Käsitin, että mittaat vain pisimmän/ohkaisimman ryhmäjohdon viimeisestä kalusteesta oikosulkuvirran, noin "perstuntumalla" päätellen? Jätät muista ryhmistä ne mittaamatta, jotka "perstuntumalla" ovat kunnossa? Selviävätkö näissä lyhyissä ja paksuissa ryhmissä olevat viat (esim. huonot liitokset/kosketukset vaihe- ja nollapuolella) muilla mittauksilla?

Lue lisää

asiat seota jonkin verran. Tuo "Erimieltä" taitaa puhua urakan kannattavuudesta ja miten mittaukset niihin liittyy. Meidän firmassa ei tee kukaan mitään ylimääräisiä mittauksia. Pakolliset tehdään luonnollisesti. Jos saan selville, että työmailla heilutaan mittarit kourassa, kun pitäisi olla jo toisella työmaalla, niin turpaan vedän. Meillä on kyllä fiksut ja ahkerat kaverit ja ne älyää, että niillä on itselläkin leipä tästä kiinni.
Teksteistä huomaa selkeesti ketkä tekee ammatikseen vähän muuallekkin kuin vain omakotitaloon. Saa sen käsityksen, että Suomen talojen sähköt tarkastetaan todella tarkkaan nykyisin. Mutta ei se mene niin. Minusta asiat menee nyt vähän teoriapelleilyksi. Oma asenne johtuu varmaan myös siitä, että täällä päin on niin kova kilpailu markkinoista, että kellään ei ole varaa tehdä mitään ylimääräistä. On kymmenen asentajaa ja niiden perheet elätettävinä. Urakat lasketaan normaali käytännön mukaan. Joskus pitää tinkiä enemmän ja joskus vähemmän. Juuri tällä hetkellä on kolme miestä ilman töitä. Varastoa siivoovat, kun ei muuta ole. Pitkään ei perse kestä tätä. Kilpailija sai muutaman isomman projektin tuossa nokan alta. Laskinko liikaa aikaa oikosulkumittauksiin?
Ei nyt sentään. Mutta jokainen varmaan tajuaa, ettei kannata paljoa tehdä ylimääräistä. Tai varsinkaan laskea urakkatarjouksiin ja pyytää siitä vielä hintaa. Helposti käy näin. No ainahan näitä hiljaisempia aikoja on silloin tällöin. Urakointia se on sähköurakointikin. Se on saatava kannattamaan edes joten kuten, siinä missä muutkin alat.
Ps. oikosulkuvirtamittauksethan voi myös laskea. Tai mittaa vaan pääkeskuksen oikosulkuvirran ja laskee erillaisten ryhmäjohtojen oikosulkuvirrat. Se on joissakin tapauksissa kannattavampaa. Joissakin ei. Jokainen urakoi tavallaan. En tiedä tarkkaan, miten muut laskee urakat, mutta jonkinlainen tuntuma on muidenkin tyylistä.

pätevöittää kirjoitti:

ohjeiden tekijäksi, ihan sitä perustason harhaa omasta suuresta taidosta ja ymmärryksestä, ei siis ymmärretä sitä ettei ymmärretä asiasta itsekkään kuin pienen hippusen verran.

Lue lisää

koira älähtää?

En minä väittänyt, että (vain) asennusten tekeminen pätevöittää. Mutta väitän, että ilman riittävää asennuspuolen kokemusta on aika turha lähteä laatimaan mitään käytännönläheistä opasta työn tekemisestä ja oikeista ja taloudellisista työtavoista.

Jos ko. työtä ei ole koskaan tehnyt, ei siitä voi riittävästi myöskään tietää.

Kun on koko ikänsä ollut rakennustyömailla ja katsellut ammattiihmisten työtä, ymmärtää monta selaista asiaa, jota sinä et ehkä ole tullut ajatelleeksikaan.

Sähkömiehillä on omat rutiininsa, jotka ovat muotoutuneet nykyisen kaltaisiksi vuosikymmenten saatossa. Ei ole kenenkään etu sotkea hyviä vakiintuneita työtapoja määräämällä jokin asia tehtäväksi toisin. Toisin kun tarkoittaa usein aivan pähkähulluja, täysin toteustuskelvottomia ajatuksia. Sellainen voi juolahtaa vain ihmiselle, joka ei ole ITSE kokeillut, onko näin mahdollista/taloudellista/järkevää toimia.

Mikä sitten pätevöittää ohjeen tekijäksi? Ensinnäkin täytyy ymmärtää syvällisesti asia, jonka kanssa on tekemisissä. Sitten pitää ymmärtää MIKSI asiat vaaditaan tekemään niin kuin vaaditaan. Pitää siis esim. tietää, mitä VAARAA OIKEASTI jostakin voi aiheutua. Näiden perusteella jo alkaa selvitä, MITÄ pitäisi tehdä. Käyttökelpoinen OHJE (eli MITEN) syntyy kuitenkin vain silloin, kun riittävästi selvittää asioita ruohonjuuritason ihmisten kanssa, tässä tapauksessa sähköasentajien. Jos taidot riittävät, voi myös itse kokeilla ohjeen käytäntöön soveltuvuutta oikeassa ympäristössä ja taloudelliset reaaliteetit huomioiden. Vasta sitten, kun ohje on sellainen, että se helpottaa ja tukee nykyisiä toimintatapoja (ts. on osa asennusrutiineja), se voi menestyä kentällä.

Sitten jää vielä jäljelle se iso asia, että miten ihmiset saa lukemaan sen ohjeen ja soveltamaan sitä käytäntöön. Minä olen viimeiset vuodet keskittynyt enemmän tähän puoleen.

Jos et sieltä jalustaltasi jalkaudu kentälle ja keskustele asentajien kanssa heidän työtänsä ja ammattitaitoansa arvostaen, sinut nauretaan ohjeittesi kanssa ulos työmaalta. Olen minä tämänkin nuorena miehenä kokeillut, joten tiedän mistä puhun.

Tällaisia asioita minä olen ohjeita laatiessani joutunut miettimään ja myös käytännössä tekemään. Uskonkin siis ymmärtäväni sekä asiasta että kokonaisuudesta hieman enemmän kuin pienen hippusen verran. Jopa niin paljon, että se pätevöittää ohjeiden laatimiseen.

vts00x kirjoitti:

koira älähtää?

En minä väittänyt, että (vain) asennusten tekeminen pätevöittää. Mutta väitän, että ilman riittävää asennuspuolen kokemusta on aika turha lähteä laatimaan mitään käytännönläheistä opasta työn tekemisestä ja oikeista ja taloudellisista työtavoista.

Jos ko. työtä ei ole koskaan tehnyt, ei siitä voi riittävästi myöskään tietää.

Kun on koko ikänsä ollut rakennustyömailla ja katsellut ammattiihmisten työtä, ymmärtää monta selaista asiaa, jota sinä et ehkä ole tullut ajatelleeksikaan.

Sähkömiehillä on omat rutiininsa, jotka ovat muotoutuneet nykyisen kaltaisiksi vuosikymmenten saatossa. Ei ole kenenkään etu sotkea hyviä vakiintuneita työtapoja määräämällä jokin asia tehtäväksi toisin. Toisin kun tarkoittaa usein aivan pähkähulluja, täysin toteustuskelvottomia ajatuksia. Sellainen voi juolahtaa vain ihmiselle, joka ei ole ITSE kokeillut, onko näin mahdollista/taloudellista/järkevää toimia.

Mikä sitten pätevöittää ohjeen tekijäksi? Ensinnäkin täytyy ymmärtää syvällisesti asia, jonka kanssa on tekemisissä. Sitten pitää ymmärtää MIKSI asiat vaaditaan tekemään niin kuin vaaditaan. Pitää siis esim. tietää, mitä VAARAA OIKEASTI jostakin voi aiheutua. Näiden perusteella jo alkaa selvitä, MITÄ pitäisi tehdä. Käyttökelpoinen OHJE (eli MITEN) syntyy kuitenkin vain silloin, kun riittävästi selvittää asioita ruohonjuuritason ihmisten kanssa, tässä tapauksessa sähköasentajien. Jos taidot riittävät, voi myös itse kokeilla ohjeen käytäntöön soveltuvuutta oikeassa ympäristössä ja taloudelliset reaaliteetit huomioiden. Vasta sitten, kun ohje on sellainen, että se helpottaa ja tukee nykyisiä toimintatapoja (ts. on osa asennusrutiineja), se voi menestyä kentällä.

Sitten jää vielä jäljelle se iso asia, että miten ihmiset saa lukemaan sen ohjeen ja soveltamaan sitä käytäntöön. Minä olen viimeiset vuodet keskittynyt enemmän tähän puoleen.

Jos et sieltä jalustaltasi jalkaudu kentälle ja keskustele asentajien kanssa heidän työtänsä ja ammattitaitoansa arvostaen, sinut nauretaan ohjeittesi kanssa ulos työmaalta. Olen minä tämänkin nuorena miehenä kokeillut, joten tiedän mistä puhun.

Tällaisia asioita minä olen ohjeita laatiessani joutunut miettimään ja myös käytännössä tekemään. Uskonkin siis ymmärtäväni sekä asiasta että kokonaisuudesta hieman enemmän kuin pienen hippusen verran. Jopa niin paljon, että se pätevöittää ohjeiden laatimiseen.

Lue lisää

toisenlaiseenkin johtopäätökseen.

Ohjeista ei saa selvää kunnolla kuin niiden laatijat, eikä hekään vähän ajan päästä.

Pitäisi vaihtaa ohjeiden tekijät ja eikös sähkömiehet ole jäävejä tekemään itselleen ohjeita ja määräykisiä?

Määräykset laatii ja tekee ulkopuolinen instanssi ja sitten kentällä olisi niitä nuodattava henkilöstö: asentajat ja tarkastjat.

voi tulla kirjoitti:

toisenlaiseenkin johtopäätökseen.

Ohjeista ei saa selvää kunnolla kuin niiden laatijat, eikä hekään vähän ajan päästä.

Pitäisi vaihtaa ohjeiden tekijät ja eikös sähkömiehet ole jäävejä tekemään itselleen ohjeita ja määräykisiä?

Määräykset laatii ja tekee ulkopuolinen instanssi ja sitten kentällä olisi niitä nuodattava henkilöstö: asentajat ja tarkastjat.

Lue lisää

määräyksistä (A1 ja A2-sarja) standardeihin, muuttui myös tämä asia.

Silloinen viranomainenhan (SETI) se kummallisessa asemassa oli antaessaan määräyksiä ja valvoessaan niiden toteutumista.

Vuonna 1996 uuden sähköturvallisuuslain voimaan tullessa eriytettiin sähköturvallisuus ja sähkömarkkinat. Lait säätää edelleen eduskunta ja asetukset KTM. KTM on valtuuttanut TUKESin valvomaan säädösten toteutumista. Sama taho ei siis enää anna määräyksiä ja valvo niitä!

Vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ovat säädöksissä ja niiden käytännön soveltamisohjeet löytyvät mm. turvallisuus- ja rakennestandardeista.

Sähköalalle itselleen jätettiin valvovan viranomaisen toivomuksesta sähköalan tarkempien ohjeiden laatiminen ja mm. standardien soveltamisohjeet. Näin on myös käytännössä menetelty.

Ainoa ongelma tässä nykyään on se, että työn tekijät joutuvat nyt itse ajattelemaan, kun ei ole olemassa kirjaa, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan mitä saa tehdä ja mitä ei (vrt. esim. A1-sarja ja SETIn tiedonannot, E-sarja ja kiertokirjeet). Kaikki eivät edelleenkään haluaisi tai viitsi tätä tehdä.

vastuu kuuluu rakennuttajalle ja sähköurakoitsijalle, mitä tulee tarkastuksiin. Rakennuttajan pitää tietää, että on olemassa rakennuslaki, rakennuslupakäytännöt, jne.. Rakennuslaissa ja kuntien rakennusjärjestyksessä sanotaan likipitäen, että rakennushankkeissa pitää olla pätevät vastaavat mestarit ja pääsuunnittelijat. Vastaavan mestarin kuuluu taas tietää, että sähköasennuksia saa tehdä vaan pätevät urakoitsijat ja asennukset pitää tarkastaa. Pääsuunnittelijan pitää tietää, että rakennushankkeissa pitää olla pätevät erikoisalojen suunnittelijat, kuten esimerkiksi sähkösuunnittelijat. Jos vastaava mestari ei tiedä, että sähköt pitää teettää pätevällä urakoitsijalla, niin vastaava mestari ei ole pätevä ja hän ei saa tehdä hommia. Uusi rakennuslaki velvoittaa näin.
Ongelma on siinä, kun ihmiset on niin moukkia, etteivät he tiedä miten rakennushankkeissa pitää toimia. Remonttikohteet kuuluu useimmissa kunnissa myös aivan samalla tavalla rakennusjärjestyksen piiriin. Ohjeet löytyy sieltä oman kunnan sivuilta, kohdasta rakentaminen. Ainakin kunnan rakennusmestarille pitäisi tyhmemmänkin osata soittaa ja kysyä miten toimitaan ja mitä lupia esim. remontointiin tarvitaan. Osa tietää tietenkin mitä lupia, jne. tarvitaan, muttei välitä, ja niissä tapauksissa rakennuksen uusi ostaja voi saada ison paskakasan kouraan.
Suomessa on iät ajat viranomaiset valvonut ja paaponut. Vanhan ajan sähkölaitosnatseja ei kukaan enää kaipaa. Itse olen ainakin tyytyväinen, että tämän enempää ei valvontaa ole ja vastuuta annetaan ihmisille itselleen. Vanhaa neukkuaikaa ei kukaan enää kaipaa tosissaan.
Voihan sitä ajaa katsastamattomalla autollakin. Sama asia se on sähköasennuksissa. Jokaisen oma asia se on miten toimii ja välittääkö Suomenlaista. Osatajan ikävä kyllä täytyy nykyään perehtyä aika tarkaan ostettavaan rakennukseen.

Smartass kirjoitti:

vastuu kuuluu rakennuttajalle ja sähköurakoitsijalle, mitä tulee tarkastuksiin. Rakennuttajan pitää tietää, että on olemassa rakennuslaki, rakennuslupakäytännöt, jne.. Rakennuslaissa ja kuntien rakennusjärjestyksessä sanotaan likipitäen, että rakennushankkeissa pitää olla pätevät vastaavat mestarit ja pääsuunnittelijat. Vastaavan mestarin kuuluu taas tietää, että sähköasennuksia saa tehdä vaan pätevät urakoitsijat ja asennukset pitää tarkastaa. Pääsuunnittelijan pitää tietää, että rakennushankkeissa pitää olla pätevät erikoisalojen suunnittelijat, kuten esimerkiksi sähkösuunnittelijat. Jos vastaava mestari ei tiedä, että sähköt pitää teettää pätevällä urakoitsijalla, niin vastaava mestari ei ole pätevä ja hän ei saa tehdä hommia. Uusi rakennuslaki velvoittaa näin.
Ongelma on siinä, kun ihmiset on niin moukkia, etteivät he tiedä miten rakennushankkeissa pitää toimia. Remonttikohteet kuuluu useimmissa kunnissa myös aivan samalla tavalla rakennusjärjestyksen piiriin. Ohjeet löytyy sieltä oman kunnan sivuilta, kohdasta rakentaminen. Ainakin kunnan rakennusmestarille pitäisi tyhmemmänkin osata soittaa ja kysyä miten toimitaan ja mitä lupia esim. remontointiin tarvitaan. Osa tietää tietenkin mitä lupia, jne. tarvitaan, muttei välitä, ja niissä tapauksissa rakennuksen uusi ostaja voi saada ison paskakasan kouraan.
Suomessa on iät ajat viranomaiset valvonut ja paaponut. Vanhan ajan sähkölaitosnatseja ei kukaan enää kaipaa. Itse olen ainakin tyytyväinen, että tämän enempää ei valvontaa ole ja vastuuta annetaan ihmisille itselleen. Vanhaa neukkuaikaa ei kukaan enää kaipaa tosissaan.
Voihan sitä ajaa katsastamattomalla autollakin. Sama asia se on sähköasennuksissa. Jokaisen oma asia se on miten toimii ja välittääkö Suomenlaista. Osatajan ikävä kyllä täytyy nykyään perehtyä aika tarkaan ostettavaan rakennukseen.

Lue lisää

Joka paikassa. Se mikä näkyy ulospäin, pitää olla mahdollisimman näyttävää, mutta se mikä jää seinien sisään, siihen ei haluta satsata juuri mitään - ei tekijöissä eikä materiaalissa, puhumattakaan suunnittelusta!

taitaa jäädä haaveeksi saada myyjä maksamaan sähköremontti. Onhan ostaja nähnyt miten vanhat vehkeet talossa on, varsinaisesta merkittävästä piiloviasta ei voi olla kyse. Korvaukset täyttä utopiaa.