1. Historialliset ja kielitaustaiset erot
Itä- ja Etelä-Ukraina ovat perinteisesti olleet enemmän venäjänkielisiä ja taloudellisesti sidoksissa Venäjään, mm. teollisuusalueet ja satamakaupungit.
Länsi-Ukraina puolestaan on enemmän ukrainankielinen ja perinteisesti kallellaan kohti Eurooppaa ja länsimaista kulttuuria.
Tämä kieli- ja kulttuuriero synnytti erilaisia identiteettejä ja poliittisia näkemyksiä.
2. Geopoliittinen jakolinja: länsi vai Venäjä?
Ukraina sijaitsee Venäjän ja Euroopan unionin välissä, ja vuonna 2013 maa oli jakautunut kahden ulkopoliittisen vaikutuspiirin välillä:
Osa halusi läheisempää yhteistyötä EU:n kanssa (mm. vapaakauppa, demokratian vahvistaminen).
Osa piti Venäjän kanssa tiiviimmästä suhteesta (taloudelliset ja poliittiset siteet).
3. Taloudelliset erot
Itäisessä Ukrainassa oli paljon raskasta teollisuutta ja energia-aloja, jotka olivat vahvasti sidoksissa Venäjän markkinoihin.
Lännessä talous oli enemmän maatalous- ja pienyrityspainotteista, ja monet näkivät EU:n kauppasopimuksen mahdollisuutena talouskasvuun.
4. Poliittiset ryhmät ja korruptio
Ukrainassa oli pitkään vallalla korruptio ja epävakaus, mikä heikensi luottamusta valtioon.
Poliittiset puolueet jakautuivat usein myös maantieteellisesti ja kieliryhmien mukaan.
Vuoden 2013 lopun Euromaidan-mielenosoitukset alkoivat, kun presidentti Janukovytš perui EU:n assosiaatiosopimuksen, mikä sytytti lännen kannattajien protestit.
5. Venäjän vaikutus
Venäjä käytti historiallisen yhteyden ja etnisten venäläisten aseman tukemisen narratiivia vaikuttaakseen Ukrainan politiikkaan.
Venäjän mediat ja propaganda vahvistivat jakolinjoja ukrainalaisten keskuudessa.
Itä- ja Etelä-Ukraina ovat perinteisesti olleet enemmän venäjänkielisiä ja taloudellisesti sidoksissa Venäjään, mm. teollisuusalueet ja satamakaupungit.
Länsi-Ukraina puolestaan on enemmän ukrainankielinen ja perinteisesti kallellaan kohti Eurooppaa ja länsimaista kulttuuria.
Tämä kieli- ja kulttuuriero synnytti erilaisia identiteettejä ja poliittisia näkemyksiä.
2. Geopoliittinen jakolinja: länsi vai Venäjä?
Ukraina sijaitsee Venäjän ja Euroopan unionin välissä, ja vuonna 2013 maa oli jakautunut kahden ulkopoliittisen vaikutuspiirin välillä:
Osa halusi läheisempää yhteistyötä EU:n kanssa (mm. vapaakauppa, demokratian vahvistaminen).
Osa piti Venäjän kanssa tiiviimmästä suhteesta (taloudelliset ja poliittiset siteet).
3. Taloudelliset erot
Itäisessä Ukrainassa oli paljon raskasta teollisuutta ja energia-aloja, jotka olivat vahvasti sidoksissa Venäjän markkinoihin.
Lännessä talous oli enemmän maatalous- ja pienyrityspainotteista, ja monet näkivät EU:n kauppasopimuksen mahdollisuutena talouskasvuun.
4. Poliittiset ryhmät ja korruptio
Ukrainassa oli pitkään vallalla korruptio ja epävakaus, mikä heikensi luottamusta valtioon.
Poliittiset puolueet jakautuivat usein myös maantieteellisesti ja kieliryhmien mukaan.
Vuoden 2013 lopun Euromaidan-mielenosoitukset alkoivat, kun presidentti Janukovytš perui EU:n assosiaatiosopimuksen, mikä sytytti lännen kannattajien protestit.
5. Venäjän vaikutus
Venäjä käytti historiallisen yhteyden ja etnisten venäläisten aseman tukemisen narratiivia vaikuttaakseen Ukrainan politiikkaan.
Venäjän mediat ja propaganda vahvistivat jakolinjoja ukrainalaisten keskuudessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaikea tilanne
Kun on osaajat asialla niin joskus onnituu.
Ja Ukrainassa onnistui lopulta yli odotusten.
Länsi oli tehnyt vuosikausia pohjustustyötä kaikissa entisissä Neuvostotasavalloissa ja Itäeuroopan maissa. Yrityksiä vallanvaihtoon muistetaan Gruusiassa, Kazakstanissa, oliko Valko-Venäjälläkin?
Ne saatiin torjuttua muttaUkrainassa tärppäsi. Maahan oli saatu istutettua vihaa ja väkivaltaa venäjänkielisiä kohtaan ja sitä sisäistä ristiriitaa lietsottiin ja korostettiin.
USA oli suoraan osallisena kapinannostatukseen ja CIA-ammattilaiset hoitelivat mellakointia Maidanilla.
Kun lopulta oli saatu kuolonuhreja Odessassa ja verta vuodatettu Kiovassa, ei paluuta ollut. Koko kapina meni täysin kirjan mukaan ja ulkopuolisten nostamana ja ohjaamana.
Syitä voi pohtia hyvinkin syvällisesti mutta aina jostain aihe saadaan vastakkainasettelulle kun halutaan. Yksi ryhmä saa etuoikeuksia, toista sorretaan, siitä se lähtee. Luodaan viholliskuvaa ja hyökkäyksen pelko. Sitä samaa se aina on.
Myös taloudellinen globalismi oli osa tätä pyrkimystä.
Rahalla kansainvälisillä firmoilla rakennettiin kapinaa kansan sekaan. Sitä "vapautta" joka nyt irtisanoo satoja työttömiksi Suomessa.
Putin ajoi oligarkin ulos firmasta jotta työpaikat säilyi kansalaisilla. Sitä sanottiin diktatuuriksi ja taloudellisen vapauden riistoksi kun globalistit poistettiin venäjältä.
Nyt on Suomen "vapaa" kansa suuryritysten orjana ja armoilla.
Myös irstailua yritti tyttöjengi levittää venäjällä mutta päätyi oikeuteen kirkon häpäisystä. Suomessa ne onnistuivat suvakit ja vihervasemmiston "vapaat" levittämään irstailua ja sukupuolettomuutta koko yhteiskuntaan ja kouluihin.
Se kaikki mitä kutsuttiin kehityksen estämiseksi esti todellisuudessa yhteiskunnan rappion ja suurtyöttömyyden.
"USA oli suoraan osallisena kapinannostatukseen ja CIA-ammattilaiset hoitelivat mellakointia Maidanilla."
Laitathan myös todisteesi tälle valheellesi.
Silloin kun Putin Kalsarimyrkyttäjä pääsi valtaan, Venäjällä oli alle kymmenen oligarkkia ja nyt heitä on reilusti yli sata. Onnekkaan sattuman kautta he kaikki ovat Putin Kalsarimyrkyttäjän lähipiiriä.
Sanooko he irti ihmisiä samoista syistä kuin Suomen Yrittäjät ja "hyvinvointi" alueet?
Eivät sano, vaan panevat työskentelemään kartuttamaan oligarkkien varastamaa omaisuutta.
Siis ihan samoin kuin Suomenkin herrat.
Luuletko että nimi "oligarkki" tekee heistä pahempia rikollisia kuin esim nimi "toimitusjohtaja"?
Suursijoittaja? Osakkeenomistaja? Miljardööri?
Kaikki ovat yhtä rikollisia riippumatta maasta jossa toimivat. Mutta venäjän pressa pitää ne kurissa.
Sen sijaan miljardöörit lännessä määrää hallituksia.
Höpsis. Venäjän diktaattori varastaa Venäjän kansallisomaisuutta lähipiirilleen, oligarkeille. Esim. Putin Kalsarimyrkyttäjän hyvä ystävä nuoruudesta, sellonoittaja, hallinnoi miljardiomaisuutta.
Kuulostaa jotenkin tutulta toiminnalta näissä Suomen pikkukunnissa.
Ei tule nyt järkytystä vaikka kuinka toistelet lempisanaasi alushousuista.
https://www.youtube.com/watch?v=93eyhO8VTdg.
https://www.youtube.com/watch?v=L2XNN0Yt6D8
En ole hän.
Ukrainassa on ollut monesti Maidanin kaltaisia torikokouksia, mutta Maidanilla2014 olivat jenkit ahkerasti yllyttämässä kansaa vaaleilla valittua valtaa vastaan.
2012 kielilaki demokratisoi tilannetta, https://yle.fi/a/3-6204966, mutta 2014 jälkeen kielistäkin taistellaan.
Juhani Pihlajamaa
Ukrainassa pohditaan, mikä on vastedes sopiva venäjän kielelle kuuluva asema, sillä onhan se myös nykyisen vihollisen ja hyökkääjän kieli. Noin puolet Ukrainan kansasta käyttää silti vastedeskin kotikielenään venäjää, eikä aio luopua siitä.
Vuoteen 2014 ja Krimin valtaukseen saakka venäjä dominoi hallinnon kielenä Ukrainassa. Kumpikaan maassa puhutuista kielistä ei ollut valtiollekaan ”ongelma”, saati poliittinen kynnyskysymys.
Vuonna 2014 alkanut sota muutti paljon. Myös kielet tulivat osaksi virallista ja epävirallista kamppailua.
Sodan alkamisen jälkeen monet Ukrainan hallitukset ovat tehneet muutoksia ukrainan virallistamiseksi ja venäjän häivyttämiseksi, jopa alasajamiseksi viranomaiskäytöstä.