Suomalaiset ei tunne

Eurooppa ja Venäjä ovat käyneet useita sotia historiansa aikana, merkittävimpinä Suuri Pohjan sota (1700-1721) ja toinen maailmansota (1939-1945), jossa Neuvostoliitto oli keskeinen toimija ja aiheutti valtavaa tuhoa, mutta myös kylmä sota (n. 1947–1991) oli pitkäaikainen konflikti Euroopan ja Neuvostoliiton välillä, joka ei johtanut suoraan avoimeen sotaan, mutta johti asevarusteluun ja jakoi Euroopan kahtia (Itä- ja Länsi-Eurooppa).
Keskeisiä sotia ja konflikteja:
Suuri Pohjan sota (1700–1721): Venäjä voitti Ruotsin ja nousi Pohjois-Euroopan suurvallaksi, mikä muutti Euroopan voimatasapainoa merkittävästi.
Toinen maailmansota (1939–1945): Neuvostoliitto taisteli pääasiassa natsi-Saksaa vastaan itärintamalla, aiheuttaen valtavia tappioita ja tuhoten suuria osia Euroopasta, mutta sodan lopussa Neuvostoliitto oli yksi voittajavalloista, joka laajensi vaikutusvaltaansa Itä-Euroopassa.
Kylmä sota (n. 1947–1991): Yhdysvaltojen johtama länsiblokki ja Neuvostoliiton johtama itäblokki olivat vastakkain Euroopassa ilman suoraa suurta sotaa, mutta proxy-sotia ja jännitteitä oli runsaasti (esim. Berliinin kriisi).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022–): Nykyinen konflikti, joka on suurin sota Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen, on laajentanut jännitteitä Venäjän ja länsimaiden välillä.
Historiallinen näkökulma:
Venäjä (tai Neuvostoliitto) on usein ollut Euroopan voimapolitiikan keskiössä ja on käynyt useita sotia naapureitaan vastaan.
Eurooppa on toisaalta pyrkinyt luomaan rauhaa ja yhtenäisyyttä sotien kokemusten jälkeen, mikä johti Euroopan unionin (EU) syntyyn.
Nykyhetki:
Nykyinen tilanne Ukrainassa heijastaa historiallisia jännitteitä ja pyrkimyksiä, mutta Euroopan maat tukevat yhtenäisesti Ukrainaa ja vastustavat Venäjän toimia, mikä on johtanut uusiin pakotteisiin ja sotilaalliseen tukeen.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Euroopan ja Venäjän suhde on ollut sotien ja rauhaan pyrkimisen täyttämä, ja viimeisimmät tapahtumat korostavat tämän monimutkaisen historian jatkuvuutta.