60 000 euron sähköautossa loputtomasti vikoja

Neste tekeekin vetyä jo ihan uudella menetelmällä 👍

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/782cfac0-b6b3-48ea-8146-bd387cafff6c

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Noita kaasupolttiksia on ollut ja aina ne ovat häipyneet muutaman vuoden jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

No ei siinä ole mitään järkeä, että sähköä tuotettaisiin itse autossa, kun valmista sähköä on joka paikassa saatavilla. Siinähän vain aivan turhaa tuotaisiin lisää turhaa ja huoltoa vaativaa tekniikkaa autoihin. Ja tietysti lisää potentiaalisia vikakohteita.

toyota tekee lienee kestäviä vetyautoja-itselataavatkin kulkee isältä pojalle

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Litrassa bensiiniä on 9 kWh energiaa, mistä saadaan hyötykäyttöön n. kolmasosa.

50 l tankillisessa siis 450 kWh .

Vetypommiautoon saadaan mahtumaan max. 100 l tankit, jossa vetyä hurjassa 690 bar paineessa. Silti vetyä on siinä tankissa max 6 kg ja energiasisältö 125 kWh.

Tankkien tilantarpeen vuoksi mm. tolloloota Mirai oli 4-paikkainen. Siis pikkuauto sisältä, vaikka iso päältä.

Koska 690 bar tankit ovat a) kalliita ja b) niillä on rajallinen käyttöikä, raskaassa kalustossa vetyä käytetäänkin 350 bar paineessa. Tarvitaan 2 rinnakkaista jakelujärjestelmää ja kovien paineiden ja vedyn räjähdysherkkyyden vuoksi ne tankkausasemat ovat "avaruusteknologiaa" eli maksavat 1-4 miljoonaa euroa.

Jos bensakäyttöisellä autolla pääsee tankillisella 800 km, niin vetyä polttaen matka loppuisi jo 222 km kohdalla. Loppumatka hinausautokyydillä.

Esim. https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Vety maksaa tyyliin kympin kilo. 60 €/222 km. 27 €/100 km.

Pakollinen vertailu. Tyypillisen kaasuauton tankkiin mahtuu n. 15 kg biokaasua, jolla ajelee 350-400 km. Tämän jälkeen matka jatkuu vielä bensalla, riippuen bensatankin koosta (haarukkaa 7-70 l) 100-1000 km.

Biokaasu maksaa nykyään noin 2,20 €/kg. Kilossa kaasua on saman verran energiaa kuin 1,5 litrassa bensaa. Jos maantiellä menee kaasua vaikka reilu 4 kg/100 km, niin kulu 9 €/100 km.

Tankkausasemia Suomessa
- Vety 0 kpl
- biokaasu 70+, parhaillaan näkyy olevan rakenteilla uusia mm. Joensuussa ja Raaseporissa

Biokaasun tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta eli näitä rakentaa puoli tusinaa yhden vetypommiaseman hinnalla. Ja kaasuautoja ostaa 2 yhden vetypommiauton hinnalla.

Siihen on syynsä, että vetypommiautot floppasi.

Anonyymi kirjoitti:

toyota tekee lienee kestäviä vetyautoja-itselataavatkin kulkee isältä pojalle

Menneisyyteen jämähtänyt tolloloota ei kykene päästämään irti hupsuista 80/90-luvun ideoista.

https://www.theverge.com/c/2024/8/20/24195787/lost-highway

Ei välttämättä sähköauto, vetypolttomoottoritkin ovat kehittymässä. Toyota , Porsche ja moni muu tällaistakin suunnittelee. Japanissa jo ratakisoissa autoja mukana tällä tekniikalla. Se ei vaadi suuriakaan muutoksia , pientä vahvistusta vain moottoriin. Vetysäiliöt jne ovat jo hyvällä tasolla luotettavuudeltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Litrassa bensiiniä on 9 kWh energiaa, mistä saadaan hyötykäyttöön n. kolmasosa.

50 l tankillisessa siis 450 kWh .

Vetypommiautoon saadaan mahtumaan max. 100 l tankit, jossa vetyä hurjassa 690 bar paineessa. Silti vetyä on siinä tankissa max 6 kg ja energiasisältö 125 kWh.

Tankkien tilantarpeen vuoksi mm. tolloloota Mirai oli 4-paikkainen. Siis pikkuauto sisältä, vaikka iso päältä.

Koska 690 bar tankit ovat a) kalliita ja b) niillä on rajallinen käyttöikä, raskaassa kalustossa vetyä käytetäänkin 350 bar paineessa. Tarvitaan 2 rinnakkaista jakelujärjestelmää ja kovien paineiden ja vedyn räjähdysherkkyyden vuoksi ne tankkausasemat ovat "avaruusteknologiaa" eli maksavat 1-4 miljoonaa euroa.

Jos bensakäyttöisellä autolla pääsee tankillisella 800 km, niin vetyä polttaen matka loppuisi jo 222 km kohdalla. Loppumatka hinausautokyydillä.

Esim. https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Vety maksaa tyyliin kympin kilo. 60 €/222 km. 27 €/100 km.

Pakollinen vertailu. Tyypillisen kaasuauton tankkiin mahtuu n. 15 kg biokaasua, jolla ajelee 350-400 km. Tämän jälkeen matka jatkuu vielä bensalla, riippuen bensatankin koosta (haarukkaa 7-70 l) 100-1000 km.

Biokaasu maksaa nykyään noin 2,20 €/kg. Kilossa kaasua on saman verran energiaa kuin 1,5 litrassa bensaa. Jos maantiellä menee kaasua vaikka reilu 4 kg/100 km, niin kulu 9 €/100 km.

Tankkausasemia Suomessa
- Vety 0 kpl
- biokaasu 70 , parhaillaan näkyy olevan rakenteilla uusia mm. Joensuussa ja Raaseporissa

Biokaasun tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta eli näitä rakentaa puoli tusinaa yhden vetypommiaseman hinnalla. Ja kaasuautoja ostaa 2 yhden vetypommiauton hinnalla.

Siihen on syynsä, että vetypommiautot floppasi.

Lue lisää

Ei ne flopanneet, niitä kehitetään monilla valmistajilla. Akkumateriaalit ovat rajalliset eli on jo pakko saada vaihtoehto erittäin huonoille akkuautoille.

Niin lorisee.

Tojoterolla ripuli?

eiköhän se VWskodaudi saa kohta tehdasvikaa myös sähkömoottoriin...

Ei tarvi hyytyä vian vuoksi tienposkeen, kun ei edes pääse pois kotipihasta.

Anonyymi kirjoitti:

eiköhän se VWskodaudi saa kohta tehdasvikaa myös sähkömoottoriin...

Niitä on jo , minulta meni moottori. Nyt mietin paluuta tutunpaan tekniikkaan.

Niin on ollut...

Pikalaturin lisääminen sähköverkkoon on kaikkea muuta kuin "käden käänteessä" juttu.

yleensä homma alkaa kohtasta "kipause kaupassa ostamassa järeämpi sähköliittymä ja oma muuntamo"

Minä en odota sitä, mutta tiedän sen olevan tulevaisuutta. Vety on aine joka ei lopu.

Niin osti ja erittäin huono oli.

Monien patterivatkaimien sähkömoottorissa kiertää jäähdytysneste. Ihan siellä roottorissa (se liikkuva osa). Moinen ratkaisu edellyttää akselitiivisteitä, joiden tehtävä on pitää jäähdytysneste poissa sekä sähkömoottorin käämityksestä että alennusvaihteen öljystä ja laakereista.

Kuitennii niiden tiivisteiden läpi voi tihkua pieniä määriä jäähdytysnestettä. Sitä varten moottorien sisälle on rakennettu n. 1 dl säiliö vuotonesteen keräämiseen ja moottorin pohjassa on säiliön tyhjennystulppa + toinen tulppa, josta voi tarkastaa, onko nestettä päätynyt väärään paikkaan eli moottorin (käämitysten) sisään.

Kuuluuko nestesäiliön tyhjennys huolto-ohjelmaan? No ei tietenkään. Patterivatkaimet on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Annetaan vaan rauhassa säiliön täyttyä, minkä jälkeen vuotoneste löytää tiensä väärään paikkaan ja pian on moottori paskana (eristysvika). Välillä tämä onnistuu jo alle 100 tkm matkalla.

Saako moottorin korjattua? No ei tietenkään. Ei ole korjausohjeita (muutoin kuin "osta uusi moottori") eikä niihin myydä korjaussarjoja (tiivisteitä, laakereita yms.) kuten polttomoottoriautoihin.

Ei ole vian ehkäisy valmistajien tavoitteena. Tavoitteena on kuormittaa ympäristöä tekemällä vatkaimien korjaamisesta niin vaikeaa ja kallista, että on helpompaa romuttaa koko paska ja ostaa uusi tilalle.

Moottorin vaihto kustantaa autosta riippuen 5-10 tonnia ja 4-vetomalleissahan on moottori edessä ja takana.... työllistävä vaikutus.

Tähän päälle se, että saattaa ajan mittaa tulla tarve vaihtaa pari modulia akkuun tai sis. rak. latauslaite tai lämpöpumppu.... 5 tonnia / jumppa ihan hyvä budjettivaraus. Siis 30 000 € kaikkiaan.

Pakollinen Vertailu. Pari vuotta sitten Suomessa uutena rekisteröityjen polttomoottoriautojen keskihinta oli 30 000.

yhtä hidas muuttaa rahaksi käytetty auto kuin rahasto..