Mitä tapahtui 1939

Tämä tulee iskemään kuin pommi!

Sopimus syntyi kiireessä
20. elokuuta Josif Stalin viimein kyllästyi Ison-Britannian viivyttelyyn ja viestitti Saksaan, että nyt on mahdollista tehdä sopimus. Kolme päivää myöhemmin Saksan ulkoministeri von Ribbentrop saapuikin Moskovaan.

Yllätys oli, että Stalin itse oli Kremlin neuvotteluhuoneessa häntä vastassa. Se oli hyvin poikkeuksellista ja kuvasti neuvottelujen tärkeyttä. Adolf Hitler ei itse ollut mukana, vaan odotteli tuloksia ja antoi välillä puhelimitse ohjeita Baijerin Alpeilta.

Kremlissä alkoivat kuumeiset neuvottelut, joissa maita ja alueita jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Molempien kiihkeää halua saada sopimus aikaan kuvastaa se, että jo samana yönä puolen yön maissa hyökkäämättömyyssopimus oli allekirjoitettu.

– Tämä tulee iskemään kuin pommi! Hitler huudahti, kun kuuli sopimuksen allekirjoittamisesta ja oli siinä oikeassa.

Jo seuraavana päivänä Hitler tapasi von Ribbentropin Berliinissä, jossa sopimusta juhlittiin kuin suurta voittoa. Ribbentrop kertoikin neuvottelujen Stalinin kanssa sujuneen paljon helpommin kuin brittien kanssa.

Suomi joutui sopimuksessa Baltian maiden kanssa Neuvostoliiton etupiiriin
Sopimuksessa puhuttiin ”alueellis-poliittisesta uudelleenjärjestelystä". Merkittävin asia sopimuksessa oli salainen lisäpöytäkirja, jonka ensimmäisessä kohdassa puhuttiin myös Suomesta:

”Siinä tapauksessa, että Baltian maiden (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) piiriin kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellis-poliittisia uudelleenjärjestelyjä, muodostaa Liettuan pohjoisraja Saksan ja Neuvostoliiton intressipiirien välisen rajan. Samalla tunnustetaan Liettuan intressi Vilnan alueen suhteen.”
Suomalaisten kannalta ensimmäinen kohta oli tietenkin merkittävä, mutta sopimuksen toinen kohta merkitsi toisen maailmansodan alkua jo viikon päästä. Siinä määriteltiin Saksan ja Neuvostoliiton välinen raja Puolassa noudattamaan jokilinjoja Narew – Veiksel – San. Kolmantena kohtana lisäpöytäkirjassa mainittiin, että Neuvostoliitolla on intressi Romanian suunnalla Bessarabiaan.

– Tämä käytännössä mahdollisti sen, ettei Neuvostoliiton ja Saksan välille syntyisi yhteenottoa Saksan hyökätessä Puolaan. Hitler myös laskeskeli, että länsimaat säikähtävät sopimuksesta niin paljon, etteivät uskalla lähteä Puolan avuksi. Tämä olettamus osoittautui tietenkin vääräksi, kertoo professori Pekka Visuri, joka on kirjoittanut Eino Murtorinteen kanssa aiheesta kirjassaan Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940.