Suuntana Nato
Maaliskuun alkupuolella presidentti Sauli Niinistön Washingtonin-vierailun jälkeen poliitikoille alkoi valjeta, että valtiojohto esittäisi Suomen Naton jäsenyyttä jo ennen kesää.
13.5.2022 5:30 • Päivitetty 13.5.2022 11:13
Siitä torstaista tulisi erittäin poikkeuksellinen. Varhain aamulla presidentin ja hallituksen avainministerien puhelimet olivat kiivaassa käytössä.
Presidentti ja pääministeri pitäisivät yhteisen tiedotustilaisuuden. Jo se oli viesti, että Suomen kannalta jotain kohtalokasta on tapahtunut.
Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan aamuyöstä. Elettiin helmikuun 24. päivää. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen heti – yhdessä.
Myöhemmin aamulla TP-Utva eli presidentti sekä turvallisuuspolitiikan avainministerit, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta oli koolla pohtimassa hyökkäyssotaa ja sen seurauksia.
Tuon kokouksen johtopäätös ei ollut Suomen Nato-jäsenyys. Mutta selvää oli, että Suomen turvallisuutta on mietittävä kokonaan uusin silmin.
Tässä jutussa kuvataan, miten valtiojohto päätyi ratkaisuun, jossa Suomi valitsee turvallisuutensa takeeksi sotilasliitto Naton jäsenyyden. Juttu perustuu taustakeskusteluihin poliitikkojen ja valtiojohdon toimintaa läheltä seuranneiden lähteiden kanssa.
Mielialat kääntyivät Naton kannalle askel askeleelta sodan alun ja maaliskuun alkupuolen välisenä aikana.
– Suomen Nato-jäsenyys oli Venäjän päätös, kiteytti eräs kokenut poliitikko.
Maaliskuun alkupuolella presidentti Sauli Niinistön Washingtonin-vierailun jälkeen poliitikoille alkoi valjeta, että valtiojohto esittäisi Suomen Naton jäsenyyttä jo ennen kesää.
13.5.2022 5:30 • Päivitetty 13.5.2022 11:13
Siitä torstaista tulisi erittäin poikkeuksellinen. Varhain aamulla presidentin ja hallituksen avainministerien puhelimet olivat kiivaassa käytössä.
Presidentti ja pääministeri pitäisivät yhteisen tiedotustilaisuuden. Jo se oli viesti, että Suomen kannalta jotain kohtalokasta on tapahtunut.
Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan aamuyöstä. Elettiin helmikuun 24. päivää. Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen heti – yhdessä.
Myöhemmin aamulla TP-Utva eli presidentti sekä turvallisuuspolitiikan avainministerit, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta oli koolla pohtimassa hyökkäyssotaa ja sen seurauksia.
Tuon kokouksen johtopäätös ei ollut Suomen Nato-jäsenyys. Mutta selvää oli, että Suomen turvallisuutta on mietittävä kokonaan uusin silmin.
Tässä jutussa kuvataan, miten valtiojohto päätyi ratkaisuun, jossa Suomi valitsee turvallisuutensa takeeksi sotilasliitto Naton jäsenyyden. Juttu perustuu taustakeskusteluihin poliitikkojen ja valtiojohdon toimintaa läheltä seuranneiden lähteiden kanssa.
Mielialat kääntyivät Naton kannalle askel askeleelta sodan alun ja maaliskuun alkupuolen välisenä aikana.
– Suomen Nato-jäsenyys oli Venäjän päätös, kiteytti eräs kokenut poliitikko.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Naamiot on riisuttu"
Sodan alun jälkeisessä tiedotustilaisuudessa presidentti Sauli Niinistö lausui sanat, jotka symboloivat Suomen muuttunutta Venäjä-suhdetta vielä pitkään: “nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”.
Monelle kansalaiselle tuo oli hetki, jolloin Suomen Nato-jäsenyydestä tuli mahdollisuuden sijaan tavoite.
Presidentin, pääministerin ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Nato-jäsenyyden harkinta ei kuitenkaan ollut ajankohtaista. Ulkoministeri Haavisto kertoi, että “kriisin jälkeen vedetään johtopäätökset, mitä toimia tarvittaisiin lisää”.
Presidentti Niinistö toppuutteli: “näemme hyvin ymmärrettäviä nopeita kommentteja siitä, että hakemus tänään ja jäsenyys huomenna. Nämä tunneilmaisut ovat hyvin ymmärrettäviä, mutta eivät oikein reaalimaailmassa toimi.”
Pääministeri Sanna Marin piti kuitenkin selvänä, että “keskustelu Nato-jäsenyydestä Suomessa tulee monipuolistumaan”. Oliko pääministeri siis jo mielessään kääntynyt myönteiseksi Suomen Nato-jäsenyydelle?
Kaksi skenaariota sodan syystä, molemmat huonoja Suomelle
Sodan syttymistä tulkittiin kahdesta näkökulmasta: Venäjä oli valmis äärimmäisen uhkarohkeisiin operaatioihin tai sillä oli vääriä tiedustelutietoja.
Molemmat näkökulmat olivat huonoja Suomelle.
Sauli Niinistö osallistui etäyhteydellä Nato-maiden valtiojohtajien hätäkokoukseen 25. helmikuuta, kuten myös Ruotsin sosiaalidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson. Kokouksen tunnelmaa kuvattiin ihmettelyksi, mitenkähän tässä käy.
Huh huh ja pettymys iskikin salen kasvoille kun tulikin vain etu rintaman nato ala esikunta suomeen eli tykinruokaa tarpeen vaatiessa🤣🤣🤣