Kuten kaikki tiedämme Kela on järjestänyt taksialalle alihankintaketjutuksen kautta valtakunnallisen alipalkkausjärjestelman.
Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa. Rikoslakiin (straffeloven) lisättiin tuolloin kaksi pykälää, palkkavarkaus ja törkeä palkkavarkaus.
Palkkavarkaudella tarkoitetaan oikeudetonta alipalkan maksamista tai palkan maksamatta jättämistä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.
Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Suomessa palkkavarkaus on sallittua ja viranomaistahojen organisoimaa.
Norjassa Kelan henkilökunta joutuisi vankilaan
11
99
Vastaukset
- Anonyymi
Linnaa tulisi myös Boltin ja Uberin, Woltin ja Foodoran porukalle.
- Anonyymi
Norjassa on määrätty minimi palkaksi 3 euroa,
- Anonyymi
Ota taas pari keskaria....
- Anonyymi
"Ei yleistä minimipalkkaa: Norjassa ei ole yhtenäistä, koko maan kattavaa lakisääteistä minimipalkkaa.
Alakohtaiset minimipalkat: Joillakin aloilla on määritelty vähimmäispalkka. Tällaisia aloja ovat muun muassa rakennus-, siivous- ja maatalousala.
Esimerkkejä alakohtaisista palkoista (tunnissa):
Siivousala: 227,54 Norjan kruunua (n. 19,4 euroa)
Matkailu- ja ravintola-ala: 197,79 Norjan kruunua (n. 17 euroa)
Kalatehdas: 215 Norjan kruunua (n. 18,35 euroa". - Anonyymi
Norjassa alipalkkaus on rikos, kun se täyttää “wage theft / lønnstyveri” -kriteerit
Norjan rikoslaissa on erillinen rikosnimike ”lønnstyveri” (palkan varastaminen).
Alipalkkaus muuttuu rikokseksi, kun:
1) Työnantaja tahallisesti jättää maksamatta palkkaa tai maksaa vähemmän kuin pitäisi
(esim. piilottelee tunteja, ei maksa lomapalkkaa, ei maksa ylityöstä).
2) Toiminta on tietoista, toistuvaa tai järjestelmällistä.
3) Summat ovat merkittäviä tai teko on muuten vakava esim. työntekijän hyväksikäyttö.
Nämä kaikki toteutuvat mm. Kelan ja hyvinvointialueiden järjestämissä alihankintaketjutuksissa.- Anonyymi
Alipalkkauksesti luokitellaan, mikäli palkka on yleistä palkkaa tai työehtosopimusta alempi. Näin se on Suomessakin, josta voi tehdä ilmoituksen työsuojeluviranomaisille.
- Anonyymi
Onko tämäkin sössitty etätöistä käsin?
- AnonyymiUUSI
Niin, Kelahan ei palkkaa yhtään ketään ajamaan taksia. Jos Kelan kyytejä ajavalla taksiyrittäjällä on palkattu kuljettaja, on palkanmaksu hänen ja kuljettajan välinen asia.
Taksialalla laajalti käytössä oleva tulospalkkaus tekee sen, että osaamaton ja laiska työntekijä ei pääse niin sanotusti palkoille, samaan aikaan kun viisas, asiansa osaava kuljettaja saa kohtuullisen korvauksen työstään. Valitettavasti vain taksiala on ajettu sellaiseen ahdinkoon, että näitä viimeksimainitun kaltaisia työntekijöitä ei enää ole juuri saatavilla, joten moni tyytyy palkkaamaan tumpulan. Eri keskustelu sitten on, onko nykyisella taksarakenteella ylipäätään järkeä käyttää palkattua työvoimaa...- AnonyymiUUSI
Kyse on laittomasta alihankintaketjutuksesta, jonka avulla mm. Kela kiertää sille kuuluvat yhteiskuntavastuut.
Todellisuudessahan Kela on työnantajan asemassa. Sen toiminta täyttää työsuhteen tunnusmerkit. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kyse on laittomasta alihankintaketjutuksesta, jonka avulla mm. Kela kiertää sille kuuluvat yhteiskuntavastuut.
Todellisuudessahan Kela on työnantajan asemassa. Sen toiminta täyttää työsuhteen tunnusmerkit.Työntekijän ja yhtiön välisen työsopimuksen mukaan työntekijän palkasta oli todettu seuraavaa:
Palkka on 5,70 euroa tunnilta ja sen mukaisesti määräytyy myös ylitöistä ja sunnuntaitöistä maksettavan palkan suuruus siten, kuin työaikalaissa on säädetty.
Työntekijällä on mahdollisuus suorituslisään, jonka perusteena on 35 % ko. palkanmaksukauden (2 viikkoa) ajotulojensa arvonlisäverottomasta yhteissummasta, siten kuin jäljempänä kohdassa 3 todetaan.
Suorituslisä on edellä 2. kohdan mukaan määräytyvä määrä vähennettynä 1. kohdassa mainitusta palkkasummasta, johon sisältyy peruspalkka, ylityökorvaukset ja sunnuntailisät. Mikäli erotus on negatiivinen, suorituslisää ei makseta.
Työsopimuksessa ei ollut tuntitakuuta eikä työnantaja ollut sitoutunut taksiliikenteen työehtosopimukseen.
Työntekijä työskenteli taksinkuljettajana yhtiössä ajalla 16.6.2006-14.12.2012. Työntekijä katsoi, että palkkausperuste oli alalla yleisesti käytössä oleva prosenttipalkka. Joka tapauksessa kantajan mukaan työso-pimuksen mukainen tuntipalkka on ollut kohtuuttoman alhainen. Kantaja vaati yhtiön velvoittamista suorittamaan maksamatta jääneitä ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, jotka työaikalain mukaan olisi tullut maksaa.
Yhtiön mukaan palkkausjärjestelmä perustui tuntipalkkaukseen. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että palkkaus oli suoriteperusteinen, koska kantajalle oli maksettu palkkaa 35 % ajotuloista työtuntien määrästä riippumatta. Lisäksi hovioikeus tulkitsi, että työaikalain säännösten mukaan palkan laskentaperusteet on oltava samansuuruiset sekä peruspalkan että ylitöistä ja sunnuntaitöistä maksettavien lisien osalta. Kantajan peruspalkan perusteena oli ollut 5,70 euroa tunnilta ja korvausten laskentaperusteet olivat vaihdelleet 10,89 eurosta 18,64 euroon.
Hovioikeus katsoi, että taksiyhtiön käyttämä palkkausjärjestelmä oli ollut ylityö- ja sunnuntaityötuntien osalta suoriteperusteinen eikä perustuntipalkkaa ollut käytetty palkanmääräytymisperusteena. Ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia ei ollut myöskään tosiasiassa maksettu, vaan ne oli ainoastaan huomioitu prosenttipalkkaa laskettaessa. Palkanmaksuperuste oli tosiasiassa prosenttipalkka. Edellä mainituista syistä johtuen hovioikeus katsoi, että yhtiön käyttämä palkanmaksujärjestelmä oli työaikalain vastainenYhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut. Kantajalle tuomitut korvaukset koostuivat maksamatta jääneistä palkan korotusosista vuosilta 2011 ja 2012, korvaukset olivat yhteensä noin 28.800 euroa. Tuomio on lainvoimainen. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Työntekijän ja yhtiön välisen työsopimuksen mukaan työntekijän palkasta oli todettu seuraavaa:
Palkka on 5,70 euroa tunnilta ja sen mukaisesti määräytyy myös ylitöistä ja sunnuntaitöistä maksettavan palkan suuruus siten, kuin työaikalaissa on säädetty.
Työntekijällä on mahdollisuus suorituslisään, jonka perusteena on 35 % ko. palkanmaksukauden (2 viikkoa) ajotulojensa arvonlisäverottomasta yhteissummasta, siten kuin jäljempänä kohdassa 3 todetaan.
Suorituslisä on edellä 2. kohdan mukaan määräytyvä määrä vähennettynä 1. kohdassa mainitusta palkkasummasta, johon sisältyy peruspalkka, ylityökorvaukset ja sunnuntailisät. Mikäli erotus on negatiivinen, suorituslisää ei makseta.
Työsopimuksessa ei ollut tuntitakuuta eikä työnantaja ollut sitoutunut taksiliikenteen työehtosopimukseen.
Työntekijä työskenteli taksinkuljettajana yhtiössä ajalla 16.6.2006-14.12.2012. Työntekijä katsoi, että palkkausperuste oli alalla yleisesti käytössä oleva prosenttipalkka. Joka tapauksessa kantajan mukaan työso-pimuksen mukainen tuntipalkka on ollut kohtuuttoman alhainen. Kantaja vaati yhtiön velvoittamista suorittamaan maksamatta jääneitä ylityö- ja sunnuntaikorvauksia, jotka työaikalain mukaan olisi tullut maksaa.
Yhtiön mukaan palkkausjärjestelmä perustui tuntipalkkaukseen. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että palkkaus oli suoriteperusteinen, koska kantajalle oli maksettu palkkaa 35 % ajotuloista työtuntien määrästä riippumatta. Lisäksi hovioikeus tulkitsi, että työaikalain säännösten mukaan palkan laskentaperusteet on oltava samansuuruiset sekä peruspalkan että ylitöistä ja sunnuntaitöistä maksettavien lisien osalta. Kantajan peruspalkan perusteena oli ollut 5,70 euroa tunnilta ja korvausten laskentaperusteet olivat vaihdelleet 10,89 eurosta 18,64 euroon.
Hovioikeus katsoi, että taksiyhtiön käyttämä palkkausjärjestelmä oli ollut ylityö- ja sunnuntaityötuntien osalta suoriteperusteinen eikä perustuntipalkkaa ollut käytetty palkanmääräytymisperusteena. Ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia ei ollut myöskään tosiasiassa maksettu, vaan ne oli ainoastaan huomioitu prosenttipalkkaa laskettaessa. Palkanmaksuperuste oli tosiasiassa prosenttipalkka. Edellä mainituista syistä johtuen hovioikeus katsoi, että yhtiön käyttämä palkanmaksujärjestelmä oli työaikalain vastainenYhtiö velvoitettiin suorittamaan työntekijälle käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut. Kantajalle tuomitut korvaukset koostuivat maksamatta jääneistä palkan korotusosista vuosilta 2011 ja 2012, korvaukset olivat yhteensä noin 28.800 euroa. Tuomio on lainvoimainen.Tilaajavastuusopimus velvoittaa Suomessa yhteiskunnan kuljetuksia ajavia yrityksiä.
Kela, Sote, koulukuljetukset... Yms yms
Ja tämä takaa näille taksinkuljettajille myös palkanlisät Suomessa palkkalain mukaan.
Joskus ne on oikeusteitse haettava. Työntekijä voittaa aina nämä jutut.
Tämä taksisysteemi on umpikiero ja työntekijöitä käytetään hyväksi julkisissa kuljetuksissa jotka ovat osana julkista liikennettä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 585060
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai544562Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1224489Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san2951670- 811311
- 2281308
- 681265
- 3061005
- 199930
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.50820