Miksi USA irtisanoi abm ohjus sopimukset?

Ukrainan sodan juurisyitä 2002. 2008 vielä idioottimaisempi lupaus Ukrainalle päästä Natoon "joskus" ja nyt Ukraina on tuhottu.
Kiitos George W. Bush.

USA:n irtautuminen ABM-sopimuksesta (Anti-Ballistic Missile Treaty) oli merkittävä käänne kylmän sodan jälkeisessä turvallisuuspolitiikassa.

🔹 Taustaa

ABM-sopimus solmittiin vuonna 1972 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.
Sen tarkoituksena oli rajoittaa ohjustentorjuntajärjestelmien (anti-ballistic missile systems) kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta kumpikin osapuoli pysyisi haavoittuvana toisen ydinaseille.
Tämä haavoittuvuus oli keskinäisen pelotteen (MAD, Mutually Assured Destruction) perusta — jos kumpikin tiesi, ettei voinut suojautua toisen vastaiskulta, ydinaseiden käyttöä pidettiin epätodennäköisenä.

🔹 Miksi USA vetäytyi?

Yhdysvallat irtisanoutui sopimuksesta virallisesti vuonna 2002, presidentti George W. Bushin hallinnon aikana.
Keskeiset syyt olivat:

Uudet uhkat kylmän sodan jälkeen

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa USA arvioi, että suurin uhka ei enää ollut Venäjän massiivinen ydinasearsenaali, vaan "roistovaltiot" (kuten Pohjois-Korea, Iran) ja mahdolliset terroristiryhmät, jotka voisivat hankkia ballistisia ohjuksia tai ydinaseita.

USA halusi kehittää ohjuspuolustusjärjestelmän (National Missile Defense) suojatakseen itseään tällaisilta pienemmiltä mutta arvaamattomilta hyökkäyksiltä.

Sopimus rajoitti teknologista kehitystä

ABM-sopimus kielsi laajamittaiset testit ja käyttöönoton monista uuden sukupolven ohjuspuolustusteknologioista.

Bushin hallinto katsoi, että sopimus oli vanhentunut ja esti USA:ta kehittämästä omaa puolustustaan.

Poliittinen ideologia

Bushin neokonservatiivinen hallinto kannatti "strategista vapaata liikkumatilaa" eikä halunnut sitoutua kylmän sodan aikaisiin rajoituksiin.

Sopimuksesta vetäytyminen nähtiin osana laajempaa politiikkaa, jossa USA halusi säilyttää täyden suvereniteetin puolustusratkaisuissaan.

🔹 Seuraukset

Venäjä vastusti päätöstä voimakkaasti ja piti sitä uhkana strategiselle vakaudelle.

Vetäytymisen jälkeen USA kehitti ja otti käyttöön erilaisia ohjuspuolustusjärjestelmiä, kuten Ground-based Midcourse Defense (GMD) ja Aegis Ballistic Missile Defense.

Päätös nähtiin laajalti alkuna asevalvontajärjestelmän rapautumiselle, joka jatkui myöhemmin mm. INF-sopimuksen kaatumisella (2019).