Puolet geeneistäsi ehkä jatkuu mutta sinäkin olet poissa ikiaikaisesti.
Et ole mitään.
Geenisotkua ehkä, kemiallista "puuroa".
Turha kuvitella mitään muuta.
Et ole mitään.
Geenisotkua ehkä, kemiallista "puuroa".
Turha kuvitella mitään muuta.
Kuoleman aikana katoamme olemattomaksi me kaikki.
Anonyymi-ap
20209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Yksilöllinen elämäsi muuttuu kadonneeksi ainaisesti.
Koet yllätyksen kuoltuasi. Se vaan on sinulle liian myöhäistä silloin.
Juuuhhhh
Huhhuh huh demonit kiduttivat tulimaassa 👹👹💩
Heimo.Vesa tietää.. .
Onhan se jännää kun ei tiedä mitä tapahtuu kun kuolee. Minne se sielu vaikka vilahtaa.
Kuolemaa ei ole. Ruumis kuolee ja muuttuu mullaksi tai tuhkaksi. Sielu liitelee tuonpuoleiseen.. sielu ei koskaan kuole.
Taitaa olla edellä kirjoitettu harhaoppia.Et ainakaan pysty todistamaan sielujen ijänikuista lentelyä🤣🤣
"Kuolemaa ei ole. Ruumis kuolee ja muuttuu mullaksi tai tuhkaksi. Sielu liitelee tuonpuoleiseen.. sielu ei koskaan kuole."
Missä sielut luurasivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa ei ollut vielä ollenkaan olemassa?
Ei silloin ollut vielä ihmistäkään!
Sielu liikkuu ajatuksen voimalla ja voi olla tuonpuoleisessa 1000 kin vuotta ennen jälleen syntymistä. Nuori sielu syntyy takaisin jopa muutaman kuukauden tuonpuoleisessa olon jälkeen. Siis maan ajassa mitaten.
Tuonpuoleisessa 1000 v. menee hujauksessa
Jos ei usko kuoleman jälkeiseen elämään niin voi käydä niin että nukkuu tuonpuoleisessa koko kahden elämän välin. Sitten herää uuteen elämään synnytys,-salissa.
Eikös oo ihana
Siinähän itsellesi uskottelet,koska pelkäät karmaasi.. no senhän tulet näkemään,että älä täällä kohtaloasi märise,vaan katso ja koe!🤷♀️
Jos sinulla ap ei olisi mitään kuolemaattomuuden pelkoa ,et edes kohtaloasi pyrkisi mitätöimään /täällä totuutta muuksi märisemään vaan seisoisit kuoleman edessä takki auki. Tuli mitä tuli.Eikö? 🤷♀️
Luulen, että on olemassa sielu, joka tuntee ja ajattelee. Käsittääkseni se myös jatkaa elämäänsä fyysisen kehon kuoleman jälkeen. Jossain sanottiin että kuoleman jälkeen sielu muistaa kaikki edellisetkin elämänsä, mutta mietin miten voi muistaa äärettömän monet elämät sielu tuo.
Ei voi muistaakkaan,mutta tietyt elämät voi jäädä sielumuistiin joiden karmaa tässä elämässä työstää. Tarkoitus tuskin lienee niitä muistaa. Jokaisesta elämästä jää kyllä jälki,joka ei katoa. Jos jonkun kauhukokemuksen on joutunut kokemaan/pelkää sellaisia paikkoja/esim vettä/käärmeitä/korkeita paikkoja jne. Monet fobiat tulee entisistä elämistä. Myös se,tahtooko satuttaa/vai suojella. Tuhota vai rakastaa. Jokainen elämä on porras/elämän oppikoulussa. Ilman pahuutta emme tulisi ymmärtämään hyvyyttä..🤷♀️
Elämät on kuin helminauha. Ensimmäinen helmi on himmeä likainen ja viimeinen kirkas ja puhdas.
Sielu jalostuu elämän koulussa helmi helmeltä, luokka luokalta.
Karma opettaa ♥️
Minä tiedän, että ihmiset luulevat.
Miten voi olla tunteet olemassa?