Mustaa-Pekkaa on pikapuoliin jaossa moneen käteen.
Kenelle jää omistukseen Panda-talo, sen jälkeen kun kaikki nämä konkurssisotkut saadaan päätökseen?
Kenelle jää omistukseen Panda-talo, sen jälkeen kun kaikki nämä konkurssisotkut saadaan päätökseen?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Omistajalleen jää. Se oli Osuuspankin, nyt se on sen yhdistyksen, jonka zoon intendentti perusti.
Vieraile ja Välität ry
Vieraile ry kohtalo riippuu siitä saako lainan 200 000 euroa zoolta pois jos ei on ry varat melko vähissä ja niitä syö koko ajan esim. pandatalon lämmitys ym.
Kunta menetti pandatalo kaupassa kiinteistöveron 80 000 euroa, ry ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. Ennustan ry kylmää kyytiä.
Onko ry mennyt myöntämään eläinpuistolle lainaa? Mistä sellainen tieto on peräisin?
Kyseinen ry sinänsä olisi yksi potentiaalisimmista jatkajista eläinpuiston toiminnalle edes jossain laajuudessa. Ei välttämättä niin laajana kuin on aiemmin ollut, mutta jossain muodossa.
Ja selvä asia on se, että kaikki konkurssipesän lainat on pitkään jäissä. Konkurssipesien kanssa menee usein vähintään 2-5 vuotta ennen kuin rahat tilitetään, jos tilitettävää kenellekään pesänhoitajan usein varsin korkean laskutuksen jälkeen jää.
Veikkaukseni on, että tuossa tapauksessa tilitettävää on enintään joitain prosentteja lainasummista, ellei jollain ole jotain ensisijaisempaa lainaa muihin nähden. Kyllä lainat on menetetty. Eläinpuiston omaisuus on kiinni kiinteistöissä. Ne lienee annettu vastapanttina Ähtärin kaupungille, ja niistä tuskin kukaan maksaa pantin mukaista hintaa. Kiinteistöt lähes varmasti palaavat kaupungin omaisuudeksi. Kaupungin kannalta olisi parasta löytää toimintaan uusi operaattori tekemään jotakin edes jollain vuokratasolla, jottei sille tule riesaksi iso määrä tyhjiä rakennuksia. Eläinpuiston pyörittämiseen kaupunki tuskin enää itse lähtee.
Lisäksi OP:lla voi olla jotain pantteja kiinteistöissä tuolla kiinni. Pankit kieltäytyvät käytännössä aina vastaanottamasta panttia kasvukeskusten ulkopuolisista paikoista. Jottei niille itselleen jää käteen rakennus, josta juoksee kiinteistövero, mutta jota kukaan ei heiltä sitten osta. En usko, että OP tulee vastaanottamaan ensimmäistäkään kiinteistöpanttia tuolta. Pandatalo oli OP:n, ja sen osalta se jo teki omat johtopäätöksensä, kirjasi tappiot, ja luopui omistuksesta - todennäköisesti hyvin nimellisellä hinnalla siihen nähden, mitä talon rakentaminen oli maksanut. Tyhjällä pandatalolla OP ei olisi tehnyt mitään.
Käytännössä asia menee niin, että pantinhaltijalla on oikeus lunastaa pantti. Pantinhaltijat saavat vaatiessaan haltuunsa pantin, ja menettävät oikeuden saada rahana sen velan, jonka vastineena pantti on ollut. Mutta jos mitään rahaa ei edes olisi, jolla velkoja rahana maksettaisiin, niin käytännössä sitä vaihtoehtoa ei edes ole. Eli taitaa käydä niin, että Eläinpuiston rakennukset siirtyvät kaupungin omaisuudeksi. Konkurssipesä voi kuitenkin myydä irtaimiston niistä, ellei jatkajaa löydy. Paras vaihtoehto on, jos löytyisi joku jatkaja. Joka sitten tekisi kaupungin kanssa vuokrasopimuksen.
Veikkaan nyt, että tilitettävää ei jää yhtään. Suojeltujen eläinten siirto pois lienee mahdollista monessa tapauksessa vain ulkomaille ja lienee niin kallista, että Eläinpuistosta ei jääne mitään jaettavaa, vaan konkurssipesä rauennee varojen puutteeseen tai tehnee itse vielä konkurssin. Eiköhän juristit laskuta pesän tyhjäksi niin, ettei jako-osuuksia tule. Pantit voi lunastaa pantinhaltijat, jos ottavat ne vastaan.
Aiempien uutisten mukaan Ähtärillä on arviokirjoihin perustuneet vastavakuudet ollut lainojen takauksien vastineena. Eli oletettavasti Eläinpuiston ja Mesikämmenen kiinteistöt.
Pantinhaltijallanon separatistin asema konkursseissa eli oikeus mm. myydä suoraan panttiensa kohteet eteenpäin, ja saada suoritus sitä kautta kauppahinnasta itselleen. Alehintaan ei saa myydä. Vain silloin, jos myyntihinta ylittää saatavan, sitä jaetaan pesälle ja sen muille velkojille mikäli pantinhaltija itse hoitaa kaupat.
Ähtärin kunnan johdon isoin tehtävä lienee nyt koittaa myydä panttina olevat kiinteistöt mahdollisimman hyvään hintaan. Jos ne jäisivät pitkäksi aikaa tyhjilleen, vähäinen arvokin vielä laskesi.
Koko juttu oli sitäpaitsi tiedossa jo alunperin, että pandat ei ole sellainen vetonaula että homma kannattaisi ikinä.
Pandaa kävin katsomassa Berliinissä viimeksi. Lennot ja majoitus yms halvempi kuin matkustaa Suomen sisällä pandoja katsomaan.
Vieraile ja Välität ry osti pandatalon, millä lihaksilla eikö se voi ostaa koko eläinpuiston nyt. Rahaa täytyy olla.
Tuskin pandatalo juuri mitään maksoi. Jos oli vuorat rästissä -tilanne, ja muuhun kuin eläinten esittelyyn iso osa tiloista ei sovellu. Toki vuokrasopimuksen Mesikämmenen kanssa. Joka tuskin on maksanut vuokriaan yrityssaneerausaikana, vaan lienee priorisoinut tulonsa saneerausta hoitaneen asianajotoimiston palkkioihin ja kättänyt muut maksut rästiinn .niin asianajoyoimistot yleensä tekevät yrityssaneerauksissa.
Yhdistyskin voi olla nopeasti taloudellisissa vaikeuksissa, jos ei uutta maksavaa vuokralaista heti löydä. Tuollaisen talon omistaminen maksaa varmaan yli 100 000 euroa vuodessa. Sähkön, lämmön ja veden sekä vakuutusten laskujen kautta.
Voi olla Op antanut ilmaiseksikin. Se on tiennyt, että konkurssissa voi mennä parikin vuotta. Ja että jos siinä tilanteessa omistus pysyisi heillä, kulut juoksisi, mutta tulot ei. Realisointiarvo tuollaisella talolla lienee satoja tuhansia euroja. Jolloin olisi ollut riski, että ylläpitokulut ylittää realisointiarvon. Kovin montaa mahdollista ostajaa pandatalolla ei varmaan ollut.
Joskus ollut sijoittajana firmassa, joka teki konkurssin, ja sain sen myötä hiukan tietoa konkurssin kulusta. Pankki kieltäytyi kiinteistöpanttien haltuunotosta systemaattisesti, jos talo oli yliopistokaupunkien ulkopuolella. Eivät ottaneet siis haltuunsa panttejaan edes ilmaiseksi. Tuossa Op oli omistaja, mutta muuten kuvio varmaan sama. Eli konkurssin jälkeen eivät ole halunneet omistaa pidempään. Koska silloin kulut juoksisi, ja myyjällekkin voi jälkikäteen tulla vielä vastuitakin. Bulvaaneille ei julkisesti tunnettuja kohteita kehtaa myydä, koska siitä voisi tulla huonoa julkisuutta pankille, jos bulvaani irrottaisi vain rahanarvoiset asiat jasitten jättäisikin rakennuksen tyhjilleen maanlmistajan/veronmaksajien vastuulle. Joten myynti nimelliseen hintaan on pankeilla silloin usein käytäntö.
Jos eläinpuiston rakennuksia ei kukaan ostaisi, purkukustannuksista vastaisi aikanaan lain mukaan maanomistaja eli kaupunki.
Seppäkosken ja muiden vertailut Edinburghiin oli merkittävässä roolissa. Ei tullut samanlaista pöhinää ja menestystä. Valitukset siihen päälle. On toivottavaa että kuntaliitos toisi sitä taloutta eläinpuistolle.
Edinburgh ja Ähtäri eri mittakaavassa, eikö muita vertailuja tehty?
On tehty, vertailtu kepun Ähtäriläisiä äänestäjiä ja Niuvanniemen asukkeja. Erot olivat hyvin pieniä, harhakuvitelmia ja todellisuudesta irrallaan olevia talous näkemyksiä oli Ähtärissä hieman enemmän.
Keskustan kunniaksi
Kyllä pitää olla päästään seonnut kun pandoihin laittaa 20 miljoonaa ja vaarantaa koko puiston ja kunnan itsenäisyyden.
Pandojen lähtö oli Ähtärin tuhon alku.
Pandojen äitinä mediassa esiintynyt maa- ja metsätalousministeriön viranhaltija antoi ainakin mediaan aikoinaan kuvaa, että kyse on valtioiden välisestä sopimuksesta. Valtion viranhaltijoiden neuvottelemat ehdot olivat eläintarhan kannalta äärimmäisen huonot.
Entäpä mitä sanoivat nyt eläkkeellä olevat Seppäkoski, pandaprofessori jne.?