Maat rakentavat linnoitteita Venäjän ja Valko-Venäjän rajalle. Viro on jo aloittanut, ja kaivaa isoa ojaa panssariajoneuvojen estämiseksi. Ilmeisesti suunnitelmiin kuuluu myös betonisia panssariesteitä, 600 bunkkeria ja elektroniikkaa.
Koko rajalle sitä ei tehdä, sillä suuri osa on vettä ja suota. Kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa.
Latviassa arvio on 330 miljoonaa euroa.
Liettuassa linnoittet ulottuvat rtulinhassa 5 km syvyyteen ja koko linnoite 50 km säteelle. Samoin kuin Virossa kaivanto, bunkkereita, elektroniikkaa ja miinakenttä.
https://hs.fi/alueet/art-2000011327368.html
Koko rajalle sitä ei tehdä, sillä suuri osa on vettä ja suota. Kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa.
Latviassa arvio on 330 miljoonaa euroa.
Liettuassa linnoittet ulottuvat rtulinhassa 5 km syvyyteen ja koko linnoite 50 km säteelle. Samoin kuin Virossa kaivanto, bunkkereita, elektroniikkaa ja miinakenttä.
https://hs.fi/alueet/art-2000011327368.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa aiotaan koota joku työryhmä miettimään itärajan soiden vettämistä. Hyvä ajatus, eikä vain puolustuksen kannalta!
Siitä saataisiin todella merkittävä soidensuojelualue, joka vastaisi EU:n ennallistamisasetusta.
Jos se olisi koko rajan pituinen, suoluonto, eläimet ja kasvit, pääsisivät leviämään tätä käytävää pitkin.
Suomenkin kannattaisi kaivaa tuollainen oja sinne, missä on kuivaa maastoa, ja Venäjän puolella maanteitä.
Ukrainassa on havaittu, että Venäjä käyttää edelleen maanteitä, joilla sen ajoneuvot ovat edenneet pitkinä letkoina. Niitä on motitettu, mutta se ei ole helppoa jos vihollinen suojaa niitä ilmasta.
Eteneminen on pysähtynyt, jos edessä on linnoite.
On arvioitu, että jos Ukrainan sota taukoaa, niin Venäjä on valmis rajoitettuun hyökkäykseen jotain muuta maata vastaan puolen vuoden päästä, ja isoon sotaan kaksi vuotta myöhemmin.
Eli aikaa ei ole tuhlattavaksi.
Jos Baltia ja Puola on linnoitettu, niin mihin Putln sitten kääntää katseensa?
Suomen rannikko on pitkä, mutta sitä suojaa rannikkotykistö ja merimiinat. Jonkun pienen ulkosaaren valtaus ehkä onnistuisi?
Sen sijaan maaraja on pitkä, eikä se kaikilta osin ole tällä hetkellä vaikeakulkuinen.
Linnoitteiden kaivamisen voisi aloittaa jo nyt tehdyn heiveröisen raja-aidan kohdalta. Valtion maat olisi helppo osoittaa tarkoitukseen, yksityisten lunastaminen voi viedä pitemmän aikaa.
Tänään Ylellä kaivuriyrittäjä kommentoi, että viisainta olisi kaivaa pato sen sijaan että tukkisi kaikki suo-ojat.
Pato ojaan syntyy kuulemma varttitunnissa. Eli voi päätellä, että siitä ei syntyisi kummoisia kustannuksia valtion omistamilla mailla. Yksityisten maiden lunastaminen maksaisi enemmän ja olisi hitaampaa.
Työn voisi aloittaa valtion metsistä.
Suot tietysti jäätyvät talvella, mutta ilmastonmuutoksen myötä talvet lyhenevät. Ja olisi kuitenkin puoli vuotta hankalaa maastoa, jossa painavat panssarit eivät voi liikkua.
Venäjä on käyttänyt Ukrainassa mm. vanhoja henkilöautoja ja moottoripyöriä. Huolto käyttää tavallisia kuorma-autoja. Ei niilläkään ole hyvä liikkua vetisessä maastossa.
Jäljelle jäävät kuivat alueet ja niille tehdyt metsäautotiet. Nekin voi tukkia tekemällä kaivurilla syvän ojan.
Ylen artikkelin mukaan esteenä on lähinnä asenteet: kun joku on suurella vaivalla kaivanut ojia mailleen, niin harmittaa jos työ menee hukkaan.
Tämmöinen harmitus ei voi olla este maanpuolustukselle. Lisäksi moni ojitettu suo ei edes kasva kunnollista metsää.
Valtion metsänhoidolla on tuottovaatimuksia. Ei liene iso hallinnollinen asia poistaa vaatimukset maanpuolustuksen takia ennallistettavilta alueilta.