Suurtyöttömyyden hinta 11 miljardia/vuosi

Ekonomistit pyytävät hallitukselta ripeää elvytyspakettia työttömyyskustannusten räjähtämisen vuoksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asiantuntija-tyottomyyden-hinta-repesi-jo-11-miljardiin-hallitukselle-pikainen-vaatimus/9245450

– Työttömyyden laajat kustannukset ovat noin 11 miljardia vuositasolla, ja se koostuu etuuksista, verotulojen menetyksistä ja palvelujen kustannuksista. Mittakaavaa kuvaa se, että ensi vuoden budjettitalouden alijäämä on sama eli 11 miljardia euroa, toteaa PTCServicen vanhempi asiantuntija Jussi Pyykkönen.

Laskelmassa on arvioitu kaikkia työttömyyteen liittyviä etuusmenoja kuten työmarkkinatukea, peruspäivärahaa sekä ansioturvaa, että työttömyyteen liittyvää toimeentulotukea, asumistukea ja muita työttömien kotitalouksien etuuksia.

– Työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin lasketaan myös palvelukustannukset, joita työttömyyden johdosta järjestetään. Kyseisiä palveluita ovat esimerkiksi työvoimaviranomaisen palvelut, työvoimakoulutukset sekä tietyt sosiaali- ja terveyspalvelut ja osaamisen kehittämiseen tähtäävät koulutuspalvelut, Pyykkönen sanoo.

Lisäksi työttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalla menetettyjä tuloja.

– Jos työttömät olisivat työttömyyden sijasta työllisiä, kertyisi yhteiskunnalle lisää ansiotuloveroja sekä veroluonteisia maksuja.

Toiveena pikainen elvytyspaketti

Ekonomistit vaativatkin hallitukselta pikaista elvytyspakettia työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Edellisen kerran tilanne on ollut näin paha lamavuosina.

– Viimeksi työttömyysaste on päässyt nousemaan tälle tasolle 1990-luvun alussa, kun lamavuodet olivat vyörymässä päälle. Tilanne työmarkkinoilla näyttää tässä valossa pahemmalta kuin eurokriisin ja koronakriisin aikaan, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija, ekonomisti Jussi Ahokas.

– Hallituksen pitäisi valmistella nopeasti hyvin kohdennettu talouden elvytyspaketti, jolla kotimainen kysyntä saataisiin kasvuun varmemmin jo vuoden 2026 alussa. Ennen kaikkea rakentamisen toimialan pitkään jatkunut alho olisi hyvä katkaista, jatkaa Ahokas.

"Akuutit ongelmat kotimarkkinoilla"

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta on samoilla linjoilla.

– Meidän työmarkkinoiden ja talouden pahimmat akuutit ongelmat ovat juuri tällä hetkellä kotimarkkinoilla. Kotimarkkinoilla on ylimääräistä tuotantokapasiteettia. Erityisesti rakennusteollisuuden puolella voisi olla tarvetta ja valmiuksia pikaiseenkin talouden kasvun ja työllisyyden nostattamiseen.

– Pikaelvyttämisen yrittäminen on kannattamisen väärti. Ripeys on tässä tärkeä osa, korostaa Maliranta.
Malirannan mukaan elvytys olisi pitänyt aloittaa jo paljon aiemmin, eli Suomi on elvytyspaketin suhteen "parempi myöhään kuin ei ollenkaan" -tilanteessa.
– Velkataso alkaa olla jo sellainen, että se rajoittaa elvytystoimia.

– Olisi korkea aika uudistaa palvelut vaikuttavampaan suuntaan eli työttömille pitäisi pystyä kohdentamaan sellaisia palveluita, jotka lisäävät työllistymistä tai työllistymisen todennäköisyyttä pitkällä aikavälillä, eikä vain mitä tahansa palvelua.