60 000 euron sähköautossa loputtomasti vikoja

Neste tekeekin vetyä jo ihan uudella menetelmällä 👍

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/782cfac0-b6b3-48ea-8146-bd387cafff6c

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Noita kaasupolttiksia on ollut ja aina ne ovat häipyneet muutaman vuoden jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

No ei siinä ole mitään järkeä, että sähköä tuotettaisiin itse autossa, kun valmista sähköä on joka paikassa saatavilla. Siinähän vain aivan turhaa tuotaisiin lisää turhaa ja huoltoa vaativaa tekniikkaa autoihin. Ja tietysti lisää potentiaalisia vikakohteita.

toyota tekee lienee kestäviä vetyautoja-itselataavatkin kulkee isältä pojalle

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Litrassa bensiiniä on 9 kWh energiaa, mistä saadaan hyötykäyttöön n. kolmasosa.

50 l tankillisessa siis 450 kWh .

Vetypommiautoon saadaan mahtumaan max. 100 l tankit, jossa vetyä hurjassa 690 bar paineessa. Silti vetyä on siinä tankissa max 6 kg ja energiasisältö 125 kWh.

Tankkien tilantarpeen vuoksi mm. tolloloota Mirai oli 4-paikkainen. Siis pikkuauto sisältä, vaikka iso päältä.

Koska 690 bar tankit ovat a) kalliita ja b) niillä on rajallinen käyttöikä, raskaassa kalustossa vetyä käytetäänkin 350 bar paineessa. Tarvitaan 2 rinnakkaista jakelujärjestelmää ja kovien paineiden ja vedyn räjähdysherkkyyden vuoksi ne tankkausasemat ovat "avaruusteknologiaa" eli maksavat 1-4 miljoonaa euroa.

Jos bensakäyttöisellä autolla pääsee tankillisella 800 km, niin vetyä polttaen matka loppuisi jo 222 km kohdalla. Loppumatka hinausautokyydillä.

Esim. https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Vety maksaa tyyliin kympin kilo. 60 €/222 km. 27 €/100 km.

Pakollinen vertailu. Tyypillisen kaasuauton tankkiin mahtuu n. 15 kg biokaasua, jolla ajelee 350-400 km. Tämän jälkeen matka jatkuu vielä bensalla, riippuen bensatankin koosta (haarukkaa 7-70 l) 100-1000 km.

Biokaasu maksaa nykyään noin 2,20 €/kg. Kilossa kaasua on saman verran energiaa kuin 1,5 litrassa bensaa. Jos maantiellä menee kaasua vaikka reilu 4 kg/100 km, niin kulu 9 €/100 km.

Tankkausasemia Suomessa
- Vety 0 kpl
- biokaasu 70+, parhaillaan näkyy olevan rakenteilla uusia mm. Joensuussa ja Raaseporissa

Biokaasun tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta eli näitä rakentaa puoli tusinaa yhden vetypommiaseman hinnalla. Ja kaasuautoja ostaa 2 yhden vetypommiauton hinnalla.

Siihen on syynsä, että vetypommiautot floppasi.

Anonyymi kirjoitti:

toyota tekee lienee kestäviä vetyautoja-itselataavatkin kulkee isältä pojalle

Menneisyyteen jämähtänyt tolloloota ei kykene päästämään irti hupsuista 80/90-luvun ideoista.

https://www.theverge.com/c/2024/8/20/24195787/lost-highway

Ei välttämättä sähköauto, vetypolttomoottoritkin ovat kehittymässä. Toyota , Porsche ja moni muu tällaistakin suunnittelee. Japanissa jo ratakisoissa autoja mukana tällä tekniikalla. Se ei vaadi suuriakaan muutoksia , pientä vahvistusta vain moottoriin. Vetysäiliöt jne ovat jo hyvällä tasolla luotettavuudeltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Litrassa bensiiniä on 9 kWh energiaa, mistä saadaan hyötykäyttöön n. kolmasosa.

50 l tankillisessa siis 450 kWh .

Vetypommiautoon saadaan mahtumaan max. 100 l tankit, jossa vetyä hurjassa 690 bar paineessa. Silti vetyä on siinä tankissa max 6 kg ja energiasisältö 125 kWh.

Tankkien tilantarpeen vuoksi mm. tolloloota Mirai oli 4-paikkainen. Siis pikkuauto sisältä, vaikka iso päältä.

Koska 690 bar tankit ovat a) kalliita ja b) niillä on rajallinen käyttöikä, raskaassa kalustossa vetyä käytetäänkin 350 bar paineessa. Tarvitaan 2 rinnakkaista jakelujärjestelmää ja kovien paineiden ja vedyn räjähdysherkkyyden vuoksi ne tankkausasemat ovat "avaruusteknologiaa" eli maksavat 1-4 miljoonaa euroa.

Jos bensakäyttöisellä autolla pääsee tankillisella 800 km, niin vetyä polttaen matka loppuisi jo 222 km kohdalla. Loppumatka hinausautokyydillä.

Esim. https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

Vety maksaa tyyliin kympin kilo. 60 €/222 km. 27 €/100 km.

Pakollinen vertailu. Tyypillisen kaasuauton tankkiin mahtuu n. 15 kg biokaasua, jolla ajelee 350-400 km. Tämän jälkeen matka jatkuu vielä bensalla, riippuen bensatankin koosta (haarukkaa 7-70 l) 100-1000 km.

Biokaasu maksaa nykyään noin 2,20 €/kg. Kilossa kaasua on saman verran energiaa kuin 1,5 litrassa bensaa. Jos maantiellä menee kaasua vaikka reilu 4 kg/100 km, niin kulu 9 €/100 km.

Tankkausasemia Suomessa
- Vety 0 kpl
- biokaasu 70 , parhaillaan näkyy olevan rakenteilla uusia mm. Joensuussa ja Raaseporissa

Biokaasun tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta eli näitä rakentaa puoli tusinaa yhden vetypommiaseman hinnalla. Ja kaasuautoja ostaa 2 yhden vetypommiauton hinnalla.

Siihen on syynsä, että vetypommiautot floppasi.

Lue lisää

Ei ne flopanneet, niitä kehitetään monilla valmistajilla. Akkumateriaalit ovat rajalliset eli on jo pakko saada vaihtoehto erittäin huonoille akkuautoille.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu miten vetyauto toteutetaan. Nykyiset polttokennoautot ovat sähköautoja, mutta vetyauto voidaan toteuttaa polttomoottoriautonakin.

Vetyauton tankkiin mahtuu tyypillisesti 6 kg vetyä.

Energiasisältö 200 kWh. Vrt. 50 litrassa (35 kg) bensaa on 450 kWh ja 50 litrassa dieseliä 500 kWh.

Jos bensaa palaa keskimäärin 6,5 l/100 km, niin energiankulutus (polttoaineen sis. kemiallinen energia) 58,5 kWh/100 km. Vetyä palaisi 1,75 kg/100 km, jos hyötysuhde sama kuin bensalla.

6 kg vetyä riittäisi vain 340 km ajomatkaan, kun tankillisella bensaa pääsee em. kulutuksella 430 km pidemmälle.

No, vedyn kanssa voisi kyllä parantaa moottorin hyötysuhdetta hitusen nostamalla puristussuhteen korkeammaksi yms. Mutta se tarkoittaa kokonaan uuden moottorin suunnittelua ja valmistusta = hemmetin kallista lystiä ainakin alkuun. Sattuneesta syystä autovalmistajilla ei 2020-luvulla ole ollut intoa enää kehittää uusia polttomoottoreita.

Lisäksi täytyy taas kerran muistuttaa todellisesta tappajasta. Kaasuautoista.

Metaanin tiheys on paljon suurempi, joten sitä saa kyytiin n. 15 kg samankokoiseen tankkiin kuin 6 kg vetyä vaatii. Mutta metaanilla riittää tähän 200 bar paine = normaalien kaasupullojen paine. Tankit voi olla halpaa terästä, tankkausasemat on halpoja, koska tekniikka laajasti käytössä (muualla maailmassa asuntojen lämmityksessä yms.) Vedyn käsittely on "avaruustekniikkaa", koska vety on huomattavasti vaarallisempaa, vaatii korkeammat paineet ja haurastuttaa metalleja.

100 tkm kokemuksella kaasuautosta maantieköröttelyssä pääsee vajaan 4 kg/100 km kulutukseen ja moottoritiellä menee n. 5 kg/100 km. Tankillisella pääsi 250-350 km, oikein pihistellen olisi voinut liki 400 km mennä. Muttei mitään tarvetta pihistellä, koska kaasun loputtua matka jatkui bensalla...

Tankkausasemia noin 70 ja lisää rakennetaan edelleen, koska toiveena on raskaan kaluston siirtyminen kaasukäyttöiseksi. Patterikäyttöiset jakelukuorma-autot vielä kehitysvaiheessa & kalliita, pitkänmatkan rahtiliikenteeseen ei vielä toimivia ratkaisuja tarjolla.

Vrt vedyn tankkausasemien määrä taitaa edelleen olla pyöreä nolla. Vetypommiautoa ei voi tankata kotipihassa eikä kanisterista tien poskessa eikä vetyautoissa ole mitään varapolttoainetta (vrt kaasuautoissa bensa), jota saa joka puolelta maata. Nihkeeä liikkua, jos koko elämän täytyy pyöriän parin hassun tankkausaseman ympärillä. Tämähän oli todellisuun mm USA:ssa, jossa tankkausasemia vain Kaliforniassa.

Myös metaanin (maakaasu tai nykyään biokaasu, muuta ei enää myydä) kanssa saisi hyötysuhdetta nostettua = kulutusta pienemmäksi nostamalla moottorin puristussuhdetta (kaasun "oktaaniluku" korkeampi kuin bensalla), mutta tällöin menetettäisiin mahdollisuus käyttää bensaa varapolttoaineena.

Kaasun ongelmat ovatkin raskaan kaluston puolella. Kaasu kuuluu polttaa kaasumaiselle polttoaineelle suunnitellussa moottorissa = ottomoottorissa. Jos joku kuvittelee ottomoottorin toimivan nestemäisellä polttoaineella, niin kannattaa miettiä, miksi näissä tarvittiin vekotin nimeltä kaasutin...

Euroopassa raskaassa kalustossa on aina dieselmoottori, jossa kaasun käyttö on aikamoinen purkkaviritys. Kaasu ei syty puristettaessa, joten pitää käyttää dieseliä sytykkeenä. Sama ongelma, pitäisi kehittää raskaaseen kalustoon korkean puristussuhteen kaasumoottori (ottomoottori). Vaihtoehto B on polttokenno.

Toisin kuin vetyuskovaiset aina valehtelee, polttokennoja on myös muunlaisia kuin vedyllä toimivia. On mm. metanolilla ja metaanilla toimivia polttokennoja.

https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle

Hups. Mitkä ne vedyn edut olikaan? Tankkiin mahtuu vähemmän polttoainetta, hemmetin vaaralllista käsitellä = kallista tekniikkaa. Ei laajalti jo käytössä = ei ole jakeluverkostoja, ei ole käyttökohteita valmiina.

Niin lorisee.

Tojoterolla ripuli?

eiköhän se VWskodaudi saa kohta tehdasvikaa myös sähkömoottoriin...

Ei tarvi hyytyä vian vuoksi tienposkeen, kun ei edes pääse pois kotipihasta.

Anonyymi kirjoitti:

eiköhän se VWskodaudi saa kohta tehdasvikaa myös sähkömoottoriin...

Niitä on jo , minulta meni moottori. Nyt mietin paluuta tutunpaan tekniikkaan.

Niin on ollut...

Pikalaturin lisääminen sähköverkkoon on kaikkea muuta kuin "käden käänteessä" juttu.

yleensä homma alkaa kohtasta "kipause kaupassa ostamassa järeämpi sähköliittymä ja oma muuntamo"

Minä en odota sitä, mutta tiedän sen olevan tulevaisuutta. Vety on aine joka ei lopu.

Niin osti ja erittäin huono oli.

Monien patterivatkaimien sähkömoottorissa kiertää jäähdytysneste. Ihan siellä roottorissa (se liikkuva osa). Moinen ratkaisu edellyttää akselitiivisteitä, joiden tehtävä on pitää jäähdytysneste poissa sekä sähkömoottorin käämityksestä että alennusvaihteen öljystä ja laakereista.

Kuitennii niiden tiivisteiden läpi voi tihkua pieniä määriä jäähdytysnestettä. Sitä varten moottorien sisälle on rakennettu n. 1 dl säiliö vuotonesteen keräämiseen ja moottorin pohjassa on säiliön tyhjennystulppa + toinen tulppa, josta voi tarkastaa, onko nestettä päätynyt väärään paikkaan eli moottorin (käämitysten) sisään.

Kuuluuko nestesäiliön tyhjennys huolto-ohjelmaan? No ei tietenkään. Patterivatkaimet on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Annetaan vaan rauhassa säiliön täyttyä, minkä jälkeen vuotoneste löytää tiensä väärään paikkaan ja pian on moottori paskana (eristysvika). Välillä tämä onnistuu jo alle 100 tkm matkalla.

Saako moottorin korjattua? No ei tietenkään. Ei ole korjausohjeita (muutoin kuin "osta uusi moottori") eikä niihin myydä korjaussarjoja (tiivisteitä, laakereita yms.) kuten polttomoottoriautoihin.

Ei ole vian ehkäisy valmistajien tavoitteena. Tavoitteena on kuormittaa ympäristöä tekemällä vatkaimien korjaamisesta niin vaikeaa ja kallista, että on helpompaa romuttaa koko paska ja ostaa uusi tilalle.

Moottorin vaihto kustantaa autosta riippuen 5-10 tonnia ja 4-vetomalleissahan on moottori edessä ja takana.... työllistävä vaikutus.

Tähän päälle se, että saattaa ajan mittaa tulla tarve vaihtaa pari modulia akkuun tai sis. rak. latauslaite tai lämpöpumppu.... 5 tonnia / jumppa ihan hyvä budjettivaraus. Siis 30 000 € kaikkiaan.

Pakollinen Vertailu. Pari vuotta sitten Suomessa uutena rekisteröityjen polttomoottoriautojen keskihinta oli 30 000.

yhtä hidas muuttaa rahaksi käytetty auto kuin rahasto..

Apina!