Voisiko joku vähän neuvoa sopimukseen vetoamisesta ihan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden perusteella vaikka kyseessä onkin tiejuttu.
Eräs yksityistie kulkee tilojen A ja B läpi johtaen tilalle C. Tilan C omistaja on tehnyt kirjallisen sopimuksen tien siirrosta vain kiinteistönomistaja A:n kanssa jossa A ja C sopivat että kyseinen tie siirretään tilan B alueelta kulkemaan kokonaisuudessaan vaiin tilan A alueella. Sopimus on toimitettu tiedoksi myös tilan B omistajalle mutta hän ei ole sopimusosapuoli (ei ole allekirjoittanut sopimusta).
Voiko tilan B omistaja vaatia tilojen A ja C omistajia pysymään sopimuksessa eli siirtämään tien kokonaisuudessan tilan A alueelle vaikka ei olekaan sopimusosapuoli? Sopimuksethan tunnetusti sitovat mutta voiko muut kuin sopimusosapuolet vaatia sopimuksen täyttämistä.
Eräs yksityistie kulkee tilojen A ja B läpi johtaen tilalle C. Tilan C omistaja on tehnyt kirjallisen sopimuksen tien siirrosta vain kiinteistönomistaja A:n kanssa jossa A ja C sopivat että kyseinen tie siirretään tilan B alueelta kulkemaan kokonaisuudessaan vaiin tilan A alueella. Sopimus on toimitettu tiedoksi myös tilan B omistajalle mutta hän ei ole sopimusosapuoli (ei ole allekirjoittanut sopimusta).
Voiko tilan B omistaja vaatia tilojen A ja C omistajia pysymään sopimuksessa eli siirtämään tien kokonaisuudessan tilan A alueelle vaikka ei olekaan sopimusosapuoli? Sopimuksethan tunnetusti sitovat mutta voiko muut kuin sopimusosapuolet vaatia sopimuksen täyttämistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähtökohta on, että kolmas on sopimuksen ulkopuolella - sekä negatiivisesti että positiivisesti. Ongelma voi kuitenkin tulla siitä, että sopimus on tiedoksiannettu B:lle - vaikkei tämä siis olekaan sopimuspuoli.
B:llä voi olla oikeus vedota tiedoksisaamaansa sopimukseen - mutta tämä riippuu täysin olosuhteista ja tilanteesta. Erittäin todennäköistä kuitenkin on,e ttä vetoaminen ei johda B:n etuun. Kuitenkin, mikäli kahden keskisin sopimuksen on kolmannelle (siis B:lle) luotu oikeuksia, voi B määrätyissä tilanteissa vedota tällaisiin oikeuksiin.
Tässä kuitenkin arvioitavaksi tulee sopimusteksti A:n ja C:n välisessä sopimuksessa, joten varmuudella en voi sanoa (näkemättä sopimustekstiä), että onko sopimuksella luotu B:lle sellaisia oikeuksia A:ta ja C:tä sitovasti, että B voisi näihin tehokkaasti vedota.
Miten tieoikeus on perustettu tiloille? Ja jos on tehty tietoimitus, mitä siinä sanotaan esim B:n oikeuksista?
Tuossa kysymyksessä oli hiukan liian vähän tosiseikkoja, että voisin antaa varmoja vastauksia, mutta suuntaa tuosta ainakin saanet.
Kiitos vastauksestasi. Osaisitko vielä sanoa jotain lainkohtia joista tuo periaate ilmenisi?
Alunperin tieoikeus on perustettu kun tila C on lohottu. Siinä tila C sai tieoikeuden tilojen A ja B alueella.
Myöhemmin sitten tilojen A ja C omistajat sopivat kirjallisesti tien siirrosta tilan B alueelta kulkemaan kokonaisuudessaan tilan A alueelle. Sopimustekstiin on erikseen kirjattu että tätä sopimusta on tehty kolme kappaletta. Yksi kummallekin osapuolelle (A ja C) ja yksi tiedoksi tilan B omistajalle.
Tilan B omistaja myi tilansa viime vuonna ja nyt tuon tilan B uusi omistaja vaatii tuon A:n ja C:n välisen sopimuksen perusteella tietä siirrettäväksi.
Hassuinta tässä jutussa on vielä se että tilan C omistaja ei enää edes käytä koko tietä (eikä ole ilmeisesti käyttänyt vähään aikaan) vaan kulkee muuta tietä johon hänellä ei ole virallisia tieoikeuksia. (B ilmeisesti ainostaan haluaa putsata kiinteistöreksiteriotteensa tierasitteestaan ja varmistaa ettei C ota ikinä tietä käyttöön) En voi kuitenkaan laajentaa tietoimitusta siten että perustaisin C:lle tieoikeuden sinne tielle mitä hän oikeasti käyttää ja sitten lakkauttaisin tuon tieoikeuden tarpeettomana.
Niin. Siis se ongelmahan tässä on,e ttä sopimusoikeutta ei tuolta osin säännellä missään. Kolmannen asema sopimussuhteessa perustuu nimen omaan sopimusoikeudellisten periaatteiden varaan.
Voisin tähän kirjoittaa ja vastata, mutta siinä menisi kyllä aivan tuhottomasti aikaa. Niinpä suosittelen lukemaan Hemmon Sopimusoikeus II -kirjasta eteenpäin sivulta (muistaakseni) 409 t. 410. En pysty nyt tarkistamaan, kun kirja jäi toimistolle, mutta vähän päälle 400 se sivu kuitenkin on, josta alkaa tuo kolmannen osan selvittely. Täsmäkysymyksiin vastaan mielelläni :)
Kiitos kirjavihjeestäsi. Kävin tekemässä sitten tutustmisretken paikalliseen kirjastoon josta tuo Sopimusoikeus II löytyi. Kyseistä tapausta eli sopimusta kolmannen hyväksi oli kirjassa käsitelty vain muutamia sivuja mutta sieltä silti löytyi hyviä ajatuksia joiden perusteella pystyn tekemään perustellun päätöksen asiasta. Varsinkin siellä mainitut kaksi KKO:n ennakkopäätöstä olivat valaisevia. Ilman tuota kirjaa en olisi niitä millään löytänyt finlexsistä.
No vielä ei ole tämän jutun kaikki ongelmat ratkaistu sillä joudun vielä tulkitsemaan sopimuksen sitovuutta Yksityistielain 21 § valossa. Voi olla että vielä kyselen täällä lisää näitä sopimusoikeuteen ja kolmannen oikeuteen liittyviä juttuja ennenkuin menen kokoukseen tekemään päätöksen asiasta.
Eipä kestä. Kysy ihmeessä lisää vain.
Ja jos tuota tilannetta tulkitset 21 §:n valossa, niin kannattaa muistaa, että kyseisessä lainkohdassa tulee kysymykseen määrätyissä tilanteissa myös konkludenttinen sopimus - tai oikeammin hiljainen hyväksyntä. Tästäkin tietää Hemmo lisää.
No mutta palaapa asiaan, jos tulee kysymyksiä, vastailen mielelläni.