Ehkä toiset universumit maailmankaikkeudet.
Onko mustat aukot käytäviä toisiin maailmankaikkeuksiin? Tuleeko ufot mustista aukoista,?
Onko mustat aukot käytäviä toisiin maailmankaikkeuksiin? Tuleeko ufot mustista aukoista,?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olemme akvaariossa ja meitä tarkkaillaan ulkopuolelta.
se on mahdollista, eihän akvaario kalakaan tajua kun katotaan sitä
ja aina on ylempi voima
jos kalan edessä kivipalaa vaikka narussa heiluttaa, kalasta se ufo kun poistuu niin äkkiä
Jos lehmät lentäisi
ehkä, saattapi olla tai sitten ei
Käy katsomassa
Suomi24 on taatusti se paras mahdollinen paikka etsiä vastauksia tuollaisiin kysymyksiin. Eiks je?
Halusin kuulla mitä tyhmät luuserit on mieltä tästä uudesta asiasta.
Liian uutta.
Tymä luuseri haluaa lukea tymien luusereitten mielipiteitä...
Kaiken takana on nainen.
Eva söi omenan ja taivaspaikka meni ihmiskunnalta
Eikös se tuo taivaspaikkoja hallitseva päällikkö olisi voinut jättää luomatta omenoita? Vttumainen tyyppi.
Evalla oli annettu vapaa tahto ja heti käytti sen synnintekoon
Onko avaruutta olemassa? Nasa on pelle ja sen logo on käärmeen kieli, satanistinen. Kuljetus,juutal kasari,muurarit..ym
Hoidata harhasi
ei tarvitse olla muuta, mutta voi tietysti olla vaikka mitä.
Vaikka ehkä "koeputki kokeilu", simulaatio.
Mutta eiköhän se malli toimisi, että kun alkaa, niin vähitellen palaa uudestaan alkuun, jne. Että se jatkumo on "ympyrä"... Laaja ja suuri.
Universumin ympärillä ei ole mitään. Ihminen ei pysty käsittämään mitä tarkoittaa ei mitään. Se ei ole edes tyhjää. Universumi kuitenkin laajenee koko ajan joka suuntaan. Sen läpimitta/halkaisja on nyt 90 miljardia valovuotta.
Hm, tuon laajenemisen suhteen on äsken tullut hieman epäilyä, joten ei kannata lyödä mielipidettään lukkoon.
Universumin takana sijatsee Jumalan asumus, Taivas.
Ei, kyllä se sijaitsee jokaisen uskovan korvien välissä.
Ei missään muualla!!!
Siellä ehkä toinen aurinkunta n. 4 hullulla mielenvikaisellavanhuksilla myös = Keskinäisten Vaarien selvittelyt sotineen !
Maa ei ole pyöreä eikä kierrä aurinkoa ja kuuta. Maa pysyy paikallaan esim tähdet ovat taivaalla aina sama paikka, emme näe niitä kun valoisaa.
Onko Etelämanner todella manner? Lentokone tarvitsee polttoainetta vain noustessaan tiettyyn korkeuteen ja laskiessaan. Heh Kuinka iso säiliö pitäisi koneessa olla jotta kulkisi sillä koko matkan? Heh.. Eikö olekin naurettavaa jos ihmiset täällä luulee olevansa kaikista edistynein laji olemassa?
Luuletteko todella että kaikki on syntynyt itsestään mudasta tai apionoista? Apina ovat eri laji. Koulu opttanut valheita mutta ketkä käskeneet?
no, universumi on kuin siittiö, ja niitähän riittää
Ihminen on kaikessa tietämättömyydessään ja luovuudessaan ajatusparadokseilla aivojaan satuttava olento.
Universumin rajallisuus vs. rajattomuus
Onko universumilla rajat? Jos on niin mitä niiden takana on? Onko sillä jotkin rajat? Mitä niiden takana on? Jne.... Jos sillä ei ole rajoja, se on vastoin kaikkea käsitystämme ja uskomuksiamme. Tässä syntyy ajatusmalli, jolla on ääretön rakenne, jota ei haluta hyväksyä.
Emme siis halua hyväksyä äärettömyyttä siksi, että meidän käsityksemme mukaan kaikella on oltava alku ja loppu. Samalla kuitenkin törmäämme paradoksaaliseen ajatteluun, koska emme myöskään hyväksy olemattomuutta, joka on itsensä kumoava idea.
Olevaisuus vs. olemattomuus
Kaikki mikä on olemassa, on siis jotain, jolla on jokin olomuoto.... fotoni, atomi, kaasu, neste, planeetta...jne.... Olemattomuudella taas ei ole minkäänlaista olomuotoa, eikä se sisällä mitään informaatiota, joten sitä ei voi tiedostaa millään tavalla. Jos voisi, se ei olisi 'olematon'. Kun puhumme 'olemattomuudesta', se saa välittömästi olevaisen muodon, koska se mistä puhumme, sen on oltava tavalla tai toisella jotain, mikä sisältää informaatiota, mitä aivot voi käsitellä. Näin 'olematon' muuttuu informatiiviseksi asiaksi, joksikin, jolla on olomuoto, joka kumoaa sen olemattomuuden. Ts. olemattomuutta ei ole olemassa. Se on ihmisen luoma ajatusparadoksi.
Eli kun puhutaan kaikkeuden olevaisuudesta ja sen iästä, päädytään taas paradoksaalisiin ajatusmalleihin. Eli jos universumi on joskus syntynyt, syntyy klusteri kysymyksiä: mitä sitä ennen oli? Mistä universumi syntyi? Miten se syntyi? Ja erityisesti, missä se syntyi? Jos mitään ei olisi ollut olemassa, ei olisi ollut mitään, mistä universumi olisi syntynyt. Ei olisi myöskään ollut paikkaa, missä universumi olisi saanut mahdollisuuden syntyä. On esitetty tieteelinen hypoteesi, että kaikkeus oli pieni kuuma matemaattinen piste. Tämä taas kumoaa ideat olemattomuudesta ja paikattomuudesta.
Tällä ajatusmallilla päädytään taas uuteen paradoksiin: jos olemattomuutta ei ole, olevaisella on vain yksi mahdollisuus: olla olemassa, muodossa tai toisessa, ja silloin kaikkeuden on täytynyt aina olla olemassa, ja jos näin on, se ei ole koskaan voinut kokea syntymää, mutta silti se on olemassa.
On siis tuntematon määrä asioita, joita emme tiedä, emmekä tiedosta. Tiedostamme kuitenkin, että emme tiedä kaikkea, jonka innoittamana aivomme käyvät kuumana, kun täytämme mustia tietoaukkoja tyydyttääksemme tietämättömyytemme aiheuttamaa tiedonjanoa ja lievittämällä sen aiheuttamaa ahdistusta.
Teistisistä uskomuksista ateistisiin uskomuksiin.... Mitä seuraavaksi?
Kun ihan nolla, niin on hyvä olla
Tyhjää
Ei ole olemassa kuin tämä universumi, jonka näemme