Vai käytetäänkö niissä jotain erikoisempaa materiaalia? Jäissä ryskäminenhän vaatii ainakin tavallista paksumpaa peltiä.
Valmistetaanko jäänmurtajat tavallisesta laivaraudasta?
Anonyymi-ap
78670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
En ole tehnyt yhtään jäänmurtajaa, joten en osaa tuohon peltiasiaan vastata, mutta keulan muoto ja laivan massa ovat ne ratkaisevat asiat, keulan pitää "nousta" jään päälle, jotta jäänmurtajan keulan massa voi murtaa paksunkin jään. Suoraan puskemalla paksua kiintojäätä ei helposti murreta.
Alus murtaa jään omalla painollaan ja painaa syntyneet jäälohkareet sivuilleen ja alleen. Näin syntyy kulkukelpoinen uoma murtajalle itselleen tai avustettavina oleville muille aluksille.
Jäänmurtajien rakentamisessa käytettävästä metallista ei ole annettu suoraa vastausta hakutuloksissa, mutta ne antavat kontekstia:
Jäänmurtajia rakennetaan telakoilla, kuten Helsinki Shipyard ja Rauma Marine Constructions (RMC).
Työhön osallistuu metalliteollisuuden ammattilaisia (esimerkiksi RMC:n mainitseman Fennican ja Nordican rakentamisessa).
Telakat solmivat sopimuksia muun muassa pääkoneita ja propulsiolaitteita koskien.
Eräs mainittu tilaaja on venäläinen metalli- ja kaivosyhtiö Norilsk Nickel, joka tuottaa palladiumia, nikkeliä, platinaa ja kuparia.
Yleisesti ottaen jäänmurtajien runkoon käytetään erittäin lujaa ja sitkeää laivanrakennusterästä, joka on suunniteltu kestämään äärimmäisiä olosuhteita ja jäänmurtamisesta aiheutuvia iskuja. Teräksen on oltava erityisen kestävä matalissa lämpötiloissa.
Mikäli haluat tarkempaa tietoa tietyn murtajan teräslaadusta, voit etsiä tietoa esimerkiksi telakoiden tai jäänmurtajien suunnitteluun erikoistuneiden yritysten (kuten Aker Arctic Technology Oy) sivuilta.
Todellisuudessa materiaali on sitä mitä ukrainalaiset saavat varastettua.
kierrätyspeltiä- luonnonmukainen ilmasto-ystävällinen ratkaisu EUn ilmastotavoitteiden mukainen ja sertifikaatti lupakirjalla
indokiinalaiset hitsaa- kokoomus nostaa rahat
samaa laatutyötä kuin Olkiluoto 3 !
Puusta laivat tehdään
Persut ei tee puusta eikä raudasta, kun taitoa ei ole eikä työhaluja.
Tässäpä kontulalle uusi työmaa, selvitellä vierastyöläisten oloja ja ajatuksia.
En usko, että pellistä alkuunkaan. Olisiko vesivaneria kun on veden kanssa tekemisissä.
Tottakai ne valmistetaan pläkkipellistä, tarkistakaa vaikka netin ihmemaasta!!!
Kerron suomen kielellä vaiheittain ja käytännön tasolla, miten jäänmurtaja valmistetaan käyttäen teräslevyä (”pläkkipelti” = teräslevy, sheet steel). Teen vastauksesta konkreettisen: materiaaleista ja mitoituksesta kohtiin kuten muovaus, hitsaus, vahvikkeet, pintakäsittely ja testaus.
Nauraa hervottomasti kippurassa, hyvä että pläkkipeltisellä tuolillaan pysyy!!!
Kuten viestisä sanotaan voit tarkistaa netin ihmemaasta ,,,
Yhteenveto
Jäänmurtajat tehdään yleensä paksusta, matalalämpötiloihin ja iskuon suunnitellusta teräslevystä. Runkorakenteesta tehdään vahva teräsrakenteinen kuori, jossa jääalue (ice belt) on paksutettu ja muotoiltu iskunkestävyyden maksimoimiseksi. Rakentaminen tapahtuu moduuleina telakalla: levyjen leikkaus, taivutus/muovaus, kehikkojen hitsaus, lohkojen yhteenliittäminen, sisustus ja testaaminen.
Suunnittelu ja mitoitus
Määritellään aluksen jääluokka (esim. Suomen/venäläisen tai kansainvälisen luokituksen mukainen ice class). Tämä määrää vaaditut lujuudet, levypaksuudet ja rakenteet.
Runko-, rakenne- ja hydrodynamiikkasuunnittelu: jäätä murskaava keulamuoto (ram bow tai sloping bow), jäälukot, potkurien suojaukset ja mahdolliset ilman/vesitulpat.
Materiaalivalinta: käytetään korkean lujuuden ja hyvän sitkeyden teräslaatuja, jotka säilyttävät sitkeytensä kylmässä (esim. DH36/AH36 -tyyppisiä luokkia tai erikoisteräksiä, riippuen luokituksesta). Halutaan hyvä iskunkestävyys ja hitsattavuus.
Materiaalit ja levyt
Ice-belt eli jäärengas: paksu teräslevy (tyypillisesti kymmeniä millimetrejä; pienemmissä aluksissa ~20–30 mm, suurissa murtajissa voi olla 40–60 mm tai enemmän) sijoitetaan vedenpinnan läheisyyteen.
Muut runkolevyt yleensä ohuita verrattuna ice-belttiin: esim. 8–25 mm riippuen paikasta ja kuormista.
Levyt toimitetaan standardikokoisina, ja niistä leikataan kappaleet CNC-plasmasahauksella tai vesileikkauksella.
Leikkaus ja muovaus
Levyt leikataan CAD/CAM-ohjelmistojen mukaan (CNC plasma/laser/vesileikkaus).
Kaaret ja muotoilut tehdään mekaanisesti levyn taivutuskoneilla ja joissain tapauksissa kuumamuovauksella isoissa keuliosissa.
Keulamuoto (slope/ram) muokataan niin, että se voi nostaa alusta jäälle ja murskata sen painollaan.
Kyllä 4mm pellistä ja keula 6mm pellistä runko kulmapellistä.
Kehikko, väliseinät ja vahvikkeet
Levyjen alle hitsataan poikittaiset ja pitkittäiset kehikot (palkit, poimut, tukiristikot) jotka ottavat jäätä vastaan tulevat kuormat.
Erityisesti keulassa ja jäärengasalueella asennetaan tukevia poikittaisia lattiapeltiä ja törmäysvöitä (web frames, floors, stringers).
Rungon sisään usein kaksoispohja/ double bottom ja paikoin kaksoisrunkorakenne lisäturvaa varten.
Yleisesti käytettyjä kasviskuoria:
Selluloosakuori
Valmistetaan puukuidusta (selluloosasta)
Alginaattikuori
Valmistetaan levistä saatavista alginaateista
Tärkkelyspohjaiset tai proteiinipohjaiset kuoret
Esimerkiksi herneproteiinista, soijasta tai muista kasvisperäisistä ainesosista
Hitsaus ja liitostekniikat
Hitsausmenetelmät: yleisesti SAW (submerged arc welding) isoille saumakappaleille, MIG/MAG ja MMA pienempiin kohtiin. Hitsausparametrit on varmennettava alhaisen lämpötilan halkeamattomuuden vuoksi.
Usein käytetään esilämmitystä ja tarkkaa lämpötilan hallintaa suurissa saumoissa sekä jälkikäteen tarvittaessa jälkilämpökäsittelyä (PWHT) vähentämään jännityksiä.
Hitsauksessa noudatetaan hyväksyttyjä hitsausohjeita (WPS) ja laajat liitokset tarkastetaan 100 % näkyvyyden lisäksi laajoilla NDT-menetelmillä (ultraääni-, magneettijauhe-, roiske- ja röntgentarkastukset).
Moduulirakentaminen (lohkoiksi)
Telakalla rakennetaan lohkot: kuhunkin lohkoon hitsataan sisärakenteet, putkistot, kaapeloinnit ja jopa osa konehuoneesta.
Lohkot nostetaan paikoilleen ja hitsataan yhteen. Tämä nopeuttaa ja parantaa laatua (kontrolloidut työtilat).
Potkuri- ja voimansiirtojärjestelmät
Jäänmurtajat tarvitsevat suuren työntövoiman: usein käytetään suuria potkureita, suojattuja potkureita ja/tai azimuth-thruster-tyyppisiä vetolaitteita.
Potkureiden sekä potkurilavan materiaalit ja muotoilu on suunniteltu iskunkestäviksi; potkurisuojat ja CP (cavitation protection) ovat tärkeitä.
Pintakäsittely ja korroosiosuojaus
Hionta/teräspuhdistus (esim. SA 2½) ennen maalausta.
Primerit, epoksipohjamaalit ja kestävä päällystemaali. Vesirajalle erityiset antikorroosiopinnoitteet ja jäähionnan kannalta liukkaat pinnat vaikkapa erikoispäällysteenä.
Katodinen suojaus (anodit) usein käytössä.
Sisustus, koneet ja järjestelmät
Konehuoneen laitteet (diesel- tai kaasuturbokoneet, generaattorit), polttoainejärjestelmät, ohjaamot, lämmitys, ilmanvaihto, sähköjärjestelmät asennetaan.
Erityistä huomiota kylmähuoneisiin, eristykseen, lämmitykseen ja miehistön tilojen varusteluun talviolosuhteissa.
Testaus ja tarkastus
Rakenne- ja hitsaustarkastukset (NDT) ennen ja jälkeen kokoonpanon.
Paine-, tiiviys- ja toimintakokeet putkistoille ja koneille.
Telakalla tehdään kellutus- tai vesitetyt testit; sen jälkeen merikoeajot ja jääkokeet: varsinainen jäänsaantokoe jossa testataan keulan kykyä murtaa jää eri paksuuksilla.
Luokituslaitokset (esim. DNV, Lloyd’s, Bureau Veritas, kansalliset luokituslaitokset) antavat sertifikaatit ja ice-class -luokitukset.
Erikoisratkaisut jäätaloudessa
Jäänvastaava muotoilu: viisteinen keula, iskukulmat, mahdollinen keulan voiteluöljy/paineilmajärjestelmä tai veden ruiskutus jäähän, jotta kitka pienenee.
Ilmapuhallusjärjestelmät ja hull lubrication-järjestelmät (air-bubbling systems) voivat helpottaa jäiden irtoamista.
Usein käytetään myös avustavia jäänmurtajia ja jääluotaimia.
Siinä teräksessä on salainen resepti joka on suomalaisen kehittämä. Eikä sitä kerrota ulkopuoliselle.
Onkohan samaa kuin Rauma-Repolan sukelluspalloissa käyttämä pelti?
Peltiä se ei ole enää. Kutsutaan telakkalevyksi yli 8 milliä paksuja levyjä. Jäänmurtajassa voi olla paikoin 100 milliä paksuja osia.
Älä turhaan yritä selittää persuille noin vaikeita.
Jos jossakin Suomi on suurvalta, se on jäänmurtajat.
Kaikista maailman jäänmurtajista 80 prosenttia on suomalaisten suunnittelemia. Peräti 60 prosenttia on rakennettu suomalaistelakoilla. Näin kerrotaan Aalto-yliopiston uutisessa.
Suomen jäänmurtajaosaaminen on kehittynyt pitkälti omista tarpeista, sanoo apulaisprofessori Mikko Suominen.
Hänen mukaansa Suomi on yksi harvoista maista, missä kaikki satamat jäätyvät talvisin. Samalla merenkulku on aina ollut Suomelle hyvin tärkeää. Vuosien ajan 80–90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulki meren kautta. Nyt luku lähentelee 95 prosenttia, Suominen sanoo.
1970-luvulla päätettiin Suomisen mukaan myös pitää satamia auki ympäri vuoden. Sen jälkeen alettiin toden teolla kehittää aluksia, jotka pystyvät operoimaan jäisissä olosuhteissa Itämerellä.
Tokikaan meillä ei ole ydinvoimalla käyviä kuten Venäjällä. Ihan vaan fossiilisilla polttoaineilla.
Ryssän nuorinkin ydinkäyttöinen jäänmurtaja on neuvostoliiton viimeisiltä päiviltä,,,
Ei siitä montaakaan vuotta ole, kun Helsingissä tehtiin venäläisille atomimurtaja. Se atomimiilu asennettiin paikoilleen vasta Venäjällä.
Kyllä taas saa nauraa kippurassa!!!!
Ne kaksi ydinkäyttöistä ryssän jäänmurtajan runkoa (Taimyr ja Vaigatš) valmistettiin Helsingin telakalla jo 1980-luvulla eikkä muita vastaavia ole sen jälkeentullut,,,
On julkista tietoa ja voit tarkistaa netinihmemaasta
Joo muistelin väärin, että tämä oli Helsingissä tehty silloin milloin telakka oli venäläisomistuksessa. Onkin Pietarissa tehty.
https://kipparilehti.fi/valmis-jattimainen-ydinkayttoinen-venalaismurtaja-vesille-pystyy-murtamaan-jopa-3-metrista-jaata/
Omin voimin tekevät jo murtajansa. https://www.thebarentsobserver.com/news/here-comes-yakutia-russias-newest-nuclear-icebreaker/422559
Vastikäänhän tuo elokuussa valmistui uusin venäjän alus. Ja Trump vihreänä kateudesta.
https://youtu.be/fVVYuYnKTZw?si=FXYNoeDVy3XG_R7I
Bu ha ha haaa!
Rütsät lopettivat projektinsa, joten se siitä ryssimisestä jälleen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/d782d9ba-0ff9-412e-9c43-7fb09ae36865
Polskit ja vironloiset sekä ukrot huutavat hoosiannaa kun pääsevät halpatyövoimaksi taas telakalle, pomot ja suunnittelu on suomalaista ja Amis Suomi duunari syrjäytetään työttömäksi kun ei suostu orjaksi kusettajien luokattomien palkkojen ikeeseen.
Venäjällä on maailman suurin jäänmurtajalaivasto ja suuri osa itse tehtyjä ydinmurtajia.
Lisäksi Venäjällä on yksi höyrykäyttöinen lentotukialus ja panssareissa uuden kuminanuhamoottorit.
Putin nauraa maha kippurassa, kun Trump saa dieselillä toimivia rotiskoja.
Kuinka paksua jäätä se murtaa? Jos murtaja kulkee samaa laivareittiä edes takaisin niin ei siihen kovin paksua jäätä ehdi edes tulemaan.
Muutama metri kiintojäätä on maksimi mihin pystyy millään aluksella. Tavallinen matkustajalaiva kulkee vielä metrin kiintojäässä.
Nämä Suomen omat vanhemmat murtajat kulkevat puolen metrin paksussa jäässä aivan kuten avovedessä. Ei tarvitse antaa tippaakaan ylimääräistä kaasua. 2 m paksu jää menee vielä nätisti rikki. Kun antaa haipakkaa niin 3 metrinen jää vielä menee hajalle.
Ei muuten kulje etelän matkustajalaivat eikä edes kaikki rahtilaivatkaan
Se riippuu aivan täysin siitä laivan keilan muodosta. Jos laiva on varustettu sellaisella bulbi keilalla niin se ei kykene murtamaan kuin 20 cm jäätä.
https://images.almatalent.fi/cx104,cy297,cw443,ch340,696x/https://assets.almatalent.fi/image/7ba4270e-3abb-5bb6-896b-65dabfbfe497
Kaaria ja jäykkääjiä on jäänmurtajassa paljon tiheämmin kuin rahtilaivoissa ja keulassa ennenkaikkea paksumpaa plootua.
Lisäksi on bb ja sb puolilla kallistustankit.
Laivan vintturikoneiston pitää olla voimakas.
Spesiaalia on paljon. Seppänä tuli oltua aikoinaan wht:llä.
Käytetään erityistä laivaterästä. Kevyttä ja luhaa.
Laiva ei pysyisi pinnalla, jos käytettäisiin kovin painavaa terästä.
Niin sitä joskus sanottiin että laivoissa on käytettävä laivarautaa.
Laivarauta on sellaista että se kelluu vedessä.
Aivan, laivateräs on kelluvaa lajia.
Terrafamulusten kullasta miehelle joka istuu kullatulla pytyllä.
Murtajalle tulee persuduunarin kullittamia pyttyjä Lemminkäisen temppeleiksi.
Lemminkäisen temppeli oli Jätkäsaaren raksalla suosittu rentoutumispaikka.
Patarautaa suosivat slobot.
Jään ja laivan väliin pumputaan ilmaa, ettei sen pellin tartte nii hääppöstä olla.
Murtajan keula hiotaan teräväksi,,kuten esim samurai miekka,lamellilaikalla.
Laivanrakennus insinööri.asiantuntija
Avaajan tuskin kannattaa asiaa pohtia sen kummemmin, voi tulla otsa kipeäksi jos siellä alkaa vaikka veri kiertää.
Laivarautaa tietysti. Ei se muuten kellu. Heitä mereen pala tavallista rautaa ja se uppoaa pohjaan hetkessä.
Kunhan tehdään raudasta mikä kelluu.
Eikös plootu ole aika vahvaa?
Millainen on hitsaustapa, kun noin paksuja levyjä liitetään toisiinsa?
Yli 25 mm (erittäin paksut levyt)
Hitsausmenetelmät:
SAW ensisijainen, tarvittaessa tandem-hitsaus, useat hitsauspalkoryhmät
SAW (Submerged Arc Welding) eli upokashitsaus on tehokas ja automaattinen tai puoliautomaattinen hitsausmenetelmä, jota käytetään erityisesti paksujen levyjen hitsaamiseen teollisuudessa.
Perusidea
Sähkökaari muodostuu lisäainelangan ja työkappaleen välillä.
Kaarialue peittyy rakeiseen hitsausjauheeseen (flux), joka:
– sulaa osittain, suojaa valokaarta ilmasta
– vähentää roiskeita
– parantaa hitsin laatua
Sulanut jauhe jäähtyy ja muodostaa kuonan, joka poistetaan jälkikäteen.
Edut
Erittäin suuri sulatusnopeus → nopea tuotanto
Syvä tunkeuma ja korkea hitsauslaatu
Ei valokaaren häikäisyä tai roiskeita (kaari piilossa jauheen alla)
Soveltuu pitkiin, suoriin saumoihin ja paksuihin levyihin
Haitat
Ei sovellu ohuille tai monimutkaisille muodoille
Vain vaakasuorat ja pyörivät saumat (ei ylä- tai pystysuoraan ilman erityisratkaisuja)
Vaatii erilliset jauheen syöttö- ja palautuslaitteet
Erityistä:
Tarvitsee monikerroshitsauksen, jopa kymmeniä kerroksia
Esilämmitys lähes aina vaadittu (esim. 100–200 °C) → estää vetyhalkeamia
Mahdollisesti jälkilämpökäsittely (PWHT) jännitysten purkuun
Täydellinen NDT-tarkastus (ultraääni, röntgen, magneettijauhe) välttämätön
Yleiskäyttö: jäänmurtajat, paineastiat, voimalaitosrakenteet, ydinvoimalarakentee
MAG
https://www.youtube.com/watch?v=FEypcIZFqxU
Juottaminen on yksi tapa tehdä liitoksia.
Kusettamalla syntyy diiliä.
Paksumpaa peltiä vaan ja sinkin palanen ettei suola ruostuta paattia.
Lännellä alkaa olla nyt vähän kusi sulassa, kun Venäjä kaikessa hiljaisuudessa keskittynyt kuitenkin oikeisiin asioihin eikä mihinkään pilipalitavaratuotantoon. Maalla on kohta oma kauppareittinsä, ja voi jättää ryssäfoobikot omiin liemiinsä. https://youtu.be/cqT8WnuoaOY?si=87QMFaPvz0fwHXcL
Mutta onko tavaraa kuljetettavaksi saakka? Ukrainastakaan ei voida enää kai siemenviljoja myydä?
"JENKEILLE KELPAA "RÄKÄRAUTA"!!!
Onko suomalaisjäänmurtajista pitämään auki koillisväylän NATOn puoleista reittiä? Vai onko niiden tehtävä puhtaan militaarinen?
Se on jotain räkärautaa mitä halvalla alesta romuttamolta sattunut saamaan jottei budjetti ylity
Ympärivuotinen murto tuolla vaatii alukselta jo paljon. Venäjäkin kaavaillut laseria leikkaamaan jäätä aluksen edestä.
Nän sivullisena olettaisin kyseessä olevan ns. salaista tietoa.
Totta. Suomalaiset jäänmurtajat uppoaa, USAn olis pitänyt ostaa ne Venäjältä!
Putin sano.
Helpointa kun tilaa yhden jäänmurtajan ja tutkii siinä käytetyt metallit. Rälläkällä silpaisee sieltä täältä palasia.