Suku Kettunen

tutkinut kyseistä sukua Savon suunnalta ?
Ilmianna
Jaa

105 Vastausta



Minun sukuuni on avioliiton kautta tullut Kettunen nimisiä Juvan, Hietajärveltä. Heitä löytyy 14 henkilöä. Minkä nimisiä henkilöitä Sinä etsit?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Oliko tietoa`? Alopaeus sukuun linkittyy aatelisten kautta myös Europpan ruhtinas-sukuja kts /vrt. Genos -julkaisut / Durchmann. Jepp.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jopa siniverisiin!:) kirjoitti:
Oliko tietoa`? Alopaeus sukuun linkittyy aatelisten kautta myös Europpan ruhtinas-sukuja kts /vrt. Genos -julkaisut / Durchmann. Jepp.
Kettuset kuluu Alopeaus sukuun, nimi vain muutettiin Kettusekseksi suuressa suomalaisuuden huumassa joskus muinoin. Kettuset ovat siis aatelis sukua. Loppujen lopuksi samanlaisia karjalais savolaisia vääräleukoja kuin muutkin suomalaiset. Siis itsekin aatelinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aatelis mies kirjoitti:
Kettuset kuluu Alopeaus sukuun, nimi vain muutettiin Kettusekseksi suuressa suomalaisuuden huumassa joskus muinoin. Kettuset ovat siis aatelis sukua. Loppujen lopuksi samanlaisia karjalais savolaisia vääräleukoja kuin muutkin suomalaiset. Siis itsekin aatelinen.
Aatelinen, joka ei tunne kielioppisääntöjä? Kaikkea vielä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aatelis mies kirjoitti:
Kettuset kuluu Alopeaus sukuun, nimi vain muutettiin Kettusekseksi suuressa suomalaisuuden huumassa joskus muinoin. Kettuset ovat siis aatelis sukua. Loppujen lopuksi samanlaisia karjalais savolaisia vääräleukoja kuin muutkin suomalaiset. Siis itsekin aatelinen.
ja Nordensvanit aateloituja Alopaeuksia. Kettuset ovat Kettusia, joista Tuomas Kettuinen jälkeläisineen ovat polveutuneet. Tuomas Kettuinen (tai Kettunen) vaihtoi sukunimensä kreik. alopeks eli kettu mukaan hienommalta kuulostavaan nimeen Alopaeus. Emme kuitenkaan ole aatelisia. Suku on kyllä menestynyt aikoinaan ja siihen on naitu ajan kuluessa myös aatelista sukua olevia ihmisiä. Oma sukuhaarani on Porvoon piispan Magnus Jacob Alopaeuksen jälkeläisiä. Tuskin pappissuku on koskaan ollut kovin rikasta, etuudet ovat tainneet tulla jotain muuta kautta kuin omasta rahapussista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yksi Alopaeus kirjoitti:
ja Nordensvanit aateloituja Alopaeuksia. Kettuset ovat Kettusia, joista Tuomas Kettuinen jälkeläisineen ovat polveutuneet. Tuomas Kettuinen (tai Kettunen) vaihtoi sukunimensä kreik. alopeks eli kettu mukaan hienommalta kuulostavaan nimeen Alopaeus. Emme kuitenkaan ole aatelisia. Suku on kyllä menestynyt aikoinaan ja siihen on naitu ajan kuluessa myös aatelista sukua olevia ihmisiä. Oma sukuhaarani on Porvoon piispan Magnus Jacob Alopaeuksen jälkeläisiä. Tuskin pappissuku on koskaan ollut kovin rikasta, etuudet ovat tainneet tulla jotain muuta kautta kuin omasta rahapussista.
Isoisäni August Alopaeus s. 1887, vaihtoi virkatodistuksen mukaan nimensä Aholasta Alopaeukseksi 1923. Miksi, en tiedä. Olisiko ollut äpärä ja tullut hyväksytyksi sittemmin. Vai oliko Ahola taiteilijanimi? Taiteilijamatrikkelissa kuitenkin mainitaan hänen vanhemmiksi Alopaeukset. Olisiko 1920 luvulla voimaan tullut sukunimilaki vain pakottanut ottamaan sukunimen?

Oliskos mahd. tietoa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Alopaeus-Tillaeus kirjoitti:
Aatelinen, joka ei tunne kielioppisääntöjä? Kaikkea vielä.
Itse asiassa aatelissukujen jäsenet puhuivat aikanaan esimerkiksi ranskaa, saksaa, venäjää, ruotsia, latinaa jne. Erityisesti Suomen historiassa on vallinnut pitkä ajanjakso jolloin suomea ei puhunut juuri kukaan "normaali ihminen", siis virassa oleva, valtion virkamies tms. Talonpoikainen kieli oli ruotsalaisille ja venäläisille tuntematon. Eri säädyt eivät yleensä kohdanneet toisiaan.

Suomen kielen kiliopin tuntemus on melko uusi asia. Ei ole mitään lakia mikä pakottaisi nykysuomalaiset kommunikoimaan kielioppien mukaisesti. Jos kirjoittaa erheellisesti, ei teko todista etteikö kirjoittaja hallitse kielioppia. Terveisin Arja Vesalainen, taiteen maisteri
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Arja Vesalainen kirjoitti:
Itse asiassa aatelissukujen jäsenet puhuivat aikanaan esimerkiksi ranskaa, saksaa, venäjää, ruotsia, latinaa jne. Erityisesti Suomen historiassa on vallinnut pitkä ajanjakso jolloin suomea ei puhunut juuri kukaan "normaali ihminen", siis virassa oleva, valtion virkamies tms. Talonpoikainen kieli oli ruotsalaisille ja venäläisille tuntematon. Eri säädyt eivät yleensä kohdanneet toisiaan.

Suomen kielen kiliopin tuntemus on melko uusi asia. Ei ole mitään lakia mikä pakottaisi nykysuomalaiset kommunikoimaan kielioppien mukaisesti. Jos kirjoittaa erheellisesti, ei teko todista etteikö kirjoittaja hallitse kielioppia. Terveisin Arja Vesalainen, taiteen maisteri
Olen pahoillani tahattomista ja toisinaan todella omituisista kirjoitus- ja lyöntivirheistäni. Kilioppi tarkoittaa tässä tietenkin kielioppia. Huomasin vasta tänään kauhukseni, että virheeni on kaiken lisäksi lauseessa jossa puhun Suomen kielen kieliopista.
Arja Vesalainen, TaM
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aatelis mies kirjoitti:
Kettuset kuluu Alopeaus sukuun, nimi vain muutettiin Kettusekseksi suuressa suomalaisuuden huumassa joskus muinoin. Kettuset ovat siis aatelis sukua. Loppujen lopuksi samanlaisia karjalais savolaisia vääräleukoja kuin muutkin suomalaiset. Siis itsekin aatelinen.
Kannattaisi ehkä opiskella
a - Suomen ja muiden lähimaiden historiaa
b - Alopaeus nimi on eri kuin Kettunen sukunimi
c - Suomessa toimivat viralliset sukuseurat antavat oikeaa tietoa sukututkimuksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aatelis mies kirjoitti:
Kettuset kuluu Alopeaus sukuun, nimi vain muutettiin Kettusekseksi suuressa suomalaisuuden huumassa joskus muinoin. Kettuset ovat siis aatelis sukua. Loppujen lopuksi samanlaisia karjalais savolaisia vääräleukoja kuin muutkin suomalaiset. Siis itsekin aatelinen.
Olet osittain väärässä. Alopaeukset kuuluvat Kettusten sukuun, koska polveutuvat Kettusista. Itse puhuisin kuitenkin vain siten, että Alopaeuksilla ja Kettusilla on yhteisiä esi-isiä. Ei kannata kuitenkaan unohtaa samaa juurta olevaa Norrgrénien sukuhaaraa, joka jo 1800-luvulla joutui alenevaan säätykiertoon todennäköisesti varattomuuden vuoksi.

Alopaeus on vanha ja komea nimi, joka viestii jonkun Kettusten sukuun kuuluneen päässeen opintielle ennen 1700-lukua. 1700-luvulla pappisnimistö alkoi nimittäin muuttua. Suomestahan näitä aeus-päättellä varustettuja sukunimiä löytyy jokunen: Aejmelaeus, Cygnaeus, Europaeus, Lauraeus, Hornaeus, Tillaeus, Tornaeus, Unaeus, Wanaeus (joista kaksi viimeisintä taitaa olla jo sammunutta sukua). Myös Carl von Linné oli ennen aatelointia Linnaeus -> huomatkaa sukunimen pääte.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Arja Vesalainen, TaM kirjoitti:
Olen pahoillani tahattomista ja toisinaan todella omituisista kirjoitus- ja lyöntivirheistäni. Kilioppi tarkoittaa tässä tietenkin kielioppia. Huomasin vasta tänään kauhukseni, että virheeni on kaiken lisäksi lauseessa jossa puhun Suomen kielen kieliopista.
Arja Vesalainen, TaM
Niinpä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hei! Minun äitini tyttönimi on Kettunen,on Kuhmosta kotoisin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
samassa suvussa. Iisalmen suunnalta olen etsimässä ja harmittaa, kun en tiedä muuta kuin sukunimen eli Kettunen on mennyt naimisiin Maria Ollikaisen kanssa joskus 1920-1940 välillä.
Ilmianna
Jaa
Äiti tyttönimeltään Kettunen ja suku savon suunnalta:) Tutkimisesta sitten en mitään tiedäkkään...
Ilmianna
Jaa
Oma äitini myös tyttönimeltään Kettunen, paikkakunnaksi merkittäköön heinävesi, ja entinen kangaslampi tai heinävesi taitaa olla isoisäni kotipaikka. En kyllä tiedä sukua kovinkaan kauas. Tiedän vaan äidin, äidin isän, äidin isän isän ja äidin isän isän isän... :S
Ilmianna
Jaa
Ilmeisesti Kettuset ainakin levisivät Savosta Pohjois-Karjalaan, Ilomantsiin, ja sieltä eteenpäin (kun täällä ollaan). Useista Ilomantsista alkavista sukuhaaroista olen kuullut, en tiedä onko meille yhteistä sukuselvitystä tai -seuraa. Osaako joku kertoa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
38 VASTAUSTA:

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Onko muilla kuin Ilomantsin Kettusilla sukuseuraa? Itse olen Kettusia Kontiolahdelta, ja Heikki J Kettunen kertoi takavuosina selvitelleensä sukua varsin pitkälle taakse päin. Tämän hetken tutkimustilanteesta ei ole mitään käsitystä. Ja lieneekö eri sukuhaaroja yhdistelty?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ukko-saksan jälkeläinen kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Huomasin että olit vastannut Kettusten viestiketjuun.. Otatko minuun yhteyttä. t.Anne p.s: yhteystiedot löydät Ansu79 nimimerkin alta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ansu79 kirjoitti:
Huomasin että olit vastannut Kettusten viestiketjuun.. Otatko minuun yhteyttä. t.Anne p.s: yhteystiedot löydät Ansu79 nimimerkin alta.
Yhteystiedot?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Minulla on kirjoittamanne, isänne Vilho Erik Kettusen historiikki (kopio veljeltäni).
Olemme näköjään tavanneet 1962 ja 1991 Koskenhovin tilaisuuksissa.
Otan yhteyttä suoraan sähköpostiin.
JRa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JRa kirjoitti:
Minulla on kirjoittamanne, isänne Vilho Erik Kettusen historiikki (kopio veljeltäni).
Olemme näköjään tavanneet 1962 ja 1991 Koskenhovin tilaisuuksissa.
Otan yhteyttä suoraan sähköpostiin.
JRa
Hei!
Olemme tosiaan tavanneet pari kertaa. 1962 vietettiin Koskenhovissa juhlaa sen vuoksi, että kartano tuli olleeksi Kettusen suvulla 100 vuotta. Olin siellä isäni ja perheeni kanssa. 1991 taas oli aihetta kokoontumiseen siksi, että yksi Koskenhovin suurista pojista, Lauri Einari Kettunen (1885-1963) sai ansaitsemansa muistomerkin synnyinkotinsa puistoon. Isäni (1900-1993) oli myös silloin mukana.
Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 125 vuotta Prof. Laurin syntymästä. Silloin julkaistaan suomentamani LEK:n vironkielinen runokirja Südame sillad. Julkaisuun liitetään tiivistetty seloste LEK:n elämästä lapsuudesta viimeisiin hetkiin. Anekdootit persoonallisesta miehestä olisivat tervetulleita. Keneltä voisin niitä pyytää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ukko-saksan jälkeläinen kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Kiinnostuin Kettusia koskevasta viestiketjusta. Mieheni on syntynyt Kerimäellä. Hänen isänsä nimi oli Toivo Kettunen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ukko-saksan jälkeläinen kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Hei, olemme samoja Kettusia (siis Säyneisen Saksalan Kettuset ja oma sukuni Kettunen). Sukumme, siis Teidän ja minun, on vanhan Kaavin pitäjän Säyneisen puolella lähtöisin Vehkamäen tilalta, Kaavi nr 30. Esi-isämme siellä oli Henrik Kettunen (1654-1745). Vehkamäki on ollut sukumme hallussa vuodesta 1734 lähtien. Paul (Paavo) Saksa Kettunen (1.11.1820-16.6.1886) oli viides sukupolvi mainitun Herik Kettusen jälkeen. Ilm. kolmaneessa sukupolvessa Henrik Kettusen (jos Henrik on 1. sukupolvi, niin silloin 4. polvessa) jälkeen oleva Sigrid Kettunen (28.9.1760 ?, vaimo Ingeborg Hallarainen s. 1761 ?) muuttivat Vehkamäestä Saksalaan. Minun sukuhaarani (Juho Kettunen 1805-1874) muutti Vehkamäestä v. 1846 Juuan Raholanvaaran Kettulaan. En jakoa Vehkamäki, Saksala ja Rahola kuuluivat samaan Vehkamäen tilaan.

Ei ole tiedossani, mistä sukumme tuli Vehkamäkeen (Pohjois-Savo).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ukko-saksan jälkeläinen kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Hei! Paavo "Ukko--Saksa" Kettusen isät tulivat Saksalaan Säyneisen Vehkamäen tilalta (Kaavi nr 30), joka on ollut sukumme halussa vuodesta 1734 alkaen. Vehkamäen 1. isäntä oli Henrik Kettunen (1654-1745). Vehkamäestä sukumme haaraantui siis Saksalaan ja Juuan Raholanvaaran Kettulaan. Itse olen näitä Juuan Kettusia. Alkuaan sekä Saksala että Raholanvaaran Kettula kuuluivat samaan Vehkamäen kruununtilaan. Siitä, mistä sukumme tuli Säyneisen Vehkamäkeen, ei minulla ole tietoja. OIisin kiinnostunut tietämään. Ruotsi/Suomi-Venäjän raja ennen Stolbovan rauhaa kulkin suurin piirtein Säyneisen kohdalla.

Hyvää jatkoa sukutukimukseen!
Sukulaisenne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyösti Kettunen kirjoitti:
Hei!
Olemme tosiaan tavanneet pari kertaa. 1962 vietettiin Koskenhovissa juhlaa sen vuoksi, että kartano tuli olleeksi Kettusen suvulla 100 vuotta. Olin siellä isäni ja perheeni kanssa. 1991 taas oli aihetta kokoontumiseen siksi, että yksi Koskenhovin suurista pojista, Lauri Einari Kettunen (1885-1963) sai ansaitsemansa muistomerkin synnyinkotinsa puistoon. Isäni (1900-1993) oli myös silloin mukana.
Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 125 vuotta Prof. Laurin syntymästä. Silloin julkaistaan suomentamani LEK:n vironkielinen runokirja Südame sillad. Julkaisuun liitetään tiivistetty seloste LEK:n elämästä lapsuudesta viimeisiin hetkiin. Anekdootit persoonallisesta miehestä olisivat tervetulleita. Keneltä voisin niitä pyytää?
Hei
Olen Koskenhovin Kettusia viidennessä polvessa - Markku Rautanen.
Voisitko kertoa lisää tuosta runokirjasta ja sen suomentamisesta.
Lauri Kettunen oli isoisäni veli ja minun kummisetä.
terveisin
Markku Rautanen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusia Koskenhovis kirjoitti:
Hei
Olen Koskenhovin Kettusia viidennessä polvessa - Markku Rautanen.
Voisitko kertoa lisää tuosta runokirjasta ja sen suomentamisesta.
Lauri Kettunen oli isoisäni veli ja minun kummisetä.
terveisin
Markku Rautanen
Melko varmasti olen Säyneisen Saksalan/Vehkamäen Kettusia jollain lailla. Mutta tuo ylläoleva kirjoitus Koskenhovin Kettusista hämmensi minua. Onko kysessä samat vai eri Kettuset?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusia täälläkin kirjoitti:
Melko varmasti olen Säyneisen Saksalan/Vehkamäen Kettusia jollain lailla. Mutta tuo ylläoleva kirjoitus Koskenhovin Kettusista hämmensi minua. Onko kysessä samat vai eri Kettuset?
Ukko-Saksa osti 1862 Koskenhovin kartanon Joroisista ja lähetti sitä hoitamaan poikansa Paavo Paavonpoika Kettusen.
Paavo Paavonpoika oli Ukko-Saksan tapaan ennen kaikkea "kauppias" kuten heitä siihen aikaan tituleerattiin.
Paavo Paavonpoika harjoitti laajaa kauppaa. Tuotteet viljeltiin Koskenhovin ja Korholan kartanoiden pelloilla, jalostettiin vilja- ja meijerituotteiksi omassa myllyssä ja meijerissä Koskenhovin Muurinkoskella ja kuljetettiin omalla höyrylaivalla Pietariin ja edelleen Kööpenhaminaan ja Lontooseen.
Markku Rautanen (5.polven Kettunen)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Markku Rautanen kirjoitti:
Ukko-Saksa osti 1862 Koskenhovin kartanon Joroisista ja lähetti sitä hoitamaan poikansa Paavo Paavonpoika Kettusen.
Paavo Paavonpoika oli Ukko-Saksan tapaan ennen kaikkea "kauppias" kuten heitä siihen aikaan tituleerattiin.
Paavo Paavonpoika harjoitti laajaa kauppaa. Tuotteet viljeltiin Koskenhovin ja Korholan kartanoiden pelloilla, jalostettiin vilja- ja meijerituotteiksi omassa myllyssä ja meijerissä Koskenhovin Muurinkoskella ja kuljetettiin omalla höyrylaivalla Pietariin ja edelleen Kööpenhaminaan ja Lontooseen.
Markku Rautanen (5.polven Kettunen)
Kiitos Markku selvennyksestä!

Sain selville että isäni isoisä on syntynyt Säyneisen Vehkamäen tilalla ja on siis sukunimeltään Kettunen.

Kuulin myös vieläkin paikkakunnalla kerrotun tarinan Ukko-Saksan hurjista voinmyynti retkistä Pietariin ja kuulemma kaikki hänen 'kaupat' eivät kestä päivänvaloa.

Minäkin olisin kiinnostunut tietämään mistä Henrik Kettunen muutti Säyneiseen.

Jos lukee yleisiä ihmisten muuttoliikkeistä kertovia artikkeleita, voisi tulla siihen tulokseen että hän ehkä tuli Juva-Savonlinna-Kerimäki suunnalta, kuten jossain viestissä epäiltiinkin. Säyneinen sijaitsee Juankosken vieressä ja historian kirjoissa väitetään että Juankoski olisi ollut juvalaisten sukujen ns. erämaata jonne lähetettiin talollisten nuorimmat pojat kaskeamaan ja luomaan uutta peltomaata.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Etsin itse samaa seuraa, sillä lähisukulainen kertoi minulle jo vuosikymmeniä sitten, että olen Alopaeus suvun kantaisästä polveutuvia.. siis 1500-luvun Kettusista. Yritin ottaa Suomen Historialliseen seuraan yhteyttä kirjeellä mutta en ole saanut vastausta. Sinne on ehkä ruuhkaa, puhelinpalvelu on kahdesti viikossa. Tarvitsisin sukuselvitystä. Onnea jännittävälle tutkimukselle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusia kirjoitti:
Hei, olemme samoja Kettusia (siis Säyneisen Saksalan Kettuset ja oma sukuni Kettunen). Sukumme, siis Teidän ja minun, on vanhan Kaavin pitäjän Säyneisen puolella lähtöisin Vehkamäen tilalta, Kaavi nr 30. Esi-isämme siellä oli Henrik Kettunen (1654-1745). Vehkamäki on ollut sukumme hallussa vuodesta 1734 lähtien. Paul (Paavo) Saksa Kettunen (1.11.1820-16.6.1886) oli viides sukupolvi mainitun Herik Kettusen jälkeen. Ilm. kolmaneessa sukupolvessa Henrik Kettusen (jos Henrik on 1. sukupolvi, niin silloin 4. polvessa) jälkeen oleva Sigrid Kettunen (28.9.1760 ?, vaimo Ingeborg Hallarainen s. 1761 ?) muuttivat Vehkamäestä Saksalaan. Minun sukuhaarani (Juho Kettunen 1805-1874) muutti Vehkamäestä v. 1846 Juuan Raholanvaaran Kettulaan. En jakoa Vehkamäki, Saksala ja Rahola kuuluivat samaan Vehkamäen tilaan.

Ei ole tiedossani, mistä sukumme tuli Vehkamäkeen (Pohjois-Savo).
Olemme ilmeisesti samaa sukua. Edesmennyt isäni tutki mm. äitinsä Kerttu Teräsalmen os. Koskenhovi (Kettunen, osa muutti jossain vaiheessa nimekseen talon nimen) sukua. Isän tekemässä sukutaulussa ensimmäinen Kettunen on Sigfred, joka oli syntynyt 1686 ja oli naimisissa Walborg Tåifwåisen kanssa. Heidän jälkeensä kolmannessa polvessa löytyy mainitsemasi Sigfred Kettuin ja vaimonsa Ingeborg (isän mukaan Hackarain, mutta täytyy olla sama henkilö),s. 1761. Eli Henrik Kettusen täytyy olla tuon isäni ensimmäisenä mainitseman Sigfredin isä.

Minäkin olen ollut Koskenhovissa 1962 sata-vuotisjuhlissa. Lisäksi olin mukana kymmenkunta vuotta sitten, kun rautalampiset järjestivät matkan Ruotsiin Värmlantiin, missä paljastettiin isoenoni Lauri Kettusen muistomerkki. Lauri kielentutkijana ja suomenkielen professorina teki näitä tutkimusmatkojaan eri puolille suomalaisasutusta tutkimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PirjoT kirjoitti:
Olemme ilmeisesti samaa sukua. Edesmennyt isäni tutki mm. äitinsä Kerttu Teräsalmen os. Koskenhovi (Kettunen, osa muutti jossain vaiheessa nimekseen talon nimen) sukua. Isän tekemässä sukutaulussa ensimmäinen Kettunen on Sigfred, joka oli syntynyt 1686 ja oli naimisissa Walborg Tåifwåisen kanssa. Heidän jälkeensä kolmannessa polvessa löytyy mainitsemasi Sigfred Kettuin ja vaimonsa Ingeborg (isän mukaan Hackarain, mutta täytyy olla sama henkilö),s. 1761. Eli Henrik Kettusen täytyy olla tuon isäni ensimmäisenä mainitseman Sigfredin isä.

Minäkin olen ollut Koskenhovissa 1962 sata-vuotisjuhlissa. Lisäksi olin mukana kymmenkunta vuotta sitten, kun rautalampiset järjestivät matkan Ruotsiin Värmlantiin, missä paljastettiin isoenoni Lauri Kettusen muistomerkki. Lauri kielentutkijana ja suomenkielen professorina teki näitä tutkimusmatkojaan eri puolille suomalaisasutusta tutkimaan.
Kirjoittamasi perusteella PirjoT olet Mikkelin pikkuserkkuja ja kävitte 50/60-luvulla usein Koskenhovissa.
Olen koonnut sukututkimusohjelmalle mm. Ukko Saksa Kettusen jälkeläisistä tietoa, kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsen.
Olisi kiinnostavaa tutustua isäsi tutkimuksiin Ukko Saksasta taaksepäin aina Kerimäen Kettusiin saakka. Sieltä lähtee mm. Viipurin, Pietarin, Berliinin, Lothringenin(?) "aatelinen" sukuhaara, josta on enemmän fiktiota, kuin faktaa.
Juha Rautanen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Markku Rautanen kirjoitti:
Ukko-Saksa osti 1862 Koskenhovin kartanon Joroisista ja lähetti sitä hoitamaan poikansa Paavo Paavonpoika Kettusen.
Paavo Paavonpoika oli Ukko-Saksan tapaan ennen kaikkea "kauppias" kuten heitä siihen aikaan tituleerattiin.
Paavo Paavonpoika harjoitti laajaa kauppaa. Tuotteet viljeltiin Koskenhovin ja Korholan kartanoiden pelloilla, jalostettiin vilja- ja meijerituotteiksi omassa myllyssä ja meijerissä Koskenhovin Muurinkoskella ja kuljetettiin omalla höyrylaivalla Pietariin ja edelleen Kööpenhaminaan ja Lontooseen.
Markku Rautanen (5.polven Kettunen)
Hei Markku. Onko sinulla tietoa Korholan torpista. Vaimoni isoisä asui / työskenteli tilalla Huuha-nimisessä torpassa.
terveisin Pertti Väänänen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ukko-saksan jälkeläinen kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua Kettusen suvusta.
Olen kirjannut sukututkimusohjelmaani vanhasta paperille laaditusta sukutaulukosta Kettusen sukua Säyneisten Saksalasta Paavo "Ukko-saksa" Kettusen ja hänen puolisonsa Maria os. Niskasen jälkeläisiä. Mitään tarkistuksia en ole vielä tehnyt.
Äitini os. Kettunen kertoi, että suku olisi "lähtöisin" Pohjois-Savon - Kerimäen seuduilta ja että suku olisi aikoinaan haarautunut kolmeen osaan. Talonpojat Kettusia, kauppiaat itään Karjalaan Lisitsin-nimellä ja pappishaara Alopeus-nimisenä. Kaikissa nimissä pohjana esiintyy siis kettu.
Lempi Jääskeläisen romaanin: Nuori herra David Viipurissa lopussa on Alopaeuksen sukupuu, joka alkaa Tuomas Kettusesta Kerimäen Naukkarilan kylästä Kustaa Vaasan aikana. Tästä sukupuusta en tiedä, kuinka paljon siinä on faktaa.
Minua kiinnostavat Pohjois-Savon Kettuset Säyneisten Paavo Kettusesta taaksepäin.
Mistä te näitä tietoja etsitte? Minuakin on alkaneet omat sukujuuret kiinnostaa. Isäni K. Kettunen on syntynyt Säyneisissä v. 1958. Hänen vanhemmat ja isovanhemmat tiedän oikeastaan vain nimeltä, muista sukulaisista ei ole tietoja. Minulla on myos joitakin vanhoja valokuvia, voiko kuvien henkiloitä selvittää jotenkin? merkintöjä niissä ei juuri ole tai ovat puutteellisia ja nuhruisia. Myös vanha sukuraamattu on vielä olemassa, mutta siinäkin pahasti kulumaa nimi- ja päivämäärämerkinnöissä. Voiko näin vähäisillä tiedoilla ylipäätään löytää tietoja suvusta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Nimeni on Pentti Kettunen ja asun Kajaanissa. Lähtöisin olen Iisalmen pohjoispuolelta, Vieremältä. Isäni oli syntyperäisiä vieremäläisiä. Vienan Karjalassa, jossa olen paljon liikkunut asustaa sekä Kettusia että Lisitsin-nimisiä. Tietojani löytyy netistä haulla Kettunen Pentti Herman, kansanedustaja.
Odotan mielenkiinnolla yhteydenottoja. PK
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettunen Pentti H kirjoitti:
Nimeni on Pentti Kettunen ja asun Kajaanissa. Lähtöisin olen Iisalmen pohjoispuolelta, Vieremältä. Isäni oli syntyperäisiä vieremäläisiä. Vienan Karjalassa, jossa olen paljon liikkunut asustaa sekä Kettusia että Lisitsin-nimisiä. Tietojani löytyy netistä haulla Kettunen Pentti Herman, kansanedustaja.
Odotan mielenkiinnolla yhteydenottoja. PK
Hei!
Satuin lukemaan vistisi. Minunkin isäni Reino Kettunen, joka kaatui talvisodassa Suomussalmella 29.12. 1939, oli lähtöisin Vieremältä, Pietari (?) Kettusen poika, syntynyt 1911. Itse olin isän kaatuessa 2-vuotias. Äitinikin kuoli ja yhteys, jota hän yksi oli ylläpitänyt isän sukulaisiin, katkesi. En tunne enkä tiedä yhtään isänpuoleista sukulaista. Mahdatkohan tietää suvustani mitään? Vastata voit vaimoni sähköpostiosoitteeseen sillä itselläni ei ole sähköpostiosoitetta.
Terveisin Kosti Kettunen
Lohja
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kaaket kirjoitti:
Hei!
Satuin lukemaan vistisi. Minunkin isäni Reino Kettunen, joka kaatui talvisodassa Suomussalmella 29.12. 1939, oli lähtöisin Vieremältä, Pietari (?) Kettusen poika, syntynyt 1911. Itse olin isän kaatuessa 2-vuotias. Äitinikin kuoli ja yhteys, jota hän yksi oli ylläpitänyt isän sukulaisiin, katkesi. En tunne enkä tiedä yhtään isänpuoleista sukulaista. Mahdatkohan tietää suvustani mitään? Vastata voit vaimoni sähköpostiosoitteeseen sillä itselläni ei ole sähköpostiosoitetta.
Terveisin Kosti Kettunen
Lohja
Voisiko Juho Kettunen olla hänen isänsä? Oliko isälläsi paljon sisaruksia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Utelias Kettunen kirjoitti:
Mistä te näitä tietoja etsitte? Minuakin on alkaneet omat sukujuuret kiinnostaa. Isäni K. Kettunen on syntynyt Säyneisissä v. 1958. Hänen vanhemmat ja isovanhemmat tiedän oikeastaan vain nimeltä, muista sukulaisista ei ole tietoja. Minulla on myos joitakin vanhoja valokuvia, voiko kuvien henkiloitä selvittää jotenkin? merkintöjä niissä ei juuri ole tai ovat puutteellisia ja nuhruisia. Myös vanha sukuraamattu on vielä olemassa, mutta siinäkin pahasti kulumaa nimi- ja päivämäärämerkinnöissä. Voiko näin vähäisillä tiedoilla ylipäätään löytää tietoja suvusta?
Sukuraamatun nimien ja päivämäärien avulla voit ehkä hahmottaa Säyneisten sukujuuriasi, kun vertaat tietoja keskustelussa aikaisemmin mainittuihin nimiin ja vuosilukuihin. Ehkä niistä saa rakennettua kaavion paperille. Tästä alkaa parantumaton tauti, jota kutsutaan sukututkimukseksi :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusia kirjoitti:
Hei, olemme samoja Kettusia (siis Säyneisen Saksalan Kettuset ja oma sukuni Kettunen). Sukumme, siis Teidän ja minun, on vanhan Kaavin pitäjän Säyneisen puolella lähtöisin Vehkamäen tilalta, Kaavi nr 30. Esi-isämme siellä oli Henrik Kettunen (1654-1745). Vehkamäki on ollut sukumme hallussa vuodesta 1734 lähtien. Paul (Paavo) Saksa Kettunen (1.11.1820-16.6.1886) oli viides sukupolvi mainitun Herik Kettusen jälkeen. Ilm. kolmaneessa sukupolvessa Henrik Kettusen (jos Henrik on 1. sukupolvi, niin silloin 4. polvessa) jälkeen oleva Sigrid Kettunen (28.9.1760 ?, vaimo Ingeborg Hallarainen s. 1761 ?) muuttivat Vehkamäestä Saksalaan. Minun sukuhaarani (Juho Kettunen 1805-1874) muutti Vehkamäestä v. 1846 Juuan Raholanvaaran Kettulaan. En jakoa Vehkamäki, Saksala ja Rahola kuuluivat samaan Vehkamäen tilaan.

Ei ole tiedossani, mistä sukumme tuli Vehkamäkeen (Pohjois-Savo).
Em.tekstistä ei ole totta kuin loppuosa. Vehkamäki Säyneis 30 vanha n:o 18 on asutettu Säyneisen Alarannalle jo 1600 luvulle tulleesta tai tulleista Kettusista. Vehkamäkeen on talo perustettu n.1800 kts. Suu-Liperin historia ja talonhaltijaluettelo. Paikkakunnan seudun tuntevat ja asutuksen leviämisestä jotakin tietävät voivat sen jo päätellä että asutus on levinnyt vesistöjä pitkin. Vehkamkäki joka sijaitsee Rautavaaran- Juuan rajan tuntumassa on korpea ja suuret vesistöt puuttuvat.

Sukuviiri on sinne tosin jostakin syystä saatu hankittua jo 1950 luvulla (200) vuotta. Martti Hakkarainen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maxvell kirjoitti:
Em.tekstistä ei ole totta kuin loppuosa. Vehkamäki Säyneis 30 vanha n:o 18 on asutettu Säyneisen Alarannalle jo 1600 luvulle tulleesta tai tulleista Kettusista. Vehkamäkeen on talo perustettu n.1800 kts. Suu-Liperin historia ja talonhaltijaluettelo. Paikkakunnan seudun tuntevat ja asutuksen leviämisestä jotakin tietävät voivat sen jo päätellä että asutus on levinnyt vesistöjä pitkin. Vehkamkäki joka sijaitsee Rautavaaran- Juuan rajan tuntumassa on korpea ja suuret vesistöt puuttuvat.

Sukuviiri on sinne tosin jostakin syystä saatu hankittua jo 1950 luvulla (200) vuotta. Martti Hakkarainen
Hei Martti,

Onko sinulla (tai kenellä muullakaan) tarkempaa tietoa Henrik Kettusen (1654 - 1745) esi-isistä joihin ilmeisesti viittasit ylläolevalla kommentilla Säyneisen Alarannalle jo 1600 luvulle tulleesta tai tulleista Kettusista.

Olen jäljittänyt sukuni juuri näihin Vehkamäen Kettusiin ja sieltä Henrik Kettuseen, mutta en näytä pääsevän eteenpäin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusia täälläkin kirjoitti:
Kiitos Markku selvennyksestä!

Sain selville että isäni isoisä on syntynyt Säyneisen Vehkamäen tilalla ja on siis sukunimeltään Kettunen.

Kuulin myös vieläkin paikkakunnalla kerrotun tarinan Ukko-Saksan hurjista voinmyynti retkistä Pietariin ja kuulemma kaikki hänen 'kaupat' eivät kestä päivänvaloa.

Minäkin olisin kiinnostunut tietämään mistä Henrik Kettunen muutti Säyneiseen.

Jos lukee yleisiä ihmisten muuttoliikkeistä kertovia artikkeleita, voisi tulla siihen tulokseen että hän ehkä tuli Juva-Savonlinna-Kerimäki suunnalta, kuten jossain viestissä epäiltiinkin. Säyneinen sijaitsee Juankosken vieressä ja historian kirjoissa väitetään että Juankoski olisi ollut juvalaisten sukujen ns. erämaata jonne lähetettiin talollisten nuorimmat pojat kaskeamaan ja luomaan uutta peltomaata.
Hei! Minäkin olen Säyneisen Vehkamäen talon/tilan Kettusia. Isäni Ukki syntyi Vehkamäessä. Säyneisessä Lahden talon Esa Kettunen on tehnyt Säyneisen Kettus-suvun tutkimusta aivan viime aikoina. On ilm. mahdollista, että ainakin Säyneisen Saksalan ja Lahden Kettuset tulevat Vieremän kautta Juvalta ja ehkä aivan samasta perheestä kuin Alopaeukset . Uudemman tutkimuksen mukaan/Veijo Saloheimo-Kauko Pirinen/ Alopaeukset tulevat Juvalta eivätkä Kerimäen Naukkarilan kylästä. Olemme luottaneet maist. Minna Kettusen (Lapinlahti) ja Vehkamäen isäntä Risto Kettusen sukupuun tietoihin eli että Säyneisen Henrik Kettunen (1654-1745) olisi sekä Saksalan/Lahden että Vehkamäen Kettusten esi-isä Säyneisessä. Asiaa yritetään selvittää, mutta (Liperin vapaaherrakunnan vapaherra Flemingin, Säyneinen kuului tuolloin Liperin vapaaherrakuntaan) arkistot 1600-luvulla puuttuvat. Saksalan Kettuset ovat suoraan sukua Joroisten Koskenhovin ja Torstilan Kettusten kanssa. Esa Kettunen yrittää selvittää Henrik Kettusen ja Lahden/Saksalan Kettusen (Sigfrid Kettusen,1686-1751, jälkeläisiä) sukulaisuutta, mutta se on vaikeaa, koska arkistot puuttuvat eikä kirkonkirjoja vielä Säyneisessä 1600-luvulla ollut. Yst. terv. Säyneisen/ent. Kaavin Kettus-sukumme merkeissä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
AV kirjoitti:
Etsin itse samaa seuraa, sillä lähisukulainen kertoi minulle jo vuosikymmeniä sitten, että olen Alopaeus suvun kantaisästä polveutuvia.. siis 1500-luvun Kettusista. Yritin ottaa Suomen Historialliseen seuraan yhteyttä kirjeellä mutta en ole saanut vastausta. Sinne on ehkä ruuhkaa, puhelinpalvelu on kahdesti viikossa. Tarvitsisin sukuselvitystä. Onnea jännittävälle tutkimukselle.
Hei kaikki!

Löysin tänään tämän vuonna 2010, tammikuun 14. päivänä kirjoittamani viestini. Olen jo ainakin vuosi sitten kesällä yrittänyt ottaa Erik Alopaeukseen yhteyttä mutta kirjeeni ei ole ehkä koskaan tavoittanut maaninkalaista sukunsa tutkijaa, se on kadonnut matkalla tms. Ehkä sukututkija on kovin kiireinen.
Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen sekä kotona että korkeakoulussa, että kiusallisiinkin viesteihin on edes yritettävä antaa vastaus.

Koska en ole päässyt puhelimitse läpi myöskään Suomen sukututkimusta kehittävään historialliseen seuraan, pidän taukoa. Tauollani löysin vanhoja romaaneja, esimerkiksi David Alopauksesta kertovan (Jääskeläinen nimisen kirjoittajan) ajankuvauksen ja Alopauksen kirjoittaman modernin romaanin. En osaa sanoa onko niistä enemmän haittaa kuin hyötyä mutta kaipa mielikuvituskin on sallittua.

On kuitenkin kiintoisaa, että KETTUSEN suku, suomalaiset vanhat eri suvut ovat saaneet päivittyvän sivustonsa. Toivottavasti se pysyy siistinä ja akateemisen asiallisena. Onnea kaikille sukutukimuksesta kiinnostuneille!

Järvenpäässä 14.6.2012 Arja Vesalainen, taiteen maisteri
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Hei
Näissä ikivanhoissa viesteissä on ongelmia. Olen ollut Anne Riissaseen kesällä 2012 yhteydessä. Saamani palautteen mukaan hän olisi kiinnostunut historiasta mutta käytännössä ilmeni, että asia ei pitänyt paikkaansa. "Minä olen se henkilö joka tutkii kys. sukua".. asia muuttui kohdallani painajaiseksi sillä jouduin vastaanottaamaan merkillisiä gmail-lähetyksiä, Riissanen ei suostunut vastaamaan mihinkään kontrolloivaan kysymykseeni. Sukututkimuksen laatu ei vastannut ainoatakaan virallisen tutkimuksen laatukriteeriä. Olen itse tutkinut vakavasti otettavien tutkijoiden työtä enkä näe niissä mitään yhteyttä Annen touhuihin. A.R ei vaivaudu edes puolustamaan menettelyään, vaikka olisi saanut siihen mahdollisuuksia.
Kettusen sukuseuran johtotason kommentti oli, että minun tulee kommunikoida vain ja ainoastaan tutkijan kanssa jolla on virallinen kontakti seuraan ja sen tutkijoihin! Poliisin ja muiden viranomaistahojen mukaan kuka tahansa saa tutkia Suomessa mitä tahansa mutta työn laatu ei silloin ole mitenkään vertailukelpoinen normaaliin tutkimukseen. Asioiden mennessä pelottaviksi kielsin mastraattia antamasta omia tietojani tutkijoille.
Ajan haaskaaminen ja turha ällistely on inhottavaa. Nyt joudun teettämään saman sukututkimuksen uudelleen tai ainakin tarkistuttamaan sen virallisista oikeista dokumentoiduista lähteistä.

Se seikka, että joku on joskus menneisyydessä ollut jonkun yhteisön jäsen... huhu huh!
Terveiset Arja Vesalainen, TaM
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Aito sukutaulu - Aito ja viralliseksi todistettu sukututkijan työ poikkeaa väärennöksistä esimerkiksi seuraavien seikkojen yhteydessä

Suvun jäsenten nimet ja syntymäajat, ammatit ja cv ovat tarkistettuja ja oikein
Erityisesti nykyajan tiedoissa olevat virheet herättävät epäilyjä
Outojen ja kokonaan uusien sukunimien tarjoaminen sukuun kuuluviksi herättää epäilyjä, erityisesti jos ne ovat internetistä poimittuja.
Monilla henkilöillä on paljon lähihistoriaan liittyviä tietoja, joita he eivät ole julkaisseet koskaan. Kannattaa kysyä heidän arviotaan, ennen kuin sitoutuu tuntemattoman "tutkijan" ja henkilötietojen urkkijan huuhaahan!
Urkkiminen voi olla ryhmätyötä, asialla saattaa olla kaikenlaisia ihmisiä jotka osaavat käyttää hyväkseen henkilöstä/ suvusta kerättävää aineistoa.

Ellei sukututkija anna avoimesti omia tietojaan on hänen toimiaan syytä epäillä. Ellei hän kerro keruutyönsä tavoitteita ja kaikkia lopullisia päämääriä, ei minkäänlaista apua saa antaa. Jos hän on vähättelevä, on syytä katkaista kontakti heti.
Sukututkijan kieltäytyessä työhön kuuluvasta korvauksesta syntyy epäily muista motiiveista. Terv. A.V
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Hei kaikki
Jatkan vielä omien viestieni asiaa. On ollut tavattoman ikävää, että ulkopuolinen epäpätevä henkilö sekaantuu suomalaisten historiallisesti merkittävien sukujen/ ei merkittävien jäsenten yrityksiin saada edes jokin järjellä ymmärrettävä tulos aikaan.
Olen ollut yhteydessä oikeaan sukuseuraani. Sieltä saamani tiedon mukaan Anne Riissanen on joskus aikoinaan ollut seurassamme. Kettusen sukuseura ei missään tapauksessa suositellut kyseistä henkilöä sukutukijan tehtäviin vaan pyysi ottamaan suoraan yhteyttä seuraan.
Riissanen on esiintynyt minulle tyttönimellään. Kirjeenvaihtomme oli pakko lopettaa sillä hän ryhtyi pyytämään minulta valokuva- ja dokumenttiaineistoa. Olen todennut, että tyttönimellään Anne Riissanen toimiva henkilö kokoaa laajoja eri sukujen cd materiaaleja. Hän kaupittelee niitä avoimesti internetin välityksellä! Se on omasta moielestäni laitonta tai ainakin todella tuomittavaa ja moraalitonta.
Eri sukujen vanha dokumenttimateriaali siis leviää hänen välittämänään kontrolloimattomana mihin tahansa uuteen käyttötarkoitukseen.
Olin itse kokoamassa elämänkerta-aineistoani ja siihen liittyvää erityisen kiintoisaa kuva-aineistoani, kunnes havahduin siihen että minua vedätettiin. Koska Anne Riissasen nimellä esiintyvä henkilö/ työryhmä ei paljasta kaikkea toimintaansa pidän sitä jopa poliiittisena urkkimisena. On todella vastuutonta tukea ihmisryhmää jonka todellisia motiiveja ja toimintatapoja ei saa selvitettyä mistään.
Anne Riissasena esiintyvä ihminen on ollut oikean sukuseurani jäsen, en tiedä miksi. Hän on ehkä kajonnut sukuni kaikkiin tietoihin ja väärentää niitä omia käyttötarkoituksiaan varten.
Alopaeus suvun vaiheet ovat jo pääpiirteiltään tutkittuja ja ne polut jotka eivät avaudu julkisiksi eivät ehkä koskaan avaudu tutkimukselle.
Pyysin Riissasta selittämään toimintatapojaan mutta en ole saanut mitään järjellistä vastausta häneltä. Miinua on yritetty jo monet kerrat soluttaa luvattani/ väittää esimerkiksi suomalaisiin vasemmistoliikkeisiin kuuluvaksi jonkin verran julkisuudessa toimivaksi henkilöksi. Asialla ovat silloin henkilötietojeni väärentäjät.
Minulla ei ole/ ole koskaan ollut mitään yhteyttä mihinkään vasemmistolaiseen toimintaan, olen kokoomuslainen.

Anne Riissanen sai minulta lukuisia sähköposteja, pyysin häneltä selvitystä eri asioihin. Hän ei vastannut yhteenkään normaaliin lisäkysymykseeni. Minulle väitettiin sukututkimustauluissa, että olisin sukua "kaikenlaisille" henkilöille, jopa nykyvaikuttajille.

Hänen tekemällään "sukututkimuksella" siis sukutaluilla ei ole tapaamieni seurakunnan ja poliisiviranomaistenkaan näkemyksen mukaan minkäänlaista tieteellistä todistusvoimaa. Yksityistietojen lähteitä löytöpaikkaa ei edes ilmoiteta!

Tämä Anne Riissasena esiintyvä henkilö on myös toisella sukuunimellään toimiva, kerää massiivisia tietomääriä suomalaisista. Varoisin häntä. Ilmoitin maistraattiin, että tietojeni antaminen sukututkijoille on kielletty.

En itse olisi ottanut häneen yhteyttä jos olisin tiennyt millä tasolla sukututkimuksen hapuilu on. Sain siis pelkkiä harmeja ja riesoja. Hän virittelee ansojaan yhä, onnea vain kaikille uhreille.

Ottakaa ihmiset yhteyttä virallisiin ja oikein toimiviin sukuseuroihin! Saatte niistä
toimintaohjeet ja monta pahaa vahinkoa, vedätystä ja ongelmaa, jopa rikosepäilyjä jää syntymättä.

Ystävällisin terveisin Arja Vesalainen, taiteen maisteri
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Arja Vesalainen kirjoitti:
Aito sukutaulu - Aito ja viralliseksi todistettu sukututkijan työ poikkeaa väärennöksistä esimerkiksi seuraavien seikkojen yhteydessä

Suvun jäsenten nimet ja syntymäajat, ammatit ja cv ovat tarkistettuja ja oikein
Erityisesti nykyajan tiedoissa olevat virheet herättävät epäilyjä
Outojen ja kokonaan uusien sukunimien tarjoaminen sukuun kuuluviksi herättää epäilyjä, erityisesti jos ne ovat internetistä poimittuja.
Monilla henkilöillä on paljon lähihistoriaan liittyviä tietoja, joita he eivät ole julkaisseet koskaan. Kannattaa kysyä heidän arviotaan, ennen kuin sitoutuu tuntemattoman "tutkijan" ja henkilötietojen urkkijan huuhaahan!
Urkkiminen voi olla ryhmätyötä, asialla saattaa olla kaikenlaisia ihmisiä jotka osaavat käyttää hyväkseen henkilöstä/ suvusta kerättävää aineistoa.

Ellei sukututkija anna avoimesti omia tietojaan on hänen toimiaan syytä epäillä. Ellei hän kerro keruutyönsä tavoitteita ja kaikkia lopullisia päämääriä, ei minkäänlaista apua saa antaa. Jos hän on vähättelevä, on syytä katkaista kontakti heti.
Sukututkijan kieltäytyessä työhön kuuluvasta korvauksesta syntyy epäily muista motiiveista. Terv. A.V
PS. Hypistelin äsken itse kentän nurkassa olevaa äänestyssymbolia. 1 lukema syntyi virheellisestä painalluksesta. Terv. A.V
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
City-Kettu kirjoitti:
Kiinnostuin Kettusia koskevasta viestiketjusta. Mieheni on syntynyt Kerimäellä. Hänen isänsä nimi oli Toivo Kettunen.
Isäni veljen nimi oli Toivo Kettunen, oli kotoisin Kerimäeltä, asui Imatralla viime vuodet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kettusten sukuseuraan eli Kuolismaan Kettusiin tulee ottaa yhteyttä, ei suinkaan Anne Riissaseen. Kenen valtuutuksilla teet tutkimuksia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siis Kettunen kirjoitti:
Hei! Minäkin olen Säyneisen Vehkamäen talon/tilan Kettusia. Isäni Ukki syntyi Vehkamäessä. Säyneisessä Lahden talon Esa Kettunen on tehnyt Säyneisen Kettus-suvun tutkimusta aivan viime aikoina. On ilm. mahdollista, että ainakin Säyneisen Saksalan ja Lahden Kettuset tulevat Vieremän kautta Juvalta ja ehkä aivan samasta perheestä kuin Alopaeukset . Uudemman tutkimuksen mukaan/Veijo Saloheimo-Kauko Pirinen/ Alopaeukset tulevat Juvalta eivätkä Kerimäen Naukkarilan kylästä. Olemme luottaneet maist. Minna Kettusen (Lapinlahti) ja Vehkamäen isäntä Risto Kettusen sukupuun tietoihin eli että Säyneisen Henrik Kettunen (1654-1745) olisi sekä Saksalan/Lahden että Vehkamäen Kettusten esi-isä Säyneisessä. Asiaa yritetään selvittää, mutta (Liperin vapaaherrakunnan vapaherra Flemingin, Säyneinen kuului tuolloin Liperin vapaaherrakuntaan) arkistot 1600-luvulla puuttuvat. Saksalan Kettuset ovat suoraan sukua Joroisten Koskenhovin ja Torstilan Kettusten kanssa. Esa Kettunen yrittää selvittää Henrik Kettusen ja Lahden/Saksalan Kettusen (Sigfrid Kettusen,1686-1751, jälkeläisiä) sukulaisuutta, mutta se on vaikeaa, koska arkistot puuttuvat eikä kirkonkirjoja vielä Säyneisessä 1600-luvulla ollut. Yst. terv. Säyneisen/ent. Kaavin Kettus-sukumme merkeissä.
Hei Kaikki Säyneisten Kettusten jälkeläiset,

Esa Kettunen on tehnyt todellisen suururakan, Säyneisten Kettusten sukupuut. Sukupuut monikossa koska sukulaisuutta Sigfrid Kettusen (Saksalan tilan kantaisä) ja Henrik Kettusen (Lahden, Vehkamäen ja Juuan Raholan tilojen kantaisä) valillä ei ole pystytty todistamaan. Pelkastään herrojen ikien perusteella voisi olettaa että Sigfrid on Henrik Kettusen poika, mutta varsinaista todistusaineistoa ei ole ja olettamuksen varaan ei luotettavaa sukupuuta voi rakentaa.

Sukukirjan voi tilata oheisesta linkistä. http://atk-rasti.com/sukukirjat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kett1 kirjoitti:
Hei Kaikki Säyneisten Kettusten jälkeläiset,

Esa Kettunen on tehnyt todellisen suururakan, Säyneisten Kettusten sukupuut. Sukupuut monikossa koska sukulaisuutta Sigfrid Kettusen (Saksalan tilan kantaisä) ja Henrik Kettusen (Lahden, Vehkamäen ja Juuan Raholan tilojen kantaisä) valillä ei ole pystytty todistamaan. Pelkastään herrojen ikien perusteella voisi olettaa että Sigfrid on Henrik Kettusen poika, mutta varsinaista todistusaineistoa ei ole ja olettamuksen varaan ei luotettavaa sukupuuta voi rakentaa.

Sukukirjan voi tilata oheisesta linkistä. http://atk-rasti.com/sukukirjat.
Esa Kettusen v. 2014 valmistuneissa kahdessa sukukirjassa Säyneisen Kettusia I ja II ovat sukuhaarojen kantaisinä Sigfrid Kettunen (1686-1751, sukuhaara Lahti, Saksala, Joroinen) ja Johan Kettunen (1712-1742, hänen isänsä Henrik s. 1654, sukuhaara Vehkamäki-Raholan Kettula). Pian tulevat Johan/Johannes ja Henrik-etunimet Lahden jne haaraan ja sitten myös Vehkamäen sukuhaaraan Sigfrid jne. Näissä kaikissa sukuhaaroissa on niin paljon sukujen keskeisten henkilöiden samoja etunimiä (miehet ja naiset), että on ilmeistä: Nämä sukuhaarat ovat sukua keskenään.
Yst. terv. Säyneisen Kettusten jälkeläinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
luther kirjoitti:
Esa Kettusen v. 2014 valmistuneissa kahdessa sukukirjassa Säyneisen Kettusia I ja II ovat sukuhaarojen kantaisinä Sigfrid Kettunen (1686-1751, sukuhaara Lahti, Saksala, Joroinen) ja Johan Kettunen (1712-1742, hänen isänsä Henrik s. 1654, sukuhaara Vehkamäki-Raholan Kettula). Pian tulevat Johan/Johannes ja Henrik-etunimet Lahden jne haaraan ja sitten myös Vehkamäen sukuhaaraan Sigfrid jne. Näissä kaikissa sukuhaaroissa on niin paljon sukujen keskeisten henkilöiden samoja etunimiä (miehet ja naiset), että on ilmeistä: Nämä sukuhaarat ovat sukua keskenään.
Yst. terv. Säyneisen Kettusten jälkeläinen.
On mahdollista, että Säyneisen Kettuset Lahti/ Saksala/Joroinen ja Vehkamäki/ Juuan Raholan Kettula, ovat samaa sukua. Yhteinen sukuhaara tulee ilm. Juvalta Vieremälle ja sielä Säyneiseen v. 1635.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Säyneisen Kettunen kirjoittaa ilm. oikein näistä sukujuuriasiosta. Kettus-suku tulee ilm. todella Juvalta Vieremän kautta Säyneiseen ja Juukaankin. Arkistojen puuttuminen (1600-luvulla, Fleminkien perhearkisto, koskee verotusta ja oikeudenkäyttöä Kaavin srk:ssa) tuo suuren vaikeuden sukututkiumukseen Säyneisen osalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maxvell kirjoitti:
Em.tekstistä ei ole totta kuin loppuosa. Vehkamäki Säyneis 30 vanha n:o 18 on asutettu Säyneisen Alarannalle jo 1600 luvulle tulleesta tai tulleista Kettusista. Vehkamäkeen on talo perustettu n.1800 kts. Suu-Liperin historia ja talonhaltijaluettelo. Paikkakunnan seudun tuntevat ja asutuksen leviämisestä jotakin tietävät voivat sen jo päätellä että asutus on levinnyt vesistöjä pitkin. Vehkamkäki joka sijaitsee Rautavaaran- Juuan rajan tuntumassa on korpea ja suuret vesistöt puuttuvat.

Sukuviiri on sinne tosin jostakin syystä saatu hankittua jo 1950 luvulla (200) vuotta. Martti Hakkarainen
Esa Kettunen on kirjoittanut v. 2014 kaksi kirjaa Säyneisen Kettusista. Niistä selviää ilm. aika hyvin, missä kutkin Kettuset asuivat. Vehkamäkeen (Säyneis, Wehkala 18/30) kai n. 1800 (vai 1700-luvun lopulla) tullut haara on em. kirjojen mukaan 1600-luvulta alkaen asunut Säyneis (9/21), Kettula, Lahti. Luulen, että Olli Paavonpoika Kettusella, joka v. 1635 muutti Vieremältä Säyneiseen oli mukanaan myös ainakin toinen Marttia vanhempi poika (esim. Johan), joka voisi olla Henrik Kettusen (1654-1745) isä. Siksi Henrikin poika sai ukkinsa etunimen Johan (1712-1742). Arkisto (Fleminkien) veronkannon ja oikeudenkäytön osalta Säyneisessä puutuu näiltä ajoilta. Siksi on yritettävä lukea rivien välistä, koska rivejä (dokumnetteja) ei ole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Onko kukaan onnistuneesti tutkinut Viereman Kettusia ja miten Sayneisten Olli Paavon polka Kettunen liittyy Viereman Kettusukuun?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kangaslammin Kettusia on tutkinut ja tutkii tietääkseni Sisko Kettunen Kangaslammilta. Sen verran tiedän, että polveudun itse kyseisistä Kettusista. Isoukkini isän isän nimi oli tietääkseni Pekka, hänen poikansa nimi Mikko ja vaimonsa Erika os. Nykänen. Heidän poikansa taas Johannes "ukko-Jussi" oli ukkini ja isäni on Osmo. Itse olen saanut nimeni iso-ukiltani. Mikolla oli tietääkseni 4 -poikaa. Niilo, Sulo, Johannes ja nuorin Tauno, joka kuoli sodan aikana pommituksissa, jollain asemalla. Mikon vaimo kuoli häkämyrkytykseen, kun Kangaslammin sukumme pääpaikka "Uusi tupa" paloi. Jostain kautta olen myös saanut käsityksen, että sukumme on peräisin Kettulanmäeltä Rantasalmelta. En ole varma tästä. Kytköksiä on myös sukuihin Holopainen, Immonen, Malkki (Anna-Lovisa Kettunen os. Malkki oli Isoukkini äiti. Tästä nyt näitä mitä tiedän tämän puolen suvusta. Ai niin Nykäsiä muutti myös Jyväskylään isomummin puolelta. No ei maailma voi kai olla niin pieni että, joku mäkihyppääjä voisi olla......ei kai :( en ainakaan tunnusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Hei,
Tässä pikkuhiljaa virittelen jatkoa sukuni selvittelyyn ja satuin löytämään tämän keskustelun. Huomasin, että olemme samaan sukua eli Mikko Kettunen oli minun ukkini. Olet näköjään minun isäni Niilon Jussi-veljen haaraa. Mulla on kasassa tietoa 1700-luvun alkuun. Vanhin tieto: Kettuset mainitaan sekä vuoden 1561 maaluettelosssa että vuoden 1664 verollepanomaakirjassa.

Karhilantaipal 1:n haltija vuodesta 1561 on ollut Kettunen, vanhat asiakirjat tutkimatta kuka Kettunen, mutta hieman myöhemmin, mahdollisesti edellisen poika on ollut Akseli Kettunen, sitten Heikki Kettunen Karhilantaipale 1:n haltija vv. 1644-1660. Siitä lähtien onkin kasassa jo enemmän tietoa.

Jos olet asiasta vielä kiinnostunut, niin otapa yhteyttä.

Terveisin
Sisko Laukkanen (o.s. Kettunen)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kettusista kiinnostunut kirjoitti:
Hei,
Tässä pikkuhiljaa virittelen jatkoa sukuni selvittelyyn ja satuin löytämään tämän keskustelun. Huomasin, että olemme samaan sukua eli Mikko Kettunen oli minun ukkini. Olet näköjään minun isäni Niilon Jussi-veljen haaraa. Mulla on kasassa tietoa 1700-luvun alkuun. Vanhin tieto: Kettuset mainitaan sekä vuoden 1561 maaluettelosssa että vuoden 1664 verollepanomaakirjassa.

Karhilantaipal 1:n haltija vuodesta 1561 on ollut Kettunen, vanhat asiakirjat tutkimatta kuka Kettunen, mutta hieman myöhemmin, mahdollisesti edellisen poika on ollut Akseli Kettunen, sitten Heikki Kettunen Karhilantaipale 1:n haltija vv. 1644-1660. Siitä lähtien onkin kasassa jo enemmän tietoa.

Jos olet asiasta vielä kiinnostunut, niin otapa yhteyttä.

Terveisin
Sisko Laukkanen (o.s. Kettunen)
Hei.

Olen edenneyt Kettusissa Rantasalmen Voisalmi 4:n Johan Kettuiseen (s. 1715) puolisona Carin Immotar (s. 1725). Heillä n. 7 lasta, joista Lars Kettuin (s. 15.5.1754) puolisonsa Kaarina Ruuskasen kanssa muutti v. 1803 Heinäveden Pölkkyniemeen.

Onko sinulla tiedossa, olisiko Voisalmen ja Karhintaipaleen Kettusilla yhteisiä esivanhempia?

t. Aarno
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hei, vanha viesti, mutta itse kuulun juuri tuohon Kettusten sukuun. Niilon jälkeläisiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen tutkinut Rantasalmelta lähtöisin olevaa Kettusten Sukua. Lars Kettunen synt. 1754 muutti Rantasalmelta Heinäveden Kuittualle ja meni naimisiin Kaarina Ruuskasen kanssa. Tästä haarasta polveutuu minun mummoni suku.

Odotan mielenkiinnolla tietoja ja keskustelua Kettusista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Isoäitini isä on kotoisin Heinäveden Kuittualta. Muutti 1900.luvun vaihteessa Tampereelle ja edelleen Amerikkaan.
Löysin hiljattain hänen esivanhemmistaan Lars Kettusen s. 1756 ja Kaarin Ruuskaisen s. 1760. Heillä näyttää olleen 7 lasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aarpir kirjoitti:
Isoäitini isä on kotoisin Heinäveden Kuittualta. Muutti 1900.luvun vaihteessa Tampereelle ja edelleen Amerikkaan.
Löysin hiljattain hänen esivanhemmistaan Lars Kettusen s. 1756 ja Kaarin Ruuskaisen s. 1760. Heillä näyttää olleen 7 lasta.
Oletko käynyt sivuilla suku.1g.fi Ruuskasten sukukirja.
-sukutaulut
-Rantaalmi
-Nils Ruuskasen suku
-taulu 452

Tästä löytyy Lar ja Kaarina.
Onko samaa sukujuurta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
seljpe-2 kirjoitti:
Oletko käynyt sivuilla suku.1g.fi Ruuskasten sukukirja.
-sukutaulut
-Rantaalmi
-Nils Ruuskasen suku
-taulu 452

Tästä löytyy Lar ja Kaarina.
Onko samaa sukujuurta?
Hei. Kiitokset sukutaulun linkistä.

Kyllä isoäitini isoisä löytyy sieltä taulusta 455, Juho Fredrik Kettunen. Poika Fredrik Juhonpoika Kettunen muutti Heinävedeltä Tampereelle 23.7.1894. Fredrikin perhe jäi Suomeen, kun hän lähti Amerikkaan ja katosi sille matkalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aarpir kirjoitti:
Hei. Kiitokset sukutaulun linkistä.

Kyllä isoäitini isoisä löytyy sieltä taulusta 455, Juho Fredrik Kettunen. Poika Fredrik Juhonpoika Kettunen muutti Heinävedeltä Tampereelle 23.7.1894. Fredrikin perhe jäi Suomeen, kun hän lähti Amerikkaan ja katosi sille matkalle.
Tehkääpä joku miespuolinen Kettunen DNA-selvitys, niin saadaan tietää, liittyvätkö eri haarat toisiinsa. Osoitteesta http://fidna.info/pmw/ löytyy tietoa. Olisi iso palvelus kaikille, joilla on Kettusia esipolvissa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
DNA-Kettunen kirjoitti:
Tehkääpä joku miespuolinen Kettunen DNA-selvitys, niin saadaan tietää, liittyvätkö eri haarat toisiinsa. Osoitteesta http://fidna.info/pmw/ löytyy tietoa. Olisi iso palvelus kaikille, joilla on Kettusia esipolvissa!
Onko kukaan tehnyt sykuselvitystä Ilomantsin Kettusista? Ennen sotia asui paljon Kettusia Lutikkavaaran ja Kuolismaan alueella. Olisi mielenkiintoista tietää. Äitini äiti oli Lutikkavaaran Kettusia. Laittakaa viestiä tulemaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Tämä s-posti ei tietääkseni enää käytössä.
t.tutkija
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kettusia kirjoitti:
Onko kukaan tehnyt sykuselvitystä Ilomantsin Kettusista? Ennen sotia asui paljon Kettusia Lutikkavaaran ja Kuolismaan alueella. Olisi mielenkiintoista tietää. Äitini äiti oli Lutikkavaaran Kettusia. Laittakaa viestiä tulemaan.
Ukkini Juho Kettunen syntynyt 03.02.1907 oli syntyjään Ilomantsin Lutikkavaarasta, samoin mummoni Iita kettunen omaasukua Pesonen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kettusia kirjoitti:
Onko kukaan tehnyt sykuselvitystä Ilomantsin Kettusista? Ennen sotia asui paljon Kettusia Lutikkavaaran ja Kuolismaan alueella. Olisi mielenkiintoista tietää. Äitini äiti oli Lutikkavaaran Kettusia. Laittakaa viestiä tulemaan.
Sen verran on tietoa, että ukkini ja mummoni olivat Ilomantsin Kettusia, Lutikkavaarasta kotoisin.Ukki Juho Kettunen 03.02.1907- ja mummo Iita Kettunen os.Pesonen s.1905
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aarpir kirjoitti:
Hei. Kiitokset sukutaulun linkistä.

Kyllä isoäitini isoisä löytyy sieltä taulusta 455, Juho Fredrik Kettunen. Poika Fredrik Juhonpoika Kettunen muutti Heinävedeltä Tampereelle 23.7.1894. Fredrikin perhe jäi Suomeen, kun hän lähti Amerikkaan ja katosi sille matkalle.
Hei!
Mahtaako meillä olla samoja sukulaisia? Äitini puolen suvussa (Kettunen, Tampereelta) on kulkenut aivan vastaava tarina ja nimet sekä aika täsmäävät, mutta kaikki virallinen tieto puuttuu. Jos sinulla on vinkkejä mahdollisiin näiden Kettusten sukututkimuksiin tai tietoa siitä, mitä kautta voisin saada lisätietoa asiasta, olisin erittäin kiitollinen.
Isoisäni Johan Aleksander Kettunen kuoli jo v. 1998, ja jäljet päättyivät siihen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kettusia kirjoitti:
Onko kukaan tehnyt sykuselvitystä Ilomantsin Kettusista? Ennen sotia asui paljon Kettusia Lutikkavaaran ja Kuolismaan alueella. Olisi mielenkiintoista tietää. Äitini äiti oli Lutikkavaaran Kettusia. Laittakaa viestiä tulemaan.
Näitä viestejä on kiintoisaa yritää tulkita. Onko joku tehnyt selvitystä onko Ilomantsin seuduilla ollut ennen sotia "LUTIKKAVAARAA" tai Kuolismaata. Olen sieltä päin kotoisin mutta paikannimikartat vaikuttavat omituisilta.

Kauniit paikannimet
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
seljpe-2 kirjoitti:
Oletko käynyt sivuilla suku.1g.fi Ruuskasten sukukirja.
-sukutaulut
-Rantaalmi
-Nils Ruuskasen suku
-taulu 452

Tästä löytyy Lar ja Kaarina.
Onko samaa sukujuurta?
Onko tämä Ruuskasten sukukirja katsottavissa netin kautta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Kettusten kantatila Kettula Nro11 Kontiolahti Varparanta. Vuonna 1670 alkaen. Tilaa hallitsi Jonas Kettunen syntyi noin1670 ja kuoli 1744. Kruununtila vuosina (1700) 1722-1744. Poika Adam otti haltuun tilan. Hän syntyi noin 1700. Kettulan tila on vielä paikallaan Kontiolahdella. Tilan nimi on Heikkilä.
Oma mummi on suoraa sukua Kettusille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Samaa sukua, kantaisäni on Adan Jonasson Kettuin, josta taaksepäin en ole päässyt. Siis Kontiolahdesta (Ahola). Hänet oli vihitty 17.1.1729 Liperissä Charin Larsdr. Koskelon kanssa. Onko jollakin mahdollisesti näistä lisätietoja?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siis korjaan Adam...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mitä luultavimmin voi esimummoni kuulua samaan sukuun.

Oletteko nähneet 1740 syntynyttä Mariaa jossain?

Meni naimisiin Kontiolahdella Immosen kanssa.

Olisi kiva saada tietää, ketkä ovat Marian vanhemmat?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onks marttisen mäeltä ketään?? Olen Kettunen joka muutti ruotsista stadiin noin 2 vuotta sitten mut sitä ennen mun isä ja hänen sisarukset tulivat martisenmäeltä ruotsiin joskus 70 luvulla
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hei. Olen samoja Kettusia. Sinun isäsi nimi on Alpo. Minun ukkini on sinun isäsi veli. Muistan kun sinun perheesi lähti ruotsiin. Vastaa tähän kun luet tämän.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Wäy! Kaikki muut täältä tuntuvat sukuaan löytäneenkin, mutta nähtävästi Kainuussa (Sotkamossa) olevista Kettusista ei ole kenelläkään mitään haisua? Isäni oli Antti Kettunen (1928-2008) ja isoisäni isä Eemeli Kettunen, joka perimätietojen mukaan oli ollut parimetrinen mies, kuten melkein minäkin. Isäni veljistä vanhin oli kai kuollut jo joskus ennen sotia auto-onnettomuudessa, muista nuorimmainen eli Paavo Kettunen kuoli v. 2002 ja veljessarjan keskimmäinen, Matti Kettunen, elää nykyisin Kuhmossa. Tätini, Vappu Toivonen (o.s. Kettunen), asuu Kemijärvellä. Isäni kertoi aikoinaan, että sukuselvitystä olisi tehtykin - ilmeisesti serkkunsa toimesta - mutta en ole sen koommin kuullut asiasta sukulaisiltani. Mikäli oikein ymmärsin isäukkoni höpinöitä, niin saatamme mahdollisesti polveutua tuosta ruotsalaisesta pappissuvusta, mutta kyseessä saattoi olla puhdas väärinkäsitys puoleltani. Onko kenelläkään ideoita, edes huonoja sellaisia?
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
on
Ilmianna
Jaa
olisiko jollain tietoa karjalasta salmin pitäjän kettusista?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tietääkö kukaan Paavo ja Eero Kettusesta, veljeksiä. Paavo, jos etunimi on ok tietääkseni kuoli jatkosodassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Kyllä sopii henkilöiksi, joita etsin. Onkohan tästä sukuhaarasta tehty sukututkimusta?
Mistä löytyy, tiedätkö tai tietääkö joku muu? Kiitos!
Ilmianna
Jaa
Vielä edelliseen lisäys. Lähinnä etsin mahdollisesta sukututkimuksessa Paavo Kettuseen liittyvää tietoa, vanhemmat, sisarukset yms.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Tietääkö joku teistä asioihin perehtyneistä, miksi monasti 1600 - 1800 luvulla ollut sukunimi Kettuin, on muutunut muotoon Kettunen, mitä tuo alkuperäismuoto on tarkoittanut ja miksiköhän muuttunut nen-päätteiseksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tietää.

Nimimerkki Kirjasto
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tietäisköhän kukaan mitään Käkisalmeen ehkä 1910-luvulla Kontiolahdelta muuttaneista Kettusista. Juho Kettunen ja vaimonsa Anni, lapsia Martti , Pentti, Tauno, Elvi, Aulis?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Olen Elvin tyttärenpoika ja itse kiinnostunut siitä mitä veljille (Tauno,
Martti, Aulis. Taisto, Olavi ja Pentti
kävi. Saattaa muuten olla että olemme jo olleet yhteydessä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olin itse kuullut isoäidin suunalta että joitakin kettusia on meidän kauempaa suvussa akselilta Kerimäki-Savonranta-savonlinna suunilta. Kuulin myös että olis ollut kaksi veljestä, joista toinen taisi olla (Antti) etunimeltään mutta en mene varmaksi sanomaan.

Sen tiesin kerrottavan että heidän ammatti ja työ liittyi johonkin lainvalvonnan suuntaan. Toinen näistä veljeksistä taisi toimia Savonlinnassa poliisina.

Kuulin sellaisen tarinan kun toinen näistä veljeksistä oli juhlistamassa eläkkeelle lähtöä, niin saman juhlinnan jälkeen oli menossa kotiin ja kotiovella sai sydänkohtauksen johon hän sitten kuolikin, eli ei kerennyt yhtäkään eläkepäiviään viettää.

Isoäitini on omaa sukua Koistinen ja nuo Kettuset taisi liittyä jotenkin vuoteen 1932 taakseppäin. Voi olla myös että isoäidin äiti olis ollut omaa sukua Kettunen.
Ilmianna
Jaa
Salmin Ylä-Uuksussa on ollut niin paljon Kettuja että papit ryhtyivät niitä muuttaamaan oma-aloitteisesti. Myös muotoa Kettunen ja Kettujev käytettiin.
Ilmianna
Jaa
Isoisäni on Ville Kettunen syntynyt Iisalmessa 1880. Muuttanut Ouluun ja kuollut siellä 1947. Poika Toivo Kettunen syntynyt 1915 ja kuollut 1966 Oulussa. Molemmat kauppiaita. Minä Helsingissä ja sisarukseni Oulussa, yli 60 v koko sakki..

Tunteeko joku Ville Kettusta s1880 Iisalmessa? Ja tunteeko hänen esijuuriaan. Kuuluu olleen "ison talon poika"; kummivanhempani kertoivat, tiesivät ja tunsivat sukua, mutta nyt kuolleet.

Olisiko joku halukas tekemään maksusta minulle sukuselvityksen? Tätä olen halunnut käynnistää parin vuoden ajan. Nyt takuuvarmasti liikkeelle. Netistä löysin "Suomen Sukututkimustoimisto oy:n sivut yms. Hinnat 40 euroa/tunti, ja yleensä 800-1.200 Euroa. Tämmöiseen olen ilman muuta valmis.

Kävin Suomen Sukututkimusseuran toimistossa ja kirjastossa Liisankadulla Helsingissä. Tuossa se on melkein näköetäisyydellä. Siellä oli yksi kirja Kettusen suvusta. Melko läheltä pyyhkäisi mutta ohi meni. Ei siellä ollut Ville Kettusta s 1880.

Näistä Kettunen, Kettunius, Alopeus, Nordensvan jne jutuista ei väliä. Varma tieto on että suvussa on ollut prinssi (!). Ilmeisesti Viipurin suunnalla. Aluehan kuului Venäjälle Kymijokea myöten aikanaan. Nämä Kettunen/Alopeus nimiasiat oli vanhassa keskikoulun historian oppikirjassa. Minäkin sitä tavasin. Se oli oikein esimerkkinä kehityksestä Kettunen - KettunIUS - AlopeUS. Siis latinalaisten US päätteiden otto nimiin, papeille, kirjanoppineille, aatelisille yms.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
En ole kuullutkaan prinsseistä suvussa, kreivejä kyllä (ainakin) 2 kpl. Maximilian ja veljensä David AlopAEus ovat saaneet arvonimen kreivi. Molemmat lähtöisin Viipurista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tervehdys!

Tutkin erään Kettusen toimeksiannosta Iisalmen/Vieremän Kettusia ja juuri sitä sukuhaaraa, jossa Juho Kettusen (1839 - 1907) ja Anna Liisa Kiiskisen (1847 - 1896) 7. ja 8. lapsi olivat Vilhelm (s. 30.1.1880) ja Kalle Vihtori (s. 18.9.1885), jotka muuttivat molemmat Ouluun v. 1911.
Voin korvausta vastaan tutkia esipolvesi ja toimittaa tiedot myöhemmin. Ota yhteys suoraan sähköpostiini: mugurel@netti.fi. Olen kokenut tutkija, tehnyt yhden sukukirjan ja kaikkiaan yli 20 sukututkimusta tilaustyönä.

Tarmo Haarala, Helsinki
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tietääkö kukaan ANNA-LOVIISA KETTUSEN suvusta omaa sukua Maikki Rantasalmelta.
Ilmianna
Jaa
Sattumalta osuin sivuille ja kiinnostuin lukemaan viestiketjua.
Sattuukohan kukaan tietämään Uuno Kettunen nimistä Rantasalmelta? On ollut kuulemani mukaan suutari ja elänyt joskus 1900 luvun alkupuolella.
Ilmianna
Jaa
Onko kellään tietoa vanhemmista Martha Kettunen, s.1638 Rantasalmi k.14.06.1719 Rantasalmi, mies Peter Vänttinen.
Ilmianna
Jaa
Tietääkö kukaan jotain tarkempaa henkilöstä nimeltään Albin Kettunen s. 16.2.1852. Hän asui Säämingissä Tolvanniemi 2;ssa. Talon nimi oli Haukilahti. Hänen isänsä nimi oli Johan Kettunen ja äidin nimi oli Helena Koikkalainen.
Ilmianna
Jaa
Ilomantsin Kuolismaan ja etenkin Lutikkavaaran Kettuset hoi. Ilomantsin kirkonkirjoja löytyy osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/ilomantsi/ilomantsi.htm ja kokoelma kattaa ajanjakson noin 1700-luvun alusta 1800-luvun loppuun. Oma mummoni on Kettusia Lutikkavaarasta, tänään juuri oli puhetta evakkoonlähdöstä ja rupesin netsitä katselemaan että mitä löytyy :)
Ilmianna
Jaa
Hei,

Tietääkö kukaan Pohjois-Karjalan Kettusista? Itse olen Tuomas, Tuomaanpoika (Kettunen) Kettusen jälkeläinen mummoni puolelta. Elivät 1700- luvun alussa ja puolessavälissä Mulossa, Tohmajärvellä. Tuomas oli naimisissa Kukkosen kanssa. Tietääkö joku kertoa, tulivatko Kettuset alunperin Viipurista?
Ilmianna
Jaa
Olen tutkinut Mulon kylän Kettusia. Michel Kettuin ja hänen vaimonsa Anna Kerfvin
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hei, minäkin tutkin kys.ihmisiä, ovat minulle sukua isän puolelta Olen päässyt 1720 luvulle. Mutta siihen tyssäsi papereita on tuhoutunut ja nyt yritän jostakin saada lisätietoja kyseisistä ihmisistä.Voitaisko vaihtaa tietoja?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hei!

Ukkini Pekka Kettunen synt. 1885 juuka, muutti kemijärvelle.
Avioliitossa Ester Ruopsan kanssa. Kuka tietää hänestä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Moi!

Vastaukseni nimimerkille 'sukuni' saattaa olla myöhässä, mutta jos vielä olet kiinnostunut niin tutki Raholanvaaran Kettusia. Suku on pitkään asunut Juuassa, mutta polveutuu Säyneisen Kettusista. Edellä on ollut juttua Esa Kettusen tekemistä Säyneisen Kettusten sukukirjoista, jotka kattavat myös Juuan Raholanvaaran Kettuset.

Saattaa olla että olet onnekas ja löydät isoisäsi ja ison joukon muita sukulaisia ko. kirjoista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Itselläni Kontiolahdella esiäiti Maria Kettunen, syntynyt 1740.
Osaako joku sanoa suvusta jotain?

En itse löytänyt Mariasta enempää tietoa.

Oli naimisissa Antti Immosen kanssa.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Onkohan kenelläkään tietoa Aleksanteri (Aleksander?) Kettusesta, syntynyt karkeasti arviolta v. 1900. Rautatieläinen, työskennellyt ainakin Pyhäsalmen asemalla, mahdollisesti junanlähettäjänä. Oli Kotkassa naimisissa isoisoisäni siskon Ida os. Lappalaisen kanssa. Kuvista päätellen lyhyt mies, ottotytär Tuulikki.
Ilmianna
Jaa
Minä olen myös suoraan alenevaa polvea Säyneisten Kettusia . Isoukkini Anders (Antti ) Kettunen oli syntynyt Retusilla Anders Kettusen poikana ja hänen ukkinsa oli Lauri Kettusen ukin pikkuserkku. Isoukkini muutti 1800-luvun lopussa Kuusjärvelle ( nyk. Outokumpu) ja sai ensin neljä poikaa ensimmäisen vaimonsa kanssa ja sitten kolme tytärtä toisen vaimonsa kanssa.
Ilmianna
Jaa
Hei,

Esi-isäni on Paul Kettunen 1730-1809 ja hänen vaimonsa Cecilia Romppanen 1736-1805.

Asuivat Kontiolahdessa. Onko kellään tietoa tästä sukuhaarasta. Eli Paul ja Cecilian vanhemmat.

Tiedosta kiitollinen.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Suku Kettunen

tutkinut kyseistä sukua Savon suunnalta ?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta