Noudatatteko Raamattua?

sillä on? Taasko täällä alkaa tämä "me ollaan parempia uskiksia kuin te"-kilpailu?

Näin ulkopuolisen silmistä on aivan se ja sama mitä lahkoa edustatte... Kaikki olette samanlaisia.

Kirjoittaja ei ole ymmärtänyt Mooseksen lain soveltuvuutta.
Otan lyhyen otteen linkistä:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm

Vanhan ja uuden liiton erot
Tämä on asia, joka on monille erittäin vaikea. Siitä syntyy sitten paljon sekavia tulkintoja ja hankalia kysymyksiä.
Asian havainnollistamiseksi katsotaan minun käteni varjoa piirtoheittimen kautta valkokankaalla. Se itse asiassa pimentää alustaa ja näyttää tietyt rajat, jotka ovat käden muotoiset, vaikka itse käsi on pimennossa. Se on Vanhan Testamentin olemus. Sinä näet siitä jotakin varjonomaisesti totuudessa. Jumalan ilmoitus VT:ssa julistaa varjonomaisesti Kristusta. Mutta jos olet lain alla, niin silloin olet kuitenkin pimeydessä, vaikka sieltä totuuden muotoa näkyykin. Uusi Testamentti on verrannollinen näin Vanhalle Testamentille. Mutta UT:ssa tulee esiin aito elävä käsi. Tämä on Vanhan ja Uuden ero. Tässä on käsi, joka voi tarttua ja elää. Varjo ei elänyt, eikä voinut tarttua, vaikka se käden muodon näyttikin.
Sen vuoksi Paavali sanoo, että Vanhan liiton säädökset olivat niin kuin tulevaisen varjo, mutta me olemme elävässä Kristuksen yhteydessä.
Israelin ja Jumalan välillä oli aikoinaan Mooseksen kautta tehty lakiliitto. Kristuksen tultua se lakkasi olemasta voimassa, koska sijaan tuli uusi liitto. Laki ei ole myöskään koskaan ollutkaan meidän liittomme, koska se oli tehty vain Jumalan ja Israelin välille.
Sanonta "laista on tullut meille kasvattaja Kristukseen", tarkoittaa että laki kasvattaa meitä vain siihen asti kun uskoon tulemme. Kasvattaja Kristukseen se on siinä mielessä, että se opettaa ihmisen näkemään syntisyytensä ja kadotetun tilansa. "Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia." Kun ihminen on tullut uskoon, lain kasvatustehtävä päättyy sillä hetkellä ja sen jälkeen ei enää kukaan voi tulla kasvattamaan kristittyä lailla.
Laissa ovat elämää suojelevat yleiset periaatteet ja raja-aidat, jotka ovat aina voimassa niiltä osin, jotka Uusi Testamentti toistaa esim. Mooseksen laista, mutta niitä ei ole annettu autuuden saavuttamiseksi, vaan ihmiselämän varjelemiseksi. Kaikkia säädöksiä ei ole toistettu Uudessa Testamentissa esim. epäpuhtaita ruokia koskevia eikä seremonialain osuuksia, jotka liittyvät jumalanpalvelukseen.

Ja vielä toinen ote:
3.7 MIKSI VT:SSA ON NIIN PALJON JULMUUTTA?
Vanha testamentti on sotaisa, rosoinen kirja. Mutta se kelpasi Jeesukselle ja opetuslapsille. Se oli heidän Raamattunsa. Jeesus hyväksyi VT:n kertomukset todellisiksi.
Onko Jumala kostonhimoinen? Vai toteutuuko kumoamaton sääntö: "Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän." Ihmiset, jopa Jumalan valitsema Israelin kansa, ovat kautta aikojen kapinoineet Jumalaa vastaan ja saaneet siitä korjata satonsa. Siitä VT on täynnä varoittavia esimerkkejä. Jumala on pyhä ja oikeudenmukainen, vaikka kaikki eivät sitä tunnusta.
Monille ihmisille ovat vieraita monet VT:n Mooseksen kautta annetut monet lait ja säännöt. Tämä on itse asiassa luonnollista. Mooseksen lakipykälät oli ensisijaisesti kirjoitettu Israelin kansalle, joka oli Jumalan valitsema kansa. Ne olivat myös samalla Israelin kansan "yhteiskuntalaki", joka soveltui sen ajan tilanteeseen. Jeesuksen mukaan se oli annettu "heidän kovuutensa takia". Maailma oli VT:n aikana erittäin raaka ja raadollinen ja Israel joutui elämään kaiken sen ajan yhteiskuntakulttuurin, väkivallan ja siveettömyyden keskellä, mikä silloin vallitsi heidän ympärillään. Oman tottelemattomuutensa takia omaksumalla naapurimaiden kulttimenoja Israel joutui monenlaisiin vaikeisiin tilanteisiin, jotka eivät olleet Jumalan tahdon mukaisia. Emme mekään voi tässä humaanisessa (?) yhteiskunnassamme tänään ymmärtää niitä olosuhteita ja tapoja, jotka olivat vallalla. Vaikka kyllä maailmassa tänäkin päivänä esiintyy samankaltaista raakuutta.
Jumalan antama laki osoitti, että Jumalan pyhyys on sitä luokkaa, ettei ihminen voi omilla teoilla selviytyä. Monilla VT:n säännöistä on myös syvällinen symbolinen ja hengellinen merkitys, jota tuskin pystymme edes luotaamaan. Ne myöskin antavat arvokasta lisätietoa uuden liiton opetuksiin. ( Lue Hebrealaiskirje!) UT myös korostaa, että olemme kaikki syntisiä Jumalan edessä.
Vanhan testamentin ensisijainen tehtävä meille on kertoa siitä pelastuksesta, jonka Jumala valmisti maailmalle. Sen sanoma on siis sama kuin Uuden testamentin. VT vain katsoo keskeisiä pelastustapahtumia eteenpäin. UT kertoo pelastustapahtumista juuri tapahtuneina. VT:ssa on odotus - UT:ssa on täyttymys.