Todellinen inflaatio% = 3,96% pitkällä aikavälillä.

Todellinen inflaatio% on 3,96% pitkällä aikavälillä.

Hallituksen puheet 3% inflaatiosta ovat siis valhetta. Väitteet inflaation hidastumisesta 2%:iin ovat mitä ilmeisimmin osa samaa valhetta.

Tässä esimerkkitapaus:

Vuonna 1987 Finnkino tarjosi sarjalippuvihkoa hintaan 100 mk, joka sisälsi 5 maksettua lippua ja yhden vapaalipun, siis yhteensä 6 leffalippua 100 mk:lla.

Lasketaan yhden lipun hinta euroina:

100 / 6 / 5,94573 = 2,80313210769 €

jakaja 6 tulee siitä, että nipussa oli 6 leffalippua ja tuo toinen luku on tämä:

1 EUR = 5,94573 FIM

Nyt Finnkino mainostaa TV:ssä 4 leffalipun settiä hintaan 49€, eli 1 lippu maksaa 49/4 = 12,25 €

Jos merkitsemme K = inflaatiokerroin per vuosi, siis
hallituksen väittämä 3% inflaatio vastaisi kerrointa K = 1,03.

JOS tuo hallituksen väite "inflaatio on 3% per vuosi" pitäisi paikkansa, mikä olisi leffalipun hinta nyt?

Nyt vuonna 2025 Vuodesta 1987 on kulunut 38 vuotta.

Jos olisi 3% vuotuinen inflaatio, niin leffalippu maksaisi nyt:

2,80€ * 1,03**38 = 8,61€.
4 lipun nippu maksaisi siis 34,44€ (ei siis 49€).

Mikä pitää olla inflaatiokertoimen, jotta 38 vuodessa hinta nousisi 2,80€ -> 12,25€?

Vastaus on:
1,0396

Lasketaanpa:
2,80 * 1,0396**38 = 12,248 €.

Eli tarvittaisiin lisää desimaaleja kertoimeen, että tulisi 12,25€.

Tuo kerroin 1,0396 vastaa siis 3,96% vuotuista inflaatiota 38 vuoden ajan.

Toki inflaatio voi vuosittain hieman vaihdella, mutta keskimääräinen vuotuinen inflaatio viimeksi kuluneen 38 vuoden aikana on siis ollut 3,96%.

Joulukuussa 2001 muuten Big Mac ateria maksoi 4,50€.
Katsokaapa McDonald'sin web -sivulta, mitä se maksaa nyt.

HUOM: 2001 elettiin ns. siirtymäkautta.
Käteinen raha oli vielä markkoja, mutta vuoden 2001 loppuun saakka noudatettiin Euron suhteen periaatetta: "Ei pakkoa, ei estettä".

Vuoden 2002 alusta periaate muuttui muotoon "Euro pakolliseksi, markka väistyy".

Tuo siirtymäkauden periaate "Ei pakkoa, ei estettä" tarkoitti siis sitä, että sinulla oli oikeus milloin tahansa ilmoittaa pankillesi, että haluat muuttaa tilisi kirjanpitovaluutan euroksi. Tämä oli voimassa 1.1.1999 - 31.12.2001. Vuoden 2002 alussa pankki vaihtoi oma-aloitteisesti kaikkien tilien kirjanpitovaluutan euroksi, jollei asiakas ollut jo tätä ennen tehnyt ko. vaihtoa.

Vuoden 2001 aikana McDonald's siis muutti kassajärjestelmänsä sellaiseksi, että se laskee kaiken euroina.
Maksettu markkamääräinen käteinen muunnettiin automaattisesti euroiksi virallisella markan muuntokertoimella: 1 EUR = 5,94573 FIM.

Vuoden 2001 aikana myös vaihtoraha siis laskettiin euroina, ja juuri ennen vaihtorahan antamista asiakkaalle se muunnettiin takaisin markoiksi ylläolevalla muuntokertoimella.

Vuoden 2002 alusta toki vaihtorahakin annettiin euroina käteisellä maksavalle asiakkaalle.

Pankkikortilla maksajalle summa voitiin toimittaa pankille sellaisenaan euromääräisenä myös vuonna 2001 - se oli tarvittaessa pankin tehtävä veloittaa summa asiakkaan tililtä, olipa asiakkaan tilin tilivaluuttana sitten markka tai euro.

38 vuotta on niin pitkä aika, että jos inflaatio olisi yhtenä vuonna ollut 10%, ja kaikkina muina vuosina 3% kuten hallitus väittää, ei siitäkään tulisi keskimääräiseksi inflaatioprosentiksi 3,96%, mikä siis on laskettu Finnkinon leffalippunipun hinnasta, ottaen huomioon se, että 1987 maksamalla 100 mk pääsit leffaan 6 kertaa, mutta vuonna 2025 maksamalla 49€ pääset leffaan 4 kertaa.

Tilastomatematiikka sinänsä on totta, mutta aina löytyy tahoja, jotka jostain syystä haluavat esittää totuudesta väärennettyjä versioita.

Yksi syy voi olla esim. se, että kun inflaatioprosenttia väitetään todellista pienemmäksi, niin sosiaalietuudet saadaan automaattileikattua väitetyn ja todellisen inflaation erotuksen verran ilman, että tarvitsisi edes tehdä aktiivista päätöstä sosiaalietuuksien leikkaamisesta.

Lisäksi verotuksen vaikutus on etuuksia heikentävä.
Eli jos hallituksen mielestä inflaatio on 3% ja etuuksiin tulee 3% korotus, niin verotaulukot pitävät huolen, ettei köyhä tuosta 3% korotuksesta hyödy edes sitä, että se "kumoaisi" inflaation koska jos bruttomääräinen etuus (esim. työmarkkinatuki) nousee 3%, niin nettomääräinen nousee alle 3%, koska verotaulukot pitävät tuosta huolen.

Myös asumistuki leikkautuu automaattisesti, koska sen laskennassa bruttomääräinen työmarkkinatuki otetaan tulona huomioon.
Eli jos työmarkkinatukee tehdään 3% inflaatiokorotus, niin asumistukea pienennetään kun tulot ovat nyt 3% edellisvuotta suurempia, inflaation hintoja nostaavaa vaikutusta kun ei köyhille hyvitetä mitenkään.