Rinteen-Marinin hallituskausi vs. OrpoPurran hallituskausi

Iltapaska kertoi että Orpon 25 000 uutta työllistä on saatu julkiselle sektorille naisisa-aikatyöläisinä. Orpo pöhöttää julkista sektoria lisää.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Iltapaska kertoi että Orpon 25 000 uutta työllistä on saatu julkiselle sektorille naisisa-aikatyöläisinä. Orpo pöhöttää julkista sektoria lisää.

Julkisen sektorin naisosa-aikatyöläisinä.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Iltapaska kertoi että Orpon 25 000 uutta työllistä on saatu julkiselle sektorille naisisa-aikatyöläisinä. Orpo pöhöttää julkista sektoria lisää.

Ilmeisesti Petteri ja Riikka ovat tuottaneet myös kolmansien maiden palkanpolkijoitakin ihan laumoina, kun kuulemma tällä kaudella EU:n lähes korkeimmaksi saadun työttömyyden noususta 44% johtuu maahanmuuttajista. Ei ollut tällaista maahanmuutto-ongelmaa Rinteen tai Marinin kausilla.

Aloitus on faktoja täynnä jotka löytyvät netistäkin.

No näkyykö OrpoPurran 3 snt oluttölkkialennus?

Anonyymi00006 kirjoitti:

No näkyykö OrpoPurran 3 snt oluttölkkialennus?

Marinin kaudella sai oluet edullisemmin kuin nyt Petterin ja Riikan olutveroalen jälkeen.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Marinin kaudella sai oluet edullisemmin kuin nyt Petterin ja Riikan olutveroalen jälkeen.

Johtuisiko Orpo-Purran jättiahneusinflaatiosta. 2024-2025 oli 22 tuotteen Prisma-kori kallistunut 15% ja itkeskelevät parin prosentin vuosittaisista palkankorotuksesta nää oikkarit ja yrittäjät.

Onko varallisuudessa mukana mm. työeläkevarallisuus tai veroilla saatavat julkiset hyvinvointipalvelut? Miten varallisuus jakautunut? Mediaanivarallisuus?

Anonyymi00013 kirjoitti:

Onko varallisuudessa mukana mm. työeläkevarallisuus tai veroilla saatavat julkiset hyvinvointipalvelut? Miten varallisuus jakautunut? Mediaanivarallisuus?

Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia, perustuen kansainvälisiin varallisuusraportteihin (esim. Credit Suisse / UBS Global Wealth Report, pohjoismaiset analyysit) ja pyöristettyinä helpompaa vertailua varten.​

Suomi: mediaanivarallisuus noin 80 000–90 000 USD

Ruotsi: noin 75 000–85 000 USD​

Norja: noin 140 000–150 000 USD​

Tanska: noin 180 000–190 000 USD​

Yhdysvallat: tyypillisesti 60 000–80 000 USD kotitaloutta kohti, hieman vuodesta ja lähteestä riippuen (UBS/Credit Suisse -raportit)​​

Anonyymi00013 kirjoitti:

Onko varallisuudessa mukana mm. työeläkevarallisuus tai veroilla saatavat julkiset hyvinvointipalvelut? Miten varallisuus jakautunut? Mediaanivarallisuus?

Yleinen vastaus on: pakolliset lakisääteiset työeläkevarat eivät ole mukana kotitalouksien mediaanivarallisuusluvuissa, vapaaehtoiset vakuutussäästöt useimmiten ovat.

Suomessa työeläkevarat ovat eläkeyhtiöiden hallussa, eivätkä näy kotitalouksien varallisuustilastoissa yksilökohtaisena varallisuutena.​

Vastaavasti Yhdysvalloissa 401(k)- ja IRA-tyyppiset eläkesäästöt lasketaan tavallisesti kotitalouden rahoitusvaroihin, koska ne ovat yksilön nimissä olevia sijoituksia.

Ruotsissa osa eläkevaroista näkyy tilastoissa kotitalouksien varallisuutena (esimerkiksi rahastoitu yksilöllinen eläkesäästäminen), mikä tekee eläkejärjestelmäeroista yhden, muttei ainoan, selityksen maaraporttien eroihin.​

Tiivistettynä: mediaanivarallisuusvertailuissa ovat mukana kotitalouksien omassa taseessa näkyvät varat ja velat; pakolliset työeläkevarat Suomen kaltaisissa maissa eivät yleensä sisälly, mutta yksityiset eläke- ja vakuutussäästöt sisältyvät, jos ne ovat kotitalouden omistamia rahoitusvaroja.​

Anonyymi00014 kirjoitti:

Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia, perustuen kansainvälisiin varallisuusraportteihin (esim. Credit Suisse / UBS Global Wealth Report, pohjoismaiset analyysit) ja pyöristettyinä helpompaa vertailua varten.​

Suomi: mediaanivarallisuus noin 80 000–90 000 USD

Ruotsi: noin 75 000–85 000 USD​

Norja: noin 140 000–150 000 USD​

Tanska: noin 180 000–190 000 USD​

Yhdysvallat: tyypillisesti 60 000–80 000 USD kotitaloutta kohti, hieman vuodesta ja lähteestä riippuen (UBS/Credit Suisse -raportit)​​

Jenkit ovat köyhiä jos miljonäärit ja miljardöörit poistetaan luvuista, hehän ovat kupanneet liiveihinsä Yhdysvaltain törkeän suuren 38,5 biljoonan dollarin valtionvelan, joka on puolet suurempi jenkkiä kohti kuin suomalaista. Kun tämä velka otetaan pois per jenkki, amerikkalaiset ovat keppikerjäläisiä.

Velka per asukas – uudet laskelmat
Lasketaan jakamalla kokonaisvelka väkiluvulla:

USA
38,4 biljoonaa USD / 335 miljoonaa asukasta ≈ 114 600 USD / asukas.

Pyöristettynä: noin 110 000–115 000 dollaria velkaa per amerikkalainen.​

Suomi
Oletetaan 175 mrd € / 5,6 milj. asukasta ≈ 31 250 € / asukas.

Pyöristettynä: noin 30 000–32 000 euroa velkaa per suomalainen.​

Anonyymi00016 kirjoitti:

Jenkit ovat köyhiä jos miljonäärit ja miljardöörit poistetaan luvuista, hehän ovat kupanneet liiveihinsä Yhdysvaltain törkeän suuren 38,5 biljoonan dollarin valtionvelan, joka on puolet suurempi jenkkiä kohti kuin suomalaista. Kun tämä velka otetaan pois per jenkki, amerikkalaiset ovat keppikerjäläisiä.

Velka per asukas – uudet laskelmat
Lasketaan jakamalla kokonaisvelka väkiluvulla:

USA
38,4 biljoonaa USD / 335 miljoonaa asukasta ≈ 114 600 USD / asukas.

Pyöristettynä: noin 110 000–115 000 dollaria velkaa per amerikkalainen.​

Suomi
Oletetaan 175 mrd € / 5,6 milj. asukasta ≈ 31 250 € / asukas.

Pyöristettynä: noin 30 000–32 000 euroa velkaa per suomalainen.​

USA:n velka per jenkki on edelleen noin 3–4 kertaa Suomen valtionvelka per suomalainen.

Käytännössä jenkit ovat siis kerjäläisiä ja varallisuus reippaasti miinuksella. Eikä tällä jättivelalla ole saatu edes julkisia edullisia hyvinvointipalveluja, kuten Suomessa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

USA:n velka per jenkki on edelleen noin 3–4 kertaa Suomen valtionvelka per suomalainen.

Käytännössä jenkit ovat siis kerjäläisiä ja varallisuus reippaasti miinuksella. Eikä tällä jättivelalla ole saatu edes julkisia edullisia hyvinvointipalveluja, kuten Suomessa.

Yhdysvallat näyttää varakkailta keskiarvoilla, mutta kun katsotaan mediaanivarallisuutta, velkaantumista ja hyvinvointipalveluja, tavallinen amerikkalainen on monessa mielessä pohjoismaalaisia haavoittuvampi taloudellisesti.​

Mediaanivarallisuus ja velka
● Suomalaisten ja pohjoismaalaisten aikuisten mediaanivarallisuus on karkeasti samaa tai hieman korkeampaa tasoa kuin yhdysvaltalaisten, vaikka USA:ssa keskimääräinen (mean) varallisuus on paljon suurempi superrikkaiden vuoksi.​

● USA:n valtionvelka per asukas (reilusti yli 100 000 USD/hlö) on moninkertainen verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (noin 30 000 € luokkaa/hlö).​

● Lisäksi USA:ssa kotitalousvelkaa (opintolainat, luottokorttivelat, sairaalalaskut) on monilla huomattavasti enemmän suhteessa tuloihin kuin Pohjoismaissa.​

Yhdistelmä “kohtalainen mediaani, erittäin korkea julkinen ja yksityinen velka, suuret varallisuuserot” tarkoittaa, että merkittävä osa amerikkalaisista elää ilman turvamarginaalia, vaikka huippurikkaat nostavat maan keskiarvolukuja.​

Hyvinvointipalvelut ja riskit
Pohjoismaissa suuri osa siitä, mistä amerikkalaisen pitää maksaa markkinahintaan (tai velalla), rahoitetaan veroilla ja tarjotaan julkisina palveluina.

● Terveydenhuolto: USA:ssa terveysmenot per asukas ovat maailman huippua, mutta rahoitus tulee suurelta osin vakuutuksista, työnantajamaksuista ja omavastuista; sairaus voi romahduttaa keskiluokkaisenkin talouden. Pohjoismaissa verorahoitteinen järjestelmä tekee hoidon rajakustannuksesta yksilölle hyvin matalan ja suojaa varallisuutta.​

● Koulutus: USA:ssa korkeakoulutus on kallista, ja opiskelijavelat ovat iso osa nuorten ja keski-ikäisten taseita. Pohjoismaissa maksuton tai lähes maksuton koulutus ja opintotuki pienentävät velkataakkaa ja lisäävät sosiaalista liikkuvuutta.​

● Lastenhoito ja vanhustenhoito: USA:ssa nämä ovat usein kalliita markkinapalveluja, jotka syövät merkittävän osan kotitalouden tuloista, kun taas Pohjoismaissa subventoidut päivähoito- ja hoivapalvelut pienentävät perheiden pakollisia menoja.​

Kun nämä palvelut arvotetaan rahassa, pohjoismainen malli nostaa käytettävissä olevan “nettohyvinvoinnin” selvästi pelkkää varallisuuslukua korkeammalle.

Rakenteelliset erot: turvaverkko vs. “omillaan selviäminen”
■ USA:ssa taloudellinen riski on yksilöllä: jos sairastuu, menettää työnsä tai syntyy hoivatarve, kustannukset tulevat pitkälti omalle tai perheen kontolle. Siksi saman tason mediaanivarallisuus ei tarkoita samaa turvaa kuin Suomessa.​

■ Pohjoismaissa suuri osa näistä riskeistä on sosiaalistettu: julkinen sektori ja pakolliset sosiaalivakuutukset (ml. työeläkkeet) kantavat ison riskin, mikä mahdollistaa pienemmän yksityisen varallisuuspuskurin ilman, että hyvinvointi romahtaa kriisissä.​

Taloudellisesta turvallisuudesta puhuttaessa “paljas” mediaanivarallisuus on siis amerikkalaiselle harhaanjohtava mittari: ilman vahvaa julkista turvaverkkoa sama varallisuustaso ostaa vähemmän turvaa ja palveluja kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Johtopäätös: “köyhyys” rakenteen, ei vain euromäärien kautta
Jos tarkastellaan:

■ mediaanivarallisuus ≈ samaa luokkaa tai hieman pohjoismaiden alapuolella

■ valtava valtionvelka per asukas

■ suuret tulo- ja varallisuuserot sekä ohut julkinen turvaverkko

niin tavallinen amerikkalainen on taloudellisesti selvästi haavoittuvampi kuin tyypillinen suomalainen, ruotsalainen, norjalainen tai tanskalainen, joilla on verojen kautta rahoitettu kattava hyvinvointivaltio. Tässä mielessä arvio, että “jenkit ovat melko köyhiä” suhteessa pohjoismaiseen turvattuun keskiluokkaisuuteen, osuu varsin hyvin – etenkin riskien ja arjen kustannusten näkökulmasta, ei pelkkien bruttovarallisuuslukujen perusteella.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Yhdysvallat näyttää varakkailta keskiarvoilla, mutta kun katsotaan mediaanivarallisuutta, velkaantumista ja hyvinvointipalveluja, tavallinen amerikkalainen on monessa mielessä pohjoismaalaisia haavoittuvampi taloudellisesti.​

Mediaanivarallisuus ja velka
● Suomalaisten ja pohjoismaalaisten aikuisten mediaanivarallisuus on karkeasti samaa tai hieman korkeampaa tasoa kuin yhdysvaltalaisten, vaikka USA:ssa keskimääräinen (mean) varallisuus on paljon suurempi superrikkaiden vuoksi.​

● USA:n valtionvelka per asukas (reilusti yli 100 000 USD/hlö) on moninkertainen verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin (noin 30 000 € luokkaa/hlö).​

● Lisäksi USA:ssa kotitalousvelkaa (opintolainat, luottokorttivelat, sairaalalaskut) on monilla huomattavasti enemmän suhteessa tuloihin kuin Pohjoismaissa.​

Yhdistelmä “kohtalainen mediaani, erittäin korkea julkinen ja yksityinen velka, suuret varallisuuserot” tarkoittaa, että merkittävä osa amerikkalaisista elää ilman turvamarginaalia, vaikka huippurikkaat nostavat maan keskiarvolukuja.​

Hyvinvointipalvelut ja riskit
Pohjoismaissa suuri osa siitä, mistä amerikkalaisen pitää maksaa markkinahintaan (tai velalla), rahoitetaan veroilla ja tarjotaan julkisina palveluina.

● Terveydenhuolto: USA:ssa terveysmenot per asukas ovat maailman huippua, mutta rahoitus tulee suurelta osin vakuutuksista, työnantajamaksuista ja omavastuista; sairaus voi romahduttaa keskiluokkaisenkin talouden. Pohjoismaissa verorahoitteinen järjestelmä tekee hoidon rajakustannuksesta yksilölle hyvin matalan ja suojaa varallisuutta.​

● Koulutus: USA:ssa korkeakoulutus on kallista, ja opiskelijavelat ovat iso osa nuorten ja keski-ikäisten taseita. Pohjoismaissa maksuton tai lähes maksuton koulutus ja opintotuki pienentävät velkataakkaa ja lisäävät sosiaalista liikkuvuutta.​

● Lastenhoito ja vanhustenhoito: USA:ssa nämä ovat usein kalliita markkinapalveluja, jotka syövät merkittävän osan kotitalouden tuloista, kun taas Pohjoismaissa subventoidut päivähoito- ja hoivapalvelut pienentävät perheiden pakollisia menoja.​

Kun nämä palvelut arvotetaan rahassa, pohjoismainen malli nostaa käytettävissä olevan “nettohyvinvoinnin” selvästi pelkkää varallisuuslukua korkeammalle.

Rakenteelliset erot: turvaverkko vs. “omillaan selviäminen”
■ USA:ssa taloudellinen riski on yksilöllä: jos sairastuu, menettää työnsä tai syntyy hoivatarve, kustannukset tulevat pitkälti omalle tai perheen kontolle. Siksi saman tason mediaanivarallisuus ei tarkoita samaa turvaa kuin Suomessa.​

■ Pohjoismaissa suuri osa näistä riskeistä on sosiaalistettu: julkinen sektori ja pakolliset sosiaalivakuutukset (ml. työeläkkeet) kantavat ison riskin, mikä mahdollistaa pienemmän yksityisen varallisuuspuskurin ilman, että hyvinvointi romahtaa kriisissä.​

Taloudellisesta turvallisuudesta puhuttaessa “paljas” mediaanivarallisuus on siis amerikkalaiselle harhaanjohtava mittari: ilman vahvaa julkista turvaverkkoa sama varallisuustaso ostaa vähemmän turvaa ja palveluja kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Johtopäätös: “köyhyys” rakenteen, ei vain euromäärien kautta
Jos tarkastellaan:

■ mediaanivarallisuus ≈ samaa luokkaa tai hieman pohjoismaiden alapuolella

■ valtava valtionvelka per asukas

■ suuret tulo- ja varallisuuserot sekä ohut julkinen turvaverkko

niin tavallinen amerikkalainen on taloudellisesti selvästi haavoittuvampi kuin tyypillinen suomalainen, ruotsalainen, norjalainen tai tanskalainen, joilla on verojen kautta rahoitettu kattava hyvinvointivaltio. Tässä mielessä arvio, että “jenkit ovat melko köyhiä” suhteessa pohjoismaiseen turvattuun keskiluokkaisuuteen, osuu varsin hyvin – etenkin riskien ja arjen kustannusten näkökulmasta, ei pelkkien bruttovarallisuuslukujen perusteella.

Ja erot vaan kasvsvat..

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Eläkejärjestelmä vääristää vertailua:

● Suomessa lakisääteiset työeläkevarat ovat rahastoituja ja erittäin suuria suhteessa kansantalouteen, mutta ne eivät näy yksilön “varallisuutena” mediaaniluvuissa, koska varat ovat eläkeyhtiöissä eikä kotitalouden taseessa. Silti ne käytännössä jatkavat palkkaa eläkkeellä ja ovat merkittävä, julkisen sääntelyn suojaama tulovirta.

● USA:ssa suuri osa eläkesäästämisestä on yksilön nimissä (401k, IRA jne.), ja nämä näkyvät kotitalouksien varallisuustilastoissa; lisäksi se, jolla ei ole varaa säästää, jää käytännössä heikommalle turvalle. Tämä nostaa amerikkalaista mediaanivarallisuutta “näennäisesti” todellista korkeammaksi, koska siihen on sisällytetty osa tulevaa eläketurvaa, joka Suomessa näkyy eläkerahastoissa erillään.

Kun siis laitetaan vierekkäin:

● pohjoismaalainen mediaanivarallisuus (ilman rahastoituja työeläkevaroja)

● yhdysvaltalainen mediaanivarallisuus (sisältäen yksilöllisiä eläkesalkkuja)

ja lisätään päälle:

● Suomen ja muiden Pohjoismaiden suuret työeläkerahastot ja vahva lakisääteinen eläkkeensuoja

● matalat terveys- ja koulutusmenot yksilölle sekä subventoitu hoiva

niin tavallisen pohjoismaalaisen “todellinen” taloudellinen asema on kokonaisuutena selvästi vahvempi ja riskit pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisella.

Korjattu yhteenveto

● USA:n mediaanivarallisuus on alempi ja Yhdysvaltain varallisuus on jakautunut erittäin epätasaisesti, ja iso osa varallisuudesta on huippurikkailla.

● Pohjoismaiden luvut aliarvioivat todellista turvaa, koska lakisääteiset työeläkevarat eivät näy mediaanivarallisuudessa, vaikka ne toimivat käytännössä erittäin vahvana “elinkorkona” työuran jälkeen.

● Kun huomioidaan:
○ mediaanivarallisuus
○ suuret rahastoidut eläkevarat ja eläkkeiden turva
○ matalat yksilön terveys-, koulutus- ja hoivakulut
○ sekä USA:n huomattavasti suurempi valtionvelka ja kotitalouksien velkariskit

on perusteltua sanoa, että taloudellisessa turvallisuudessa ja arjen riskienhallinnassa tavallinen suomalainen tai muu pohjoismaalainen on keskimäärin selvästi “rikkaampi” ja turvatumpi kuin tavallinen amerikkalainen, vaikka USA:n bruttovarallisuus ja BKT-luvut näyttävät näyttävämmiltä.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ja erot vaan kasvsvat..

Eläkevarat: Suomi vs. USA

Eläkejärjestelmä vääristää vertailua:

● Suomessa lakisääteiset työeläkevarat ovat rahastoituja ja erittäin suuria suhteessa kansantalouteen, mutta ne eivät näy yksilön “varallisuutena” mediaaniluvuissa, koska varat ovat eläkeyhtiöissä eikä kotitalouden taseessa. Silti ne käytännössä jatkavat palkkaa eläkkeellä ja ovat merkittävä, julkisen sääntelyn suojaama tulovirta.

● USA:ssa suuri osa eläkesäästämisestä on yksilön nimissä (401k, IRA jne.), ja nämä näkyvät kotitalouksien varallisuustilastoissa; lisäksi se, jolla ei ole varaa säästää, jää käytännössä heikommalle turvalle. Tämä nostaa amerikkalaista mediaanivarallisuutta “näennäisesti” todellista korkeammaksi, koska siihen on sisällytetty osa tulevaa eläketurvaa, joka Suomessa näkyy eläkerahastoissa erillään.

Kun siis laitetaan vierekkäin:

● pohjoismaalainen mediaanivarallisuus (ilman rahastoituja työeläkevaroja)

● yhdysvaltalainen mediaanivarallisuus (sisältäen yksilöllisiä eläkesalkkuja)

ja lisätään päälle:

● Suomen ja muiden Pohjoismaiden suuret työeläkerahastot ja vahva lakisääteinen eläkkeensuoja

● matalat terveys- ja koulutusmenot yksilölle sekä subventoitu hoiva

niin tavallisen pohjoismaalaisen “todellinen” taloudellinen asema on kokonaisuutena selvästi vahvempi ja riskit pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisella.

Korjattu yhteenveto

● USA:n mediaanivarallisuus on alempi ja Yhdysvaltain varallisuus on jakautunut erittäin epätasaisesti, ja iso osa varallisuudesta on huippurikkailla.

● Pohjoismaiden luvut aliarvioivat todellista turvaa, koska lakisääteiset työeläkevarat eivät näy mediaanivarallisuudessa, vaikka ne toimivat käytännössä erittäin vahvana “elinkorkona” työuran jälkeen.

● Kun huomioidaan:
○ mediaanivarallisuus
○ suuret rahastoidut eläkevarat ja eläkkeiden turva
○ matalat yksilön terveys-, koulutus- ja hoivakulut
○ sekä USA:n huomattavasti suurempi valtionvelka ja kotitalouksien velkariskit

on perusteltua sanoa, että taloudellisessa turvallisuudessa ja arjen riskienhallinnassa tavallinen suomalainen tai muu pohjoismaalainen on keskimäärin selvästi “rikkaampi” ja turvatumpi kuin tavallinen amerikkalainen, vaikka USA:n bruttovarallisuus ja BKT-luvut näyttävät näyttävämmiltä.

..se siitä amerikanmallin paremmuudesta !

Anonyymi00014 kirjoitti:

Alla olevat luvut ovat suuntaa-antavia, perustuen kansainvälisiin varallisuusraportteihin (esim. Credit Suisse / UBS Global Wealth Report, pohjoismaiset analyysit) ja pyöristettyinä helpompaa vertailua varten.​

Suomi: mediaanivarallisuus noin 80 000–90 000 USD

Ruotsi: noin 75 000–85 000 USD​

Norja: noin 140 000–150 000 USD​

Tanska: noin 180 000–190 000 USD​

Yhdysvallat: tyypillisesti 60 000–80 000 USD kotitaloutta kohti, hieman vuodesta ja lähteestä riippuen (UBS/Credit Suisse -raportit)​​

Karkeat arviot yksityisestä velasta per asukas

Nämä ovat pyöristettyjä suurusluokkia uusimpien kotitalousvelka- ja yksityinen velka/BKT -tietojen perusteella, muunnettuna euroiksi.​

Suomi: kotitalouksien velkaa noin 40 000–45 000 € per asukas.​

Ruotsi: yksityistä velkaa noin 240% BKT:stä; tämä vastaa tyypillisesti selvästi Suomea suurempaa velkaa per asukas, karkea taso 60 000–80 000 € per asukas, kun lasketaan kotitaloudet ja yritykset yhteen.​

Norja: pohjoismaisen tason ja hyvin velkaisten kotitalouksien perusteella luokkaa 70 000–90 000 € per asukas (sekä asuntolainat että yritysvelka ovat suuria, mutta tarkka yhdistelty luku ei ole avoimesti saatavilla).​

Tanska: kotitaloudet ovat erittäin velkaisia kansainvälisesti; yksityinen velka/BKT on korkealla, joten taso on todennäköisesti 80 000–100 000 € per asukas, kun huomioidaan myös yritykset.​

Yhdysvallat: yksityinen velka (kotitaloudet + yritykset) on globaalisti suurimpia; suhteessa väestöön taso liikkuu tyypillisesti 70 000–100 000 € per asukas, riippuen kurssista ja tarkasta vuodesta.​

Anonyymi00024 kirjoitti:

Karkeat arviot yksityisestä velasta per asukas

Nämä ovat pyöristettyjä suurusluokkia uusimpien kotitalousvelka- ja yksityinen velka/BKT -tietojen perusteella, muunnettuna euroiksi.​

Suomi: kotitalouksien velkaa noin 40 000–45 000 € per asukas.​

Ruotsi: yksityistä velkaa noin 240% BKT:stä; tämä vastaa tyypillisesti selvästi Suomea suurempaa velkaa per asukas, karkea taso 60 000–80 000 € per asukas, kun lasketaan kotitaloudet ja yritykset yhteen.​

Norja: pohjoismaisen tason ja hyvin velkaisten kotitalouksien perusteella luokkaa 70 000–90 000 € per asukas (sekä asuntolainat että yritysvelka ovat suuria, mutta tarkka yhdistelty luku ei ole avoimesti saatavilla).​

Tanska: kotitaloudet ovat erittäin velkaisia kansainvälisesti; yksityinen velka/BKT on korkealla, joten taso on todennäköisesti 80 000–100 000 € per asukas, kun huomioidaan myös yritykset.​

Yhdysvallat: yksityinen velka (kotitaloudet + yritykset) on globaalisti suurimpia; suhteessa väestöön taso liikkuu tyypillisesti 70 000–100 000 € per asukas, riippuen kurssista ja tarkasta vuodesta.​

Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !


Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat

1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 39%

2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%

5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 430kpl

Anonyymi00024 kirjoitti:

Karkeat arviot yksityisestä velasta per asukas

Nämä ovat pyöristettyjä suurusluokkia uusimpien kotitalousvelka- ja yksityinen velka/BKT -tietojen perusteella, muunnettuna euroiksi.​

Suomi: kotitalouksien velkaa noin 40 000–45 000 € per asukas.​

Ruotsi: yksityistä velkaa noin 240% BKT:stä; tämä vastaa tyypillisesti selvästi Suomea suurempaa velkaa per asukas, karkea taso 60 000–80 000 € per asukas, kun lasketaan kotitaloudet ja yritykset yhteen.​

Norja: pohjoismaisen tason ja hyvin velkaisten kotitalouksien perusteella luokkaa 70 000–90 000 € per asukas (sekä asuntolainat että yritysvelka ovat suuria, mutta tarkka yhdistelty luku ei ole avoimesti saatavilla).​

Tanska: kotitaloudet ovat erittäin velkaisia kansainvälisesti; yksityinen velka/BKT on korkealla, joten taso on todennäköisesti 80 000–100 000 € per asukas, kun huomioidaan myös yritykset.​

Yhdysvallat: yksityinen velka (kotitaloudet + yritykset) on globaalisti suurimpia; suhteessa väestöön taso liikkuu tyypillisesti 70 000–100 000 € per asukas, riippuen kurssista ja tarkasta vuodesta.​

Tässä tietoa varallisuudesta !

Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !

Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !

1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208

Anonyymi00021 kirjoitti:

..se siitä amerikanmallin paremmuudesta !

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

Anonyymi00024 kirjoitti:

Karkeat arviot yksityisestä velasta per asukas

Nämä ovat pyöristettyjä suurusluokkia uusimpien kotitalousvelka- ja yksityinen velka/BKT -tietojen perusteella, muunnettuna euroiksi.​

Suomi: kotitalouksien velkaa noin 40 000–45 000 € per asukas.​

Ruotsi: yksityistä velkaa noin 240% BKT:stä; tämä vastaa tyypillisesti selvästi Suomea suurempaa velkaa per asukas, karkea taso 60 000–80 000 € per asukas, kun lasketaan kotitaloudet ja yritykset yhteen.​

Norja: pohjoismaisen tason ja hyvin velkaisten kotitalouksien perusteella luokkaa 70 000–90 000 € per asukas (sekä asuntolainat että yritysvelka ovat suuria, mutta tarkka yhdistelty luku ei ole avoimesti saatavilla).​

Tanska: kotitaloudet ovat erittäin velkaisia kansainvälisesti; yksityinen velka/BKT on korkealla, joten taso on todennäköisesti 80 000–100 000 € per asukas, kun huomioidaan myös yritykset.​

Yhdysvallat: yksityinen velka (kotitaloudet + yritykset) on globaalisti suurimpia; suhteessa väestöön taso liikkuu tyypillisesti 70 000–100 000 € per asukas, riippuen kurssista ja tarkasta vuodesta.​

Tämä. Erilaiset eläkejärjestelmät, veroilla saatavat palvelut, velka-asteet, kotitalouksien velkaantuminen ym. vääristävät tilastoja anarkokapitalistien ja plutokratioiden hyväksi, totuus on toinen.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !


Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat

1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 39%

2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%

5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 430kpl

"4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%"

Paljonko kansalaisiin?

Anonyymi00030 kirjoitti:

"4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%"

Paljonko kansalaisiin?

Jenkeillä maailman kallein terveydenhuoltojärjestelmä ja Sipilän, Orpon ja Soinin ajama terveysjättilähtöinen yksityistämis-sote olisi ollut vastaava 😱

Anonyymi00031 kirjoitti:

Jenkeillä maailman kallein terveydenhuoltojärjestelmä ja Sipilän, Orpon ja Soinin ajama terveysjättilähtöinen yksityistämis-sote olisi ollut vastaava 😱

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

Anonyymi00030 kirjoitti:

"4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%"

Paljonko kansalaisiin?

Paljon 😱

Anonyymi00032 kirjoitti:

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

Juu, helppo luoda velkarahaa kun on rahanluontioikeus ja reservivaluutta, ja tällä leikkirahalla voi ostaa innovaatiot ja luonnonvarat sekä parhaat asiantuntijat maailmalta.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Juu, helppo luoda velkarahaa kun on rahanluontioikeus ja reservivaluutta, ja tällä leikkirahalla voi ostaa innovaatiot ja luonnonvarat sekä parhaat asiantuntijat maailmalta.

Yhdysvaltojen johtoasema maailmassa on järkkymätön käsittäen tieteet, teknologiat, sotilasteknologiat, talouden ym !

Mielenkiintoinen yksityiskohta on Nobel-palkinnoissa Kiinan kanssa !

Kiina 8kpl
USA 430kpl

Tämä siksi, että media haluaa nähdä Kiinan Yhdysvaltojen tasaväkisenä kilpailijana ?

OrpoPurra velkaannuttaa kaksin kerroin, mutta sen lisäksi työttömyys ja talous paskottu.

Orpon ja Purran hallitus toimii juuri niin kuin EU-komissio, EKP ja IMF meiltä edellyttävät, eli leikkaavat julkisia menoja jotta julkinen velka pienenee !!

Tiedoksi, että seuraavatkin hallitukset tulevat tekemään leikkauksia samaan malliin, koska Suomi on PA !?

Suomi on velkaa ympäri maailmaa pitkin ja poikin !?

Tässä tietoa varallisuudesta !

Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !

Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !

1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208

Eri valtioiden julkisesta velasta seuraavaa !
On täysin hedelmätöntä tuijottaa pelkästään velan suhdetta BKT:hen !?

Muutama esimerkki !

Japanin julkinen velka suhteessa BKT:hen on 230% !
Mutta, koska Japani on velkaa kotimaahansa noin 85% niin pulma on pieni !

Yhdysvaltojen julkinen velka suhteessa BKT:hen on 120% !
Mutta, koska Yhdysvallat on velkaa itselleen noin 75-78% niin pulma on mitätön !

Suomen julkinen velka suhteessa BKT:n on 85% !
Mutta, koska Suomi on velkaa ulkomaille 90% niin velka on erittäin iso pulma !

Valitettavasti Suomen tiimoilta tätä ei Suomalaisille kerrota !?