Oletko sinäkin säälittävä arkikristitty, joka ei osaa laskea kolmeen?

Ymmärrätkö sinä edes hävetä?

herrens_tiggare kirjoitti:

Ymmärrätkö sinä edes hävetä?

Meidän lapsia ei kastettu.

Anonyymi kirjoitti:

Meidän lapsia ei kastettu.

Ymmärrätkö sinä edes hävetä vesitettyä höpöhöpökristinuskoasi?

herrens_tiggare kirjoitti:

Ymmärrätkö sinä edes hävetä vesitettyä höpöhöpökristinuskoasi?

Osaatko sinä hävetä tuota sinun typerää käytöstäsi?

Jokainen rehellinen kristitty ilmoittautuu.

Maailma olisi paljon parempi, jos kristityt olisivat oikeita kristittyjä. Mutta ei voi mitään. Täytyy vain sietää näitä tekokristittyjä, jotka ovat melkein yhtä kelvotonta paskaa kuin jumalankieltäjät.

herrens_tiggare kirjoitti:

Maailma olisi paljon parempi, jos kristityt olisivat oikeita kristittyjä. Mutta ei voi mitään. Täytyy vain sietää näitä tekokristittyjä, jotka ovat melkein yhtä kelvotonta paskaa kuin jumalankieltäjät.

Lue lisää

Ei todellakaan olisi.

"Täytyy vain sietää näitä tekokristittyjä, jotka ovat melkein yhtä kelvotonta paskaa kuin jumalankieltäjät."

Ja tässä annat juuri hyvän esimerkin miksi ei olisi. Onneksi sinunlaisia pahoja ihmisiä on vain murto-osa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan olisi.

"Täytyy vain sietää näitä tekokristittyjä, jotka ovat melkein yhtä kelvotonta paskaa kuin jumalankieltäjät."

Ja tässä annat juuri hyvän esimerkin miksi ei olisi. Onneksi sinunlaisia pahoja ihmisiä on vain murto-osa.

Lue lisää

Jumalankieltäjät ovat pahoja ihmisiä. Kristityt ovat hyviä ihmisiä.

herrens_tiggare kirjoitti:

Jumalankieltäjät ovat pahoja ihmisiä. Kristityt ovat hyviä ihmisiä.

Ukontoko sinusta teki tuollaisen pahan ihmisen?

"Kristityt ovat hyviä ihmisiä."

Eli et ole mikään kristitty.

herrens_tiggare kirjoitti:

Maailma olisi paljon parempi, jos kristityt olisivat oikeita kristittyjä. Mutta ei voi mitään. Täytyy vain sietää näitä tekokristittyjä, jotka ovat melkein yhtä kelvotonta paskaa kuin jumalankieltäjät.

Lue lisää

Eurooppa oli 1000 vuotta krisitinuskon kourissa.
Mitä silloin saatiin aikaan? Inkvisiito ja noitaroviot ja satavuotinen sota.
Sitten kirkon hegemonia alkoi murtua ja Länsi-Euroopassa katoliset ja protestantit alkoivat riidellä keskenään.
Mitä kristinuskon hegemonia murenemisesta seurasi? Valistusaika, tieteen nousu, teollistuminen, demokratia, oikeusvaltio jne.

Anonyymi kirjoitti:

Eurooppa oli 1000 vuotta krisitinuskon kourissa.
Mitä silloin saatiin aikaan? Inkvisiito ja noitaroviot ja satavuotinen sota.
Sitten kirkon hegemonia alkoi murtua ja Länsi-Euroopassa katoliset ja protestantit alkoivat riidellä keskenään.
Mitä kristinuskon hegemonia murenemisesta seurasi? Valistusaika, tieteen nousu, teollistuminen, demokratia, oikeusvaltio jne.

Lue lisää

Valistusaika, tieteen nousu, teollistuminen, demokratia, oikeusvaltio jne. ovat kaikki kristinuskon hedelmiä. Kaikki hyvä, mitä Eurooppa ja länsimaat ovat saaneet aikaan, on kristinuskon ansiota joko suoraan tai välillisesti.

Ateismi sitä vastoin ei ole antanut maailmalle mitään muuta kuin jumalattoman kasan ruumiita ja vielä suuremman kasan älyllisesti ja moraalisesti kestämätöntä hevonköntsää. Tämä ateismin pohjaton pahuus ja järjenvastaisuus ei kuitenkaan ole estänyt jumalankieltäjiä olemasta ihmiskunnan tähänastisen historian ylimielisimpiä ja omahyväisimpiä paskiaisia.

Ateismi ei ole ainoastaan epätosi uskomus, vaan myös haitallinen. Hyvin tekee se, joka tarttuu ateismin lapsiin ja lyö ne murskaksi kallioon.

herrens_tiggare kirjoitti:

Valistusaika, tieteen nousu, teollistuminen, demokratia, oikeusvaltio jne. ovat kaikki kristinuskon hedelmiä. Kaikki hyvä, mitä Eurooppa ja länsimaat ovat saaneet aikaan, on kristinuskon ansiota joko suoraan tai välillisesti.

Ateismi sitä vastoin ei ole antanut maailmalle mitään muuta kuin jumalattoman kasan ruumiita ja vielä suuremman kasan älyllisesti ja moraalisesti kestämätöntä hevonköntsää. Tämä ateismin pohjaton pahuus ja järjenvastaisuus ei kuitenkaan ole estänyt jumalankieltäjiä olemasta ihmiskunnan tähänastisen historian ylimielisimpiä ja omahyväisimpiä paskiaisia.

Ateismi ei ole ainoastaan epätosi uskomus, vaan myös haitallinen. Hyvin tekee se, joka tarttuu ateismin lapsiin ja lyö ne murskaksi kallioon.

Lue lisää

Kristinuskon ansio valistusajan synnyssä ja demokratian nousussa oli ennen kaikkea se että se sisäisen sähläämisensä takia menetti kykynsä vastustaa kehitystä. Kehityksen hidastaminen onnistui 1000 vuotta, mutta sitten ote kirposi, kun keskinäinen riitely vei liikaa huomiota.

Itä-Euroopassa ei uskonnon asema horjunut ja niinpä esimerkiksi Venöäjä ei päässyt eroon edes maaorjuudesta siihen mennessä kun kristinuskon ylivallan ikeestä päässeessä lännessä alkoi teollinen vallankumous, tieteen nousu jne.

Suomessakin pappissääty vastusti pitkään naisten äänioikeutta, mutta myöntyivät painostuksen alla ja osin taktisista syistä. Alkujaan naisia pidettiin äänetäjinä konservatiivisimpina kuin miehiä ja siksi katsottiin, että on hyvä antaa naisillekkin äänioikeus, jos työläiset ja muut vähävaraiset miehetkin, jotka olivat alttiita uusille aatteille, sellaisen saavat.

Koko ajatus yleisestä ja yhteläisestä äänioikeudesta, samoin kuin oikeusvaltiosta syntyi sekulaarin humanismin tuottamana. Kristinusko ei 1000 vuodessa pystynyt tuottamaan mitään tämän tapaistakaan. Kuninkaita kruunailtiin ja köyhille saarnattiin nöyryyttä ja tyytymistä osaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskon ansio valistusajan synnyssä ja demokratian nousussa oli ennen kaikkea se että se sisäisen sähläämisensä takia menetti kykynsä vastustaa kehitystä. Kehityksen hidastaminen onnistui 1000 vuotta, mutta sitten ote kirposi, kun keskinäinen riitely vei liikaa huomiota.

Itä-Euroopassa ei uskonnon asema horjunut ja niinpä esimerkiksi Venöäjä ei päässyt eroon edes maaorjuudesta siihen mennessä kun kristinuskon ylivallan ikeestä päässeessä lännessä alkoi teollinen vallankumous, tieteen nousu jne.

Suomessakin pappissääty vastusti pitkään naisten äänioikeutta, mutta myöntyivät painostuksen alla ja osin taktisista syistä. Alkujaan naisia pidettiin äänetäjinä konservatiivisimpina kuin miehiä ja siksi katsottiin, että on hyvä antaa naisillekkin äänioikeus, jos työläiset ja muut vähävaraiset miehetkin, jotka olivat alttiita uusille aatteille, sellaisen saavat.

Koko ajatus yleisestä ja yhteläisestä äänioikeudesta, samoin kuin oikeusvaltiosta syntyi sekulaarin humanismin tuottamana. Kristinusko ei 1000 vuodessa pystynyt tuottamaan mitään tämän tapaistakaan. Kuninkaita kruunailtiin ja köyhille saarnattiin nöyryyttä ja tyytymistä osaansa.

Lue lisää

on tuossa pointtia

Onko äärettömyys ja "päättymätön melodia" schopenhauerilais-itämaista?

"Siitä hetkestä, kun kuulin pianosovituksen Tristanista – onnitteluni, herra von Bülow! – olin wagneriaani. Wagnerin varhaisemmat teokset näin alapuolellani – vielä liian rahvaanomaisina, liian 'saksalaisina' ... Mutta yhä tänä päivänä etsin yhtä vaarallisen kiehtovaa teosta, yhtä värisyttävää ja suloista äärettömyyttä kuin Tristan – etsin kaikista taiteista turhaan. Kaikki Leonardo da Vincin kummallisuudet kalpenevat Tristanin ensisävelten soidessa." (Nietzsche)

Tristanin ja Isolden alkusoitto olisi pitänyt panna siihen kultalevyyn, joka lähetettiin avaruuteen. Kosmoksessa on varmaankin ihmistä älykkäämpiä olentoja, mutta ehkä ei "esteettisesti lahjakkaampia".

https://www.youtube.com/watch?v=IaZZVRd_WeU

Uskoakseni useampikin kristitty on ilmaissut sympatiaa Nietzscheä kohtaan, koska heidän mukaansa Nietzsche ymmärsi olennaisen. Esimerkiksi piispa Jari Jolkkonen on ilmoittanut ikävöivänsä Nietzscheä: https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/ikava-vanhoja-ateisteja

Jolkkosen mielestä nykyateistit ovat paskaa. Nietzschen mielestä nykykristityt ovat paskaa. Tämä voi olla ihan hyvä lähtökohta ajatusten ajattelulle.

herrens_tiggare kirjoitti:

Uskoakseni useampikin kristitty on ilmaissut sympatiaa Nietzscheä kohtaan, koska heidän mukaansa Nietzsche ymmärsi olennaisen. Esimerkiksi piispa Jari Jolkkonen on ilmoittanut ikävöivänsä Nietzscheä: https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/ikava-vanhoja-ateisteja

Jolkkosen mielestä nykyateistit ovat paskaa. Nietzschen mielestä nykykristityt ovat paskaa. Tämä voi olla ihan hyvä lähtökohta ajatusten ajattelulle.

Lue lisää

Ja kummalla olikaan paikka filosofian kaanonissa: Nietzshellä vai Jolkkosella?

herrens_tiggare kirjoitti:

Uskoakseni useampikin kristitty on ilmaissut sympatiaa Nietzscheä kohtaan, koska heidän mukaansa Nietzsche ymmärsi olennaisen. Esimerkiksi piispa Jari Jolkkonen on ilmoittanut ikävöivänsä Nietzscheä: https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/ikava-vanhoja-ateisteja

Jolkkosen mielestä nykyateistit ovat paskaa. Nietzschen mielestä nykykristityt ovat paskaa. Tämä voi olla ihan hyvä lähtökohta ajatusten ajattelulle.

Lue lisää

ArtoTTT

En kuitenkaan näe yhtäläisyyttä kristinuskon todellisuuden ja ulkopuolisen ateistin kuvauksen kanssa.

Matt. 16:
25Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.

herrens_tiggare kirjoitti:

Uskoakseni useampikin kristitty on ilmaissut sympatiaa Nietzscheä kohtaan, koska heidän mukaansa Nietzsche ymmärsi olennaisen. Esimerkiksi piispa Jari Jolkkonen on ilmoittanut ikävöivänsä Nietzscheä: https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/ikava-vanhoja-ateisteja

Jolkkosen mielestä nykyateistit ovat paskaa. Nietzschen mielestä nykykristityt ovat paskaa. Tämä voi olla ihan hyvä lähtökohta ajatusten ajattelulle.

Lue lisää

Jolkkonen kaipaa "vanhoja kunnon ateisteja", koska heidän argumentit olivat helpompia vastustaa ja filosofeina he pysyivät "ohutta yläpilveä" -tasolla filosofian sfääreissä, eivätkä käyneet käsiksi Raamatun virheisiin, luonnontieteiden ja Raamatun ristiriitoihin jne.

Luonnontieteethän ovat murskanneet Raamatun perustan aika tyystin:
Ensinnnäkin universumi tai maapallon lajisto eivät ole kerralla "luotuja", vaan luonnollisten prosesssien mukaan syntyneitä ja alituissessa muutoksessa.
Toiseksi biologia, lääketiede ja aivotutkimus ei ole jättänyt mitään tilaa tai tehtävää erilliselle "sielulle" joka voisi olla olemassa fyysisestä kehosta riippumatta. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.
Kun Jumala ei ole ihmistä tehnyt, eikä ole "sielua", jonka Jeesus voisi pelastaa, niin mitäkristinuskosta jää?

On ymmärrettävää, että Jolkkonen mieluummin keskustelisi ihmisen osasta tai moraalin olemuksesta filosofisella tasolla eikä luonnontieteellisistä faktoista. Spekulaatioihin voi vastata spekulaatioilla, mutta faktoja on vaikeampi vastustaa.

Anonyymi kirjoitti:

ArtoTTT

En kuitenkaan näe yhtäläisyyttä kristinuskon todellisuuden ja ulkopuolisen ateistin kuvauksen kanssa.

Matt. 16:
25Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.

Lue lisää

Juuri tuostahan Jolkkonen moitti uusia ateisteja tuossa linkkaamassani tekstissä: kristinuskosta "piirretään itse keksitty pilakuva". Ilmeisesti Jolkkosen mielestä Nietzsche ei tehnyt niin. Siitä voidaan tietysti olla eri mieltä.

Totuus lienee, että jokainen kristinuskosta piirretty kuva on jonkun mielestä pilakuva. Uusien ateistien piirtämä kuva ei vastaa Jolkkosen näkemystä kristinuskosta, vanhojen ateistien piirtämä taas vastaa (ainakin paremmin). Ei tälle asiantilalle mitään voi. Näistä asioista jankkaaminen on osa keskustelua.

Hyväksyn kyllä tuon näkemyksen, että jotkin asiat avautuvat vain sisäpuolelta. Mutta ne voivat olla sellaisia, joista ei voi keskustella. Esimerkiksi minä koen, että kristinusko koskettaa olemassaolon ja ihmisenäolon sydäntä, mutta en minä tätä kokemusta osaa sen kummemmin eksplikoida tai avata. Ehkä joku taiteilija voisi ilmaista sen.

Anonyymi kirjoitti:

Jolkkonen kaipaa "vanhoja kunnon ateisteja", koska heidän argumentit olivat helpompia vastustaa ja filosofeina he pysyivät "ohutta yläpilveä" -tasolla filosofian sfääreissä, eivätkä käyneet käsiksi Raamatun virheisiin, luonnontieteiden ja Raamatun ristiriitoihin jne.

Luonnontieteethän ovat murskanneet Raamatun perustan aika tyystin:
Ensinnnäkin universumi tai maapallon lajisto eivät ole kerralla "luotuja", vaan luonnollisten prosesssien mukaan syntyneitä ja alituissessa muutoksessa.
Toiseksi biologia, lääketiede ja aivotutkimus ei ole jättänyt mitään tilaa tai tehtävää erilliselle "sielulle" joka voisi olla olemassa fyysisestä kehosta riippumatta. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.
Kun Jumala ei ole ihmistä tehnyt, eikä ole "sielua", jonka Jeesus voisi pelastaa, niin mitäkristinuskosta jää?

On ymmärrettävää, että Jolkkonen mieluummin keskustelisi ihmisen osasta tai moraalin olemuksesta filosofisella tasolla eikä luonnontieteellisistä faktoista. Spekulaatioihin voi vastata spekulaatioilla, mutta faktoja on vaikeampi vastustaa.

Lue lisää

Kyllähän Nietzschekin välillä pyörittää tuota tiede-sitä-ja-tiede-tätä-posetiivia. Mutta hänessä on myös teologisesti kiinnostavampi puoli, joka ymmärrettävästi vetoaa enemmän teologiin ja piispaan.

Voi olla niinkin, että joku, esimerkiksi piispa, joka on jo ratkaissut kantansa Jumalan olemassaoloon, ei ole kiinnostunut uudesta ateismista, koska siinä tuntuu kiehnättävän aika paljon Jumalan olemassaoloa koskevan kysymyksen ympärillä. Jumalan olemassaolon miettiminen ei yksinkertaisesti tunnu hänestä enää relevantilta. Nietzsche on saman kolikon kääntöpuoli: hän ei melkein koskaan kirjoita Jumalan olemassaolosta sinänsä, se kysymys ei ole hänelle enää relevantti, hän on jo ratkaissut kantansa. He katsovat maailmaa eri näkökulmista ja keskustelevat siitä, miltä maailma heidän näkökulmastaan näyttää. Tämän tyyppinen keskustelu saattaa olla sitä keskustelua, joka Jolkkosta lähinnä kiinnostaa.