50mm objektiivi vastaa ihmisen näkökenttää

Kyse siis näkökentässä eikä tarkasta alueesta.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kyse siis näkökentässä eikä tarkasta alueesta.

7.5 mm aps-c linssillä vastaa tota.

Anonyymi00004 kirjoitti:

7.5 mm aps-c linssillä vastaa tota.

Koko näkökentän laajuus on liki 180°. Tosin reuna-alueilta on mahdollista aistia vain liikettä. Helppo kokeille, tuijota suoraan eteen, ojenna kädet sivuille ja heiluttele sormiasi. Jotain pitäisi näkyä....

Tarkan näön alue puolestaa on hyvin kapea, vain pari astetta, mikä vastaa pitkää teleobjektiivia. Kuvitelma laajemmasta terävän näön alueesta johtuu siitä, että silmät tiedostatamatta "skannaavat" etusektoria ja se mitän näemme ei ole minkään "valokuva", vaan enemmänkin aivojen luoma malli jota pikkuhiljaa päivitetään ja ylläpidetään. Tämä selittää, miksi on myös mahdollista olla näkemättä hukassa olevia avaimia, vaikka en tuossa pyödännurkalla olikin... ei vaan sattunut huomio kohdistumaan just siihen paikkaan.

Eli 600 mm teleä ja kalansilmäobjektiivia voi yhtälailla väittää "näkökenttää vastaavaksi".

Ennemmin pitäisi puhua perspektiivivailutelmasta tai rajataan ongelma niin, että otetaan valokuva, josta tehdään vaikka A4 kokoinen tuloste jota pidetään käsivarren mitan päässä. Millä polttovälillä tulee "oikeankokoinen" kuva? Tässäkin saadaan reunaehtojen valinnalla haarukkaa 24-50 mm (kinokameran kanssa).

Mutta on meillä myös ihan oikeaan mittausdataa. Pokkarit. Siihen aikaan kun filmipokkareissa ei ollut zoooomia, niiden polttovälit olivat yleensä 35 mm tienoilla (tyyliin 32....40 mm).

50 mm on siis ultralyhyt tele ja sen suosio johtuu siitä, että tämä polttoväli on kaikkein yksinkertaisin toteuttaa kinokamerassa = saadaan tehtyä halvalla suht valovoimainenkin objektiivi. Joten tämä oli joskus 50 vuotta sitten se "runkotulppa" (vrt nykyiset 100 € arvoiset kittizoomit), joka rungon kylkiäisenä myytiin. Ja kuten nykyäänkin, kaikki ei kittizoomin lisäksi muuta hanki. Piti tulla toimeen sillä yhdellä ja koska omat valinnat aina parhaita, piti kehittää legendat siitä, miten ultralyhyt tele vastaa näkökenttää jne jne.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Koko näkökentän laajuus on liki 180°. Tosin reuna-alueilta on mahdollista aistia vain liikettä. Helppo kokeille, tuijota suoraan eteen, ojenna kädet sivuille ja heiluttele sormiasi. Jotain pitäisi näkyä....

Tarkan näön alue puolestaa on hyvin kapea, vain pari astetta, mikä vastaa pitkää teleobjektiivia. Kuvitelma laajemmasta terävän näön alueesta johtuu siitä, että silmät tiedostatamatta "skannaavat" etusektoria ja se mitän näemme ei ole minkään "valokuva", vaan enemmänkin aivojen luoma malli jota pikkuhiljaa päivitetään ja ylläpidetään. Tämä selittää, miksi on myös mahdollista olla näkemättä hukassa olevia avaimia, vaikka en tuossa pyödännurkalla olikin... ei vaan sattunut huomio kohdistumaan just siihen paikkaan.

Eli 600 mm teleä ja kalansilmäobjektiivia voi yhtälailla väittää "näkökenttää vastaavaksi".

Ennemmin pitäisi puhua perspektiivivailutelmasta tai rajataan ongelma niin, että otetaan valokuva, josta tehdään vaikka A4 kokoinen tuloste jota pidetään käsivarren mitan päässä. Millä polttovälillä tulee "oikeankokoinen" kuva? Tässäkin saadaan reunaehtojen valinnalla haarukkaa 24-50 mm (kinokameran kanssa).

Mutta on meillä myös ihan oikeaan mittausdataa. Pokkarit. Siihen aikaan kun filmipokkareissa ei ollut zoooomia, niiden polttovälit olivat yleensä 35 mm tienoilla (tyyliin 32....40 mm).

50 mm on siis ultralyhyt tele ja sen suosio johtuu siitä, että tämä polttoväli on kaikkein yksinkertaisin toteuttaa kinokamerassa = saadaan tehtyä halvalla suht valovoimainenkin objektiivi. Joten tämä oli joskus 50 vuotta sitten se "runkotulppa" (vrt nykyiset 100 € arvoiset kittizoomit), joka rungon kylkiäisenä myytiin. Ja kuten nykyäänkin, kaikki ei kittizoomin lisäksi muuta hanki. Piti tulla toimeen sillä yhdellä ja koska omat valinnat aina parhaita, piti kehittää legendat siitä, miten ultralyhyt tele vastaa näkökenttää jne jne.

Lue lisää

Havaintokyvyn rajat ovat luokkaa 200°, tai enemmän: https://www.researchgate.net/profile/Florian-Berton/publication/350781541/figure/fig13/AS:1010888647643150@1618026043639/llustration-of-the-different-regions-of-the-visual-field-With-the-fovea-0-5-the.jpg

Korkean tarkkuuden näkö (fovea certralis) on siis noin 5° mutta silmät "skannaavat" (lliikuvat ja värisevät) koko ajan ja "videota" jää hetkeksi muistiin, josta kaikesta aivot rakentaa sen mitä me koemme näkevämme.

Kuvaustilanteessa kuvausromppeiden tallettama 3-ulotteinen syvyysvaikutelma on "kiveen hakattuna" siinä 2-ulotteisessa kuvatallenteessa, se ei siitä enää muutu millään keinolla, olipa tulosten koko mikä hyvänsä tai olipa tuloste kuinka etäällä tahansa.

Objektiivi jonka polttoväli on 50 mm, järjestelmässä jota kutsutaan nimellä "35mm" eli jonka valoherkän pinnan (filmi tai kenno) pinta-alan koko on 24x36mm (full-frame), tuottaa syvyysvaikutelman joka vastaa varsin tarkasti sitä, kuinka ihmisen näköaisti näkee kuvauskohteen kuvauspaikalta. Sen takia lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi ja pitemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan teleobjektiiveiksi. Kaikki valokuvauksen ammattilaiset ja kaikki kakkuloiden valmistajat niitä niin kutsuvat, ja kaikki kutsuvat 50 mm kakkulaa normaaliobjektiiviksi.

Silmällä, joko kykenee kääntyilemään jopa huomaamattamme, on paljon suurempi näkökenttä kuin 50 mm kakkulalla on, 35mm järjestelmässä. Mutta 50 mm kakkula tarjoaa syvyysvaikutelman joka vastaan varsin tarkasti näköaistia. Jokainen jolla on 35mm full-frame systeemi optisella 1x tähtäimellä ja zoomkakkula joka ulottuu 50 mm puolin ja toisin, voi tutkia omaa näköaistiaan, toinen silmä tähtäimen läpi ja toinen silmä sellaisenaan, kun näkymä (pienennös) on sama, on zoom lukema likimain 50mm.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Havaintokyvyn rajat ovat luokkaa 200°, tai enemmän: https://www.researchgate.net/profile/Florian-Berton/publication/350781541/figure/fig13/AS:1010888647643150@1618026043639/llustration-of-the-different-regions-of-the-visual-field-With-the-fovea-0-5-the.jpg

Korkean tarkkuuden näkö (fovea certralis) on siis noin 5° mutta silmät "skannaavat" (lliikuvat ja värisevät) koko ajan ja "videota" jää hetkeksi muistiin, josta kaikesta aivot rakentaa sen mitä me koemme näkevämme.

Kuvaustilanteessa kuvausromppeiden tallettama 3-ulotteinen syvyysvaikutelma on "kiveen hakattuna" siinä 2-ulotteisessa kuvatallenteessa, se ei siitä enää muutu millään keinolla, olipa tulosten koko mikä hyvänsä tai olipa tuloste kuinka etäällä tahansa.

Objektiivi jonka polttoväli on 50 mm, järjestelmässä jota kutsutaan nimellä "35mm" eli jonka valoherkän pinnan (filmi tai kenno) pinta-alan koko on 24x36mm (full-frame), tuottaa syvyysvaikutelman joka vastaa varsin tarkasti sitä, kuinka ihmisen näköaisti näkee kuvauskohteen kuvauspaikalta. Sen takia lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi ja pitemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan teleobjektiiveiksi. Kaikki valokuvauksen ammattilaiset ja kaikki kakkuloiden valmistajat niitä niin kutsuvat, ja kaikki kutsuvat 50 mm kakkulaa normaaliobjektiiviksi.

Silmällä, joko kykenee kääntyilemään jopa huomaamattamme, on paljon suurempi näkökenttä kuin 50 mm kakkulalla on, 35mm järjestelmässä. Mutta 50 mm kakkula tarjoaa syvyysvaikutelman joka vastaan varsin tarkasti näköaistia. Jokainen jolla on 35mm full-frame systeemi optisella 1x tähtäimellä ja zoomkakkula joka ulottuu 50 mm puolin ja toisin, voi tutkia omaa näköaistiaan, toinen silmä tähtäimen läpi ja toinen silmä sellaisenaan, kun näkymä (pienennös) on sama, on zoom lukema likimain 50mm.

Lue lisää

> Objektiivi jonka polttoväli on 50 mm, järjestelmässä jota kutsutaan nimellä "35mm" eli jonka valoherkän pinnan (filmi tai kenno) pinta-alan koko on 24x36mm (full-frame), tuottaa syvyysvaikutelman

No siitä taas paskaa tuutin täydeltä. Tarkan näön alue (fovea) on todella kapea. 5 asetta taitaa olla väriön "näkökenttä", mutta nyt puhuttiin tarkasta näöstä.

"syvyysvaikutelma" lienee ultralyhyeen teleen hurahtaneen itsekeksimä termi perspektiiville. Perspektiivi riippuu kuvausetäisyydestä. No tottahan toki 50mm uskikset selittää, että kuva rajataan "jalkazoomilla" eli muuttamalla kuvausetäisyyttä. Tällöin perspektiivi on mitä on, mutta uskiksen mielestä se on aina oikea, koska uskonto näin sanoo. Joissain tapauksissa ao. perspektiivi onkin ok, muttei aina.

Lisäksi se kuvakulma on liian kapea, etenkin puhuttaessa kuvaamisesta normaaleissa asunnoissa (ei voi ottaa askelta taakse, kun tulee seinä vastaan) kuvaamisesta tai maisemakuvauksesta. Vaikka tarkan näön alue on oikeasti kapea, niin tätähän ei automaattisen skannauksen vuoksi hahmota. Tarttee laajakulman, että saa valokuvaan tarttumaan saman vaikutelman. Juurikin kompromissina maisema- ja henkilökuvauksen välillä "luonnonvalita" ohjasi pokkarien valmistajat pistämään pokkareihin 35 mm objektiivin.

Ja jos nykytilannetta tarkastellaan, niin kännykkäkameroissa nykyään perusobjektiivi on todella laajakulmainen. Pikaisen googletuksen perusteella i-luureista löytyy
- 24 mm (kinovastaava) pääobjektiivi
- 13 mm superlaajakulma
- 77 mm tele

Anonyymi00006 kirjoitti:

Havaintokyvyn rajat ovat luokkaa 200°, tai enemmän: https://www.researchgate.net/profile/Florian-Berton/publication/350781541/figure/fig13/AS:1010888647643150@1618026043639/llustration-of-the-different-regions-of-the-visual-field-With-the-fovea-0-5-the.jpg

Korkean tarkkuuden näkö (fovea certralis) on siis noin 5° mutta silmät "skannaavat" (lliikuvat ja värisevät) koko ajan ja "videota" jää hetkeksi muistiin, josta kaikesta aivot rakentaa sen mitä me koemme näkevämme.

Kuvaustilanteessa kuvausromppeiden tallettama 3-ulotteinen syvyysvaikutelma on "kiveen hakattuna" siinä 2-ulotteisessa kuvatallenteessa, se ei siitä enää muutu millään keinolla, olipa tulosten koko mikä hyvänsä tai olipa tuloste kuinka etäällä tahansa.

Objektiivi jonka polttoväli on 50 mm, järjestelmässä jota kutsutaan nimellä "35mm" eli jonka valoherkän pinnan (filmi tai kenno) pinta-alan koko on 24x36mm (full-frame), tuottaa syvyysvaikutelman joka vastaa varsin tarkasti sitä, kuinka ihmisen näköaisti näkee kuvauskohteen kuvauspaikalta. Sen takia lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi ja pitemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan teleobjektiiveiksi. Kaikki valokuvauksen ammattilaiset ja kaikki kakkuloiden valmistajat niitä niin kutsuvat, ja kaikki kutsuvat 50 mm kakkulaa normaaliobjektiiviksi.

Silmällä, joko kykenee kääntyilemään jopa huomaamattamme, on paljon suurempi näkökenttä kuin 50 mm kakkulalla on, 35mm järjestelmässä. Mutta 50 mm kakkula tarjoaa syvyysvaikutelman joka vastaan varsin tarkasti näköaistia. Jokainen jolla on 35mm full-frame systeemi optisella 1x tähtäimellä ja zoomkakkula joka ulottuu 50 mm puolin ja toisin, voi tutkia omaa näköaistiaan, toinen silmä tähtäimen läpi ja toinen silmä sellaisenaan, kun näkymä (pienennös) on sama, on zoom lukema likimain 50mm.

Lue lisää

> jokainen jolla on 35mm full-frame systeemi optisella 1x tähtäimellä ja zoomkakkula joka ulottuu 50 mm puolin ja toisin, voi tutkia omaa näköaistiaan, toinen silmä tähtäimen läpi ja toinen silmä sellaisenaan, kun näkymä (pienennös) on sama, on zoom lukema likimain 50mm.

Ai sulla on putkinäkö? Et ilman kameraakaan näe kuin kapoisen, 50 mm objektiivin kuvakulmaa vastaavan alueen.

Etsinkuvassa näkyvien objektien koko riippuu kameran/objektiivin kuvakulman lisäksi myös etsimen suurennussuhteesta, joka on peliläpsyttimissä tyypillisesti 0,7x. Elektronisia etsimiä alkaa jo olla 1,0x tai vähän ylikin.

Taisit vahingossa todistaa, että 35 mm onkin paras. 50 mm ultralyhyt tele vain "korjaa" optisen etsimen "kutistuksen".

Anonyymi00006 kirjoitti:

Havaintokyvyn rajat ovat luokkaa 200°, tai enemmän: https://www.researchgate.net/profile/Florian-Berton/publication/350781541/figure/fig13/AS:1010888647643150@1618026043639/llustration-of-the-different-regions-of-the-visual-field-With-the-fovea-0-5-the.jpg

Korkean tarkkuuden näkö (fovea certralis) on siis noin 5° mutta silmät "skannaavat" (lliikuvat ja värisevät) koko ajan ja "videota" jää hetkeksi muistiin, josta kaikesta aivot rakentaa sen mitä me koemme näkevämme.

Kuvaustilanteessa kuvausromppeiden tallettama 3-ulotteinen syvyysvaikutelma on "kiveen hakattuna" siinä 2-ulotteisessa kuvatallenteessa, se ei siitä enää muutu millään keinolla, olipa tulosten koko mikä hyvänsä tai olipa tuloste kuinka etäällä tahansa.

Objektiivi jonka polttoväli on 50 mm, järjestelmässä jota kutsutaan nimellä "35mm" eli jonka valoherkän pinnan (filmi tai kenno) pinta-alan koko on 24x36mm (full-frame), tuottaa syvyysvaikutelman joka vastaa varsin tarkasti sitä, kuinka ihmisen näköaisti näkee kuvauskohteen kuvauspaikalta. Sen takia lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi ja pitemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan teleobjektiiveiksi. Kaikki valokuvauksen ammattilaiset ja kaikki kakkuloiden valmistajat niitä niin kutsuvat, ja kaikki kutsuvat 50 mm kakkulaa normaaliobjektiiviksi.

Silmällä, joko kykenee kääntyilemään jopa huomaamattamme, on paljon suurempi näkökenttä kuin 50 mm kakkulalla on, 35mm järjestelmässä. Mutta 50 mm kakkula tarjoaa syvyysvaikutelman joka vastaan varsin tarkasti näköaistia. Jokainen jolla on 35mm full-frame systeemi optisella 1x tähtäimellä ja zoomkakkula joka ulottuu 50 mm puolin ja toisin, voi tutkia omaa näköaistiaan, toinen silmä tähtäimen läpi ja toinen silmä sellaisenaan, kun näkymä (pienennös) on sama, on zoom lukema likimain 50mm.

Lue lisää

> lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi

Uskikset sekoilee. Yleisimmin käytetyn määritelmän mukaan ns. normaaliobjektiivin polttoväli = filmin tai kennon läpimitta. Kinokoossa 43 mm. Croppijärkkäreissä noin 28 mm.

Tätä lyhyemmät ovat laajakulmia ja pidemmät teleobjektiiveja. 50 mm on ultralyhyt tele.

Anonyymi00009 kirjoitti:

> lyhyemmän kuin 50 mm polttovälin kakkuloita kutsutaan laajakulmakakkuloiksi

Uskikset sekoilee. Yleisimmin käytetyn määritelmän mukaan ns. normaaliobjektiivin polttoväli = filmin tai kennon läpimitta. Kinokoossa 43 mm. Croppijärkkäreissä noin 28 mm.

Tätä lyhyemmät ovat laajakulmia ja pidemmät teleobjektiiveja. 50 mm on ultralyhyt tele.

Lue lisää

Voihan se olla myös ultrapitkä kalansilmä

Ei nämä toeteelosey tutkimukset Ana oikea tulosta jöpöjöpö juttuja

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ei nämä toeteelosey tutkimukset Ana oikea tulosta jöpöjöpö juttuja

Vihervasemmiston vika!