Diagnoosin muuttaminen

Anonyymi-ap

Moi!

Osaiskohan joku sanoa miten diagnoosia voisi muuttaa yms? Sain diagnoosin äskettäin ja olen aika varma, ettei se ole oikea. Jos on niin sekin mahdollista toki mutta tutkittuani itse niin en oikein koe sen osuvan itteeni.

107

567

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En osaa sanoa, mutta veikkaisin että suht vaikeaa, kun onhan uutisoitu laajasti, kuinka hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttaa diagnoosit. Karkeasti sanoen, mitä rajumpi diagnoosi, sen enemmän rahaa hyvinvointi alue saa. Joskus luin uutisen, kuinka moni varakkaampi saa skitsoaffektiivisen diagnoosin, köyhien saaman skitsofrenian sijaan ja täysin samoin oirein. Ja köyhäthän ovat julkisen varassa useimmiten.

      • Anonyymi

        En ole koskaan ollut varakas, päinvastoin, rytiköyhänä elin ja käytin päihteitä aikoinaan.
        Minulle laitettiin skitso-affektiivinen diagnoosi. Ja ihan kyllä julkisella puolella.
        Jos väittää jonkun diagnoosin johtuvaksi varallisuudesta, tai jostain muusta " huonompiosaisuudesta ", niin ehkä olisi aika miettiä, onko se vain oman mielen ajattelun tuotosta.


    • Anonyymi

      Onnistuu, mut ei helppoa. En tiedä miten muut tekee mutta mulla oli seuraavanlainen prosessi: Poikaystävän kanssa tilastoitiin oireita/muutoksia 6kk ajan PDF:lle ja google sheettiin. Lääkäri teki koko aikana antipsykootin vähennystä ja me sit seurattiin mitä tapahtuu. Lopulta meillä oli dataa tarpeeksi, jonka perusteella itse diagnoosi vaihto oli muodollisuus. Byrokratia puoli sit kesti sitäkin kauemmin. Yhteensä siis meni jtn 1v meillä. Sain skitsoftrenia diagnoosin tätä kautta muutettua ADHD+C-PTSD.

      Tää ei sit välttämättä oo miten prosessi menee kaikilla. Meillä ehkä meni... Monimutkaisesti mut toisaalta olipahan varman päälle.

      • Anonyymi

        Virallisesti toki saat pyytää toisen lääkärin mielipidett'. Ilmaise, että haluat sen diagnoosin uudelleenarviointia tai päivitystä. Tää vissiin virallinen protokolla.


    • Anonyymi

      Ei onnistu helposti. He löytävät helpostu kyllä syyn kieltäytyä. Itseltäni evättiin diagnoosin uudelleen arviointi koska olin kysellyt puuttuvan potilasasiakirjamerkinnän perään. Minä olin kuormittanut terveydenhuoltoa ja se on merkki siitä etten voi hyvin. Jännästi se potilasasiakirjamerkintä tuli vasta kun IT tuki oli selvittänyt asian.

      • Anonyymi

        Hmm, riippuu varmaan paikasta ja lääkäristä. HYKS oli tossa hyvä


      • Anonyymi

        Valitettavasti ne ei kovin halukkaita ole. Sen pitää olla niille riskitön..


    • Anonyymi

      Saamani diagnoosin kriteerit on muuttuneet 20 vuoden takaisesta mutta en silti pääse diagnoosin uudelleen arviointiin kun psykiatri sanoi ettei kriteerit ovat samat ja toinen sanoo että kriiteristö on muuttunut. Minulla on psykoosisairaus paitsi että on todettu etten ole psykoottinen. Näin jo silloin 20 vuotta sitten.

      • Anonyymi

        Täs ei kuulosta olevan mitään logiikkaa :( Eiks toi jo oo riittävä syy.


      • Anonyymi

        Olisko ainut syy työkyky? Mullahan tuloksena on, et musta tulee työkykyinen ja eläke loppuu ehkä 3v päästä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täs ei kuulosta olevan mitään logiikkaa :( Eiks toi jo oo riittävä syy.

        Ei koska psykiatri sanoi että kriteerit on samat, Ja täytän edelleen nämä kriteerit . Minulla oli diagnoisoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö josta on havainnoit mutta tästä psykoosisairaudesta ei ole havaintoja. Nämä kaksi muuta diagnoosia on poistettu kyllä koska olen niistä olen parantunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko ainut syy työkyky? Mullahan tuloksena on, et musta tulee työkykyinen ja eläke loppuu ehkä 3v päästä

        Mä sain kuulla tänä vuonna että psykiatrin on heittänyt päästä diagnoosin jolla takuuvarmasti pääsee eläkkeelle. Mutta koskaan mulle ei ole selitetty syytä minkä perusteella sain sen


      • Anonyymi

        Mullakin on ollut viimeinen psykoosi yli 20 vuota sitten ja edelleen olen muka psykoosisairas.
        Eipä tuo nyt kovin hyvää " mainosta " ole terveydenhuollon puolella, että taustatiedoissa on tuollainen diagnoosi. Se johtaa monia ammattilaisia harhaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä sain kuulla tänä vuonna että psykiatrin on heittänyt päästä diagnoosin jolla takuuvarmasti pääsee eläkkeelle. Mutta koskaan mulle ei ole selitetty syytä minkä perusteella sain sen

        Jos ne halusi saada sinut eläkkeelle, niin on siihen täytynyt joku diagnoosi laittaa, että menee eläkehakemus läpi eläkelaitoksissa. Eikä hakemus mene läpi ihan kaikilla diagnooseilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ne halusi saada sinut eläkkeelle, niin on siihen täytynyt joku diagnoosi laittaa, että menee eläkehakemus läpi eläkelaitoksissa. Eikä hakemus mene läpi ihan kaikilla diagnooseilla.

        Hämmentävää :O Luulis et jos oot työkykyinen tai palaamassa sellaseks diagnoosi muutettais koska se olis kaikkien etu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei koska psykiatri sanoi että kriteerit on samat, Ja täytän edelleen nämä kriteerit . Minulla oli diagnoisoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö josta on havainnoit mutta tästä psykoosisairaudesta ei ole havaintoja. Nämä kaksi muuta diagnoosia on poistettu kyllä koska olen niistä olen parantunut.

        Kriteerit samat mut samaan aikaan ei. Mut jos oot oireeton niin mitä ihmettä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kriteerit samat mut samaan aikaan ei. Mut jos oot oireeton niin mitä ihmettä

        Jos kokee itsensä työkykyiseksi, ja haluaa mennä töihin, voi työkyvyttömyyseläkkeenkin lopettaa.
        Jos taas ei kykene työelämään, onhan se parempi olla eläkkeellä, kuin että roikkuisi työttömänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mullakin on ollut viimeinen psykoosi yli 20 vuota sitten ja edelleen olen muka psykoosisairas.
        Eipä tuo nyt kovin hyvää " mainosta " ole terveydenhuollon puolella, että taustatiedoissa on tuollainen diagnoosi. Se johtaa monia ammattilaisia harhaan.

        Niin johtaa. Onneks mulla lukee potilaskertumuksissa etten ole psykoottinen. Ikinä ollut edes osastolla. Mä kysyin tänä vuonna että pääsenkö osastolle diagnoosin takia niin en pääse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ne halusi saada sinut eläkkeelle, niin on siihen täytynyt joku diagnoosi laittaa, että menee eläkehakemus läpi eläkelaitoksissa. Eikä hakemus mene läpi ihan kaikilla diagnooseilla.

        Joo kelassa meni heti läpi. ja oli muutenkin suppea lausunto. Tässä on vaan se että työkyvyttämyyseläke sailyis vaikka diagnoosi muuttuis. Tiedän kyllä haasteeni työelämässä. Tällä hetkellä en osais ite antaa diagnooisia kun kaikki oireet on liittynyt huonoon itsetuntoon. Ja jokainen jolla on ollut huono itsetunto niin tietää miten se vaikuttaa ihmiseen. Se että silloin 20 vuotta sitten ei ollut ystäviä niin ei tee musta psykoottista. Mutta kun kriteerinä oli vähäiset ystäväsuhteet niin diagnoosi pärähti. Kukaan ei voi määrätä miten paljon ystäviä sulla pitää olla tai ei saa olla mitään toiveita millasen ihmisen kaa viettää aikaa. Tai kun on ujo ja arka niin pitäis olla supersosiaalinen ja vitsinkertoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hämmentävää :O Luulis et jos oot työkykyinen tai palaamassa sellaseks diagnoosi muutettais koska se olis kaikkien etu?

        Olen fyysisesti työkykyinen ja nyt voisin kokeilla täsmätyöllistymistä. Mutta ikää on sen verran että se ei kannata. Tulot putois roimasti nykyiseen,jos joutuis työttömänä roikkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin johtaa. Onneks mulla lukee potilaskertumuksissa etten ole psykoottinen. Ikinä ollut edes osastolla. Mä kysyin tänä vuonna että pääsenkö osastolle diagnoosin takia niin en pääse.

        Mulla on potilastiedoissa vain diagnoosi, psykoottisuuden olemassaolosta tai olemattomuudesta ei ole mainintaa.
        Diagnoosi saattaa johtaa ammattilaiset juuri siinä mielessä harhaan, kun luulevat sitten, että olisin jotenkin psykoottinen, tms.
        Pelkän diagnoosin takia ei pääse osastohoitoon, oireet siihen vaikuttaa pääseekö/joutuuko hoitoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kriteerit samat mut samaan aikaan ei. Mut jos oot oireeton niin mitä ihmettä

        Näin on. Mulle on vastattu kun olen kysynyt asiaa, niin diagnoosi säilyy vaikka olisi oireeton. Ja koska minulla on unettomuuteen psykoosilääke niin senkin takia diagnoosia ei voi muuttaa. Jos mulla ei olis psykoosilääke unettomuuteen niin en tiedä voisko asiat olla toisin.

        Terveydenhuolto pääsee helpolla kun heidän ei tarvitse alkaa tutkimaan ja selvittää potilaan nykyistä tilannetta. Ennen tämä käytössä oleva psykoosilääke aiheutti päiväväsymystä ja nyt 20 vuoden jälkeen sanotaan sitten tämä minulle,vaikka nyt ei ole yli vuoteen ollut haittavaikutuskia kun annosta pienennettiin. Psykiatri halusi pois tämän lääkkeen ja laittaa tilalle toisen psykoosilääkkeen. Ja sitten vielä mainitsee potilaskertomuskessa etten ole psykoottinen. Eli pitäis syödä psykoosilääkettä vaikka ei ole psykoottinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kokee itsensä työkykyiseksi, ja haluaa mennä töihin, voi työkyvyttömyyseläkkeenkin lopettaa.
        Jos taas ei kykene työelämään, onhan se parempi olla eläkkeellä, kuin että roikkuisi työttömänä.

        Niin mutta onko oikein että kun asioit terveydenhuollossa fyysisen vaivan takia niin lääkäri katsoo että sulla psykoosisairaus. Ja kohtelu voi olla sen mukaista että sä kuvittelet sun fyysiset vaivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on potilastiedoissa vain diagnoosi, psykoottisuuden olemassaolosta tai olemattomuudesta ei ole mainintaa.
        Diagnoosi saattaa johtaa ammattilaiset juuri siinä mielessä harhaan, kun luulevat sitten, että olisin jotenkin psykoottinen, tms.
        Pelkän diagnoosin takia ei pääse osastohoitoon, oireet siihen vaikuttaa pääseekö/joutuuko hoitoon.

        Mulla on lukenut koko tän 20 vuoden ajan aina etten ole psykoottinen. Se on hyvä että se kirjoitetaan koska lääkäreiden pitäis kirjoittaa havainnot psykoottisuudesta. ja kun niitä ei ole niin ne kirjottaa ettei potilas ole psykoottinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on. Mulle on vastattu kun olen kysynyt asiaa, niin diagnoosi säilyy vaikka olisi oireeton. Ja koska minulla on unettomuuteen psykoosilääke niin senkin takia diagnoosia ei voi muuttaa. Jos mulla ei olis psykoosilääke unettomuuteen niin en tiedä voisko asiat olla toisin.

        Terveydenhuolto pääsee helpolla kun heidän ei tarvitse alkaa tutkimaan ja selvittää potilaan nykyistä tilannetta. Ennen tämä käytössä oleva psykoosilääke aiheutti päiväväsymystä ja nyt 20 vuoden jälkeen sanotaan sitten tämä minulle,vaikka nyt ei ole yli vuoteen ollut haittavaikutuskia kun annosta pienennettiin. Psykiatri halusi pois tämän lääkkeen ja laittaa tilalle toisen psykoosilääkkeen. Ja sitten vielä mainitsee potilaskertomuskessa etten ole psykoottinen. Eli pitäis syödä psykoosilääkettä vaikka ei ole psykoottinen.

        Sehän oli annettu sinulle se lääke unettomuuden hoitoon. Niin ainakin kerroit.
        Lääkkeen korvattavuuteenkin taitaa vaikuttaa, mikä on diagnoosina, ja mihin lääkitys on tarkoitettu. Kela ei korvaa, jos ei ole pätevää diagnoosia.
        Nykyään kirjoitetaan aika paljon psykoosilääkkeitä, neuroleptejä, myös uniongelmiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta onko oikein että kun asioit terveydenhuollossa fyysisen vaivan takia niin lääkäri katsoo että sulla psykoosisairaus. Ja kohtelu voi olla sen mukaista että sä kuvittelet sun fyysiset vaivat.

        Tiedän tuon myös omasta kokemuksesta erittäin hyvin. Se ei todellakaan ole oikein, ettei uskota, kun kertoo fyysisistä vaivoista, ja väitetään vain kuvitteluksi, kun on psyykkinen sairaus taustalla.
        Itseäni käskettiin vuosia sitten vain menemään psykiatrin juttusille, kun oli somaattista ongelmaa. Ongelma poistui vasta leikkaussalissa, sitä ei olisi psykiatri pystynyt hoitamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän oli annettu sinulle se lääke unettomuuden hoitoon. Niin ainakin kerroit.
        Lääkkeen korvattavuuteenkin taitaa vaikuttaa, mikä on diagnoosina, ja mihin lääkitys on tarkoitettu. Kela ei korvaa, jos ei ole pätevää diagnoosia.
        Nykyään kirjoitetaan aika paljon psykoosilääkkeitä, neuroleptejä, myös uniongelmiin.

        Ensin se oli unettomuuden hoitoon ja sitten se masennuksen hoitoon. Nyt viimesin käyttötarkoitus oli masennuksen hoitoon vaikka olin jo parantunut siitä ja se oli poistettu diagnooseista. Eli käytän siis unilääkettä masennuksen estoon. Ja ne masennuksen syyt on poistuneet elämästä 15 vuotta sitten .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän tuon myös omasta kokemuksesta erittäin hyvin. Se ei todellakaan ole oikein, ettei uskota, kun kertoo fyysisistä vaivoista, ja väitetään vain kuvitteluksi, kun on psyykkinen sairaus taustalla.
        Itseäni käskettiin vuosia sitten vain menemään psykiatrin juttusille, kun oli somaattista ongelmaa. Ongelma poistui vasta leikkaussalissa, sitä ei olisi psykiatri pystynyt hoitamaan.

        Mun piti tänään soittaa terveyskeskukseen ja sanoottiin että vaivani vaatii leikkaushoidon. Kerrankin ei epäilty että kuvittelin ulkosesti näkyvän vaivan.No katotaan huomenna näinkö vaiva leikataan kun puhelimessa jo sanottiin että vaatii leikkauksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän oli annettu sinulle se lääke unettomuuden hoitoon. Niin ainakin kerroit.
        Lääkkeen korvattavuuteenkin taitaa vaikuttaa, mikä on diagnoosina, ja mihin lääkitys on tarkoitettu. Kela ei korvaa, jos ei ole pätevää diagnoosia.
        Nykyään kirjoitetaan aika paljon psykoosilääkkeitä, neuroleptejä, myös uniongelmiin.

        esim mirtazapin kuuluu tähän samaan lääkekorvausluokkaan. Mirtazapinilla hoidetaan unettomuutta mutta esim ketipinor ja peratsin on ensisijaisesti psykoosi -ja skitsofernialääkkeitä kuin unettomuuden hoitoon vaikka ketipinorilla hoidetaan myös unettomuutta. Mutta mulla oli kaksi psykoosilääkettä unettomuuteen isolla annoksilla molempia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        esim mirtazapin kuuluu tähän samaan lääkekorvausluokkaan. Mirtazapinilla hoidetaan unettomuutta mutta esim ketipinor ja peratsin on ensisijaisesti psykoosi -ja skitsofernialääkkeitä kuin unettomuuden hoitoon vaikka ketipinorilla hoidetaan myös unettomuutta. Mutta mulla oli kaksi psykoosilääkettä unettomuuteen isolla annoksilla molempia.

        Tää on tosi hämmentävää lukea. Mulla vissiin oli joko tosi hyvä lääkäri tai sit mä olin liian outo olemaan skitsofteniapotilas enää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen fyysisesti työkykyinen ja nyt voisin kokeilla täsmätyöllistymistä. Mutta ikää on sen verran että se ei kannata. Tulot putois roimasti nykyiseen,jos joutuis työttömänä roikkuu.

        Aivan. Ja työmarkkinat perseestä eikä töitä oo enää oikein. EIkä varmaan oikein palveluitakaan miten toi toteutuis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensin se oli unettomuuden hoitoon ja sitten se masennuksen hoitoon. Nyt viimesin käyttötarkoitus oli masennuksen hoitoon vaikka olin jo parantunut siitä ja se oli poistettu diagnooseista. Eli käytän siis unilääkettä masennuksen estoon. Ja ne masennuksen syyt on poistuneet elämästä 15 vuotta sitten .

        Jos sulla ei ole oireita, eikä psyykkisiä vaivoja enää, niin miksi käytät sitä lääkettä ?
        Tuskin niitä ilman tarvetta pitää käyttää, jos ilmankin pärjää ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun piti tänään soittaa terveyskeskukseen ja sanoottiin että vaivani vaatii leikkaushoidon. Kerrankin ei epäilty että kuvittelin ulkosesti näkyvän vaivan.No katotaan huomenna näinkö vaiva leikataan kun puhelimessa jo sanottiin että vaatii leikkauksen.

        Jos ongelma, vaiva on näkyvä, niin ei silloin kukaan voi väittää, että se olisi vain potilaan omaa kuvittelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sulla ei ole oireita, eikä psyykkisiä vaivoja enää, niin miksi käytät sitä lääkettä ?
        Tuskin niitä ilman tarvetta pitää käyttää, jos ilmankin pärjää ?

        Mua kiinnostaa kyll tietää mikä tää diagnoosi on mikä.. on tällanen mis kaverien määrä vaikuttaa? Hitto mullakin oli osastolta pääsyn jälkeen tovin aikaa melkeen 0!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää on tosi hämmentävää lukea. Mulla vissiin oli joko tosi hyvä lääkäri tai sit mä olin liian outo olemaan skitsofteniapotilas enää

        Mutta näin on mun kohdalla. Kun psykiatrin ois vaikea läytää diagnoosi mikä sopis kun puhutaan haasteista ja vaikeuksista työelämässä ja psykiatrilla menis aikaa kun se etsis sopivaa diagnoosia joka sopii esim oppisvaikeuksiin ja henkilön kykyyn oppia ja omaksua uusia asioita ja säilyttää tieto muistissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Ja työmarkkinat perseestä eikä töitä oo enää oikein. EIkä varmaan oikein palveluitakaan miten toi toteutuis

        Mä olen siinä iässä että mä tulojen takia pidän eläkkeeni. Kuhan se diagnoosi ei tule vaikuttaa miten sua kohdellaan terveydenhuollossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sulla ei ole oireita, eikä psyykkisiä vaivoja enää, niin miksi käytät sitä lääkettä ?
        Tuskin niitä ilman tarvetta pitää käyttää, jos ilmankin pärjää ?

        Koska mä olen käyttänyt unettomuuteen lääkkeitä 25 vuotta. Olen joskus ollut ottamatta unilääkettä mutta mulle ei tule uni koska mun aivot on tottuneet siihen lääkkeeseen. Mä haluisin unitutkimukseen mutta se on liian kallista. Mutta vastaus on että uni ei tule ilman lääkettä. Mulle tulee väsymys illalla mutta se riitä siihen että sä nukahtaisit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ongelma, vaiva on näkyvä, niin ei silloin kukaan voi väittää, että se olisi vain potilaan omaa kuvittelua.

        No joo. Mutta esim rintasyövässä sitä pattia ei näe ulospäin ja silloin lääkäri voi ajatella että mä kuvittelen tuntevani kyhmyn tai patin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mua kiinnostaa kyll tietää mikä tää diagnoosi on mikä.. on tällanen mis kaverien määrä vaikuttaa? Hitto mullakin oli osastolta pääsyn jälkeen tovin aikaa melkeen 0!

        psykoosipiirteinen persoonallisuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen fyysisesti työkykyinen ja nyt voisin kokeilla täsmätyöllistymistä. Mutta ikää on sen verran että se ei kannata. Tulot putois roimasti nykyiseen,jos joutuis työttömänä roikkuu.

        Työntekoa voi kokeilla myös turvallisesti eläkkeeltä käsin, siinä on vain ansaintaraja, mikä ei nyt ihan ensimmäisenä mene rikki, jos kokeilet osa-aiaisena muutaman päivän viikosta.


        https://www.kela.fi/kuntoutustuki-ja-tyokyvyttomyyselake#tyonteko-ja-opiskelu-kuntoutustuella-ja-tyokyvyttomyyselakkeella


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mua kiinnostaa kyll tietää mikä tää diagnoosi on mikä.. on tällanen mis kaverien määrä vaikuttaa? Hitto mullakin oli osastolta pääsyn jälkeen tovin aikaa melkeen 0!

        Kaverien määrä ei vaikuta minkään diagnoosin tekoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen siinä iässä että mä tulojen takia pidän eläkkeeni. Kuhan se diagnoosi ei tule vaikuttaa miten sua kohdellaan terveydenhuollossa.

        Ikävä sanoa, mutta kyllä psykiatrinen diagnoosi ajoittain hankaloittaa somaattisen puolen terveydenhuollossa asiointia. Kohtelu voi olla joskus huonompaa, kuin ilman diagnoosia olisi.
        En siis väitä, että aina olisi niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Mutta esim rintasyövässä sitä pattia ei näe ulospäin ja silloin lääkäri voi ajatella että mä kuvittelen tuntevani kyhmyn tai patin

        Lääkäri kyllä kokeilee itsekin potilaan rintaa, jos potilas valittaa jotain pattia tai kyhmyä rinnassa. Ei se sano sitä kuvitteluksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työntekoa voi kokeilla myös turvallisesti eläkkeeltä käsin, siinä on vain ansaintaraja, mikä ei nyt ihan ensimmäisenä mene rikki, jos kokeilet osa-aiaisena muutaman päivän viikosta.


        https://www.kela.fi/kuntoutustuki-ja-tyokyvyttomyyselake#tyonteko-ja-opiskelu-kuntoutustuella-ja-tyokyvyttomyyselakkeella

        Olen tiennyt tuon jo 15 vuotta , se vaan että mun pitäis ottaa selvää kuka järjestää ns täsmätyötä ja mulla on vaihdevuodet just alkaneet. Tällä hetkellä yritän selvitä kuumista aalloista joita ei voi ennustaa. Vaikka psykoosipiirteiseen persoonallisuuteen kuuluu selvännäkö, mutta mulla se selvännäkö ei toimi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaverien määrä ei vaikuta minkään diagnoosin tekoon.

        Mulla vaikutti ja se on asia joka on otettu puheeksi lääkärinlausunnoissa. Ja psykiatria on kiinnostanut aina kovasti mitä mun ystävät tekee ja harrastaa ja mitä minä teen heidän kanssa ja pitää kertoa yksityiskohtaisesti kaikki tekemiset ja puhumiset mitä tapahtuu ystävien kanssa. Viimeksi keväällä hoitaja kysyi mistä minä juttelen ystävien kanssa, Minusta ystävien henkilökohtaiset asiat ei kuulu hoitajalle tai lääkärille. vai kuuluuko? Täytyykö oikeesti kertoa suunnilleen jos käydään ulkona syömässä että mitä syödään ja sitä rataa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävä sanoa, mutta kyllä psykiatrinen diagnoosi ajoittain hankaloittaa somaattisen puolen terveydenhuollossa asiointia. Kohtelu voi olla joskus huonompaa, kuin ilman diagnoosia olisi.
        En siis väitä, että aina olisi niin.

        Niimpä. Kun ne lääkärit ei lue potilaskertomuksia vaan ne tuijottaa vaan sitä diagnoosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkäri kyllä kokeilee itsekin potilaan rintaa, jos potilas valittaa jotain pattia tai kyhmyä rinnassa. Ei se sano sitä kuvitteluksi.

        Niin jos sä saat sen lääkärinajan . Se pitää saada ensin. Mulla oli viime vuonna tilanne kun halusin lääkärinajan koskien lääkitystä niin mulle sanottiin ettei lääkeasiat kuulu lääkärille ja mä en saanut sitä kautta lääkärinaikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        psykoosipiirteinen persoonallisuus

        Mielenkiintoista. Toi ei tosiaan pitäs ees olla "psykoosi"sairaus siinä mielessä kuin esim. Skitsofrenia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaverien määrä ei vaikuta minkään diagnoosin tekoon.

        Selvästi vaikuttanut. 20v sit voinu olla eri kriteerit


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tiennyt tuon jo 15 vuotta , se vaan että mun pitäis ottaa selvää kuka järjestää ns täsmätyötä ja mulla on vaihdevuodet just alkaneet. Tällä hetkellä yritän selvitä kuumista aalloista joita ei voi ennustaa. Vaikka psykoosipiirteiseen persoonallisuuteen kuuluu selvännäkö, mutta mulla se selvännäkö ei toimi.

        Aikalailla heikossa on ne jutut tällä hetkellä. Pääset helpommalla toistaseks ettet oo töissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niimpä. Kun ne lääkärit ei lue potilaskertomuksia vaan ne tuijottaa vaan sitä diagnoosia.

        Jep. Nykyään jos poikaystävän kanssa mahdollista niin meen sen kanssa. Jostain syystä mun vanha diagnoosi kummittelee edelleen lääkärien kanssa. Ja joudun lääkärissä käymään kun teloin jalkani kesällä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvästi vaikuttanut. 20v sit voinu olla eri kriteerit

        Niinhän mä sanoin että mä sain äskettäin tietää että kriteerit on muuttuneet mitä ne oli 20 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten sanottiin että kriteerit täyttyy koska minulla ei ole edelleenkään niitä ystäviä ja minulla on sosiaalista vetäytymistä. Olen tuntenut mun ystävät kohta 20 vuotta ja olen tutustustunut uusiin ihmisiin mutta tämä ei riitä terveydenhuollolle. Ei vaan riitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän mä sanoin että mä sain äskettäin tietää että kriteerit on muuttuneet mitä ne oli 20 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten sanottiin että kriteerit täyttyy koska minulla ei ole edelleenkään niitä ystäviä ja minulla on sosiaalista vetäytymistä. Olen tuntenut mun ystävät kohta 20 vuotta ja olen tutustustunut uusiin ihmisiin mutta tämä ei riitä terveydenhuollolle. Ei vaan riitä.

        Mä en oikeesti ymmärrä tota logiikkaa. Siis oikeesti, nykyaikana ees helppoa saada kavereita samalla lailla. Ja jotkut tykkää olla yksin. Ja entäs jos oot netissä suosittu mut tosielämässä et? Ootko sosiaalisesti vetäytyny sillon? Tuntuu ettei noi ees huomioi teknologiaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikalailla heikossa on ne jutut tällä hetkellä. Pääset helpommalla toistaseks ettet oo töissä.

        Mitä on lukenut niin aika moni 50 vuotias kokee ikärasismia ja he eivät kelpaa kelleekkään työntekijäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en oikeesti ymmärrä tota logiikkaa. Siis oikeesti, nykyaikana ees helppoa saada kavereita samalla lailla. Ja jotkut tykkää olla yksin. Ja entäs jos oot netissä suosittu mut tosielämässä et? Ootko sosiaalisesti vetäytyny sillon? Tuntuu ettei noi ees huomioi teknologiaa

        Niin kysy sitä psykiatreilta. Ne on mun kohdalla tarraneet sosiaalisiin suhteisiin ja ystävien määrään. Mä olisin kertonut psykiatrille mun sosiaalisista suhteista tänä päivänä mutta kun kiinnostus on nolla ja päätös päästä diagnoosin uudelleen arviointiin on tehty jo etukäteen. ja vedotaan siihen elämäntilanteeseen mikä oli esim pari vuotta sitten. Eli mitä hittoa. Kun oma tilanne on muuttunut siitä niin sitten tilanne arvioidaan sen mukaan mitä menneisyydessä on ollut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kysy sitä psykiatreilta. Ne on mun kohdalla tarraneet sosiaalisiin suhteisiin ja ystävien määrään. Mä olisin kertonut psykiatrille mun sosiaalisista suhteista tänä päivänä mutta kun kiinnostus on nolla ja päätös päästä diagnoosin uudelleen arviointiin on tehty jo etukäteen. ja vedotaan siihen elämäntilanteeseen mikä oli esim pari vuotta sitten. Eli mitä hittoa. Kun oma tilanne on muuttunut siitä niin sitten tilanne arvioidaan sen mukaan mitä menneisyydessä on ollut.

        Kuulostaa sille et ne ettii vaan tekosyitä välttää uudelleen arviointia. Saattaa olla, et muuten kirkkaasti saisit sen tehtyä mut ne ei halua paperitöitä. Eihän ne saa etukäteen päättää tota.

        Tolla logiikalla mullakin olis vanha. Hitto mikä systeemi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa sille et ne ettii vaan tekosyitä välttää uudelleen arviointia. Saattaa olla, et muuten kirkkaasti saisit sen tehtyä mut ne ei halua paperitöitä. Eihän ne saa etukäteen päättää tota.

        Tolla logiikalla mullakin olis vanha. Hitto mikä systeemi

        Sitähän se on. Psykiatri halusi että ketipinor poistetaan koska se on aiheuttanut minulle päiväväsymystä aikoinaan. Sen jälkeen kun sitä vähennettiin ei ole tullut haittavaikutuksia. Mä olin sen käynnin aikana ihan shokissa sen psykiatrin puheista. Hoitajan ja psykiatrin mielestä mä voin nykyään liian hyvin jonka takia mun pitäis syödä psykoosilääkettä. Eli kun ihminen voi hyvin ja nauttii elämästä ja kerrankin saanut itsetunnon niin sitten pitäis syödä lääkettä jotta ei voi liian hyvin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän se on. Psykiatri halusi että ketipinor poistetaan koska se on aiheuttanut minulle päiväväsymystä aikoinaan. Sen jälkeen kun sitä vähennettiin ei ole tullut haittavaikutuksia. Mä olin sen käynnin aikana ihan shokissa sen psykiatrin puheista. Hoitajan ja psykiatrin mielestä mä voin nykyään liian hyvin jonka takia mun pitäis syödä psykoosilääkettä. Eli kun ihminen voi hyvin ja nauttii elämästä ja kerrankin saanut itsetunnon niin sitten pitäis syödä lääkettä jotta ei voi liian hyvin

        ööhh? Jos sä voit hyvin nii mite hitos sä tarttet lääkettä? Hitto mitä ihmettä. Mäkin voin paremmin ku 10v, samalla logiikalla munki pitäs palatya Leponexia syömää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoista. Toi ei tosiaan pitäs ees olla "psykoosi"sairaus siinä mielessä kuin esim. Skitsofrenia

        Ei niin mutta suurin osa niistä kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen. Joukossa on tämä läheisten ystävien vähyys ja sosiaalinen vetäytyminen. Jota omalla kohdalla enää ei ole. Mä sain tietää että mun kohdalla on skitrofreniakin testattu ja oli vaan mainittu ettei mitään siihen viittavaa ei ole löydetty. Tai jotenkin tohon suuntaan oli sanottu. Mä en edes tiennyt että ne tutkinut että voisko mulla olla skitsofrenia. Ja tutki senkin sen saman kyselylomakkeen vastauksista jolla tämä psykoosipiirteinen persoonallisuus diagnosoitiin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei niin mutta suurin osa niistä kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen. Joukossa on tämä läheisten ystävien vähyys ja sosiaalinen vetäytyminen. Jota omalla kohdalla enää ei ole. Mä sain tietää että mun kohdalla on skitrofreniakin testattu ja oli vaan mainittu ettei mitään siihen viittavaa ei ole löydetty. Tai jotenkin tohon suuntaan oli sanottu. Mä en edes tiennyt että ne tutkinut että voisko mulla olla skitsofrenia. Ja tutki senkin sen saman kyselylomakkeen vastauksista jolla tämä psykoosipiirteinen persoonallisuus diagnosoitiin

        Kuulostaa taas erittäi pätevälle tää meno SUomessa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa taas erittäi pätevälle tää meno SUomessa...

        Suomessa sit näköjään helppo vaihtaa diagnoosi tai sit ihan mahotonta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei niin mutta suurin osa niistä kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen. Joukossa on tämä läheisten ystävien vähyys ja sosiaalinen vetäytyminen. Jota omalla kohdalla enää ei ole. Mä sain tietää että mun kohdalla on skitrofreniakin testattu ja oli vaan mainittu ettei mitään siihen viittavaa ei ole löydetty. Tai jotenkin tohon suuntaan oli sanottu. Mä en edes tiennyt että ne tutkinut että voisko mulla olla skitsofrenia. Ja tutki senkin sen saman kyselylomakkeen vastauksista jolla tämä psykoosipiirteinen persoonallisuus diagnosoitiin

        Eikös toi oo jo jonkun valituksen arvonen asia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ööhh? Jos sä voit hyvin nii mite hitos sä tarttet lääkettä? Hitto mitä ihmettä. Mäkin voin paremmin ku 10v, samalla logiikalla munki pitäs palatya Leponexia syömää

        Kuten sanoin mulla on ollut unettomuutta ja univaikeuksia 25 vuotta josta 20 vuotta olen syönyt ketipinoria .Mä en haluis syödä lääkettä jotta mulle tulee uni. Mun pitäis perehtyä seuraavaksi miten lääkkeet vaikuttaa aivoihin ja unen saantiin ja nukkumiseen. Mutta nyt nukkuu koska huomenna päivystykseen paiseen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa taas erittäi pätevälle tää meno SUomessa...

        Kyllä. He eivät osaa perustella mulle antamaansa diagnoosia koska he eivät löydä kriteerejä vastaavia oireita. ja heidän ei tarvitse perustella diagnoosia minulle vaikka potilaan oikeuksissa sanotaan että diagnoosi pitää perustella potilaalle niin että potilas ymmärtää. Mutta kun minulle ei perusteltu ollenkaan muuten kuin että minulla ei ole ystäviä ja sosiaalista elämää vaikka minulla on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös toi oo jo jonkun valituksen arvonen asia?

        Mä olen tehnyt ja vetoavat sen diagnoosin antaneen psykiatrin kirjauksiin, jossa sanotaan että minulla ei ole ystäviä ja minulla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kun vähän aikaa sitten tein taas muistutuksen niin he terveydenhuollossa edelleen sitä mieltä,että mulla ei ole sosiaalista elämää ja mulla on sosiaalista vetäytymitsä. Pitääkö jokaisen ihminen olla joku joukon naurattaja ja tarinan kertoja jotta sua ei luokitella sairaaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen tehnyt ja vetoavat sen diagnoosin antaneen psykiatrin kirjauksiin, jossa sanotaan että minulla ei ole ystäviä ja minulla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kun vähän aikaa sitten tein taas muistutuksen niin he terveydenhuollossa edelleen sitä mieltä,että mulla ei ole sosiaalista elämää ja mulla on sosiaalista vetäytymitsä. Pitääkö jokaisen ihminen olla joku joukon naurattaja ja tarinan kertoja jotta sua ei luokitella sairaaksi.

        Käsittämätöntä touhua


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen tehnyt ja vetoavat sen diagnoosin antaneen psykiatrin kirjauksiin, jossa sanotaan että minulla ei ole ystäviä ja minulla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kun vähän aikaa sitten tein taas muistutuksen niin he terveydenhuollossa edelleen sitä mieltä,että mulla ei ole sosiaalista elämää ja mulla on sosiaalista vetäytymitsä. Pitääkö jokaisen ihminen olla joku joukon naurattaja ja tarinan kertoja jotta sua ei luokitella sairaaksi.

        Miten ne muka todistaa ettei sulla oo sosiaalista elämää? Entä jos sulla oliskin sosiaalinen elämä netissä? Huomaa et noi elää menneisyydessä. Mullakin on hiton monta kaveria somen kautta mut tosielämässä vaan muutama +koulu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten ne muka todistaa ettei sulla oo sosiaalista elämää? Entä jos sulla oliskin sosiaalinen elämä netissä? Huomaa et noi elää menneisyydessä. Mullakin on hiton monta kaveria somen kautta mut tosielämässä vaan muutama koulu

        Ne todistaa sillä kirjauksella joka on tehty 20 vuotta sitten. Mulla on kaksi pitkäaikaista ystävää jotka mä olen saanut sen jälkeen kun se diagnoosi on annettu ja mä olen saanut uusia kavereita. mutta sillä ei ole merkitystä. Ei kiinnostanut yhtään kun vedotaan menneisyyteen. Käskevät elää nykyhetkessä mutta itse elävät menneisyydessä. Aika ristiriitaista. Ihmisen elämäntilanteet ei voi muuttua ja sen ajan tapahtumat eivät saaneet vaikuttaa mielialaan. Esim mä sain kokea kahden läheisen parantumattomat sairaudet ja mä en sais tuntea mitään, ilman että mut luokitellaan sairaaksi koska mä koen inhimillisiä tunteita. Ihminen ei saa tuntea kun läheinen sairastuu.Terveydenhuollossa voi kokea näin kylmää kohtelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoista. Toi ei tosiaan pitäs ees olla "psykoosi"sairaus siinä mielessä kuin esim. Skitsofrenia

        Se kuuluukin persoonallisuushäiriöihin, ei psykoosisairauksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä on lukenut niin aika moni 50 vuotias kokee ikärasismia ja he eivät kelpaa kelleekkään työntekijäksi.

        Ei tarvitse mistään edes lukea yli 50 vuotiaiden vaikeasta työllistymisestä, kun tuntee henkilökohtaisesti sen ikäisiä, näkee kyllä kuinka vaikeaa heillä voi olla työmarkkinoilla, työnhaussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kysy sitä psykiatreilta. Ne on mun kohdalla tarraneet sosiaalisiin suhteisiin ja ystävien määrään. Mä olisin kertonut psykiatrille mun sosiaalisista suhteista tänä päivänä mutta kun kiinnostus on nolla ja päätös päästä diagnoosin uudelleen arviointiin on tehty jo etukäteen. ja vedotaan siihen elämäntilanteeseen mikä oli esim pari vuotta sitten. Eli mitä hittoa. Kun oma tilanne on muuttunut siitä niin sitten tilanne arvioidaan sen mukaan mitä menneisyydessä on ollut.

        Se on helppoa vedota vanhaan tilanteeseen, etenkin siitä syystä, kun psykiatrit vaihtuu yleensä joka käynnille, eikä tuntemattomalla psykiatrilla ole mitään muuta tietoa potilaan tilanteesta kuin ne vanhat tiedot. Ei ne tiedä ihmisen juuri sen hetkisestä elämäntilanteesta mitään.
        Ja ne tilanteet, sekä ihminenkin kyllä muuttuu ajan kuluessa, vuosien myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän se on. Psykiatri halusi että ketipinor poistetaan koska se on aiheuttanut minulle päiväväsymystä aikoinaan. Sen jälkeen kun sitä vähennettiin ei ole tullut haittavaikutuksia. Mä olin sen käynnin aikana ihan shokissa sen psykiatrin puheista. Hoitajan ja psykiatrin mielestä mä voin nykyään liian hyvin jonka takia mun pitäis syödä psykoosilääkettä. Eli kun ihminen voi hyvin ja nauttii elämästä ja kerrankin saanut itsetunnon niin sitten pitäis syödä lääkettä jotta ei voi liian hyvin

        Oletko ajatellut, että se voi olla sen lääkkeen ansiota, että voit nyt hyvin ?
        Voisitko hyvin enää, jos lääkitys lopetettaisiin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se kuuluukin persoonallisuushäiriöihin, ei psykoosisairauksiin.

        Mutta kuitenkin suurin osa kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen esim harhat, maagiset ajatukset,selvännäkö.telepatia , vainoaminen ja henkilö uskoo että häntä tarkkaillaan kotona kameroiden välityksellä.ja sitten on joukossa tämä vähäisten ystävien puute. Jos psykoosipiirteinen persoonallisuus ei liity mitenkään psykoosiin niin pitääkö lääkärin ja hoitajien erikseen mainita ettei potilas ole psykoottinen. Miksi tätä psykoosin puutetta korostetaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei niin mutta suurin osa niistä kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen. Joukossa on tämä läheisten ystävien vähyys ja sosiaalinen vetäytyminen. Jota omalla kohdalla enää ei ole. Mä sain tietää että mun kohdalla on skitrofreniakin testattu ja oli vaan mainittu ettei mitään siihen viittavaa ei ole löydetty. Tai jotenkin tohon suuntaan oli sanottu. Mä en edes tiennyt että ne tutkinut että voisko mulla olla skitsofrenia. Ja tutki senkin sen saman kyselylomakkeen vastauksista jolla tämä psykoosipiirteinen persoonallisuus diagnosoitiin

        Jos diagnoosi liittyy todellisuuden tajun menettämiseen, niin ei siihen liity millään tavalla se, onko niitä kavereita paljon vai vähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä. He eivät osaa perustella mulle antamaansa diagnoosia koska he eivät löydä kriteerejä vastaavia oireita. ja heidän ei tarvitse perustella diagnoosia minulle vaikka potilaan oikeuksissa sanotaan että diagnoosi pitää perustella potilaalle niin että potilas ymmärtää. Mutta kun minulle ei perusteltu ollenkaan muuten kuin että minulla ei ole ystäviä ja sosiaalista elämää vaikka minulla on.

        Ei oireita etsitä diagnoosin perusteella, vaan oireiden perusteella etsitään diagnoosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen tehnyt ja vetoavat sen diagnoosin antaneen psykiatrin kirjauksiin, jossa sanotaan että minulla ei ole ystäviä ja minulla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Kun vähän aikaa sitten tein taas muistutuksen niin he terveydenhuollossa edelleen sitä mieltä,että mulla ei ole sosiaalista elämää ja mulla on sosiaalista vetäytymitsä. Pitääkö jokaisen ihminen olla joku joukon naurattaja ja tarinan kertoja jotta sua ei luokitella sairaaksi.

        Sosiaalisten tilanteiden vaikeus, sekä vetäytyminen, riittävät arvioon ihmisen psyykkisestä voinnista.
        Toki ihmisellä on lupa olla myös introvertti, jos niin on ollakseen. Ei kukaan käske olemaan porukan naurattaja tai tarinan kertoja. Ei sen takia väitetä ketään sairaaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos diagnoosi liittyy todellisuuden tajun menettämiseen, niin ei siihen liity millään tavalla se, onko niitä kavereita paljon vai vähän.

        Niimpä. ja tätä mä en käsitä. että miksi tollanen on yleensä kriteerinä tossa diagnoosissa, Se on eri asia jos linnoittaudut kotiin neljän seinän sisälle kuin että sulla muutama hyvä ystävä. Mutta kun se ei riitä. Missään ei ole sanottu kuinka paljon ihmisellä pitäis olla ystäviä. Se että mä käyn ylipäänsä ulkona katotaan että mä vetäydyn kotiin neljän seinän sisälle. Emmä niin tehnyt silloin kun mulla ei ollut ystäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten ne muka todistaa ettei sulla oo sosiaalista elämää? Entä jos sulla oliskin sosiaalinen elämä netissä? Huomaa et noi elää menneisyydessä. Mullakin on hiton monta kaveria somen kautta mut tosielämässä vaan muutama koulu

        Kun puhutaan sosiaalisesta elämästä, pääsääntöisesti se tarkoittaa ihmisten näkemistä ihan kasvokkain.
        Onko netti jotain sosiaalista elämää ? Ok, ehkä tavallaan on. Mutta se, ettei näe muita ihmisiä, ei liiku muiden ihmisten parissa, voi saada herkästi aikaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa, että pelottaa ja jännittää nähdä ihmisiä " livenä ".
        Jokainen toki saa ajatella sosiaalisen elämän ihan millaiseksi itse haluaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei oireita etsitä diagnoosin perusteella, vaan oireiden perusteella etsitään diagnoosia.

        Mutta kun huonolle itsetunnolle ei ole omaa diagnoosia. Sitten katsotaan mitä oireita huono itsetunto aiheuttaa ja sitä kautta mennään sitten noin pitkälle. Ja nyt kun mä olen saanut itsetuntoa niin mä keksis itekään diagnoosia. ja kun on oppimisvaikeuksia niin sillekään ei löytyne mt-diagnoosia. Koska silloin kun mä valmistuin niin ei tunnettu ns. täsmätyölistämistä. Oli vaan täysin terveille osoitettuja työpaikkoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sosiaalisten tilanteiden vaikeus, sekä vetäytyminen, riittävät arvioon ihmisen psyykkisestä voinnista.
        Toki ihmisellä on lupa olla myös introvertti, jos niin on ollakseen. Ei kukaan käske olemaan porukan naurattaja tai tarinan kertoja. Ei sen takia väitetä ketään sairaaksi.

        Niin onhan se sosiaalista vetäytymistä kun käy ystävien kaa kahvilla .ulkona syömässä, ulkoilemassa yms. ja kun tutustuu ja näkee uusia ihmisiä niin sekin on sosiaalista vetäytymistä terveydenhuollon mielestä. Onko terveydenhuollolla joku lista mitä kaikkien ihmisten pitää tehdä ettei heitä luokitella sairaiksi. Kysynpähän vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun puhutaan sosiaalisesta elämästä, pääsääntöisesti se tarkoittaa ihmisten näkemistä ihan kasvokkain.
        Onko netti jotain sosiaalista elämää ? Ok, ehkä tavallaan on. Mutta se, ettei näe muita ihmisiä, ei liiku muiden ihmisten parissa, voi saada herkästi aikaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa, että pelottaa ja jännittää nähdä ihmisiä " livenä ".
        Jokainen toki saa ajatella sosiaalisen elämän ihan millaiseksi itse haluaa.

        Kerroin tuolla että itse käyn ystävien kaa kahvilla ja julkisilla paikoilla vietetään aikaa. Jos kahvila tai ravintola ei riitä terveydenhuollolle niin kertokoot sitten paikkoja jotka hyväksyvät ihmisten tapaamispaikoiksi. Kyllä mä voi leffaankin mennä ja olenkin käynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kuitenkin suurin osa kriteereistä liittyy todellisuuden tajun menettämiseen esim harhat, maagiset ajatukset,selvännäkö.telepatia , vainoaminen ja henkilö uskoo että häntä tarkkaillaan kotona kameroiden välityksellä.ja sitten on joukossa tämä vähäisten ystävien puute. Jos psykoosipiirteinen persoonallisuus ei liity mitenkään psykoosiin niin pitääkö lääkärin ja hoitajien erikseen mainita ettei potilas ole psykoottinen. Miksi tätä psykoosin puutetta korostetaan?

        Mutta sehän on vain ja ainoastaan hyvä asia, ettet ole psykoottinen.
        Ja niitä tietoja lukevat muutkin, kuin vain se yksi psykiatri tai yksi hoitaja, niin onhan hyvä, että ne muutkin saavat tiedon, ettet ole psykoottinen.
        Ei se ole korostusta, se on hyvä asia, että mainitaan, ettei ole psykoosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun puhutaan sosiaalisesta elämästä, pääsääntöisesti se tarkoittaa ihmisten näkemistä ihan kasvokkain.
        Onko netti jotain sosiaalista elämää ? Ok, ehkä tavallaan on. Mutta se, ettei näe muita ihmisiä, ei liiku muiden ihmisten parissa, voi saada herkästi aikaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa, että pelottaa ja jännittää nähdä ihmisiä " livenä ".
        Jokainen toki saa ajatella sosiaalisen elämän ihan millaiseksi itse haluaa.

        Nykyään on. Etenkin jos oot monikansallinen. Mulla on varmaan 90% kavereista ulkomailla snapin kautta. Enhän mä ees voi niitä ikinä tavata kun ei ees olla samassa maassa :D Osa on silti mulle kavereita koska juttelen joka päivä.

        Sanon vaan esimerkkinä miten "sosiaalinen elämä" on muuttunut ajansaatossa. Uskallan toki ite nähä ihmisiä livenä mut nuoriso vaan on netissä nykyään. Ja tunnen pari jotka ei ees eri syistä (fyysinen) voi olla tosielämässä sosiaalisia mut vastaavasti netissä on. En enään pitäisi sosiaalista elämää vain kasvokkain tapaamisena koska se ei oo välttämättä etenkään nuorempen keskuudessa koko totuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään on. Etenkin jos oot monikansallinen. Mulla on varmaan 90% kavereista ulkomailla snapin kautta. Enhän mä ees voi niitä ikinä tavata kun ei ees olla samassa maassa :D Osa on silti mulle kavereita koska juttelen joka päivä.

        Sanon vaan esimerkkinä miten "sosiaalinen elämä" on muuttunut ajansaatossa. Uskallan toki ite nähä ihmisiä livenä mut nuoriso vaan on netissä nykyään. Ja tunnen pari jotka ei ees eri syistä (fyysinen) voi olla tosielämässä sosiaalisia mut vastaavasti netissä on. En enään pitäisi sosiaalista elämää vain kasvokkain tapaamisena koska se ei oo välttämättä etenkään nuorempen keskuudessa koko totuus

        Tää nyt siis pointtina miten huono diagnoosin kriteeri sosiaalinen elämä on jos et nyt ihan erakkona 4 seinän sisällä ole. Nimittäin sen väliin mahtuu aika monta eri astetta. Ja teknologia tuonu oman muutoksensa tähän. Sen takia mä poistaisin ton kriteereistä koska se mikä jollekkin on sosiaalista ei välttämättä toiselle ole. Mä en ikinä käy kahvilla ulkona (koska oon kitupiikki mut se on eri asia) vaan teen jotain muuta jos meen ulos. Meen metsään tai piknikille tai hengaan kaverien kaa kauppakeskuksessa. Mut jollekkin 40+ voin olla "epä"sosiaalinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta sehän on vain ja ainoastaan hyvä asia, ettet ole psykoottinen.
        Ja niitä tietoja lukevat muutkin, kuin vain se yksi psykiatri tai yksi hoitaja, niin onhan hyvä, että ne muutkin saavat tiedon, ettet ole psykoottinen.
        Ei se ole korostusta, se on hyvä asia, että mainitaan, ettei ole psykoosia.

        Niin on ja hyvä että se sanotaan. Tarkoitin sitä kun mitään muuta havaintoa ei mainita yleensä kuin etten ole psykoottinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko ajatellut, että se voi olla sen lääkkeen ansiota, että voit nyt hyvin ?
        Voisitko hyvin enää, jos lääkitys lopetettaisiin ?

        Mä voin hyvin koska reilu vuosi sitten alotettiin lääkevähennys. Mulla oli tosi vahva psykoosilääkitys unettomuuteen ja toukokuussa sain lopettaa toisen psykoosilääkkeen josta tuli rankat vierotusoireet ja ketipinoria vähennettiin sitäkin rajusti. Eli mä voisin edelleen huonosti ilman lääkevähennystä.

        Ja mä tunnen siitä onnistumista että yhdessä vuodessa voi tavallaan koko elämä muuttua.

        Mä en tiedä pystysinkö saamaan unta ilman lääkkeitä, koska koskaan mitkään yksittäiset kerrat ei ole osoittanut että pärjäisin ilman unilääkettä. Mulle uni on tärkeää ja nyt varsinkin kun vaihdevuodet on alkaneet niin se uni on katkonaista lääkkeestä huolimatta. Mutta korvaushoitoa vaihdevuosiin ei varmaan myönnettäis ennen kuin on ollut vuosi täysin vuodoton. ja jos mitään muita oireita kuumien aaltojen lisäksi ei tuu tässä vaiheessa niin ensi kesänä jos yöhikoilu ei ole loppunut niin kyllä se korvaushoito kokeillaan jos siihen on mahdollisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on helppoa vedota vanhaan tilanteeseen, etenkin siitä syystä, kun psykiatrit vaihtuu yleensä joka käynnille, eikä tuntemattomalla psykiatrilla ole mitään muuta tietoa potilaan tilanteesta kuin ne vanhat tiedot. Ei ne tiedä ihmisen juuri sen hetkisestä elämäntilanteesta mitään.
        Ja ne tilanteet, sekä ihminenkin kyllä muuttuu ajan kuluessa, vuosien myötä.

        Mä olen kohdannut 25 vuoden aikana kaksi psykiatria . Sen joka antoi sen diagnoosin ja nyt tämän uuden joka sanoo ettei tunne mua ja eikä haluakaan tuntea. Koska hänelle riittää se tieto mikä on ollut 20 vuotta sitten ja ne tiedot pätee tänäkin päivänä eli mikään asia ei voi muuttua 20 vuodessa vaan kaikki säilyy samanlaisena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen kohdannut 25 vuoden aikana kaksi psykiatria . Sen joka antoi sen diagnoosin ja nyt tämän uuden joka sanoo ettei tunne mua ja eikä haluakaan tuntea. Koska hänelle riittää se tieto mikä on ollut 20 vuotta sitten ja ne tiedot pätee tänäkin päivänä eli mikään asia ei voi muuttua 20 vuodessa vaan kaikki säilyy samanlaisena.

        Hmm, ja mulla ollu varmaan 5 eri psykiatria ennen HYKSin eli nykystä... Vaihtu lääkärit koko ajan kaupungin polin puolella


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on ja hyvä että se sanotaan. Tarkoitin sitä kun mitään muuta havaintoa ei mainita yleensä kuin etten ole psykoottinen.

        Mitä siellä sitten pitäisi mielestäsi mainita ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmm, ja mulla ollu varmaan 5 eri psykiatria ennen HYKSin eli nykystä... Vaihtu lääkärit koko ajan kaupungin polin puolella

        Mä olen tavannut paljon lääkäreitä psykiatrian polilla mutta kukaan muu lääkäri ei ole tehnyt tuota diagnoosia kuin tämä yksi psykiatri . Ja muiden lääkäreiden kirjoitukset ei vaikuta jatkossa vaan tämän psykiatrin ainostaan.


    • Anonyymi

      Psykiatrian diagnoosit ovat mitä suurimmassa määrin sinne päin. Ne eivät erottaudu toisistaan millään pitävillä kriteereillä. Joten varmastikin saat hankittua itsellesi mieleisenömmän diagnoosin joltakulta toiselta hieman eri tavalla oireitasi painottavalta jos se tuntuu tärkeältä m8äinäkuvallesi.

      • Anonyymi

        Niinhän se varmaan on kun kärsinyt huonosta itsetunnosta ja traumoista joista olen vihdoin päässyt irti niin sä tulet olemaan sairas koska sut on joskus katsottu sairaaksi ja tämä diagnoosi on vielä sellainen josta ei voi parantua, Eli omalla kohdalla itsetunto ja minäkäsitys ei olis voinut muuttua ja sitten kun se muuttui niin sekään kelvannut terveydenhuollolle. Toitottavat ensin että elä tässä hetkessä ja sitten kun alan elää ja olen käsitellyt menneisyyden niin edelleen olet sairas. Mikään positiivinen muutos ei kelpaa ja riitä. No minä nautin elämästä ja sosiaalisista suhteista. Terveydenhuolto saa olla toista mieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se varmaan on kun kärsinyt huonosta itsetunnosta ja traumoista joista olen vihdoin päässyt irti niin sä tulet olemaan sairas koska sut on joskus katsottu sairaaksi ja tämä diagnoosi on vielä sellainen josta ei voi parantua, Eli omalla kohdalla itsetunto ja minäkäsitys ei olis voinut muuttua ja sitten kun se muuttui niin sekään kelvannut terveydenhuollolle. Toitottavat ensin että elä tässä hetkessä ja sitten kun alan elää ja olen käsitellyt menneisyyden niin edelleen olet sairas. Mikään positiivinen muutos ei kelpaa ja riitä. No minä nautin elämästä ja sosiaalisista suhteista. Terveydenhuolto saa olla toista mieltä.

        Tossa ei oo mitää järkeä. Kuulostaa epäpäteviltä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tossa ei oo mitää järkeä. Kuulostaa epäpäteviltä

        Eihän siinä olekaan. Psykiatri sanoi suoraan ettei tunne mua. Hän lukee potilaskertomuksista mitä mun arjessa tapahtuu ja se minkä minä olen nähnyt ja lukenut niin ei viittaa mitenkään siihen että mä voisin huonosti vaan päin vastoin, mutta kun vedotaan menneisyyteen ja psykiatri vaikutti muutenkin vittuuntuneelta niin mä alkanut "kinaamaan" hänen kanssaan. Eikö terveydentilanne pitäis olla ajantasalla ja tämä hetki huomoida eikä sitä mitä on ollut 20 vuotta sitten. Mutta eipä mulla ole tarvetta asioida enää mielenterveyspuolella. voi olla että jossain vaiheessa kokeilen jättää ketipinorin pois mutta tällä hetkellä mä tartten sitä nukkumiseen,koska kuumat aallot ja yöhikoilu on pyllystä. ja mä saan odottaa 7 kk että mä saan mennä pyytää hormonikorvaushoitoa. Jos tää joka öinen hiessä kylpeminen ei lopu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän siinä olekaan. Psykiatri sanoi suoraan ettei tunne mua. Hän lukee potilaskertomuksista mitä mun arjessa tapahtuu ja se minkä minä olen nähnyt ja lukenut niin ei viittaa mitenkään siihen että mä voisin huonosti vaan päin vastoin, mutta kun vedotaan menneisyyteen ja psykiatri vaikutti muutenkin vittuuntuneelta niin mä alkanut "kinaamaan" hänen kanssaan. Eikö terveydentilanne pitäis olla ajantasalla ja tämä hetki huomoida eikä sitä mitä on ollut 20 vuotta sitten. Mutta eipä mulla ole tarvetta asioida enää mielenterveyspuolella. voi olla että jossain vaiheessa kokeilen jättää ketipinorin pois mutta tällä hetkellä mä tartten sitä nukkumiseen,koska kuumat aallot ja yöhikoilu on pyllystä. ja mä saan odottaa 7 kk että mä saan mennä pyytää hormonikorvaushoitoa. Jos tää joka öinen hiessä kylpeminen ei lopu.

        Tuntuu et olin tosi onnekas ite...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntuu et olin tosi onnekas ite...

        Kävin tänään päivystyksessä fyysisen vaivan takia ja sain antibioottikuurin. Olisivat leikanneet mutta katotaan jos kuuuri auttaa,mutta tänään sain ihan asiallista kohtelua mt-diagnoosista huolimatta. Vaikka olihan se vaiva niin näkyvä ettei tarvinnut paljoo selitellä mikä vaivaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän se varmaan on kun kärsinyt huonosta itsetunnosta ja traumoista joista olen vihdoin päässyt irti niin sä tulet olemaan sairas koska sut on joskus katsottu sairaaksi ja tämä diagnoosi on vielä sellainen josta ei voi parantua, Eli omalla kohdalla itsetunto ja minäkäsitys ei olis voinut muuttua ja sitten kun se muuttui niin sekään kelvannut terveydenhuollolle. Toitottavat ensin että elä tässä hetkessä ja sitten kun alan elää ja olen käsitellyt menneisyyden niin edelleen olet sairas. Mikään positiivinen muutos ei kelpaa ja riitä. No minä nautin elämästä ja sosiaalisista suhteista. Terveydenhuolto saa olla toista mieltä.

        Juurikin näin.
        Se on ratkaiseva tekijä, mitä ja miten ajattelee itse. Vaikka olisi joku diagnoosi, et kuitenkaan itse ole se diagnoosi, vaan sinulla ainoastaan on diagnoosi.
        Omaa elämää voi elää ihan omien kykyjen ja taitojen, sekä tahtonsa mukaisesti, niin että se tuntuu itsestä hyvältä, ja siitä voi jopa nauttia.
        Terveydenhuolto ei voi siihen sanoa mitään. Olisihan heidänkin ymmärrettävä, jos/kun jollain menee nykyään paremmin, jos ei aiemmin olekaan mennyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kävin tänään päivystyksessä fyysisen vaivan takia ja sain antibioottikuurin. Olisivat leikanneet mutta katotaan jos kuuuri auttaa,mutta tänään sain ihan asiallista kohtelua mt-diagnoosista huolimatta. Vaikka olihan se vaiva niin näkyvä ettei tarvinnut paljoo selitellä mikä vaivaa.

        Tuossa esimerkki, että silloin sujuu, kun on näkyvää vaivaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa esimerkki, että silloin sujuu, kun on näkyvää vaivaa.

        Vaikka ei se hoitajakaan sitä paisetta nähnyt heti vaan sormilla tunnusteli ja totesi paiseen olemassa olon. Kyllä lääkärikin kyseli missä kohtaa se paise on. Mä jouduin ite omilla pikkusormilla etsii sen paikan ja sitten lääkärikin sen löysi tunnustelemalla. Koska mä en peilin kautta nähnyt muuta kuin alue punertaa ja verestää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.
        Se on ratkaiseva tekijä, mitä ja miten ajattelee itse. Vaikka olisi joku diagnoosi, et kuitenkaan itse ole se diagnoosi, vaan sinulla ainoastaan on diagnoosi.
        Omaa elämää voi elää ihan omien kykyjen ja taitojen, sekä tahtonsa mukaisesti, niin että se tuntuu itsestä hyvältä, ja siitä voi jopa nauttia.
        Terveydenhuolto ei voi siihen sanoa mitään. Olisihan heidänkin ymmärrettävä, jos/kun jollain menee nykyään paremmin, jos ei aiemmin olekaan mennyt.

        Mä en vois elää elämääni diagnoosin kriteerien mukaan koska mä tiedä mitä harhat yms on. Mä nautin elämästäni ekaa kertaa ja se tunne että on kuitenkin saavuttanut paljon antaa ylpeyden aihetta vaikka se ole tapahtunut työelämässä. Kun elämän ei tarvi olla suorittamista. Mä olen kyllä päässyt hoitajalle kertoo mussa tapahtuneet muutokset.Eli tavallaan mä olen saanut pisteen tälle ,paitsi paikkansapitävän diagnoosin kohdalla. Mutta jos joskus tulee vielä kutsu mielesnterveyspalveluihin niin sitten voin kertoa loppuun mussa tapahtuneet positiiviset muutokset.

        Mä huomasin että ne ymmärrä miten traumaattiset tapahtumat voi vaikuttaa itsetuntoon ja minäkäsitykseen. He aliarvioivat kokemuksia ja vähättelevät niitä,vaikka niistä tutkittua tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.
        Se on ratkaiseva tekijä, mitä ja miten ajattelee itse. Vaikka olisi joku diagnoosi, et kuitenkaan itse ole se diagnoosi, vaan sinulla ainoastaan on diagnoosi.
        Omaa elämää voi elää ihan omien kykyjen ja taitojen, sekä tahtonsa mukaisesti, niin että se tuntuu itsestä hyvältä, ja siitä voi jopa nauttia.
        Terveydenhuolto ei voi siihen sanoa mitään. Olisihan heidänkin ymmärrettävä, jos/kun jollain menee nykyään paremmin, jos ei aiemmin olekaan mennyt.

        Diagnoosi voi tosin rajoittaa elämää. Ajokortti jne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en vois elää elämääni diagnoosin kriteerien mukaan koska mä tiedä mitä harhat yms on. Mä nautin elämästäni ekaa kertaa ja se tunne että on kuitenkin saavuttanut paljon antaa ylpeyden aihetta vaikka se ole tapahtunut työelämässä. Kun elämän ei tarvi olla suorittamista. Mä olen kyllä päässyt hoitajalle kertoo mussa tapahtuneet muutokset.Eli tavallaan mä olen saanut pisteen tälle ,paitsi paikkansapitävän diagnoosin kohdalla. Mutta jos joskus tulee vielä kutsu mielesnterveyspalveluihin niin sitten voin kertoa loppuun mussa tapahtuneet positiiviset muutokset.

        Mä huomasin että ne ymmärrä miten traumaattiset tapahtumat voi vaikuttaa itsetuntoon ja minäkäsitykseen. He aliarvioivat kokemuksia ja vähättelevät niitä,vaikka niistä tutkittua tietoa.

        Itsetuntoa pystyy aina itse kohentamaan, jos haluaa niin sanotusti nähdä vaivaa sen eteen. Ei se helppoa ole, mutta mahdollista kuitenkin.
        Se on jo hyvää itsetuntoa, kun hyväksyy oman itsensä sellaisena kuin on.
        Kommenttiesi perusteella sinulla ilmeisesti menee aika hyvin, sekä itsesi kanssa, että sosiaalisestikin, kavereiden kanssa, ym.
        Ja tuokin on hienoa, että pystyt sanomaan olevasi itsestäsi ja pärjäämisestäsi ylpeä.
        Pienikin positiivinen muutos on aina muutos eteenpäin, pidä siitä kiinni. Vaikka tapahtuisi muutosta vähän kerrallaan, niin silti sitä tapahtuu.
        Jos olosi on hyvä, älä takerru siihen diagnoosiin, olet silti sinä, ja sinulla on oma elämäsi. Se mitä lääkärit tai hoitajat ovat kirjanneet, älä takerru siihenkään, se on ollut heidän näkemyksensä, sinä tiedät itse, miten pärjäät, ja millainen olet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Diagnoosi voi tosin rajoittaa elämää. Ajokortti jne

        Enemmän ajokortin saantiinkin taitaa vaikuttaa mahdolliset oireet ja lääkitys, ei diagnoosi itsessään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsetuntoa pystyy aina itse kohentamaan, jos haluaa niin sanotusti nähdä vaivaa sen eteen. Ei se helppoa ole, mutta mahdollista kuitenkin.
        Se on jo hyvää itsetuntoa, kun hyväksyy oman itsensä sellaisena kuin on.
        Kommenttiesi perusteella sinulla ilmeisesti menee aika hyvin, sekä itsesi kanssa, että sosiaalisestikin, kavereiden kanssa, ym.
        Ja tuokin on hienoa, että pystyt sanomaan olevasi itsestäsi ja pärjäämisestäsi ylpeä.
        Pienikin positiivinen muutos on aina muutos eteenpäin, pidä siitä kiinni. Vaikka tapahtuisi muutosta vähän kerrallaan, niin silti sitä tapahtuu.
        Jos olosi on hyvä, älä takerru siihen diagnoosiin, olet silti sinä, ja sinulla on oma elämäsi. Se mitä lääkärit tai hoitajat ovat kirjanneet, älä takerru siihenkään, se on ollut heidän näkemyksensä, sinä tiedät itse, miten pärjäät, ja millainen olet.

        Mulla menee hyvin. Mä sain viime syksyn ja tämän vuoden keväänä käsiteltyä koko mun elämän ja kun puhuin hoitajalle niin mä sain koko ajan uusia oivalluksia ja mä käytin omaa aikaani selvittää mitä kaikkia tunteita eri kokemukset ja tapahtumat on mussa herättänyt. Ja mä olen parantunut syömishäiriöstä joka on ollut nuoruudesta asti. Mä olen siitä niin ylpeä. Mä tykkään analysoida asioita ja varsinki tunteita. Mistä jokin tunne kumpuaa. Keväällä kun hoitajalle sanoin että tunnen ekaa kertaa ylpeyttä itsestäni niin se herätti vahvoja tunteita. Positiivisessa merkityksessä. Mulla on edelleen säilynyt se sama tunne . Mä olen paljon vapautuneempi ja mun ystävät on huomanneet sen ja olen irti häpeästä kun tapaa uusia ihmisiä. Häpeä on sellanen tunne mikä pitää niin paljon sisällään. Elämä on niin paljon helpompaa. Mulla on ihanat ystävät ja mä olen saanut tutustua tänä syksynä uusiin mukaviin tyyppeihin. Mun elämä on kaikin puolin hyvää. Ja mä aio alkaa katkeraksi miksi tämä ei tapahtunut aikasemmin. Nyt mä vaan nautin, ilman häpeää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla menee hyvin. Mä sain viime syksyn ja tämän vuoden keväänä käsiteltyä koko mun elämän ja kun puhuin hoitajalle niin mä sain koko ajan uusia oivalluksia ja mä käytin omaa aikaani selvittää mitä kaikkia tunteita eri kokemukset ja tapahtumat on mussa herättänyt. Ja mä olen parantunut syömishäiriöstä joka on ollut nuoruudesta asti. Mä olen siitä niin ylpeä. Mä tykkään analysoida asioita ja varsinki tunteita. Mistä jokin tunne kumpuaa. Keväällä kun hoitajalle sanoin että tunnen ekaa kertaa ylpeyttä itsestäni niin se herätti vahvoja tunteita. Positiivisessa merkityksessä. Mulla on edelleen säilynyt se sama tunne . Mä olen paljon vapautuneempi ja mun ystävät on huomanneet sen ja olen irti häpeästä kun tapaa uusia ihmisiä. Häpeä on sellanen tunne mikä pitää niin paljon sisällään. Elämä on niin paljon helpompaa. Mulla on ihanat ystävät ja mä olen saanut tutustua tänä syksynä uusiin mukaviin tyyppeihin. Mun elämä on kaikin puolin hyvää. Ja mä aio alkaa katkeraksi miksi tämä ei tapahtunut aikasemmin. Nyt mä vaan nautin, ilman häpeää.

        Hieno juttu, jatka samaan malliin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieno juttu, jatka samaan malliin.

        Niin on tarkoitus


    • Anonyymi

      Sen voi tilata Digi ja väestövirastolta. Tai apteekin hyllyltä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maatalous- ja yritystuet pois, työeläkevaroilla valtion velka pois

      Suomi saadaan eheytettyä kädenkäänteessä, kun uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja. Maatalous- ja yritystuet ovat hait
      Maailman menoa
      149
      3999
    2. Hei! Halusin vain kertoa.

      En tiedä luetko näitä, mutta näimme n.4vk sitten, vaihdoimme muutaman sanan ja tunsin edelleen kipinän välillämme. Katso
      Tunteet
      14
      3698
    3. Riikka on siis suomalaisille velkaa 84 mrd

      Jos kauhukabinetti istuu vaalikauden loppuun. Keskimäärin yli 20 miljardia uutta velkaa rikkaiden veronalennuksiin jokai
      Maailman menoa
      57
      3010
    4. Miksi ikävä ei helpotu vuosien jälkeenkään?

      Tänään olin ensimmäistä kertaa sinun lähtösi jälkeen tilassa, jossa vuosia sitten nähtiin ensimmäistä kerta. Ollessani
      Rakkaus ja rakastaminen
      12
      2992
    5. Sanna on suomalaisille siis velkaa 24 mrd euroa

      Muistanette vielä kuinka Italian remonttirahoja perusteltiin sillä, että italialaiset ostaa suomalaisilta paidatkin pääl
      Maailman menoa
      146
      2575
    6. Teboili alasajo on alkanut

      Niinhän siinä kävi että teebboili loppuu...
      Suomussalmi
      60
      2389
    7. Luotathan siihen tunteeseen, joka välillämme on?

      Uskothan myös, että se kestää tämän? Kaipaan sinua valtavasti. Vielä tehdään yhdessä tästä jotain ihmeellistä ja kaunist
      Ikävä
      28
      2083
    8. "Sanna Marinin kirja floppasi", kertoo eräs median otsikko

      "Miljardien tappio - Sanna Marin vaikenee", kertoo toinen otsikko. Marin ei siis siinä kirjassaan kerro sanallakaan For
      Maailman menoa
      107
      1495
    9. Tiesitkö? Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi seksuaalirikollinen

      Järkyttävää… Motin mukaan Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi yksityiselämässään syyllistynyt es
      Maailman menoa
      63
      1354
    10. Pystyisitkö pitämään

      Näppejä erossa jos tulisi siihen tilaisuus
      Ikävä
      25
      1330
    Aihe