Mitä Raamattu opettaa avioerosta ja uudelleen avioitumisesta?

Miten se vois jotain siitä opettaa,Jeesus oli mikä oli,joku hintti?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19070107/mita-raamattu-opettaa-avioerosta-ja-uudelleen-avioitumisesta

Niin kuin et olisi jo lukenut. 😆

Raamattu on moneen kertaan uudelleen kirjoitettu ja sepilteltu kirja aina alkaen muinaisista lammaspaimenista tämän päivän julkaisijoihin. Raamattua on varmaan tuhatkunta erilaista versiota.

Yhtään mitään, mitä siihen on kirjoitettu, ei pidä ottaa todesta.

Voit kuule ihan itse tehdä tuon työn. Lähteitä löytyy pilvin pimein.

Tässä kuitenkin pari "maistiaista"

Johanneksen evankeliumi 7:53–8:11 – Nainen, joka saatiin kiinni aviorikoksesta
Tämä kertomus ("Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven") puuttuu varhaisimmista kreikankielisistä käsikirjoituksista (kuten Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus).
• Se näyttää ilmestyneen vasta myöhemmin osaksi Johanneksen evankeliumia, ehkä suullisena perimätietona, joka myöhemmin lisättiin tekstiin.

Markuksen evankeliumi 16:9–20 – "Pitkä loppu"
Varhaisimmat versiot Markuksen evankeliumista päättyvät jakeeseen 16:8, jossa naiset pakenevat Jeesuksen tyhjältä haudalta ja “eivät sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.”
• Myöhemmissä käsikirjoituksissa on lisätty jakeet 9–20, joissa Jeesus ilmestyy opetuslapsille ja antaa lähetyskäskyn.
• Tämä loppu on tyyliltään ja sanastoltaan poikkeava muuhun Markukseen verrattuna, mikä tukee ajatusta myöhemmästä lisäyksestä.

Johanneksen kirje 5:7–8 – “Commah Johanneum”
Latinankielisessä Vulgatassa (mutta ei kreikankielisissä varhaisissa käsikirjoituksissa) esiintyy lisäys, jossa mainitaan suoraan Kolminaisuus:
“Sillä kolme on, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja nämä kolme ovat yksi.”

Tämä lisäys puuttuu alkuperäisistä kreikkalaisista käsikirjoituksista ja näyttää tulleen mukaan myöhäisessä latinankielisessä perinteessä.

Luukkaan evankeliumi 22:43–44 – Enkelin ilmestyminen ja verihiki
Joissakin varhaisissa käsikirjoituksissa Jeesus rukoilee Getsemanessa, ja enkeli vahvistaa häntä, ja hänen hikensä muuttuu kuin vereksi.
• Toisissa käsikirjoituksissa nämä jakeet puuttuvat.
• Tutkijat ovat erimielisiä siitä, poistettiinko ne myöhemmin (koska kohtaus korosti Jeesuksen inhimillisyyttä) vai lisättiinkö ne myöhemmin (korostamaan hänen kärsimystään).

Isä meidän -rukous (Matt. 6:13)
Monet vanhat käsikirjoitukset eivät sisällä loppua:
“Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.”
Tämä doxologia lisättiin todennäköisesti liturgiseen käyttöön, ja se tuli osaksi joitakin Raamatun käännöksiä (kuten Kuningas Jaakon käännös).

Nämä esimerkit ovat hyvin tunnettuja tekstikriittisessä tutkimuksessa ja näkyvät usein Raamattujen alaviitteissä tai hakasulkeissa.