Missä tampereella on taistelupaikkoja jotka ovat ennen 1918 taisteltu, jos ei ole tampereella on onko missään lähistöllä.
Missäs sitten 1918 taistelupaikkoja tampereella?
Missäs sitten 1918 taistelupaikkoja tampereella?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tietääkseni Tampereella ei ennen vuotta 1918 ollut merkittäviä taisteluja. Lähin paikka on Nokialla, missä taisteltiin nuijasodan aikaan.
1918 kovimmat taistelut olivat Messukylässä ja Kalevankankaalla kuin myös Tammelassa ja rautatien ja Hämeenpuiston valisellä alueella.
Myös Ratinanniemellä tapeltiin lujasti.
Epilässä olivat venäläisten rakentamat puolustuslinjat joita valkoiset Hjalmarsonin johtamat joukot yrittivät valloittaa siinä onnistumatta.
Olisin vain mennyt etsímää metallinilmaisimella metalleja jos olisi ollut joku taistelupaikka ennen 1918 :sta.
Ja sen aikaista militaaritavaraa.
Joitain juoksuhautoja ja muuta kyllä löytyy Tampereen lähistöltä, mutta ne on tulleet myöhemmin, kun talvisodan aikoihin luultiin, että venäläiset pääsevät niinkin pitkälle, kuin Tampereelle.
Tässä muutama linkki:
http://www.vapaussota.com/taistelut/tampere.html
http://www.vapaussota.com/taistelut/kalevankangas.html
Täältä löytyy Tampereen tapahtumat viikko viikolta:
http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918tap.htm
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2002/IMAGES/kallinen2.jpg
Näin rangaistaan röyhkeitä rikollisia, jotka yrittivat pienen (alle 30,000 aseissa) joukon kanssa alistaa juuri itsenäistyeen Suomen Bolsevikkien kauhuvaltion alusmaaksi.
Missä on vallankumouksen kansanjoukot 1918? Ei yhtään missään! Niitä ei ollut! Kansa ei koskaan noussut tukemaan tätä laitonta väkivallantekoa.
Vieläkin työmies ja palkansaaja kärsii hajonneen vasemmiston voimattomuudesta politiikasta.
Tätä asiaa saisi; http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/ hieman enemmän tutkia ja julkistaa kaikille nykyisille punikeille!
Kirjallisen antautumissopimuksen laatimisen jälkeen antautuneet valkoiset koulupojat asettuivat pihamaalle riviin, kun samaan aikaan paikalle saapui uusia punaisten apuvoimia, jotka koostuivat turkulaisista ja tamperelaisista kaartilaisista sekä muutamista venäläisistä.
Suinulassa 31.1.1918 tapahtunut joukkomurha;
Yllättäen punaisten joukosta avattiin tuli antautunutta koulupoikaosastoa kohti.
Silmittömässä tulituksessa kuoli 17 valkoista ja lisäksi 26 haavoittui."
Joten loppupeleissä valkoiset käyttivät vain voittajan oikeutta tuomita rikolliset maanpetturit omien lakiensa mukaan kärsimään tekosistaan.
Ei siinä mitään Haagia tarvita, eikä tarvittu!
Mikään laki ei edellyttänyt aseettomien siviilien surmaamista. "Voittajan oikeus" on juuri se, josta Haagissakin rangaistaan. Valkoisten rikosten määrän suhde punaisiin on 5:1, joten Haagissa pitäisi tuomita viisi kertaa enemmän valkoisia, Mannerheimia myöten.
kurulaiset laitto punikit ojennukseen,itse tiedän varmuudella kolme hautaa .
Tamperetta lähinnä oleva esi-itsenäisyyden ajan taistelupaikka on todellakin Nokian taistelu nuijasodassa (1596). Paikalta löytyy taistelun muistokivi.
Seuraavaksi lähin taitaa olla Kostianvirran taistelu (1713) suuren Pohjan sodan ajalta. Pälkäneellä on vuonna 1906 pystytetty muistomerkki ja paikalle on myös tehty nähtävyydeksi hirsivarustuksen rekonstruktio, mutta maastossa on yhä näkyvissä puolustuskaivantoja taistelun ajalta. Nykyään hiljaa virtaava Kostia oli vuonna 1713 vuolas ja vedenpinta nykyistä ylempänä. Myös Tammerkoskelle tehtiin samaan aikaan varustuksia (jotka eivät ole säilyneet) ja siellä oli reservejä.