Susijytky alkaa vuoden vaihtuessa

Susikantaa on syytä harventaa selvästi.

Iso ongelma Seinäjoellakin,ei uskalla autoa jättää Ideaparkis reunavyöhykkeelle ettei sudet syö.

5 sutta siirrettävä kehäkolmosen sisäpuolelle.

Tuli iso jytky.

Ihminen on paljon vaarallisempi toisille ihmisille. Ihminen tappaa useammin, kuin susi. Montako ihmistä toinen ihminen on tappanut samassa ajassa, kuin susi viimeksi tappoi ihimisen?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee toimeentulotuen nykytilannetta.

Hänen mukaansa sosiaaliturvan viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä, sillä siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde.

Learn more
Riikka Purran mukaan ongelma kytkeytyy yhä enemmän maahanmuuttoon.

– Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 prosenttia. Esimerkiksi arabiankielisistä 54 prosenttia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vain 3,7 prosenttia. Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3000 euroa ja nelilapsinen 4000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5000 euroon, Purra kirjoittaa X:ssä ja Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissa.

Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Ministeri huomauttaa hyvinvointialueiden maksavan lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin.

– Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin. Jos perhe saa 4000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee. Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään. Jokainen ansaittu euro vähentää tukea heti suojaosan jälkeen, jolloin työnteosta ei juuri jää käteen, Riikka Purra sanoo.

Hän sanoo, että Suomessa on jo 100 000 ulkomaalaista työtöntä, joista osa kotoutumiskoulutuksessa. Työttömyyden kasvu tulee puoliksi maahanmuutosta.

– Maahan tulee erityisesti opiskelijoiden perheenjäseniä, jotka edellisen hallituksen hullujen päätösten vuoksi pääsevät suoraan sosiaaliturvalle – vaikka heidän piti elättää itsensä. Järjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen, eikä mikään raha riitä moiseen avokätisyyteen, Riikka Purra ihmettelee.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan tuen uudistusta. Jatkossa saajan on haettava ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyyskorvausta, muuten tuki leikkaantuu puoleen.

– Vasemmisto väittää tämän olevan ”hyvinvointivaltion purkamista”, vaikka todellisuus on päinvastainen. Muissa Pohjoismaissa ehdot ovat tiukemmat ja tuen taso matalampi, erityisesti maahanmuuttajille. THL arvioi, että Ruotsin tasolla ja säännöillä saajia olisi Suomessa puolet nykyisestä, Purra sanoo.

Ruotsi on siirtymässä malliin, jossa maahanmuuttajat saavat vain puolet tuesta.

– Tanskassa tämä on arkea – lisäksi edellytyksenä on yhdeksän vuoden asuminen, ja pienempää tukea saadakseen on tehtävä työtä 37 tuntia viikossa, Riikka Purra toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme
Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei toimeentulotuki ole perustuslain takaama vähimmäisturva, vaan se ylläpitää sosiaalisesti hyväksyttävää elintasoa. Purran mukaan tukea voidaan ja sitä pitää rajata. Muut Pohjoismaat ovat jo tehneet tämän, eli Suomi tulee jälkijunassa.

– Perussuomalaisten mielestä hyvinvointijärjestelmä voidaan pelastaa vain rajaamalla sosiaaliturva Suomen kansalaisille. Se vaatii perustuslain muutoksen. Jotain voimme tehdä kuitenkin heti ensi kaudella: rajataan tuki niille, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään 10 vuotta, Riikka Purra sanoo.

Toimeentulotuki on pakko korjata

Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde.

Ongelma kytkeytyy yhä enemmän maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus tuensaajista…

Tuli iso jytky

– Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 prosenttia. Esimerkiksi arabiankielisistä 54 prosenttia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vain 3,7 prosenttia. Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3000 euroa ja nelilapsinen 4000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5000 euroon, Purra kirjoittaa X:ssä ja Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa kolumnissa.

Lisäksi maksetaan vesi, sähkö, vakuutus ja usein vuokravakuus. Ministeri huomauttaa hyvinvointialueiden maksavan lisäksi täydentävää tukea: esimerkiksi 800 euroa irtaimistoon, 300 euroa polkupyörään, 250 euroa urheiluvälineisiin, 400 euroa vaunuihin, 80 euroa huvipuistorannekkeeseen. Helsingissä nuoret saavat 550 euroa harrastusmenoihin.

– Tuki on veroton etuus eikä kannusta töihin. Jos perhe saa 4000 euroa ilman ansiotuloja, kiinnostus töihin totta kai vähenee. Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman rahan saa tekemättä mitään

Se pössöö persu Jenna pohjoisesta haluaa myös saukonmetsästyksen luvalliseksi ? Mitähän pahaa saukko tekee ?

Ei se mitään, ei tässä muutoinkaan enää ole paljoa luontoon uskaltanut kun sekopäät riehuu juovuksissa pyssyjen kanssa.