Hangon parhaat päivät olivat 80-luvulla

Kevät vinkki oli hyvä tapahtuma. Kävin usein kavereiden kanssa, iso pinkka mainosesitteitä kotiin vietävänä. 🙂👍

Joo, itsekin muistelen kaiholla 80-luvun Hankoa. Toki silloin oli nuori ja aika kultaa muistot, mutta ei silloin näin synkkää ollut.

Silloin kaupunki oli normaali pikkukaupunki, jossa oli tilaa kaikille elää hyvää elämää. Oli työpaikkoja ja oli varuskunta, joka toi kaupunkiin ryhtiä ja vakavuutta. Oli kulttuurielämää ja pittoreskia kylpyläkaupungin imagoa, eikä tällaista nykyistä poroporvarillista ökyilyä joka on kuin ruma haamu menneestä ajasta.
Nykyisin asukkaat on jaettu toisiaan vastaan ja ilmapiiri on töykeä enemmän kuin houkutteleva. Siksi muuttoliike on ulospäin ja se on iso sääli. Raha harvoin kulkee käsikynkkää hyväntahtoisuuden ja sivistyksen kanssa.

Fjallet ei muista, että Hanko pommitettiin sodan aikaan raunioksi, ja jengit joutuivat evakkoon venäläisten tieltä.

Sodan jälkeen oli köyhiä vuosia, mutta Hangon nousu alkoi jo 1960-luvulta. Hanko teollistui ja vaurastui. Tosin ne Dyntsy Viskot ja Koverharit eivät edes olleet Hangossa vaan Bromarvissa ja Teinalassa.

Frimannin bussit kuljettivat ilmaiseksi duunareita töihin. Ihmisillä oli rahaa ja kaupunki kasvoi. Areenassa on kiva dokumentti Hyvonin noususta ja tuhosta. Kantsii katsoa.

Bändit soitteli Mekanolla kämpissään, tai oikeastaan dokasi siellä ja eipä ole Mekanoakaan enää. Onkohan mitään bändikämppiä ? Oli diskoja nuorisolle niin Brankkiksella kuin kesällä Folkkiksella ja joskus nuorisotalolla. Ja sitten oli ravintoloiden kuningas tai ainakin prinssi : Kajuutta ! Vuorikadulla oli edes jonkinlaista elämää päivällä , iltaisin ja öisin ravintoloiden sulkeuduttua oli jopa vilkastakin hetkittäin. Siinä pikku nakkarilla leffateatterin vieressä oli oikein jonoakin. Nykyisin on ihan sama mihin aikaan menee "keskustaan" Vuorikadulle, eipä siellä montaa ihmistä ole. Tai keskustahan on nykyisin sillan toisella puolella.... Oi niitä -80-luvun aikoja.

Tuolloin -80-luvulla ja vielä -90-luvulle tultaessa kaupungissa pyöri vielä melkoisia hahmoja, ottivat kyllä oman tilansa. Olivat hauskoja myös, ainakin iso osa. Nyt ei ole kuin harmaata massaa, erottuvat tyypit ovat vähissä. Näistä entisaikojen tyypeistä osalla on ikä tehnyt tehtävänsä ja osa on jo mullan alla, pois muuttaneitakin paljon. Mitäköhän huonoa sieltä -80-luvulta keksisi, kun nyt nostalgisena ei tule kuin hyviä asioita mieleen ?

Alko oli auki aika niukasti ja kauppojen aukiolokaan ei ollut kummoinen. Että jos napanteria halusi piti ennakoida tarkkaan. Ja olihan se Alkon tiskille meneminen melkoinen tulikoe, kun oli se palvelutiskimeininki vielä silloin. Ihan sama oli nuorempana kun regatan jälkeen palautti pulloja : kyllä melkoista kuria piti ainakin se yksi herrasmies tiskin takana. Tässä pari miinuspuolta kasarilta.

Juomapuolelta tulee mieleen Liebfraumilch, joka toki on vieläkin markkinoilla, mutta myös Marmara oli kovassa huudossa ja se ei ole ollut markkinoilla pitkiin aikoihin. Tietäjät tietää, paskalta se maistui mutta sitä vedettiin.

Itäsatamassa oli se kivistä kasattu yleinen grilli siinä nykyisen Strandenin ja ex-Mekanon välimaastossa. Ryyppypaikaksihan tuo muodostui ja jostain syystä yhdessäkään lähimaaston puhelinkioskissa ei ollut enää puisia lattiaritilöitä, vaan niillä oltiin lämmitetty grillissä gourmeeta. Kaikenlainen muukin "ylimääräinen" puuaines katosi kummasti lähimaastosta. Sittemmin grilli purettiin, enkä ihmettele.

Ja puhelinkioskeista puheenollen, nehän ovat kasaria parhaimmillaan. Aijai niitä kaikkia kikkoja mitä yritettiin ilmaisen puhelun toivossa, ja joskus niissä onnistuttiinkin.

Kasariin kuului myös olennaisesti tää monkeylla liikkunut keski-ikäinen homopariskunta, eli molemmilla omat mopot. Aikalaiset muistaa, bunkkasivat siinä aseman viereisellä saunalla, johon sittemmin tuli Bossen porukan salakapakka.

Muistan siellä asuneet homppelit

Viimeisen päälle miestenmiehiä

Jees .. ! Risto ja Hannu..olivat kihloissakin

Kasarilla oli vielä talviakin ja täten luistinradat jäässä. Keskuskoulun kentällä oli aina kovat mustat pekat ,vai mikä se hippasleikki olikaan, menossa. Samoin ankkalammella muistaakseni. Muutenkin liikuttiin aika paljon , Hyrskyillä oli yleisurheilun lisäksi muistaakseni sekä lentopalloa että pesäpalloa. Keksin vintille pääsi pelaamaan pingistä, taitaa päästä vieläkin vai tarvitseeko olla guru että sinne huolitaan ? Meri oli jäässä ja joinain talvina jopa sileä joten sinnekin mentiin luistelemaan. Gustav Aadolfille asti luisteltiin joskus, mutta luistimet kyllä lipsuivat pahasti, sen verran kovaa meren jää on. Hiihdeltyäkin jäällä tuli, mutta aika usein lumen alla oli kuitenkin märkää ja luisto loppui siihen, joten tuskien taival useimmiten oli edessä.
Mekanolla oli monenlaista, bändikämppiä ja siellä perällä oli sellainen iso autoratakin. Sillä kylläkin pääsi ajelemaan vain kun oli jäsen jossain. Jonkinlainen radiokerhokin siinä taisi jossain vaiheessa olla, mutta ymmärtääkseni sen toiminta noudatti bändikämppien toimintaa eli märkää otettiin. Ja Mekanon edessä oli Suomen ensimmäinen tuulivoimala, tuotti sähköä kylläkin vain Mekanolle ja sinnekin harvakseltaan kun oli rikki koko ajan.
Kasarin alussa oli uimahuoneet sekä miehille että naisille. Miehille oli niemen nokassa vähän matkaa entisestä naisten ,nykyisestä kaikkien uimahuoneesta eteenpäin. Se oli kylläkin lähinnä kusenhajuinen katos, josta kukaan ei kyllä uimaan lähtenyt.
Vielä kasarilla oli rehellisiä vanhan liiton puliukkoja valituissa paikoissa heilumassa. Vanhan bussiaseman ympäristö oli yksi alue, makasiinien tausta oli toinen ja olihan niitä ajoittain vähän joka puolella. Näidenkin joukossa oli erottuvia tyyppejä, möly- Arskan muistan nimeltäkin ja Jari K:n ,muiden nimet eivät ole jääneet mieleen , hahmot kylläkin. Tällöinhän näillä oman elämänsä sankareilla olivat ne parakit Hanko-Pohjoisessa asuinpaikkana, ja näin nykyaikaa peilaten olihan se aika jäätävää touhua että kymmeniä näistä asui keskenään ilman ihmeempää valvontaa.
Kornia sanoa näin, mutta olisihan se nykyaikanakin hienoa kun nistien tilalla olisi rehellisiä vanhan liiton alkkiksia, niiden kanssa yleensä tuli aika hyvin toimeen. Parashan tietysti olisi kun ei olisi kumpiakaan, mutta sitä ei ole näköpiirissä.
No, siinä taas ajankuvaa kasari-Hangosta näin mun näkökulmastani ja hatarasta muististani.

Vem sista e här, e svarte man!

Du har svarta kuken i DIN röven

Kasarilla satama oli vielä avointa aluetta, eihän siellä periaatteessa olisi saanut palloilla, mutta näin kuitenkin tapahtui. Ja saattaa olla, että jokunen pullo viinaakin tuli laivoista haettua. Tuolloin riitti myös tuontiautoja ja niitähän käytiin heti iän ja ajokortin salliessa ajamassa. Eräskin koulupäivä tuli vietettyä työn merkeissä satamassa ja aika hyvää lisätuloa tuo lukiolaiselle olikin. Naispuolisia henkilöitä näkyi aika ajoin hankkimassa lisätuloja ajaen jotain muutakin kuin autoja...

Taksvärkkipäivinä kouluaikoina pääsi aika helposti firmoihin töihin, ja ainakin kohdallani kävi sikäli tuuri, että maksoivat ihan päivän palkan eivätkä vain taksvärkkiin annettavaa summaa. Ja niinhän siinä kävi että pienin sallittu summa tuloutettiin ja loput pidettiin itsellä. En tiedä onko koko taksvärkkiä enää olemassakaan ja toisaalta esim. monessa etnisessä ravintolassa koko touhu on työntekijöiden osalta yhtä taksvärkkiä.

-80-luvulla ei ollut puhettakaan hometaloista ja huonosta sisäilmasta, kaikki kelpasi ja hengissähän tässä on tänne asti pysytty. Nykyisin ei enää sisäilmaongelmatonta taloa löydy, vaan liki kaikissa julkisissa rakennuksissa on olevinaan probleemia tuolla saralla. Esimerkki Turusta : 1995 rakennettu tiilirakenteinen koulu purettiin äskettäin korjauskelvottomana. Että sikäli. Hangossa nyt ei ihan tähän ole vielä tultu ja toivotaan ettei tullakaan. Haagapuiston koulu on tiilirakenteinen mutta toistakymmentä vuotta vanhempi kuin tuo esimerkki ja pystyssähän tuo vielä on ja remonttejakin on tehty. Mutta eikös sielläkin ole sisäilmasta valitettu ajan saatossa ?

Nuoret paetkaa ja vähänkään älliä päässä olevat vanhemmat henkilöt Hangosta. Firmat huijaavat teitä tekemään vuoroa mitä erikoisempaa. Kenenkään suomalaisen ei tarvitse tehdä duunia alle 19 € tuntipalkan. Muutin Vantaalle, tuntipalkka 23€, ihan vaan automekaanikko.

Kasarilla oli lapsilla ja nuorilla paikkoja temmeltää, joihin ei enää pääse ja osaan on hyväkin ettei pääse. Kaatopaikat, uusi ja vanha olivat nuorena oikein Pandoran lipas. Sieltä löytyi jos vaikka ja mitä ja ihan aidostikin hyödyllistä. Silloin autot tuotiin kokonaisena kaatopaikalle, ja oi sitä onnea kun löysi juuri tuodun jota ei ollut vielä hajotettu. Olihan se hienoa päästä veivailemaan autoa ja sen namiskoita vaikkei se mihinkään liikkunutkaan. Vanhalla kaatopaikalla olen ensimmäisen ja ainoan kerran istunut Trabantissa, ja ihmettelin suuresti kun siihen sai ulkokuoreen helposti reiän...

Joihinkin Itäsataman makasiineihin pääsi tuolloin sisään kun tiesi reitit. Niissäkin käytiin joskus seikkailemassa. Tuolloin ei käynyt mielessäkään särkeä paikkoja päinvastoin kuin nykyisin, jolloin kaikki täytyy hajoittaa, mihinkään ei mennä ihan vaan tutkimusmielessä. No joo, hajoitettiinhan sitä tavaroita, mutta se tapahtui edellä mainituilla kaatopaikoilla, joiden tavarat ovat jo lähtökohtaisesti hylättyjä.

Länsisatamaankin pääsi vapaasti, tosin eihän se tuolloinkaan ollut tarkoitus siellä oleilla. Aallonmurtajalla uhmattiin myrskyillä aaltoja ja aallonmurtajan takana ovat kalliot, joilla käytiin uimassa. Voimakasiinin edustaa käytettiin vanhojen, ilmeisesti romutukseen menossa olevien junanvaunujen säilytyspaikkana. Siellä oli joskus myös vanhoja vankivaunuja, ja täytyihän nekin tutkia. Toivottavasti on ainoa kerta kun tutustuu vankivaunuun sisältä päin...

Itäsataman armeijan varikkoalueen takaosassa oli kallionotkelma, josta löytyi luoteja ja hylsyjä, aika isojakin. Tarinan mukaan sinne oli pudonnut sodassa lentokone, mutta todellisuus lienee että armeija on kipannut sinne jotain ylijäämää. Sinne täytyi laskeutua Kuningattarenkalliolta aika jyrkkää kalliota, olihan se sotilasaluetta. Oli se ihme ettei loukannut itseään ihmeemmin näillä retkillä, nykylapsilla ja nuorilla tuntuu se loukkaantumisriski vanhempien mielestä alkavan sängystä ylösnousemisella.

Regatan takana kalliolla oli hylätty talo, joka on nykyään kyllä kunnostettu, ja täytyihän sielläkin käydä. Siellä oli aikaisempien asukkaiden jäämistö pitkälti jätetty ja mm. tosi vanhoja pahvisia valokuvia oli pitkin lattioita. Edelleenkään mitään ei rikottu, eikä sotkettu enempää kuin jo oli tehty. Vaan tuntui se silloin aika kummitusmaiselta paikalta ja oli aika huonossa kunnossa : kattokin oli vuotanut pahasti ja tästä 2.kerroksen lattiakin oli romahtanut yhdestä paikasta. Tältä kantilta on ihme, että se on kunnostettu. Lieneekö suojeltu rakennus.

No joo, tällaista taas juolahti mieleen noista vanhoista, nostalgisista ajoista. Tavallaan sääli, että nykynuoret eivät koe mitään tällaisia, sinällään yksinkertaisia asioita, vaan kaikki tekeminen liittyy elektronisten laitteiden maailmaan, ja mikä ei liity tapahtuu salilla, ei luonnossa.

Oli Bad Sauna, salakapakka vanhan yleisen saunarakennuksen yläkerrassa. Nyt ei ole yleistä saunaa. Uimahalli olisi sellainen.

Suhmurointi paheni vuonna 2013, kun oli salaiset sopimukset ja poliitikot möivät Tehtaanniemen pilkkahinnalla asuntoalueeksi vastoin kaavaa ja kaupunkilaisten tahtoa. Allekirjoituksia ajettiin ennen joulun pyhiä hakemaan ihan Helsingistä. Pyhien aikana valitusaika kului ja suhmurat olivat hiljaa, ettei kukaan vaan pääsisi valittamaan. Kaavaa muutettiin näytelmässä, jossa kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta pallottelivat edestakaisin. Taisi olla vielä erillisvaliokunta varmistamassa asian etenemisen. Siihen oli vahingossa nimettynä myös hesalaisten edustaja, joka äkättiin huomautuksesta muodollisesti poistaa tiimistä. Se oli kuin Sipilän hallituksen aikana sotevaliokunnan ja perustulaslakivaliokunnan välinen pallottelu. jolla pelattiin aikaa ja torpattiin hyvä Sipilän sote. Rannat ja maisemat meni hesalaisten käsiin. Kuinka paljon osakkeista on venäläisillä, on avoin asia.

No joo, olihan se tavallaan aika paha sauna...

nykyään paras homoilupaikka on levator-skogen

Oliko Hangossa 80-luvulla tai jopa 70-luvulla discoja? Vai kävikö jengi Tammisaaren Gnäggetissä tai tanssilavoille, joissa oli oma disco-osa?

En kerro. Toi sivarisuvakki,joka poistaa näitä juttuja,poistaisi senkin...

Ja tytöt 80-luvulla... voi noita ihanuuksia. Ei ihme, että heitä jahtasivat nuorten miesten lisäksi hieman vanhemmatkin. Kotibileet ja yläkerran makuuhuoneessa taivas repesi..

80luvulla ei vielä homoiltu metsissä...ainakaan paljon..

Uudet vuodet -80-luvulla menivät muistaakseni sillä kaavalla, että porukkaa kokoontui Regatan kulmille tosi paljon. En tiedä, miksi juuri sinne. Siellä sitten raketit ja kaiken maailman pommit sinkoilivat pitkin ihmisjoukkoa.
Joulu puolestaan oli vielä rauhoittumisen juhla kirjaimellisesti. Mikään ei ollut auki moneen päivään ja kaupunki hiljeni muutenkin ihan täysin. Jotenkin kaipaan tuota fiilistä, nykyinen "joulu" on aivan perseestä enkä sitä mitenkään muuten vietä kuin syön muutamana päivänä jouluiseksi miellettyä ruokaa ja kuuntelen joulurauhanjulistuksen. Nyt on onneksi nämä molemmat ohi ja voi ruveta odottelemaan päivän pitenemistä ja pikku hiljaa saapuvaa kevättä.

1980-luku oli Hangon kulta-aikaa, sen tunnelman kun saisi takaisin... 🥰
Regatan hännän vastaiset toimet kuihduttivat Hangon.

-80-luvulla oli vielä troolisatama / kalasatama voimissaan. Troolareita oli niin paljon, että niitä oli kolmekin toisissaan kiinni laituritilan ollessa täynnä. Hankolaisillakin oli useita paatteja, mutta enemmän niitä tuli muualta. Asuin tuolloin paikassa, josta näki hyvin merelle ja pimeän aikaan merialueella oli kalastusalusten valoja tuhkatiheässä. Vilkaisepa nyt pimeälle merelle niin ainoat valopilkut tulevat merimerkkien valosignaaleista ja jostain satunnaisesta rahtilaivasta. Tuolloin oli mahdollista myös mennä kalasatamaan ja ostaa silakkaa suoraan aluksesta ja sitä ei paljoa punnittu vaan vitosella sai aika pussillisen.

Merenkulkuun liittyen oli myös yhteysalusliikennettä Russaröhön. Asunnostamme näki tuonkin liikenteen, ja vuoroja mantereen ja "Rysän" välillä oli lukuisia vuorokaudessa. Ihmeempiä tuulirajoja ei ollut ja niinpä välillä sai todistaa aikamoisia suorituksia myrskyissä esim. Pukkiolta , Y1:ltä ja K-veneiltä sekä myös RN-veneiltä. Myöhemmässä vaiheessa sitten Vänöltä, Hankoniemeltä ja Linnakeveneeltä. Pääsinpä itsekin inttiaikana ajelemaan paattia Hästö-Busön lisäksi ajoittain Russaröhönkin. Ohi on tuokin aika vaikka Russaröhön onkin nyt palannut hiukan elämää Naton myötä ja ilmeisesti vähän muutenkin.

Purjehdus oli tuolloin harrastuksena aika tavalla suositumpaa kuin nykyisin. Oli iso Vikla-"laivue, oli E-jollia ja Lasereita sekä aika paljon Optimistijollia. Isommista veneluokista voisi mainita Hait ja Folkkarit ja olihan H-veneitäkin. Nyt kun kävelee laitureilla, ei näistä edellä mainituista ole kuin pienet rippeet jäljellä ja nekin joko makaavat maissa tai laiturissa. Muutenkin veneily on kokenut ainakin silmämääräisesti jonkinlaisen inflaation kun ottaa huomioon Hangon suhteen mereen. Nykyisin on tyhjiä venepaikkoja pilvin pimein sekä Hangonkylän että Itäsataman laitureissa, takavuosina niitä sai jonottaa. Voi olla, että vieläkin saa jonottaa, mutta se ei liity siihen etteikö paikkoja olisi. Ja puhun nyt nimenomaan Hangon Kaupungin hallinnoimista kausipaikoista...

Että kyllä nämäkin asiat olivat kultaisella kasarilla paremmin !

mummoni sanoi,että myös lumi oli hänen nuoruudessaan erilaista.: kun hän nuorena kävi kyykkypisulla,jäi lumeen pieni reikä. nykyään vain iso repaleinen läiskä

Eihän se järvi soutamalla kulu, sanotaan. Todistaako tämä ilmiö muuta ? Tai sitten kasarilla ei kulunut, nyt kuluu...

Kauppoja oli kasarilla vähän eri malliin kuin nyt. Ei ollut tietenkään isoja marketteja, isoimmat taisivat olla nykyisen K-Supermarketin kohdalla ollut muistaakseni silloinkin K-Market sekä vanha S-Market keskustassa. Siinä Mau Maun vieressä mäessä Fredin talon kivijalassa oli tosi pieni Maitokeskus. Sitten Hvassin talon alakerrassa kivijalan kulmauksessa oli joku ruokakauppa . Keskustassa Vuorikadulla oli Liljefors, se on jäänyt mieleen siitä että sen muovikassit olivat niin paskoja että sangat katkesivat aina.
Kappelisatamantien ja Märsankadun risteyksessä oli kanssa ruokakauppa, ja siinähän ne jäänteet ovat siitä asti olleet. Hangonkyläntiellä oli Ali-Market ja Märsankadun / Santalantien kulmauksessa nykyisen kirpparin paikalla oli kauppa, samaten Esplanadilla Oi Hangon paikalla. Siinä se tosin oli aika pitkään kasarin jälkeenkin. Ja Täktomissa oli kauppa siinä ennen Kirkkotien risteystä. Sieltähän alaikäisenä käytiin bisseä hakemassa, oli tuo kontrolli aika ohutta. Lappohjassa oli kaksikin kauppaa parhaimmillaan.
Tuossa on jo aika monta ja joku varmasti unohtui, mutta montako ruokakauppaa löytyy tänään ? Löytyiskö 4 ?

Viisastuttu on.

Siinä Forumin kellaritilassa oli kanssa aika iso kauppa. Aura Nordström .. tai joku.

Miten on nykyisin.

Kyselee ex-hankolainen.

Kapteeni kadulla oli 2 kauppaa ja 2kioskiafinndergin kauppa ja Lindströmin Kauppi. Lindin kioski sekä koskisenkioski