Saatanan omaelämäkerta

Anonyymi-ap

No, otsikko oli tietysti vitsi, mutta silti.

On parempi olla etsimättä eri uskontojen käsitteiden täydellistä yhdenmukaisuutta. ... jo lähtökohta, jonka mukaan kaikissa teologian kohdissa pitäisi olla tällainen vastaavuus, on tarkoituksellisesti väärä. Täydellinen vastaavuus tarkoittaa sitä, että perinteet ovat lähes identtisiä ja käsitteitä on vain verrattava keskenään. Kyse on kuitenkin siitä, että todellisuudessa uskonnot eivät ole samanlaisia, ja siksi on epätodennäköistä, että löydämme täydellisiä analogioita joistakin käsitteistä. Saatanan rooli voi sopia Kali purushalle. Samoin voidaan olettaa, että Saatana ei ole mikään erityinen personifikaatio, vaan Mayan yleinen toiminta, joka viettelee jivan synteihin.

_______________


Kristinuskossa on Saatana ja paholainen, mutta onko Veda-tiedossa on Saatana?

Lyhyesti sanottuna Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.


Kali-demonin toimet. Kali on tämän aikakautemme persoonallinen ruumiillistuma.
Kristinuskossa kutsutaan sitä saatanaksi tai sitten kristinuskossa kutsutaan mayaa saatanaksi.

Lähes koko Kali Yugan väestö on Kalin palvelijoita (Kali chela), mutta jotkut tekevät sitä tietoisesti ja useimmat eivät.

Esimerkiksi Duryodhana oli Kalin osittainen inkarnaatio ja hänen suojattinsa maan päällä. Mutta hän ei tajunnut tätä heti. Mahabharatassa on tarina siitä, kuinka Pandavien maanpaossa ollessaan Kauravat päättivät pilkata heidän elämäänsä metsässä. ,,,Metsässä käytiin kahakka gandharvojen kanssa, ja Duryodhana jäi heidän vangikseen. Pandavat vapauttivat hänet, eikä hän kestänyt tätä kaksinkertaista nöyryytystä. Hän päätti paastota kuolemaan asti ja alkoi tehdä niin, mutta jotkut oudot olennot kaappasivat hänet, ja Duryodhana löysi itsensä jostakin paikasta (oliko se joku bila swargan alue, alimmat maailmat), jossa ne kertoivat hänelle, että hän oli pimeyden voimien valtuuttama edustaja maan päällä ja että hänellä oli "suuri tehtävä". Niinpä he puhuivat hänet irti itsemurhasta ja innoittivat häntä seuraamaan Kalin suunnitelmaa.

___________________________

Seuraavaksi otan muutama katkelma eri paikoista. Ja tietenkin, kuten aina suomeksi käännettynä, tässä on erittäin paljon käännösvirheitä suome kielellä.

Otan siis katkelmia tästä, eri paikoista.

Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
Autobiography of Kali
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 6, Vol. XXVII, November 1929)

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
·

145

1532

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Hieman jopa huumoriakin.

      • Anonyymi00002

        Minun nimeni on Kali. Kaikki tuntevat nimeni. Vaikka olen jumalattomien ystävä, vanhurskaat tuntevat paremmin minun suuruuteni. Antakaa minun kertoa teille eräästä tapauksesta, joka sattui kauan sitten, aikana, jolloin Maharaja Parikshit hallitsi Intiaa. Eräänä päivänä hän näki minun tekemäni rikoksen ja karkotti minut valtakunnastaan. Mutta kuunneltuaan pyyntöjäni ja säälittyään minua hän antoi minun asua neljässä paikassa: (1) siellä, missä pelataan uhkapelejä; (2) missä käytetään päihdyttäviä aineita; (3) missä vallitsee moraaliton kanssakäyminen naisten kanssa ja (4) missä tapetaan eläimiä.


      • Anonyymi00003
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Minun nimeni on Kali. Kaikki tuntevat nimeni. Vaikka olen jumalattomien ystävä, vanhurskaat tuntevat paremmin minun suuruuteni. Antakaa minun kertoa teille eräästä tapauksesta, joka sattui kauan sitten, aikana, jolloin Maharaja Parikshit hallitsi Intiaa. Eräänä päivänä hän näki minun tekemäni rikoksen ja karkotti minut valtakunnastaan. Mutta kuunneltuaan pyyntöjäni ja säälittyään minua hän antoi minun asua neljässä paikassa: (1) siellä, missä pelataan uhkapelejä; (2) missä käytetään päihdyttäviä aineita; (3) missä vallitsee moraaliton kanssakäyminen naisten kanssa ja (4) missä tapetaan eläimiä.

        Harkittuani asiaa huolellisesti, tulin siihen tulokseen, että en voisi elää mukavasti vain näissä täysin erilaisissa paikoissa. Sitten heittäydyin hänen jalkoihinsa ja pyysin mahdollisuutta elää vielä jossain viidennessä paikassa, jossa olisi edellä mainittujen neljän paikan ominaisuudet. Maharaja Parikshit antoi minun asua kullassa ja sanoi: ”Siellä kaikki toiveesi täyttyvät.” Sitten kullasta ilmestyi viisi ”jalokiveä”: valheellisuus, ylimielisyys, himo, raivo ja vihamielisyys.


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Harkittuani asiaa huolellisesti, tulin siihen tulokseen, että en voisi elää mukavasti vain näissä täysin erilaisissa paikoissa. Sitten heittäydyin hänen jalkoihinsa ja pyysin mahdollisuutta elää vielä jossain viidennessä paikassa, jossa olisi edellä mainittujen neljän paikan ominaisuudet. Maharaja Parikshit antoi minun asua kullassa ja sanoi: ”Siellä kaikki toiveesi täyttyvät.” Sitten kullasta ilmestyi viisi ”jalokiveä”: valheellisuus, ylimielisyys, himo, raivo ja vihamielisyys.

        ...

        Pidän myös hemmottelusta ja rentoutumisesta hevoskilpailuissa ja vedonlyönnissä, joita rikkaat ihmiset niin rakastavat. Kuten aiemmin sanoin, läsnäoloni tuntuu kaikkialla, missä on kyse kullasta. Kuninkaat, kuten Nala, Pushkar, Yudhishthira, Duryodhana, Shakuni, ja Delin keisarit kunnioittivat suosikkipaikkojani ja tuhosivat siten itsensä. Myös asuinpaikkani herättävät kunnioitusta monissa tienvarsiravintoloissa, kaupoissa ja klubihotelleissa niissä, joita kutsutaan mala-tilaka-dhari, eli niissä, jotka kantavat rukousnauhaa ja tilakkaa.


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        ...

        Pidän myös hemmottelusta ja rentoutumisesta hevoskilpailuissa ja vedonlyönnissä, joita rikkaat ihmiset niin rakastavat. Kuten aiemmin sanoin, läsnäoloni tuntuu kaikkialla, missä on kyse kullasta. Kuninkaat, kuten Nala, Pushkar, Yudhishthira, Duryodhana, Shakuni, ja Delin keisarit kunnioittivat suosikkipaikkojani ja tuhosivat siten itsensä. Myös asuinpaikkani herättävät kunnioitusta monissa tienvarsiravintoloissa, kaupoissa ja klubihotelleissa niissä, joita kutsutaan mala-tilaka-dhari, eli niissä, jotka kantavat rukousnauhaa ja tilakkaa.

        Nyt kerron toisesta lomakohteestani. Tämä pahe on erittäin monipuolinen. Jotkut päihdyttävät aineet ovat nestemäisessä muodossa, toiset taas lehtien tai savun muodossa. Ne herättävät suurta kunnioitusta niin kutsutuissa sadhu-vairagissa, jotka ovat sadhuja vain nimellisesti, mutta joilla ei ole tippaakaan todellisten pyhien hyveitä. He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialleen (maallisesta hälinästä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!).


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Nyt kerron toisesta lomakohteestani. Tämä pahe on erittäin monipuolinen. Jotkut päihdyttävät aineet ovat nestemäisessä muodossa, toiset taas lehtien tai savun muodossa. Ne herättävät suurta kunnioitusta niin kutsutuissa sadhu-vairagissa, jotka ovat sadhuja vain nimellisesti, mutta joilla ei ole tippaakaan todellisten pyhien hyveitä. He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialleen (maallisesta hälinästä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!).

        He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialle (maallisesta kiireestä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!). mutta todelliset sadhut ovat tarpeeksi tarkkanäköisiä huomaamaan minut heti, joten en voi edes lähestyä heitä. Tämän asuinpaikan suuruus kuvataan tantra-shastroissa seuraavasti: "Päihdyttävät aineet, kuten arekapähkinät ja betelipähkinät, tupakka, ganja ja viini, tuhoavat uskonnolliset lupaukset. Niihin kiintyneet ihmiset vain vahvistavat hallitsematonta himoaan. Arekanpähkinä johtaa psyykkiseen epävakauteen. Tupakka suosii laiskuutta, vaikuttaa kielteisesti ajattelukykyyn ja synnyttää vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan. Ganja tuhoaa mielen. Oopiumi ja muut päihdyttävät aineet muuttavat kaksijalkaisen eläimen hyvin nopeasti nelijalkaiseksi. Kaikki nämä ovat Kalin tuotteita, joiden tarkoituksena on tuhota materialististen jivien hurskauden.


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialle (maallisesta kiireestä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!). mutta todelliset sadhut ovat tarpeeksi tarkkanäköisiä huomaamaan minut heti, joten en voi edes lähestyä heitä. Tämän asuinpaikan suuruus kuvataan tantra-shastroissa seuraavasti: "Päihdyttävät aineet, kuten arekapähkinät ja betelipähkinät, tupakka, ganja ja viini, tuhoavat uskonnolliset lupaukset. Niihin kiintyneet ihmiset vain vahvistavat hallitsematonta himoaan. Arekanpähkinä johtaa psyykkiseen epävakauteen. Tupakka suosii laiskuutta, vaikuttaa kielteisesti ajattelukykyyn ja synnyttää vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan. Ganja tuhoaa mielen. Oopiumi ja muut päihdyttävät aineet muuttavat kaksijalkaisen eläimen hyvin nopeasti nelijalkaiseksi. Kaikki nämä ovat Kalin tuotteita, joiden tarkoituksena on tuhota materialististen jivien hurskauden.

        Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


        Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


        Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.

        Turvautuessaan tähän minun asuinpaikkaani, jotkut sanovat, että bordellien käynti on yksi välttämättömistä syntisistä teoista, koska jos he sivuuttavat prostituoidut, nämä kuolevat nälkään, ja he ovat vastuussa tästä synnistä. ...


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Turvautuessaan tähän minun asuinpaikkaani, jotkut sanovat, että bordellien käynti on yksi välttämättömistä syntisistä teoista, koska jos he sivuuttavat prostituoidut, nämä kuolevat nälkään, ja he ovat vastuussa tästä synnistä. ...

        Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

        Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

        Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.

        Olen läsnä kaikissa maailman sodissa. Ihmiset, jotka eivät kykene hallitsemaan kielensä kyltymättömiä vaatimuksia, ovat tämän paikan palvojia. Suurin osa niistä, jotka joutuvat kosketuksiin nykyajan sivilisaation kanssa, kunnioittavat tätä paikkaa suuresti. Tämä kunnioitus näkyy jopa niin sanotuissa brahmineissa ja niissä, jotka kantavat rukousnauhoja ja tilakoita ja pitävät tätä alhaista mieltymystä osana uskontoaan. He uskovat, että ilman vieraan lihan syömistä heitä uhkaa uupumus.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Olen läsnä kaikissa maailman sodissa. Ihmiset, jotka eivät kykene hallitsemaan kielensä kyltymättömiä vaatimuksia, ovat tämän paikan palvojia. Suurin osa niistä, jotka joutuvat kosketuksiin nykyajan sivilisaation kanssa, kunnioittavat tätä paikkaa suuresti. Tämä kunnioitus näkyy jopa niin sanotuissa brahmineissa ja niissä, jotka kantavat rukousnauhoja ja tilakoita ja pitävät tätä alhaista mieltymystä osana uskontoaan. He uskovat, että ilman vieraan lihan syömistä heitä uhkaa uupumus.

        ...
        ...
        Sadhut paljastavat heidän tekopyhyytensä, mutta ne, jotka ovat täysin minun vallassani, suostuvat tähän paheeseen, koska olen voittanut heidät ja tuhonnut heidän järkensä.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        ...
        ...
        Sadhut paljastavat heidän tekopyhyytensä, mutta ne, jotka ovat täysin minun vallassani, suostuvat tähän paheeseen, koska olen voittanut heidät ja tuhonnut heidän järkensä.

        Olen vakiinnuttanut asemani rikkaiden kodeissa, joissa Maharaja Parikshitin mukaan voidaan löytää kaikkien edellä mainittujen paikkojen ominaisuudet. Mutta minulla ei ole pääsyä niiden taloihin, jotka ovat ottaneet turvapaikan sadhujen luona. Esimerkiksi pelkään suuresti Parikshita Maharajaa enkä voi ylittää Ambarishan ja Prahlada Maharajan valtakuntien rajoja.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Olen vakiinnuttanut asemani rikkaiden kodeissa, joissa Maharaja Parikshitin mukaan voidaan löytää kaikkien edellä mainittujen paikkojen ominaisuudet. Mutta minulla ei ole pääsyä niiden taloihin, jotka ovat ottaneet turvapaikan sadhujen luona. Esimerkiksi pelkään suuresti Parikshita Maharajaa enkä voi ylittää Ambarishan ja Prahlada Maharajan valtakuntien rajoja.

        Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


        En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

        Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


        En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

        Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

        jatkuu.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        jatkuu.

        Jännää.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


        En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

        Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

        Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Shri Gaudiya Mathista ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.

        En voi edes lähestyä heitä. He eivät suvaitse tällaisia paheellisia paikkoja, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.


        Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Shri Gaudiya Mathista ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.

        En voi edes lähestyä heitä. He eivät suvaitse tällaisia paheellisia paikkoja, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.


        Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

        Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:

        Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:

        ”Oi Kali-yuga! Kiitän sinua karnevaalistasi, joka on täynnä järjettömyyksiä. Nauran ja samalla tunnen syyllisyyttä, koska tässä Kali-yugassa jokainen, joka puhuu totta, saa osakseen solvauksia, kun taas valheilla voi lumota koko maailman. Maitoa myydään halpana tavarana ovelta ovelle, kun taas viinin myyntiin on varattu erikoistuneita kauppoja. Varkaat päästetään vapaaksi, viattomat pidätetään ja tavalliset ohikulkijat lähetetään hirsipuuhun."


      • Anonyymi00024

        Toisessa paikassa sama runoilija sanoi:

        "Oi Kali-yuga! Kuinka monta hyveä sinussa onkaan ja kuinka hämmästyttävä onkaan suuruutesi! Minä nauran ja ...sinun vitsiesi vuoksi. Sinun hallinnassasi ihmiset riistävät vasikoilta niiden äitien maidon ja ruokkivat sillä halveksittavia koiria; he näännyttävät kunnioitettavan isän nälkään, tarjoilevat hienoja ruokia niille, jotka ovat tulleet heidän perheensä jäseniksi avioliiton kautta, ja hylkäävät siveät vaimonsa antautuen irstailuun kaupunkien kevytkenkäisten naisten kanssa."


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Toisessa paikassa sama runoilija sanoi:

        "Oi Kali-yuga! Kuinka monta hyveä sinussa onkaan ja kuinka hämmästyttävä onkaan suuruutesi! Minä nauran ja ...sinun vitsiesi vuoksi. Sinun hallinnassasi ihmiset riistävät vasikoilta niiden äitien maidon ja ruokkivat sillä halveksittavia koiria; he näännyttävät kunnioitettavan isän nälkään, tarjoilevat hienoja ruokia niille, jotka ovat tulleet heidän perheensä jäseniksi avioliiton kautta, ja hylkäävät siveät vaimonsa antautuen irstailuun kaupunkien kevytkenkäisten naisten kanssa."

        Eräänä aikana minun voimani kasvoi niin paljon tässä maailmassa, että asurot (demonit) alkoivat syntyä suurina määrinä ja vääristivät pyhän omistautumisen tien, mikä huolestutti jopa Korkeinta. Silloin Herra lähetti rakkaan palvelijansa Shankaran saarnaamaan illusorista mayavada-oppia (oppia tämän maailman illusorisesta luonteesta) hurmatakseen ja voittaakseen asurot. Minun avullani tämä oppi levisi ympäri maailmaa ja otti erilaisia muotoja. Minun vaikutukseni alaisina brahmanien perheisiin syntyneet ihmiset ylpeilivät korkeasta syntyperästään ja alkoivat hyökätä muita vastaan paitsi vihasta ja kateudesta, myös haluttomuudesta antaa kunniaa ansaitseville. Myös minun vaikutukseni ansiosta ihmiset lakkasivat ylistämästä Jumalan palvelemista ja omistautuivat eri jumalien palvontaan ja alkoivat noudattaa periaatteita, jotka ovat äärimmäisen vihamielisiä Herran palvonnan tiellä.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Eräänä aikana minun voimani kasvoi niin paljon tässä maailmassa, että asurot (demonit) alkoivat syntyä suurina määrinä ja vääristivät pyhän omistautumisen tien, mikä huolestutti jopa Korkeinta. Silloin Herra lähetti rakkaan palvelijansa Shankaran saarnaamaan illusorista mayavada-oppia (oppia tämän maailman illusorisesta luonteesta) hurmatakseen ja voittaakseen asurot. Minun avullani tämä oppi levisi ympäri maailmaa ja otti erilaisia muotoja. Minun vaikutukseni alaisina brahmanien perheisiin syntyneet ihmiset ylpeilivät korkeasta syntyperästään ja alkoivat hyökätä muita vastaan paitsi vihasta ja kateudesta, myös haluttomuudesta antaa kunniaa ansaitseville. Myös minun vaikutukseni ansiosta ihmiset lakkasivat ylistämästä Jumalan palvelemista ja omistautuivat eri jumalien palvontaan ja alkoivat noudattaa periaatteita, jotka ovat äärimmäisen vihamielisiä Herran palvonnan tiellä.

        Suunnitelmani voima ilmeni siinä, että vaikka aidot sadhut tekivät kaikkensa totuuden saarnaamiseksi, ihmiset lakkasivat kiinnittämästä huomiota heidän sanoihinsa. Oikeamieliset kuvasivat pyhissä kirjoituksissa monia henkisen parantumisen menetelmiä yrittäen auttaa jivoja vapautumaan vaikutuksestani, mutta voivatko nämä ohjeet auttaa jivoja tässä? On vain yksi varma keino, joka on täysin piilotettu shastroissa, mutta sen avulla jiva voi pelastua minun vallastani. Noin neljäsataa vuotta sitten, kun jumalallinen valtaistuin näytti horjuvan, Korkein itse laskeutui tähän maailmaan jakamaan armollisesti tämän varman keinon kaikille jivoille poikkeuksetta. Minäkin, ystävieni avulla, aloin valmistaa väärennettyjä lääkkeitä ja jakaa niitä lyhytnäköisille ja kokemattomille ihmisille. Niinpä älymystö hylkäsi sen lääkkeen, jonka Jumala itse oli antanut, ja alkoi kunnioittaa suuresti niitä väärennettyjä henkisiä käytäntöjä, joita minä ehdotin.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Suunnitelmani voima ilmeni siinä, että vaikka aidot sadhut tekivät kaikkensa totuuden saarnaamiseksi, ihmiset lakkasivat kiinnittämästä huomiota heidän sanoihinsa. Oikeamieliset kuvasivat pyhissä kirjoituksissa monia henkisen parantumisen menetelmiä yrittäen auttaa jivoja vapautumaan vaikutuksestani, mutta voivatko nämä ohjeet auttaa jivoja tässä? On vain yksi varma keino, joka on täysin piilotettu shastroissa, mutta sen avulla jiva voi pelastua minun vallastani. Noin neljäsataa vuotta sitten, kun jumalallinen valtaistuin näytti horjuvan, Korkein itse laskeutui tähän maailmaan jakamaan armollisesti tämän varman keinon kaikille jivoille poikkeuksetta. Minäkin, ystävieni avulla, aloin valmistaa väärennettyjä lääkkeitä ja jakaa niitä lyhytnäköisille ja kokemattomille ihmisille. Niinpä älymystö hylkäsi sen lääkkeen, jonka Jumala itse oli antanut, ja alkoi kunnioittaa suuresti niitä väärennettyjä henkisiä käytäntöjä, joita minä ehdotin.

        Huom:

        Kyse on Sri Chaitanya Mahaprabhusta, joka toi Kali-aikakaudelle yuga-dharman – määrätyn henkisen käytännön aikakaudellemme – harinama-sankirtanan, yhteisen Jumalan Pyhien nimien laulamisen.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Huom:

        Kyse on Sri Chaitanya Mahaprabhusta, joka toi Kali-aikakaudelle yuga-dharman – määrätyn henkisen käytännön aikakaudellemme – harinama-sankirtanan, yhteisen Jumalan Pyhien nimien laulamisen.

        ...
        ...
        ...

        Näin himokkaille ihmisille annettiin rajaton mahdollisuus tyydyttää häpeämättömät halunsa. Nämä ihmiset eivät koskaan ymmärtäneet, että he olivat joutuneet ansaani. Sitten aloin levittää lukuisia verkkojani kaikkialle, jotta voisin vaikuttaa kaikkien ihmisten mielikuvitukseen ja hurmata heidät, estäen heitä saamasta todellista avainta tämän luotettavan lääkkeen ymmärtämiseen, jota Suurin sannyasi tarjoaa.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        ...
        ...
        ...

        Näin himokkaille ihmisille annettiin rajaton mahdollisuus tyydyttää häpeämättömät halunsa. Nämä ihmiset eivät koskaan ymmärtäneet, että he olivat joutuneet ansaani. Sitten aloin levittää lukuisia verkkojani kaikkialle, jotta voisin vaikuttaa kaikkien ihmisten mielikuvitukseen ja hurmata heidät, estäen heitä saamasta todellista avainta tämän luotettavan lääkkeen ymmärtämiseen, jota Suurin sannyasi tarjoaa.

        Edellä muutama katkelma eri paikoista. Ja tietenkin, kuten aina suomeksi käännettynä, tässä on erittäin paljon käännösvirheitä suome kielellä.

        Otan siis katkelmia tästä, eri paikoista.

        Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
        Autobiography of Kali
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 6, Vol. XXVII, November 1929)

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com
        ·


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Edellä muutama katkelma eri paikoista. Ja tietenkin, kuten aina suomeksi käännettynä, tässä on erittäin paljon käännösvirheitä suome kielellä.

        Otan siis katkelmia tästä, eri paikoista.

        Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
        Autobiography of Kali
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 6, Vol. XXVII, November 1929)

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com
        ·

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
        Autobiography of Kali
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 6, Vol. XXVII, November 1929)



        MY name is Kali. My name is very familiar to all. Although I am a friend of the unrighteous, the righteous know my greatness better. Let me narrate to you an incident of by-gone years when Maharaj Parikshit was reigning in India and when he, detecting a certain conduct of mine with his own eyes, was about to drive me out of his kingdom. But on earnest entreaties and out of pity for me, he ear-marked four places for me to live in viz. (1) gambling, (2) drinking, (3) immoral society of women, (4) killing of animals. At this, I thought over the matter and found that it would be impossible for me to live in only one of those diverse places at a time. Hence with further entreaties I fell at his feet and begged of him a fifth place where there can be a combination of the four places mentioned above. The Maharaj then gave me a piece of gold and said, “Here, you will find your desires fully satisfied.” From this gold untruthfulness, arrogance, lust, anger and enmity—all these five jewels came out. I rest there where card, dice and satarancha (chess board) playing go on. The horse-race imported from abroad and lottery houses of these days are also my resting places, which the millionaires are very fond of. I have said before that my presence is felt along with that of gold. Rajas like Nala, Pushkar, Yudhisthir, Durjodhan, Sakuni and the Emperors of Delhi, who highly honoured my sites, brought ruin upon themselves. Still this site of mine commands respect in many road-side places, in many shops and in the club-hotels of those who are ...


        ...

        To be continued


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
        Autobiography of Kali
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 6, Vol. XXVII, November 1929)



        MY name is Kali. My name is very familiar to all. Although I am a friend of the unrighteous, the righteous know my greatness better. Let me narrate to you an incident of by-gone years when Maharaj Parikshit was reigning in India and when he, detecting a certain conduct of mine with his own eyes, was about to drive me out of his kingdom. But on earnest entreaties and out of pity for me, he ear-marked four places for me to live in viz. (1) gambling, (2) drinking, (3) immoral society of women, (4) killing of animals. At this, I thought over the matter and found that it would be impossible for me to live in only one of those diverse places at a time. Hence with further entreaties I fell at his feet and begged of him a fifth place where there can be a combination of the four places mentioned above. The Maharaj then gave me a piece of gold and said, “Here, you will find your desires fully satisfied.” From this gold untruthfulness, arrogance, lust, anger and enmity—all these five jewels came out. I rest there where card, dice and satarancha (chess board) playing go on. The horse-race imported from abroad and lottery houses of these days are also my resting places, which the millionaires are very fond of. I have said before that my presence is felt along with that of gold. Rajas like Nala, Pushkar, Yudhisthir, Durjodhan, Sakuni and the Emperors of Delhi, who highly honoured my sites, brought ruin upon themselves. Still this site of mine commands respect in many road-side places, in many shops and in the club-hotels of those who are ...


        ...

        To be continued

        Lyhyesti sanottuna Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

        Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Lyhyesti sanottuna Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

        Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

        Kali-demonin toimet. Kali on tämän aikakautemme persoonallinen ruumiillistuma.
        Kristinuskossa kutsutaan sitä saatanaksi tai sitten kristinuskossa kutsutaan mayaa saatanaksi.

        Lähes koko Kali Yugan väestö on Kalin palvelijoita (Kali chela), mutta jotkut tekevät sitä tietoisesti ja useimmat eivät.

        Esimerkiksi Duryodhana oli Kalin osittainen inkarnaatio ja hänen suojattinsa maan päällä. Mutta hän ei tajunnut tätä heti. Mahabharatassa on tarina siitä, kuinka Pandavien maanpaossa ollessaan Kauravat päättivät pilkata heidän elämäänsä metsässä. ,,,Metsässä käytiin kahakka gandharvojen kanssa, ja Duryodhana jäi heidän vangikseen. Pandavat vapauttivat hänet, eikä hän kestänyt tätä kaksinkertaista nöyryytystä. Hän päätti paastota kuolemaan asti ja alkoi tehdä niin, mutta jotkut oudot olennot kaappasivat hänet, ja Duryodhana löysi itsensä jostakin paikasta (oliko se joku bila swargan alue, alimmat maailmat), jossa ne kertoivat hänelle, että hän oli pimeyden voimien valtuuttama edustaja maan päällä ja että hänellä oli "suuri tehtävä". Niinpä he puhuivat hänet irti itsemurhasta ja innoittivat häntä seuraamaan Kalin suunnitelmaa.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Kali-demonin toimet. Kali on tämän aikakautemme persoonallinen ruumiillistuma.
        Kristinuskossa kutsutaan sitä saatanaksi tai sitten kristinuskossa kutsutaan mayaa saatanaksi.

        Lähes koko Kali Yugan väestö on Kalin palvelijoita (Kali chela), mutta jotkut tekevät sitä tietoisesti ja useimmat eivät.

        Esimerkiksi Duryodhana oli Kalin osittainen inkarnaatio ja hänen suojattinsa maan päällä. Mutta hän ei tajunnut tätä heti. Mahabharatassa on tarina siitä, kuinka Pandavien maanpaossa ollessaan Kauravat päättivät pilkata heidän elämäänsä metsässä. ,,,Metsässä käytiin kahakka gandharvojen kanssa, ja Duryodhana jäi heidän vangikseen. Pandavat vapauttivat hänet, eikä hän kestänyt tätä kaksinkertaista nöyryytystä. Hän päätti paastota kuolemaan asti ja alkoi tehdä niin, mutta jotkut oudot olennot kaappasivat hänet, ja Duryodhana löysi itsensä jostakin paikasta (oliko se joku bila swargan alue, alimmat maailmat), jossa ne kertoivat hänelle, että hän oli pimeyden voimien valtuuttama edustaja maan päällä ja että hänellä oli "suuri tehtävä". Niinpä he puhuivat hänet irti itsemurhasta ja innoittivat häntä seuraamaan Kalin suunnitelmaa.

        Tämän tarinan perusteella on varsin realistista olettaa, että myös jotkut maailman nykyiset julmat hallitsijat saattavat olla tiettyjen alempien voimien valtuuttamia. Jotkut ovat tästä tietoisia, jotkut eivät.

        Tämä kaikki ei taaskaan ole niin tärkeää, koska loppujen lopuksi Krishnan maailmanlaajuinen suunnitelma toteutuu, ja Kali-yugan pienemmät suunnitelmat ovat vain korkeamman suunnitelman yksityisiä ilmentymiä. Näin Krishna käyttää täydellisesti hyväkseen muiden epätäydellisyyttä.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Tämän tarinan perusteella on varsin realistista olettaa, että myös jotkut maailman nykyiset julmat hallitsijat saattavat olla tiettyjen alempien voimien valtuuttamia. Jotkut ovat tästä tietoisia, jotkut eivät.

        Tämä kaikki ei taaskaan ole niin tärkeää, koska loppujen lopuksi Krishnan maailmanlaajuinen suunnitelma toteutuu, ja Kali-yugan pienemmät suunnitelmat ovat vain korkeamman suunnitelman yksityisiä ilmentymiä. Näin Krishna käyttää täydellisesti hyväkseen muiden epätäydellisyyttä.

        Kuinka Kali toimii?

        Elävillä olentoilla voi olla erilaisia haluja, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä paikkoja ja aikoja. Esimerkiksi jos henkilö nauttii laskettelusta, hän tarvitsee mennä joko vuorille, joissa lumi on ikuinen, tai odottaa talvea. Kesällä lämpimissä paikoissa tämä halu ei voi toteutua. Krishna luo erilaisia paikkoja ja erilaisia vuodenaikoja erilaisten halujen toteuttamiseksi. Neljä aikakautta voi verrata neljään vuodenaikaan. Kali-yuga on tarpeen niille, jotka haluavat elää yhteiskunnassa, jossa syntiä ei pidetä syntinä, vaan se päinvastoin on laillista Kali-yugussa. Tämä aikakausi on niille, jotka haluavat nauttia alhaisemmista makuista tietämättömyyden ja himon ominaisuuksissa.


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        Kuinka Kali toimii?

        Elävillä olentoilla voi olla erilaisia haluja, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä paikkoja ja aikoja. Esimerkiksi jos henkilö nauttii laskettelusta, hän tarvitsee mennä joko vuorille, joissa lumi on ikuinen, tai odottaa talvea. Kesällä lämpimissä paikoissa tämä halu ei voi toteutua. Krishna luo erilaisia paikkoja ja erilaisia vuodenaikoja erilaisten halujen toteuttamiseksi. Neljä aikakautta voi verrata neljään vuodenaikaan. Kali-yuga on tarpeen niille, jotka haluavat elää yhteiskunnassa, jossa syntiä ei pidetä syntinä, vaan se päinvastoin on laillista Kali-yugussa. Tämä aikakausi on niille, jotka haluavat nauttia alhaisemmista makuista tietämättömyyden ja himon ominaisuuksissa.

        ENTROPIA:

        Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

        Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

        Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        ENTROPIA:

        Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

        Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

        Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.

        Veda-teksteissä kaikki aikamääritelmät ja monet muut asiat eivät aina ole ihmisen ajanlaskun mukaisia, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia jne. Tämä johtuu siitä, että Veda-kirjallisuus ei koske vain maapalloa vaan myös muita planeettoja ja muita universumeja.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Veda-teksteissä kaikki aikamääritelmät ja monet muut asiat eivät aina ole ihmisen ajanlaskun mukaisia, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia jne. Tämä johtuu siitä, että Veda-kirjallisuus ei koske vain maapalloa vaan myös muita planeettoja ja muita universumeja.

        ENTROPIA:

        Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

        Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

        Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.'
        MUTTA, MUTTA:

        LOPPU ON AINA UUSI ALKU.

        KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

        LOPPU ON ALKU.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        ENTROPIA:

        Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

        Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

        Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.'
        MUTTA, MUTTA:

        LOPPU ON AINA UUSI ALKU.

        KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

        LOPPU ON ALKU.

        KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

        LOPPU ON ALKU.


      • Anonyymi00040

      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat

        Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia.

        Ihmiskunnan tuntematon historia

        https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
        FORBIDDEN ARCHEOLOGY
        The Hidden History of the Human Race
        by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


        "Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
        Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Ihmiskunnan tuntematon historia

        https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
        FORBIDDEN ARCHEOLOGY
        The Hidden History of the Human Race
        by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


        "Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
        Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.
        https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
        Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
        MAYA The World As Virtual Reality
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
        https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
        Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
        Ihmiskunnan tuntematon historia
        https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
        Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia


      • Anonyymi00044
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.
        https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
        Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
        MAYA The World As Virtual Reality
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
        https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
        Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
        Ihmiskunnan tuntematon historia
        https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
        Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia

        Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


        B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


        B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.

        Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

        Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?

        Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.


      • Anonyymi00048
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

        Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

        Hän sanoi

        "Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

        Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


        Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        ..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.


      • Anonyymi00049
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

        Hän sanoi

        "Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

        Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


        Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        ..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00047 kirjoitti:

        Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

        B.S. Swami, fyysikko:

        Katkelma luennosta:


        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.


      • Anonyymi00051
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        B.S. Swami, fyysikko:

        Katkelma luennosta:


        Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

        Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

        Hän sanoi

        "Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

        Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


        Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        ..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


        https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

        Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        Aivan.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00053 kirjoitti:

        Aivan.

        Kiitos!


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        Jännää.


      • Anonyymi00058
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        Edistys!


      • Anonyymi00061
        Anonyymi00052 kirjoitti:

        mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

        Yep.


      • Anonyymi00062
        Anonyymi00058 kirjoitti:

        Edistys!

        Bhrama eli erehdys, virheellinen havainto
        Väärä ymmärrysn illuusio

        Läheisin sanskrit-vastine tällaisessa filosofisessa kontekstissa on esimerkiksi:
        moha — harha, hämmennys
        bhrama — erehdys, virheellinen havainto

        harha
        (myös: erehdys, väärä käsitys, kontekstista riippuen)

        *******************
        Seuraavaksi selityksiä_

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Śrīmad Bhagavad-gītāssa sanotaan, että tamo-guṇassa, kaikista tiloista alhaisimmassa, “A” otetaan “B”:ksi. Rajo-guṇassa esiintyy epäilys: ehkä tämä on totta, tai ehkä jokin toinen on totta. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta varmasti määrittää, missä totuus on. Mutta ajatella, että “A” on “B” ja “B” on “A”, on pahin mahdollinen harhan muoto.


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00062 kirjoitti:

        Bhrama eli erehdys, virheellinen havainto
        Väärä ymmärrysn illuusio

        Läheisin sanskrit-vastine tällaisessa filosofisessa kontekstissa on esimerkiksi:
        moha — harha, hämmennys
        bhrama — erehdys, virheellinen havainto

        harha
        (myös: erehdys, väärä käsitys, kontekstista riippuen)

        *******************
        Seuraavaksi selityksiä_

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Śrīmad Bhagavad-gītāssa sanotaan, että tamo-guṇassa, kaikista tiloista alhaisimmassa, “A” otetaan “B”:ksi. Rajo-guṇassa esiintyy epäilys: ehkä tämä on totta, tai ehkä jokin toinen on totta. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta varmasti määrittää, missä totuus on. Mutta ajatella, että “A” on “B” ja “B” on “A”, on pahin mahdollinen harhan muoto.

        Väärä ymmärrys on olemassa — harha on olemassa — mutta se ei ole kovin voimakas. Se ei ole itsessään riittävä eikä riippumaton. Se ei ylläpidä itseään. Harha riippuu Totuudesta. Totuus on ylemmässä asemassa, ei harha. Siksi sinun toimintasi ja vuorovaikutuksesi tulisi aina olla Totuuden kanssa, positiivisen periaatteen kanssa.

        — Kirja Henkisen viisauden helmiä / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsiminen / “Kauniin Todellisuuden” käsitteen selitys. Oleminen ja tietoisuus onnen etsinnässä


      • Anonyymi00065

        Kaksi harhan muotoa: hyväksikäyttö ja luopuminen
        Kaksi harhaa vastaavat Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa kuvattuja kahta ääripäätä:

        bhoga — nautinnon ja hyväksikäytön tie

        tyāga — luopumisen tie

        Gaudiya-vaiṣṇavat katsovat, että molemmat ovat pohjimmiltaan ego-keskeisiä asenteita:

        bhoga: “Maailma on minua varten.”

        tyāga: “Minä hylkään maailman.”

        Molemmissa tapauksissa keskipisteenä on edelleen minä. Siksi kumpikaan ei vielä ole todellista henkistä ymmärrystä.

        Tämä liittyy keskeiseen käsitteeseen yukta-vairāgya, jonka systematisoi Rupa Goswami. Sen mukaan maailmaa ei tule hyväksikäyttää eikä hylätä, vaan...


      • Anonyymi00066
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Kaksi harhan muotoa: hyväksikäyttö ja luopuminen
        Kaksi harhaa vastaavat Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa kuvattuja kahta ääripäätä:

        bhoga — nautinnon ja hyväksikäytön tie

        tyāga — luopumisen tie

        Gaudiya-vaiṣṇavat katsovat, että molemmat ovat pohjimmiltaan ego-keskeisiä asenteita:

        bhoga: “Maailma on minua varten.”

        tyāga: “Minä hylkään maailman.”

        Molemmissa tapauksissa keskipisteenä on edelleen minä. Siksi kumpikaan ei vielä ole todellista henkistä ymmärrystä.

        Tämä liittyy keskeiseen käsitteeseen yukta-vairāgya, jonka systematisoi Rupa Goswami. Sen mukaan maailmaa ei tule hyväksikäyttää eikä hylätä, vaan...

        .Kärsimyksen syy
        Kärsimys syntyy tästä unohtamisesta. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa tätä tilaa kutsutaan māyāksi.

        Kun sielu samaistuu kehoon, mieleen, egoon se unohtaa todellisen suhteensa...

        Tällöin ihminen alkaa vuorotella kahden harhan välillä:

        hyväksikäyttö

        luopuminen.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        .Kärsimyksen syy
        Kärsimys syntyy tästä unohtamisesta. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa tätä tilaa kutsutaan māyāksi.

        Kun sielu samaistuu kehoon, mieleen, egoon se unohtaa todellisen suhteensa...

        Tällöin ihminen alkaa vuorotella kahden harhan välillä:

        hyväksikäyttö

        luopuminen.

        yukta-vairāgya on keskeinen käsite, jonka muotoili teologisesti Rupa Goswami Bhakti-rasamrita-sindhu -teoksessa. Sana koostuu kahdesta sanskritin sanasta: yukta, joka merkitsee “oikein yhdistettyä” tai “asianmukaisesti käytettyä”, ja vairāgya, joka merkitsee “luopumista” tai “kiintymyksestä vapautumista”. Yhdessä ne tarkoittavat sellaista luopumista, jossa asioita ei hylätä, vaan niitä käytetään oikealla tavalla niiden todellisessa suhteessa Jumalaan.


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00067 kirjoitti:

        yukta-vairāgya on keskeinen käsite, jonka muotoili teologisesti Rupa Goswami Bhakti-rasamrita-sindhu -teoksessa. Sana koostuu kahdesta sanskritin sanasta: yukta, joka merkitsee “oikein yhdistettyä” tai “asianmukaisesti käytettyä”, ja vairāgya, joka merkitsee “luopumista” tai “kiintymyksestä vapautumista”. Yhdessä ne tarkoittavat sellaista luopumista, jossa asioita ei hylätä, vaan niitä käytetään oikealla tavalla niiden todellisessa suhteessa Jumalaan.

        Maailma ei ole pelkästään illusorinen eikä myöskään ihmisen omaisuutta. Kaikki olemassa oleva on lähtöisin Korkeimmasta persoonasta, ja siksi kaikella on luonnollinen yhteys Häneen. Kun ihminen ymmärtää tämän yhteyden, hän ei enää käytä maailmaa oman nautintonsa välineenä, mutta ei myöskään hylkää sitä keinotekoisesti.


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00068 kirjoitti:

        Maailma ei ole pelkästään illusorinen eikä myöskään ihmisen omaisuutta. Kaikki olemassa oleva on lähtöisin Korkeimmasta persoonasta, ja siksi kaikella on luonnollinen yhteys Häneen. Kun ihminen ymmärtää tämän yhteyden, hän ei enää käytä maailmaa oman nautintonsa välineenä, mutta ei myöskään hylkää sitä keinotekoisesti.

        Tämä periaate erottuu kahdesta muusta suhtautumistavasta maailmaan. Ensimmäinen on nautinnon tie, jossa ihminen yrittää käyttää maailmaa omaksi hyödykseen. Toinen on keinotekoinen luopuminen, jossa maailma hylätään siksi, että sitä pidetään henkisen elämän esteenä. Gaudiya-vaiṣṇava-opetuksen mukaan molemmat näkemykset perustuvat samaan virheeseen: ne asettavat yksilön egon keskipisteeseen. Yukta-vairāgya ylittää nämä kaksi ääripäätä, koska siinä ihminen ei pyri omistamaan maailmaa eikä pakenemaan sitä...


        Tästä syystä todellinen luopuminen ei tarkoita asioiden fyysistä hylkäämistä, vaan kiintymyksen hylkäämistä.

        Ihminen voi käyttää samoja asioita kuin ennen, mutta hänen sisäinen asenteensa muuttuu.

        Hän ei enää pidä mitään omanaan.

        Yukta-vairāgya yhdistää luopumisen ja toiminnan: ihminen toimii maailmassa, mutta hänen tietoisuutensa pysyy vapautuneena omistamisen ja nautinnon halusta.


        Achintya Bheda Abheda, jonka opetti Chaitanya Mahaprabhu. Sen mukaan kaikki olevainen on samanaikaisesti yhtä Kṛṣṇan kanssa ja Hänestä erillistä: maailma ei ole Jumalasta riippumaton, mutta se ei myöskään ole identtinen Hänen kanssaan. Se on Hänen energiansa todellinen ilmentymä.


        Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: jos maailma on peräisin Kṛṣṇasta, sen täydellinen hylkääminen olisi filosofisesti ristiriitaista.


        Luopuminen, joka perustuu ajatukseen että maailma on pelkkä harha tai että sillä ei ole mitään yhteyttä Jumalaan, merkitsee todellisuudessa sen todellisen luonteen väärinymmärtämistä.

        Siksi Gaudiya-vaiṣṇava-ajattelussa pidetään virheellisenä sellaista askeesia, jossa ihminen torjuu kaikki maailman ilmiöt pitämällä niitä täysin maallisina. Tällainen luopuminen tunnetaan nimellä phalgu-vairagya, eli “epätäydellinen” tai “keinotekoinen luopuminen”.

        Yukta-vairāgya perustuu toisenlaiseen näkemykseen. Sen mukaan mikään asia ei ole itsessään maallinen tai henkinen; ratkaisevaa on se, miten sitä käytetään ja millaisessa tietoisuudessa sitä käytetään.

        Sama esine, toiminta tai kyky voi palvella joko egoa tai Kṛṣṇaa. Kun ihminen käyttää sitä omaksi nautinnokseen, se sitoo hänet maailmalliseen kiintymykseen. Kun sama asia liitetään Kṛṣṇaan ja Hänen palvelukseensa, siitä tulee väline Bhakti Yogan harjoittamiseen.


      • Anonyymi00070
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Tämä periaate erottuu kahdesta muusta suhtautumistavasta maailmaan. Ensimmäinen on nautinnon tie, jossa ihminen yrittää käyttää maailmaa omaksi hyödykseen. Toinen on keinotekoinen luopuminen, jossa maailma hylätään siksi, että sitä pidetään henkisen elämän esteenä. Gaudiya-vaiṣṇava-opetuksen mukaan molemmat näkemykset perustuvat samaan virheeseen: ne asettavat yksilön egon keskipisteeseen. Yukta-vairāgya ylittää nämä kaksi ääripäätä, koska siinä ihminen ei pyri omistamaan maailmaa eikä pakenemaan sitä...


        Tästä syystä todellinen luopuminen ei tarkoita asioiden fyysistä hylkäämistä, vaan kiintymyksen hylkäämistä.

        Ihminen voi käyttää samoja asioita kuin ennen, mutta hänen sisäinen asenteensa muuttuu.

        Hän ei enää pidä mitään omanaan.

        Yukta-vairāgya yhdistää luopumisen ja toiminnan: ihminen toimii maailmassa, mutta hänen tietoisuutensa pysyy vapautuneena omistamisen ja nautinnon halusta.


        Achintya Bheda Abheda, jonka opetti Chaitanya Mahaprabhu. Sen mukaan kaikki olevainen on samanaikaisesti yhtä Kṛṣṇan kanssa ja Hänestä erillistä: maailma ei ole Jumalasta riippumaton, mutta se ei myöskään ole identtinen Hänen kanssaan. Se on Hänen energiansa todellinen ilmentymä.


        Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: jos maailma on peräisin Kṛṣṇasta, sen täydellinen hylkääminen olisi filosofisesti ristiriitaista.


        Luopuminen, joka perustuu ajatukseen että maailma on pelkkä harha tai että sillä ei ole mitään yhteyttä Jumalaan, merkitsee todellisuudessa sen todellisen luonteen väärinymmärtämistä.

        Siksi Gaudiya-vaiṣṇava-ajattelussa pidetään virheellisenä sellaista askeesia, jossa ihminen torjuu kaikki maailman ilmiöt pitämällä niitä täysin maallisina. Tällainen luopuminen tunnetaan nimellä phalgu-vairagya, eli “epätäydellinen” tai “keinotekoinen luopuminen”.

        Yukta-vairāgya perustuu toisenlaiseen näkemykseen. Sen mukaan mikään asia ei ole itsessään maallinen tai henkinen; ratkaisevaa on se, miten sitä käytetään ja millaisessa tietoisuudessa sitä käytetään.

        Sama esine, toiminta tai kyky voi palvella joko egoa tai Kṛṣṇaa. Kun ihminen käyttää sitä omaksi nautinnokseen, se sitoo hänet maailmalliseen kiintymykseen. Kun sama asia liitetään Kṛṣṇaan ja Hänen palvelukseensa, siitä tulee väline Bhakti Yogan harjoittamiseen.

        Tämä näkemys muuttaa myös käsityksen luopumisesta. Luopuminen ei merkitse ensisijaisesti ulkoista vetäytymistä toiminnasta, vaan sisäistä vapautumista omistamisen ja nautinnon halusta. Ihminen voi edelleen elää maailmassa, käyttää omaisuuttaan, kykyjään ja kehoaan, mutta hän ei enää pidä niitä omanaan.


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Tämä näkemys muuttaa myös käsityksen luopumisesta. Luopuminen ei merkitse ensisijaisesti ulkoista vetäytymistä toiminnasta, vaan sisäistä vapautumista omistamisen ja nautinnon halusta. Ihminen voi edelleen elää maailmassa, käyttää omaisuuttaan, kykyjään ja kehoaan, mutta hän ei enää pidä niitä omanaan.

        Tässä mielessä yukta-vairāgya säilyttää maailman todellisen tarkoituksen. Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta. Sen syvin merkitys on toimia kenttänä, jossa yksilöllinen sielu voi palauttaa alkuperäisen suhteensa Kṛṣṇaan. Kun tämä suhde ymmärretään, sama maailma, joka aikaisemmin sitoi ihmisen kiintymyksen ja kärsimyksen kautta, muuttuu välineeksi, jonka kautta hän voi kehittää puhdasta bhaktia ja syventää suhdettaan Korkeimpaan.


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Tässä mielessä yukta-vairāgya säilyttää maailman todellisen tarkoituksen. Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta. Sen syvin merkitys on toimia kenttänä, jossa yksilöllinen sielu voi palauttaa alkuperäisen suhteensa Kṛṣṇaan. Kun tämä suhde ymmärretään, sama maailma, joka aikaisemmin sitoi ihmisen kiintymyksen ja kärsimyksen kautta, muuttuu välineeksi, jonka kautta hän voi kehittää puhdasta bhaktia ja syventää suhdettaan Korkeimpaan.

        Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta.

        Bhrama ei ole sama kui Brahma.


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00072 kirjoitti:

        Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta.

        Bhrama ei ole sama kui Brahma.

        Seuraavaksi selityksiä

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


        Ehdollistunut sielu — sielu, joka on aineen alistama ja pakotettu kokemaan toistuvia syntymiä ja kuolemia.

        — Śrī Brahma-saṁhitā, “Sanasto”

        Ehdollistuneen sielun neljä puutetta

        (Śrī Caitanya-caritāmṛta)

        Bhrama — taipumus tehdä virheitä; yhden asian pitämistä toisena, esimerkiksi köyden pitämistä käärmeenä.

        Pramāda — taipumus joutua harhaan tai illuusioon.

        Vipralipsā — halu pettää tai huijata.

        Karaṇāpāṭava — havaintoaistien epätäydellisyys: kyvyttömyys nähdä kohteita suurilta etäisyyksiltä ja erottaa hyvin pieniä yksityiskohtia, kyvyttömyys kuulla kaukaisia ääniä sekä kyvyttömyys erottaa värejä oikein jne.


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Seuraavaksi selityksiä

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


        Ehdollistunut sielu — sielu, joka on aineen alistama ja pakotettu kokemaan toistuvia syntymiä ja kuolemia.

        — Śrī Brahma-saṁhitā, “Sanasto”

        Ehdollistuneen sielun neljä puutetta

        (Śrī Caitanya-caritāmṛta)

        Bhrama — taipumus tehdä virheitä; yhden asian pitämistä toisena, esimerkiksi köyden pitämistä käärmeenä.

        Pramāda — taipumus joutua harhaan tai illuusioon.

        Vipralipsā — halu pettää tai huijata.

        Karaṇāpāṭava — havaintoaistien epätäydellisyys: kyvyttömyys nähdä kohteita suurilta etäisyyksiltä ja erottaa hyvin pieniä yksityiskohtia, kyvyttömyys kuulla kaukaisia ääniä sekä kyvyttömyys erottaa värejä oikein jne.

        jīva (yksilöllinen sielu) on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuaallinen. Se on kuitenkin hyvin pieni osa Korkeinta Todellisuutta.
        Niin jīva kääntää huomionsa pois ja joutuu māyān, aineellisen energian, vaikutuksen alaiseksi. Tässä tilassa sitä kutsutaan ehdollistuneeksi sieluksi (baddha-jīva). Tällöin sen tietoisuus ei ole puhdas, vaan sitä peittävät neljä perustavanlaatuista puutetta.

        Näiden puutteiden vuoksi ehdollistunut sielu ei pysty saavuttamaan täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi korostamme śāstran, gurun ja sadhujen ohjausta.

        Ehdollistuneessa tilassa sielun tietoisuus on peittynyt, ja tämän vuoksi sen tiedossa ja havainnoissa ilmenee neljä perustavanlaatuista puutetta.
        Ensimmäinen puute on bhrama, eli taipumus tehdä virheitä. Ehdollistunut sielu ei ole täydellinen, ja siksi se tekee virheellisiä päätelmiä ja tulkintoja. Vedalaisessa perinteessä annetaan usein esimerkki tilanteesta, jossa ihminen näkee hämärässä köyden ja luulee sitä käärmeeksi. Tällainen virhe syntyy, koska aistit ja mieli eivät toimi täydellisesti. Gaudiya-filosofiassa tästä seuraa tärkeä johtopäätös: ihminen ei voi saavuttaa täydellistä tietoa Absoluuttisesta Totuudesta spekulaationsa avulla.


        Toinen puute on pramāda, joka tarkoittaa harhaa tai illuusiota. Tämän puutteen vuoksi jīva samaistaa itsensä kehoon ja unohtaa todellisen luontonsa ikuisena sieluna. Ihminen alkaa ajatella: “Minä olen tämä keho, nämä ajatukset ja tämä identiteetti.” Tämä on aineellisen olemassaolon perusilluusio. Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.


        Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        jīva (yksilöllinen sielu) on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuaallinen. Se on kuitenkin hyvin pieni osa Korkeinta Todellisuutta.
        Niin jīva kääntää huomionsa pois ja joutuu māyān, aineellisen energian, vaikutuksen alaiseksi. Tässä tilassa sitä kutsutaan ehdollistuneeksi sieluksi (baddha-jīva). Tällöin sen tietoisuus ei ole puhdas, vaan sitä peittävät neljä perustavanlaatuista puutetta.

        Näiden puutteiden vuoksi ehdollistunut sielu ei pysty saavuttamaan täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi korostamme śāstran, gurun ja sadhujen ohjausta.

        Ehdollistuneessa tilassa sielun tietoisuus on peittynyt, ja tämän vuoksi sen tiedossa ja havainnoissa ilmenee neljä perustavanlaatuista puutetta.
        Ensimmäinen puute on bhrama, eli taipumus tehdä virheitä. Ehdollistunut sielu ei ole täydellinen, ja siksi se tekee virheellisiä päätelmiä ja tulkintoja. Vedalaisessa perinteessä annetaan usein esimerkki tilanteesta, jossa ihminen näkee hämärässä köyden ja luulee sitä käärmeeksi. Tällainen virhe syntyy, koska aistit ja mieli eivät toimi täydellisesti. Gaudiya-filosofiassa tästä seuraa tärkeä johtopäätös: ihminen ei voi saavuttaa täydellistä tietoa Absoluuttisesta Totuudesta spekulaationsa avulla.


        Toinen puute on pramāda, joka tarkoittaa harhaa tai illuusiota. Tämän puutteen vuoksi jīva samaistaa itsensä kehoon ja unohtaa todellisen luontonsa ikuisena sieluna. Ihminen alkaa ajatella: “Minä olen tämä keho, nämä ajatukset ja tämä identiteetti.” Tämä on aineellisen olemassaolon perusilluusio. Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.


        Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.

        Kolmas puute on vipralipsā, eli taipumus pettää. Ehdollistunut sielu saattaa väittää tietävänsä asioita, joita se ei todellisuudessa tunne.

        Tämä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun joku esittää olevansa henkinen opettaja ilman todellista ymmärrystä tai kun ihminen vääristää tietoa henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa tätä pidetään vakavana ongelmana, koska se voi johtaa muita harhaan henkisellä polulla. Tämän vuoksi autenttinen henkinen tieto välittyy paramparān, eli opettajaketjun, kautta, jossa opetukset siirtyvät opettajalta oppilaalle ilman vääristymistä.

        Neljäs puute on karaṇāpāṭava, joka tarkoittaa aistien epätäydellisyyttä. Aineelliset aistit ovat rajallisia: silmät näkevät vain pienen osan todellisuudesta, korvat kuulevat vain tietyn taajuusalueen, ja monet ilmiöt jäävät kokonaan havaintokykymme ulkopuolelle. Tämän vuoksi ihminen ei voi täysin ymmärtää todellisuuden luonnetta pelkkien aistihavaintojen perusteella. Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia opettaa, että todellinen ymmärrys kehittyy, kun tietoisuus puhdistuu bhakti-joogan.

        Näiden neljän puutteen vuoksi ehdollistunut sielu ei voi saavuttaa täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne korostaa pyhien tekstien, gurun ja pyhien henkilöiden seuraa. Kun ihminen kuulee henkistä tietoa ja harjoittaa bhaktia, hänen tietoisuutensa alkaa vähitellen puhdistua aineellisen illuusion vaikutuksesta. Tällöin jīva alkaa jälleen ymmärtää todellisen identiteettinsä.


        Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

        Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

        Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.


      • Anonyymi00076
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        Kolmas puute on vipralipsā, eli taipumus pettää. Ehdollistunut sielu saattaa väittää tietävänsä asioita, joita se ei todellisuudessa tunne.

        Tämä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun joku esittää olevansa henkinen opettaja ilman todellista ymmärrystä tai kun ihminen vääristää tietoa henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa tätä pidetään vakavana ongelmana, koska se voi johtaa muita harhaan henkisellä polulla. Tämän vuoksi autenttinen henkinen tieto välittyy paramparān, eli opettajaketjun, kautta, jossa opetukset siirtyvät opettajalta oppilaalle ilman vääristymistä.

        Neljäs puute on karaṇāpāṭava, joka tarkoittaa aistien epätäydellisyyttä. Aineelliset aistit ovat rajallisia: silmät näkevät vain pienen osan todellisuudesta, korvat kuulevat vain tietyn taajuusalueen, ja monet ilmiöt jäävät kokonaan havaintokykymme ulkopuolelle. Tämän vuoksi ihminen ei voi täysin ymmärtää todellisuuden luonnetta pelkkien aistihavaintojen perusteella. Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia opettaa, että todellinen ymmärrys kehittyy, kun tietoisuus puhdistuu bhakti-joogan.

        Näiden neljän puutteen vuoksi ehdollistunut sielu ei voi saavuttaa täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne korostaa pyhien tekstien, gurun ja pyhien henkilöiden seuraa. Kun ihminen kuulee henkistä tietoa ja harjoittaa bhaktia, hänen tietoisuutensa alkaa vähitellen puhdistua aineellisen illuusion vaikutuksesta. Tällöin jīva alkaa jälleen ymmärtää todellisen identiteettinsä.


        Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

        Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

        Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.

        Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

        Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

        Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.


        Autenttinen guru ei siis esitä uusia mielipiteitä tai omia spekulaatioitaan, vaan välittää uskollisesti sen, mitä hän on itse kuullut omalta gurultaan.

        Kun joku irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan tai käyttää henkisyyttä henkilökohtaisen maineen, vallan tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi, Gaudiya-traditiossa häntä ei pidetä todellisena guruna. Tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya, eli epäautenttinen tai vääristynyt opetuslinja. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti perinnettä, joka näyttää ulkoisesti samalta mutta ei enää välitä alkuperäistä opetusta puhtaassa muodossa.


        Erityisen tunnettu esimerkki on sahajiyā-suuntaus, joka yrittää jäljitellä korkeimpia henkisiä tunteita ilman sisäistä puhdistumista ja ilman pitkää bhakti-harjoitusta. Gaudiya ācāryojen mukaan tällainen lähestymistapa trivialisoisi syvimmät henkiset kokemukset ja johtaisi helposti harhaan. Aidossa Gaudiya Vaiṣṇava -opetuksessa korostetaan, että korkein henkinen rakkaus Jumalaa kohtaan kehittyy vähitellen puhtaan harjoituksen ja nöyrän palvelun kautta, ei keinotekoisen jäljittelyn kautta.



        Tästä syystä Gaudiya Vaiṣṇava -traditio opettaa, että gurun tunnistaminen on erittäin tärkeää. Todellisen gurun tunnusmerkkejä ovat muun muassa uskollisuus paramparālle, syvä ymmärrys pyhistä teksteistä sekä henkilökohtainen elämä, joka heijastaa bhakti-joogan periaatteita.

        AITO Guru EI IKINÄ väitä olevansa Jumala eikä pyri keräämään seuraajia omaa kunniaansa varten. EI TEE BISNESTÄ.

        Näin Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia yhdistää neljän puutteen opetuksen käytännölliseen varoitukseen: koska ehdollistuneella sielulla on taipumus tehdä virheitä, joutua harhaan, pettää ja luottaa epätäydellisiin aisteihin, hänen on oltava hyvin varovainen henkisen opettajan valinnassa. Aito henkinen tieto säilyy puhtaana vain silloin, kun se välittyy autenttisessa paramparāssa ja kun opettaja pysyy uskollisena alkuperäiselle opetukselle.


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

        Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

        Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.


        Autenttinen guru ei siis esitä uusia mielipiteitä tai omia spekulaatioitaan, vaan välittää uskollisesti sen, mitä hän on itse kuullut omalta gurultaan.

        Kun joku irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan tai käyttää henkisyyttä henkilökohtaisen maineen, vallan tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi, Gaudiya-traditiossa häntä ei pidetä todellisena guruna. Tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya, eli epäautenttinen tai vääristynyt opetuslinja. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti perinnettä, joka näyttää ulkoisesti samalta mutta ei enää välitä alkuperäistä opetusta puhtaassa muodossa.


        Erityisen tunnettu esimerkki on sahajiyā-suuntaus, joka yrittää jäljitellä korkeimpia henkisiä tunteita ilman sisäistä puhdistumista ja ilman pitkää bhakti-harjoitusta. Gaudiya ācāryojen mukaan tällainen lähestymistapa trivialisoisi syvimmät henkiset kokemukset ja johtaisi helposti harhaan. Aidossa Gaudiya Vaiṣṇava -opetuksessa korostetaan, että korkein henkinen rakkaus Jumalaa kohtaan kehittyy vähitellen puhtaan harjoituksen ja nöyrän palvelun kautta, ei keinotekoisen jäljittelyn kautta.



        Tästä syystä Gaudiya Vaiṣṇava -traditio opettaa, että gurun tunnistaminen on erittäin tärkeää. Todellisen gurun tunnusmerkkejä ovat muun muassa uskollisuus paramparālle, syvä ymmärrys pyhistä teksteistä sekä henkilökohtainen elämä, joka heijastaa bhakti-joogan periaatteita.

        AITO Guru EI IKINÄ väitä olevansa Jumala eikä pyri keräämään seuraajia omaa kunniaansa varten. EI TEE BISNESTÄ.

        Näin Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia yhdistää neljän puutteen opetuksen käytännölliseen varoitukseen: koska ehdollistuneella sielulla on taipumus tehdä virheitä, joutua harhaan, pettää ja luottaa epätäydellisiin aisteihin, hänen on oltava hyvin varovainen henkisen opettajan valinnassa. Aito henkinen tieto säilyy puhtaana vain silloin, kun se välittyy autenttisessa paramparāssa ja kun opettaja pysyy uskollisena alkuperäiselle opetukselle.

        Todellinen guru ei opeta omia mielipiteitään eikä rakenna opetustaan henkilökohtaiselle spekulaatiolle.

        Hänen tehtävänsä on välittää uskollisesti se henkinen tieto, jonka hän on itse vastaanottanut omalta gurultaan autenttisessa paramparāssa.

        Paramparā tarkoittaa elävää opettajaketjua, jossa sama henkinen ymmärrys siirtyy sukupolvelta toiselle muuttumattomana. Gaudiya-perinteessä tämä ketju yhdistyy Korkeimpaan Persoonaan, ja kulkee suurten ācāryojen kautta, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhun seuraajien linjassa.


        Kun joku kuitenkin irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan, hän voi ulkoisesti näyttää kuuluvan samaan traditioon mutta todellisuudessa välittää vääristynyttä opetusta.

        Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti “epäautenttista perinnettä” tai “poikkeavaa opetuslinjaa”.

        Apasampradāya voi säilyttää joitakin ulkoisia piirteitä – esimerkiksi samat pyhät nimet, rituaalit tai symbolit – mutta sen opetukset eivät enää vastaa alkuperäistä Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiaa.


        Perinteiset Gaudiya-ācāryat ovat usein maininneet useita tällaisia ryhmiä varoittavina esimerkkeinä. Näihin kuuluvat muun muassa āula, bāula, kartābhajā, sahajiyā, sakhī-bhekī, smārta ja jāta-gosāñi -suuntaukset. Näitä ryhmiä pidetään apasampradāyoina, koska ne muuttavat keskeisiä periaatteita, joita autenttinen Gaudiya Vaiṣṇava -traditio pitää välttämättöminä henkiselle kehitykselle.

        Āula ja bāula -suuntaukset yhdistävät usein erilaisia mystisiä, tantrisia ja synkretistisiä elementtejä. Vaikka ne käyttävät toisinaan Vaiṣṇava-symboliikkaa ja laulavat Jumalan nimiä, niiden opetuksissa korostetaan usein henkilökohtaista mystistä kokemusta ilman selkeää yhteyttä paramparāan tai klassisiin śāstra-teksteihin. Gaudiya Vaiṣṇava -näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska henkinen kokemus ilman autenttista opetusta voi helposti johtaa harhaan.

        Kartābhajā-liike puolestaan keskittyy vahvasti karismaattiseen johtajaan, jota saatetaan pitää lähes jumalallisena hahmona. Tämä poikkeaa Gaudiya Vaiṣṇava -periaatteesta, jonka mukaan guru on Jumalan palvelija eikä koskaan samaistettavissa Jumalaan itseensä. Gurun tehtävä on ohjata oppilaat kohti Kṛṣṇaa, ei kerätä kunnioitusta itseensä.


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00077 kirjoitti:

        Todellinen guru ei opeta omia mielipiteitään eikä rakenna opetustaan henkilökohtaiselle spekulaatiolle.

        Hänen tehtävänsä on välittää uskollisesti se henkinen tieto, jonka hän on itse vastaanottanut omalta gurultaan autenttisessa paramparāssa.

        Paramparā tarkoittaa elävää opettajaketjua, jossa sama henkinen ymmärrys siirtyy sukupolvelta toiselle muuttumattomana. Gaudiya-perinteessä tämä ketju yhdistyy Korkeimpaan Persoonaan, ja kulkee suurten ācāryojen kautta, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhun seuraajien linjassa.


        Kun joku kuitenkin irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan, hän voi ulkoisesti näyttää kuuluvan samaan traditioon mutta todellisuudessa välittää vääristynyttä opetusta.

        Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti “epäautenttista perinnettä” tai “poikkeavaa opetuslinjaa”.

        Apasampradāya voi säilyttää joitakin ulkoisia piirteitä – esimerkiksi samat pyhät nimet, rituaalit tai symbolit – mutta sen opetukset eivät enää vastaa alkuperäistä Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiaa.


        Perinteiset Gaudiya-ācāryat ovat usein maininneet useita tällaisia ryhmiä varoittavina esimerkkeinä. Näihin kuuluvat muun muassa āula, bāula, kartābhajā, sahajiyā, sakhī-bhekī, smārta ja jāta-gosāñi -suuntaukset. Näitä ryhmiä pidetään apasampradāyoina, koska ne muuttavat keskeisiä periaatteita, joita autenttinen Gaudiya Vaiṣṇava -traditio pitää välttämättöminä henkiselle kehitykselle.

        Āula ja bāula -suuntaukset yhdistävät usein erilaisia mystisiä, tantrisia ja synkretistisiä elementtejä. Vaikka ne käyttävät toisinaan Vaiṣṇava-symboliikkaa ja laulavat Jumalan nimiä, niiden opetuksissa korostetaan usein henkilökohtaista mystistä kokemusta ilman selkeää yhteyttä paramparāan tai klassisiin śāstra-teksteihin. Gaudiya Vaiṣṇava -näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska henkinen kokemus ilman autenttista opetusta voi helposti johtaa harhaan.

        Kartābhajā-liike puolestaan keskittyy vahvasti karismaattiseen johtajaan, jota saatetaan pitää lähes jumalallisena hahmona. Tämä poikkeaa Gaudiya Vaiṣṇava -periaatteesta, jonka mukaan guru on Jumalan palvelija eikä koskaan samaistettavissa Jumalaan itseensä. Gurun tehtävä on ohjata oppilaat kohti Kṛṣṇaa, ei kerätä kunnioitusta itseensä.

        Tästä syystä monet Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että jos opettaja alkaa tehdä henkisyydestä bisnestä tai käyttää gurun asemaa rikastuakseen, hänen opetuksensa tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Tällainen toiminta nähdään usein merkkinä siitä, että henkilö toimii apasampradāyassa, eli epäautenttisessa opetuslinjassa.


        Vaikka hän saattaisi ulkoisesti näyttää gurulta – pukeutua samalla tavalla, käyttää samoja termejä tai viitata samoihin teksteihin – hänen toimintansa paljastaa, ettei hän seuraa aidon paramparān periaatteita.

        Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa opetetaan myös, että oppilaalla on vastuu suojella omaa henkistä elämäänsä. Jos käy ilmi, että opettaja käyttää henkistä asemaansa väärin, vääristää opetuksia tai kerää varallisuutta oppilaidensa kustannuksella, tällaista opettajaa ei pidetä luotettavana guruna. Tällaisessa tilanteessa perinne neuvoo etsimään ohjausta autenttisesta paramparāsta.

        Aito guru tunnistetaan ennen kaikkea hänen luonteestaan: hän ei myy mantraa, ei rakenna henkilökohtaista kulttia eikä käytä oppilaitaan omaksi hyödykseen. Hän näkee itsensä palvelijana ja pyrkii auttamaan muita saavuttamaan saman palvelun hengen. Juuri tämä nöyryys, puhtaus ja uskollisuus paramparālle erottaa aidon gurun sellaisesta opettajasta, joka käyttää henkisyyttä omien tavoitteidensa välineenä.


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00078 kirjoitti:

        Tästä syystä monet Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että jos opettaja alkaa tehdä henkisyydestä bisnestä tai käyttää gurun asemaa rikastuakseen, hänen opetuksensa tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Tällainen toiminta nähdään usein merkkinä siitä, että henkilö toimii apasampradāyassa, eli epäautenttisessa opetuslinjassa.


        Vaikka hän saattaisi ulkoisesti näyttää gurulta – pukeutua samalla tavalla, käyttää samoja termejä tai viitata samoihin teksteihin – hänen toimintansa paljastaa, ettei hän seuraa aidon paramparān periaatteita.

        Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa opetetaan myös, että oppilaalla on vastuu suojella omaa henkistä elämäänsä. Jos käy ilmi, että opettaja käyttää henkistä asemaansa väärin, vääristää opetuksia tai kerää varallisuutta oppilaidensa kustannuksella, tällaista opettajaa ei pidetä luotettavana guruna. Tällaisessa tilanteessa perinne neuvoo etsimään ohjausta autenttisesta paramparāsta.

        Aito guru tunnistetaan ennen kaikkea hänen luonteestaan: hän ei myy mantraa, ei rakenna henkilökohtaista kulttia eikä käytä oppilaitaan omaksi hyödykseen. Hän näkee itsensä palvelijana ja pyrkii auttamaan muita saavuttamaan saman palvelun hengen. Juuri tämä nöyryys, puhtaus ja uskollisuus paramparālle erottaa aidon gurun sellaisesta opettajasta, joka käyttää henkisyyttä omien tavoitteidensa välineenä.

        Lue lisää
        MILLOIN GURU PITÄÄ HYLÄTÄ:


        Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että tällaisessa tilanteessa oppilaan ei tule jatkaa sokeaa seuraamista. Jos niin kutsuttu guru toimii vastoin śāstraa ja käyttää henkistä asemaansa väärin, sellainen guru tulee hylätä.


        Oppilaan velvollisuus on suojella omaa henkistä elämäänsä.


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00079 kirjoitti:

        Lue lisää
        MILLOIN GURU PITÄÄ HYLÄTÄ:


        Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että tällaisessa tilanteessa oppilaan ei tule jatkaa sokeaa seuraamista. Jos niin kutsuttu guru toimii vastoin śāstraa ja käyttää henkistä asemaansa väärin, sellainen guru tulee hylätä.


        Oppilaan velvollisuus on suojella omaa henkistä elämäänsä.

        Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa korostetaan, että todellinen guru ei koskaan tee henkisyydestä bisnestä eikä käytä oppilaitaan henkilökohtaisen hyödyn välineenä.

        Jos opettajan toiminta sen sijaan keskittyy rahaan, maineeseen tai valtaan, hänen opetuksensa ei ole enää puhdasta bhakti-perinnettä vaan kuuluu usein apasampradāyaan, eli epäautenttiseen opetuslinjaan.

        Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne opettaa selkeästi: henkinen opettaja tulee kunnioittaa, jos hän on aito.

        Mutta jos käy ilmi, että hän toimii vastoin śāstraa, vääristää opetuksia tai tekee henkisyydestä liiketoimintaa, sellainen guru tulee hylätä, ja vilpittömän etsijän tulee etsiä ohjausta autenttisesta paramparāsta.


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00080 kirjoitti:

        Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa korostetaan, että todellinen guru ei koskaan tee henkisyydestä bisnestä eikä käytä oppilaitaan henkilökohtaisen hyödyn välineenä.

        Jos opettajan toiminta sen sijaan keskittyy rahaan, maineeseen tai valtaan, hänen opetuksensa ei ole enää puhdasta bhakti-perinnettä vaan kuuluu usein apasampradāyaan, eli epäautenttiseen opetuslinjaan.

        Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne opettaa selkeästi: henkinen opettaja tulee kunnioittaa, jos hän on aito.

        Mutta jos käy ilmi, että hän toimii vastoin śāstraa, vääristää opetuksia tai tekee henkisyydestä liiketoimintaa, sellainen guru tulee hylätä, ja vilpittömän etsijän tulee etsiä ohjausta autenttisesta paramparāsta.

        ”Täällä eräs jota kiinnostaa tutkia kaikkea.”
        Oletko kateellinen?

        Kateus on yksi kristillisen perinteen mukaisista seitsemästä kuolemansynnistä, odottaako kristittyä nyt kateuden takia ikuinen helvetti?

        Aivan varmasti se on kateellinen, kun itseä ei kiinnosta "tutkia" muuta kuin Raamattua. Niin, silloin tulee kateus tiedonjanoisia kohtaan.


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00081 kirjoitti:

        ”Täällä eräs jota kiinnostaa tutkia kaikkea.”
        Oletko kateellinen?

        Kateus on yksi kristillisen perinteen mukaisista seitsemästä kuolemansynnistä, odottaako kristittyä nyt kateuden takia ikuinen helvetti?

        Aivan varmasti se on kateellinen, kun itseä ei kiinnosta "tutkia" muuta kuin Raamattua. Niin, silloin tulee kateus tiedonjanoisia kohtaan.

        Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

        Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

        Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

        Jīva on haluava subjekti, joka kääntyy joko Jumalan puoleen tai pois Hänestä. Māyā ei ole itsenäinen paha voima, vaan Jumalan energia, joka mahdollistaa jīvan halujen toteutumisen. Tässä kohtaa teksti on vielä linjassa Gauḍīya-ajattelun kanssa. Mutta heti seuraavassa vaiheessa tapahtuu hienovarainen siirtymä: māyā alkaa näyttäytyä lähes moraalisena pahuutena, viettelynä ja ansana.


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        Jīva on haluava subjekti, joka kääntyy joko Jumalan puoleen tai pois Hänestä. Māyā ei ole itsenäinen paha voima, vaan Jumalan energia, joka mahdollistaa jīvan halujen toteutumisen. Tässä kohtaa teksti on vielä linjassa Gauḍīya-ajattelun kanssa. Mutta heti seuraavassa vaiheessa tapahtuu hienovarainen siirtymä: māyā alkaa näyttäytyä lähes moraalisena pahuutena, viettelynä ja ansana.

        Kalin rooli tuo tämän siirtymän näkyväksi. Kali on tietty persoonallinen jīva, joka toimii aikakauden hallitsijana Jumalan sallimissa rajoissa. Hän ei ole kosminen vastavoima eikä itsenäinen periaate.

        Kali ei enää ole vain aikakauden ilmentäjä, vaan melkein psykologinen arkkityyppi, joka selittää kaiken moraalisen rappion.


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Kalin rooli tuo tämän siirtymän näkyväksi. Kali on tietty persoonallinen jīva, joka toimii aikakauden hallitsijana Jumalan sallimissa rajoissa. Hän ei ole kosminen vastavoima eikä itsenäinen periaate.

        Kali ei enää ole vain aikakauden ilmentäjä, vaan melkein psykologinen arkkityyppi, joka selittää kaiken moraalisen rappion.

        Ihmiset eivät vain tee virheitä, vaan he rationalisoivat halunsa. He kehittävät selityksiä, jopa uskonnollisia perusteluja, oikeuttaakseen taipumuksensa. Tämä on itse asiassa Gauḍīya-ajattelun käsitystä anarthoista: ongelma ei ole pelkkä teko, vaan sisäinen taipumus, joka vääristää ymmärryksen.


      • Anonyymi00087
        Anonyymi00086 kirjoitti:

        Ihmiset eivät vain tee virheitä, vaan he rationalisoivat halunsa. He kehittävät selityksiä, jopa uskonnollisia perusteluja, oikeuttaakseen taipumuksensa. Tämä on itse asiassa Gauḍīya-ajattelun käsitystä anarthoista: ongelma ei ole pelkkä teko, vaan sisäinen taipumus, joka vääristää ymmärryksen.

        Kali toimii enemmän semiottisena voimana kuin pelkkänä demonina: hän muuttaa sen, miten todellisuus tulkitaan.


      • Anonyymi00088
        Anonyymi00087 kirjoitti:

        Kali toimii enemmän semiottisena voimana kuin pelkkänä demonina: hän muuttaa sen, miten todellisuus tulkitaan.

        Kali ei ole vain “tuolla ulkona”, vaan siinä hetkessä, kun tietoisuus kääntyy pois totuudesta ja alkaa rakentaa omaa, mukavampaa versiota todellisuudesta.


      • Anonyymi00089
        Anonyymi00088 kirjoitti:

        Kali ei ole vain “tuolla ulkona”, vaan siinä hetkessä, kun tietoisuus kääntyy pois totuudesta ja alkaa rakentaa omaa, mukavampaa versiota todellisuudesta.

        Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
        Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

        https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

        https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

        Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä
        ***************


        Muinaiset henkiset perinteet kuvaavat näitä kiusauksia eri tavoin. Siinä missä Raamattu kuvaa Saatanaa pahuuden ruumiillistumana, joka vastustaa Jumalaa ja viettelee muita eläviä olentoja palvelemaan häntä, puhutaan muinaisissa kirjoituksissa Mayasta, joka on aineellisen illuusion ruumiillistuma. Sen sijaan, että Maya vastustaisi Herraa, se palvelee häntä suorittamalla armotonta palvelua houkuttelemalla ehdollistunutta sielua kaikenlaisilla maukkailla myrkyllisillä herkuilla koetellakseen meitä ja lopulta muuttaakseen meitä paremmaksi, opettaakseen meille elämän kovia oppitunteja, kunnes kehitämme kyvyn havaita todellisuus oikein, jotta emme eksyisi todellisen onnen saavuttamisen tieltä.

        Aivan kuten sotilaan on opittava erottamaan vihollinen hänen univormunsa ja ammustensa perusteella ja yritettävä ymmärtää hänen taktiikkaansa, henkisen soturin on opittava kaikissa olosuhteissa torjumaan hyökkäykset, jotka johtavat hänen tuhoonsa ja alennustilaansa. Meidän ei tietenkään pidä tulla vainoharhaisiksi tai antaa omien pelkojemme voittaa järkeä. Toisaalta, jos jätämme huomiotta vihollisemme tuhovoiman, emme voi olla varmoja omasta voitostamme.

        Maya yrittää ensin miehittää ihmisen tuhoavaan, vahingolliseen toimintaan. Ja niille, joita se ei pysty valtaamaan ensimmäisellä kerralla, se luo olosuhteet, joissa yksilö tuntee olonsa masentuneeksi ja yksinäiseksi ja menettää olemassaolon tarkoituksen, kunnes tulee se hetki, jolloin yksilö päättää, ettei mitään voi muuttaa eikä ole enää mitään järkeä yrittää tehdä asialle mitään. Tällä tavoin jopa ne, joita ei voida pitää paatuneina materialisteina, ovat hallinnassa.


        Jokainen aineellisessa kehossa oleva on kohde. Ennen kuin kehitämme vihaa mayaa kohtaan rehellisinä ihmisinä, on hyväksyttävä, että olemme tällaisessa tilanteessa omasta vapaasta tahdostamme. Sen sijaan, että pitäisimme Mayaa ruumiillistuneena pahana, joka pyrkii tuhoamaan meidät, meidän on opittava näkemään hänet vanginvartijana, jonka koko tarkoitus on pitää meidät vangittuina, kunnes päätämme, ettemme enää halua olla tässä varjojen maassa. Se voi opettaa ja häiritä meitä, kunnes teemme lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen ....


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
        Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

        https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

        https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

        Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä
        ***************


        Muinaiset henkiset perinteet kuvaavat näitä kiusauksia eri tavoin. Siinä missä Raamattu kuvaa Saatanaa pahuuden ruumiillistumana, joka vastustaa Jumalaa ja viettelee muita eläviä olentoja palvelemaan häntä, puhutaan muinaisissa kirjoituksissa Mayasta, joka on aineellisen illuusion ruumiillistuma. Sen sijaan, että Maya vastustaisi Herraa, se palvelee häntä suorittamalla armotonta palvelua houkuttelemalla ehdollistunutta sielua kaikenlaisilla maukkailla myrkyllisillä herkuilla koetellakseen meitä ja lopulta muuttaakseen meitä paremmaksi, opettaakseen meille elämän kovia oppitunteja, kunnes kehitämme kyvyn havaita todellisuus oikein, jotta emme eksyisi todellisen onnen saavuttamisen tieltä.

        Aivan kuten sotilaan on opittava erottamaan vihollinen hänen univormunsa ja ammustensa perusteella ja yritettävä ymmärtää hänen taktiikkaansa, henkisen soturin on opittava kaikissa olosuhteissa torjumaan hyökkäykset, jotka johtavat hänen tuhoonsa ja alennustilaansa. Meidän ei tietenkään pidä tulla vainoharhaisiksi tai antaa omien pelkojemme voittaa järkeä. Toisaalta, jos jätämme huomiotta vihollisemme tuhovoiman, emme voi olla varmoja omasta voitostamme.

        Maya yrittää ensin miehittää ihmisen tuhoavaan, vahingolliseen toimintaan. Ja niille, joita se ei pysty valtaamaan ensimmäisellä kerralla, se luo olosuhteet, joissa yksilö tuntee olonsa masentuneeksi ja yksinäiseksi ja menettää olemassaolon tarkoituksen, kunnes tulee se hetki, jolloin yksilö päättää, ettei mitään voi muuttaa eikä ole enää mitään järkeä yrittää tehdä asialle mitään. Tällä tavoin jopa ne, joita ei voida pitää paatuneina materialisteina, ovat hallinnassa.


        Jokainen aineellisessa kehossa oleva on kohde. Ennen kuin kehitämme vihaa mayaa kohtaan rehellisinä ihmisinä, on hyväksyttävä, että olemme tällaisessa tilanteessa omasta vapaasta tahdostamme. Sen sijaan, että pitäisimme Mayaa ruumiillistuneena pahana, joka pyrkii tuhoamaan meidät, meidän on opittava näkemään hänet vanginvartijana, jonka koko tarkoitus on pitää meidät vangittuina, kunnes päätämme, ettemme enää halua olla tässä varjojen maassa. Se voi opettaa ja häiritä meitä, kunnes teemme lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen ....

        https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850


      • Anonyymi00092

      • Anonyymi00093
        Anonyymi00092 kirjoitti:

        Pahuutta ei tarvitse personoida, eikä todellista “Saatanaa” tarvitse etsiä ulkopuolelta. “Saatana” on metafora ihmisen oman mielen harhoille, himoille ja väärälle egolle.

        Mieli - se kenttä, jossa himot, pelot ja harhaluulot syntyvät.
        Ego - väärä minäkuva, joka kokee olevansa erillinen ja oikeutettu.
        Maya / illuusio - se energia, joka peittää todellisen olemuksen ja houkuttelee toimimaan väärin.


      • Anonyymi00094
        Anonyymi00093 kirjoitti:

        Mieli - se kenttä, jossa himot, pelot ja harhaluulot syntyvät.
        Ego - väärä minäkuva, joka kokee olevansa erillinen ja oikeutettu.
        Maya / illuusio - se energia, joka peittää todellisen olemuksen ja houkuttelee toimimaan väärin.

        Saatana ei ole ulkoinen olento, vaan oman mielen luoma illuusio. Jos taas mieli harjoitetaan tarkasti ja ego tunnistetaan vääräksi, mikään ulkoinen voima ei voi hallita henkilöä – pimeys ei voi lähestyä sitä, joka on henkisesti vakaa.


      • Anonyymi00095
        Anonyymi00094 kirjoitti:

        Saatana ei ole ulkoinen olento, vaan oman mielen luoma illuusio. Jos taas mieli harjoitetaan tarkasti ja ego tunnistetaan vääräksi, mikään ulkoinen voima ei voi hallita henkilöä – pimeys ei voi lähestyä sitä, joka on henkisesti vakaa.

        Ei ole ulkopuolista Saatanaa. Ei lohikäärmettä, ei synnin henkeä, ei varjoa, joka saapuu ovesta. On vain mieli, oma mieli, joka kuvittelee olevansa erillinen, joka kutsuu himon, raivon ja pelon kotiinsa. Ego on sen temppeli, harhainen mestari, joka kieltää todellisen olemuksen.


      • Anonyymi00096
        Anonyymi00095 kirjoitti:

        Ei ole ulkopuolista Saatanaa. Ei lohikäärmettä, ei synnin henkeä, ei varjoa, joka saapuu ovesta. On vain mieli, oma mieli, joka kuvittelee olevansa erillinen, joka kutsuu himon, raivon ja pelon kotiinsa. Ego on sen temppeli, harhainen mestari, joka kieltää todellisen olemuksen.

        Todellinen vapaus ei ole pahan poissaoloa, vaan sen tunnistamista ja sen voiman kääntämistä takaisin itseään vastaan. Kun mieli on valveutunut, ego ei hallitse, ja “Saatana” katoaa – ei maailmasta, vaan sinusta itsestäsi, missä hänellä ei ole enää paikkaa.


      • Anonyymi00097
        Anonyymi00096 kirjoitti:

        Todellinen vapaus ei ole pahan poissaoloa, vaan sen tunnistamista ja sen voiman kääntämistä takaisin itseään vastaan. Kun mieli on valveutunut, ego ei hallitse, ja “Saatana” katoaa – ei maailmasta, vaan sinusta itsestäsi, missä hänellä ei ole enää paikkaa.

        Maailman pimein mysteeri ei kulje ulkopuolella, se ei liiku varjojen lailla kadulla eikä syöksy tulena taivaasta. Se asuu hiljaisuudessa, sydämen kätkössä, missä mieli herää harhaan ja ego nostaa itsensä jumalaksi. Siellä himo himmentää näköä, viha kovettaa kättä, kateus myrkyttää mielen, ja ahneus sitoo sielun sitein, jotka eivät näy silmälle, mutta tuntuvat syvältä sisimmästä.


      • Anonyymi00098
        Anonyymi00097 kirjoitti:

        Maailman pimein mysteeri ei kulje ulkopuolella, se ei liiku varjojen lailla kadulla eikä syöksy tulena taivaasta. Se asuu hiljaisuudessa, sydämen kätkössä, missä mieli herää harhaan ja ego nostaa itsensä jumalaksi. Siellä himo himmentää näköä, viha kovettaa kättä, kateus myrkyttää mielen, ja ahneus sitoo sielun sitein, jotka eivät näy silmälle, mutta tuntuvat syvältä sisimmästä.

        Ihmisten hysteria, taikausko ja pelko ovat vain heijastuksia tästä sisäisestä pimeydestä – heidän oma mielensä, käännetty väärään suuntaan, soittaa pimeyden orkesteria. He rakentavat ulkoisia rituaaleja, ja kuvittelevat taistelevansa pahaa vastaan. Mutta todellinen paholainen ei tarvitse rituaaleja, ei kulje kulkuväylillä, ei vaadi tunnuksia: se on sydämen oman egon ja harhaan johdetun mielen tuote, joka nauraa heidän huolilleen ja käyttää heidän pelkojaan vahvistuakseen.


      • Anonyymi00099
        Anonyymi00098 kirjoitti:

        Ihmisten hysteria, taikausko ja pelko ovat vain heijastuksia tästä sisäisestä pimeydestä – heidän oma mielensä, käännetty väärään suuntaan, soittaa pimeyden orkesteria. He rakentavat ulkoisia rituaaleja, ja kuvittelevat taistelevansa pahaa vastaan. Mutta todellinen paholainen ei tarvitse rituaaleja, ei kulje kulkuväylillä, ei vaadi tunnuksia: se on sydämen oman egon ja harhaan johdetun mielen tuote, joka nauraa heidän huolilleen ja käyttää heidän pelkojaan vahvistuakseen.

        Harmageddon ei odota taivaassa, se ei kolkuta kellotornissa; se hiipii hiljaa jokaisen ajattelijan sisimpään, missä ego asettuu valtaistuimelleen ja mieli kurottaa vallan himon, vihan ja kateuden kautta. Jokainen pakkomielle numerosta, jokainen hysteerinen rituaali, jokainen fanaattinen profetia on vain peili – peili siitä, mitä sisimmässä tapahtuu.


      • Anonyymi00100
        Anonyymi00099 kirjoitti:

        Harmageddon ei odota taivaassa, se ei kolkuta kellotornissa; se hiipii hiljaa jokaisen ajattelijan sisimpään, missä ego asettuu valtaistuimelleen ja mieli kurottaa vallan himon, vihan ja kateuden kautta. Jokainen pakkomielle numerosta, jokainen hysteerinen rituaali, jokainen fanaattinen profetia on vain peili – peili siitä, mitä sisimmässä tapahtuu.

        Ja silti on tie ulos: valveutunut mieli tunnistaa itsessään tämän pimeyden. Hän näkee, että ei ole tarvetta metsästää ulkopuolista pahaa, ei kumartaa tai pelätä, ei odottaa Antikristusta tai maailmanloppua. Todellinen pelko katoaa, kun ihminen ymmärtää, että paholainen on jo olemassa – mutta vain siellä, missä ei ole tietoisuutta, rakkauden ja tarkkaavaisuuden valoa. Jos mieli vapautuu harhoista, ego kutistuu valon alla, ja siinä hetkessä maailma – ulkoinen ja sisäinen – pysähtyy tunnustamaan: todellinen Saatana on vain mielen vääristyneen voiman varjo.


      • Anonyymi00101
        Anonyymi00100 kirjoitti:

        Ja silti on tie ulos: valveutunut mieli tunnistaa itsessään tämän pimeyden. Hän näkee, että ei ole tarvetta metsästää ulkopuolista pahaa, ei kumartaa tai pelätä, ei odottaa Antikristusta tai maailmanloppua. Todellinen pelko katoaa, kun ihminen ymmärtää, että paholainen on jo olemassa – mutta vain siellä, missä ei ole tietoisuutta, rakkauden ja tarkkaavaisuuden valoa. Jos mieli vapautuu harhoista, ego kutistuu valon alla, ja siinä hetkessä maailma – ulkoinen ja sisäinen – pysähtyy tunnustamaan: todellinen Saatana on vain mielen vääristyneen voiman varjo.

        He kuvittelivat seinälle paholaisen ja iskivät sitä nyrkillä, täysin tietämättöminä siitä, että jokainen heidän iskunsa oli vain sydämessä piilevän todellisen Saatanan provosoimaa. He taistelevat vain oman pelkonsa ja heijastuksensa varjoa vastaan, eivätkä aavista, että juuri se on hänen nerokkain temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiertelevät himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, kietoo sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon – tämä linnoitus pysyy paholaisen hallitsemattomana. Harmageddon voi syttyä juuri siellä, sillä todellinen Saatana ilmenee jumalattomuuden kaikissa muodoissa.


      • Anonyymi00102
        Anonyymi00101 kirjoitti:

        He kuvittelivat seinälle paholaisen ja iskivät sitä nyrkillä, täysin tietämättöminä siitä, että jokainen heidän iskunsa oli vain sydämessä piilevän todellisen Saatanan provosoimaa. He taistelevat vain oman pelkonsa ja heijastuksensa varjoa vastaan, eivätkä aavista, että juuri se on hänen nerokkain temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiertelevät himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, kietoo sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon – tämä linnoitus pysyy paholaisen hallitsemattomana. Harmageddon voi syttyä juuri siellä, sillä todellinen Saatana ilmenee jumalattomuuden kaikissa muodoissa.

        Mutta missä Saatana todella asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofian kirjoissa, ei tieteellisissä selityksissä – vaan ihmisessä itsessään. Siellä, missä ego hallitsee, himo ja viha kiemurtelevat, kateus ja ahneus sulautuvat toisiinsa ja hulluuden verkko vangitsee jokaisen ajatuksen. Ihmisen oma mieli on linnoitus, jossa jumalattomuus voi kasvaa ja Harmageddon pysyä alati läsnä – näkymätön, mutta todellinen.


      • Anonyymi00103
        Anonyymi00102 kirjoitti:

        Mutta missä Saatana todella asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofian kirjoissa, ei tieteellisissä selityksissä – vaan ihmisessä itsessään. Siellä, missä ego hallitsee, himo ja viha kiemurtelevat, kateus ja ahneus sulautuvat toisiinsa ja hulluuden verkko vangitsee jokaisen ajatuksen. Ihmisen oma mieli on linnoitus, jossa jumalattomuus voi kasvaa ja Harmageddon pysyä alati läsnä – näkymätön, mutta todellinen.

        Tiedottomien fanaattisten saarnaajien johdosta ihmisestä voi tulla uskonnoissaan harhautunut ja henkisesti hauras. Hän toistaa yötä päivää mielessään lukuja, symboleja ja tarinoita – numero 666 ja elää niiden varjossa kuin ne olisivat todellisia voimia.

        Hän valmistautuu Antikristuksen tulevaan tulemiseen, etsii suojautumista ja turvaa itselleen, kuitenkaan huomaamatta, että Saatana on ollut läsnä jo kauan – juurtuneena syvälle sellaisten ihmisten sydämiin, jotka yhdistävät uskonnollisen hurskauden ja taikauskon sekasotkun.


      • Anonyymi00104
        Anonyymi00103 kirjoitti:

        Tiedottomien fanaattisten saarnaajien johdosta ihmisestä voi tulla uskonnoissaan harhautunut ja henkisesti hauras. Hän toistaa yötä päivää mielessään lukuja, symboleja ja tarinoita – numero 666 ja elää niiden varjossa kuin ne olisivat todellisia voimia.

        Hän valmistautuu Antikristuksen tulevaan tulemiseen, etsii suojautumista ja turvaa itselleen, kuitenkaan huomaamatta, että Saatana on ollut läsnä jo kauan – juurtuneena syvälle sellaisten ihmisten sydämiin, jotka yhdistävät uskonnollisen hurskauden ja taikauskon sekasotkun.

        Hän harjoittaa puolustautumista hyökkäystä vastaan, vaikka todellisuudessa "Saatana" on jo hänen sisällään, nauraen hänen tietämättömyydelleen- ja kaikki tämä on vain paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanlopun ennusteiden alku ja pää, hän luo demoniluokituksia ja ruokkii taikauskoista hysteriaa. Siksi on viisasta pysyä kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan. . Nämä ihmiset ovat tiedostamattomia Antikristuksen profeettoja, jotka levittävät pelkoa ja harhaa.


      • Anonyymi00007 kirjoitti:

        Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


        Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.

        Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

        Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi.


      • Anonyymi00009 kirjoitti:

        Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

        Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.

        Miten tämä eroaa siitä, että Krishna yllyttää sotaan?
        Mahatma Gandhi näki Bhagavad Gitan taistelun olevan oman mielen sisäinen taistelu, jossa keho vastaa kenttää. Hän ei kyennyt hyväksymään väkivaltaa.


      • Anonyymi00105
        Pureksija kirjoitti:

        Miten tämä eroaa siitä, että Krishna yllyttää sotaan?
        Mahatma Gandhi näki Bhagavad Gitan taistelun olevan oman mielen sisäinen taistelu, jossa keho vastaa kenttää. Hän ei kyennyt hyväksymään väkivaltaa.

        Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

        Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
        Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


        Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

        Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

        Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

        Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

        Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


        Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

        Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

        Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

        Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

        Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

        Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

        Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

        Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.


      • Anonyymi00106
        Anonyymi00105 kirjoitti:

        Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

        Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
        Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


        Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

        Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

        Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

        Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

        Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


        Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

        Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

        Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

        Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

        Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

        Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

        Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

        Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.

        Heikompien suojeleminen (durbala rakṣaṇa)
        Tämä on myös etiikan ydin.

        Puolustuksen puute. Kuvitellaan maa, jota uhkaa hyökkäys, ja poliisijärjestelmä sekä muut suojelujärjestelmät ja koko maanpuolustus ovat lakkaaneet.

        Jos ei ole puolustavia järjestelmiä, pāpa (paha) saa vallan ja heikompien oikeudet (durbala) menetetään.
        Tämä johtaa loka-samsthiti-häiriöön eli maailman järjestyksen katoamiseen ja kaaokseen (anṛta).

        Koko maailman hyvinvointi riippuu dharman ylläpitämisestä, ei vain yksilön hyvästä tahdosta. Kun yhteiskunnan suojelujärjestelmät puuttuvat, kaaos leviää nopeasti.


        Jos ei puolusteta viattomia, rikolliset valtaavat maailman.
        Jos heikompia ei suojella, kaikenlaiset rikolliset lisääntyvät.
        Suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta dharma ja maailmankaikkeuden järjestys pysyvät.


      • Anonyymi00107
        Anonyymi00106 kirjoitti:

        Heikompien suojeleminen (durbala rakṣaṇa)
        Tämä on myös etiikan ydin.

        Puolustuksen puute. Kuvitellaan maa, jota uhkaa hyökkäys, ja poliisijärjestelmä sekä muut suojelujärjestelmät ja koko maanpuolustus ovat lakkaaneet.

        Jos ei ole puolustavia järjestelmiä, pāpa (paha) saa vallan ja heikompien oikeudet (durbala) menetetään.
        Tämä johtaa loka-samsthiti-häiriöön eli maailman järjestyksen katoamiseen ja kaaokseen (anṛta).

        Koko maailman hyvinvointi riippuu dharman ylläpitämisestä, ei vain yksilön hyvästä tahdosta. Kun yhteiskunnan suojelujärjestelmät puuttuvat, kaaos leviää nopeasti.


        Jos ei puolusteta viattomia, rikolliset valtaavat maailman.
        Jos heikompia ei suojella, kaikenlaiset rikolliset lisääntyvät.
        Suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta dharma ja maailmankaikkeuden järjestys pysyvät.

        Monet ymmärtävät väärin ajatuksen ahiṃsāsta eli väkivallattomuudesta, ikään kuin se tarkoittaisi täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa.

        Jos poliisilaitos lakkautettaisiin kokonaan ja kaikki maanpuolustus purettaisiin, seuraukset eivät olisi utopiaa vaan vähitellen kasvava anṛta — järjestyksen hajoaminen. Kun rikolliset näkevät, ettei ole mitään seuraamuksia, pāpa lisääntyy nopeasti. Heikot (durbala), vanhukset, lapset ja puolustuskyvyttömät (niḥśakti) joutuvat ensimmäisinä kärsimään.

        Jos esimerkiksi vieras valtio hyökkäisi maahan eikä kukaan puolustaisi kansaa, seurauksena olisi alistaminen, väkivalta, pelko ja lopulta yhteiskunnan romahtaminen. Täydellinen passiivisuus ei silloin poistaisi kärsimystä, vaan mahdollistaisi sen leviämisen.

        Sama koskee poliisia. Jos kaikki lait poistettaisiin ja rikollisille annettaisiin täydellinen vapaus, vahvemmat hallitsisivat heikompia. Tämä muistuttaisi enemmän matsya-nyāyaa — “suurten kalojen lakia”, jossa vahva syö heikon. Dharma taas tarkoittaa juuri sitä, että heikompia suojellaan eikä jätetä kaaoksen armoille.

        Todellinen myötätunto ei tarkoita sitä, että annetaan pahuuden tuhota viattomat. Myötätunto tarkoittaa myös sitä, että estetään adharma leviämästä. Joskus puolustaminen on välttämätöntä, jotta suurempi kärsimys voidaan estää.


      • Anonyymi00108
        Anonyymi00107 kirjoitti:

        Monet ymmärtävät väärin ajatuksen ahiṃsāsta eli väkivallattomuudesta, ikään kuin se tarkoittaisi täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa.

        Jos poliisilaitos lakkautettaisiin kokonaan ja kaikki maanpuolustus purettaisiin, seuraukset eivät olisi utopiaa vaan vähitellen kasvava anṛta — järjestyksen hajoaminen. Kun rikolliset näkevät, ettei ole mitään seuraamuksia, pāpa lisääntyy nopeasti. Heikot (durbala), vanhukset, lapset ja puolustuskyvyttömät (niḥśakti) joutuvat ensimmäisinä kärsimään.

        Jos esimerkiksi vieras valtio hyökkäisi maahan eikä kukaan puolustaisi kansaa, seurauksena olisi alistaminen, väkivalta, pelko ja lopulta yhteiskunnan romahtaminen. Täydellinen passiivisuus ei silloin poistaisi kärsimystä, vaan mahdollistaisi sen leviämisen.

        Sama koskee poliisia. Jos kaikki lait poistettaisiin ja rikollisille annettaisiin täydellinen vapaus, vahvemmat hallitsisivat heikompia. Tämä muistuttaisi enemmän matsya-nyāyaa — “suurten kalojen lakia”, jossa vahva syö heikon. Dharma taas tarkoittaa juuri sitä, että heikompia suojellaan eikä jätetä kaaoksen armoille.

        Todellinen myötätunto ei tarkoita sitä, että annetaan pahuuden tuhota viattomat. Myötätunto tarkoittaa myös sitä, että estetään adharma leviämästä. Joskus puolustaminen on välttämätöntä, jotta suurempi kärsimys voidaan estää.

        Tästä syystä sarva-ahiṃsālla on raja (sīmā). Yksilö voi henkilökohtaisesti hyväksyä kärsimyksen itselleen, kuten jotkut pyhät ihmiset tekevät, mutta yhteiskunnan johtajilla ei ole oikeutta jättää viattomia suojelematta. Muuten koko loka-saṃsthiti — maailman järjestys — alkaa hajota.

        -------------------

        Mitä tämä Kristuksen lause tarkoittaa Vedojen mukaan.


        Prabhu vastaa:

        Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
        KR 1933/-38
        Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin


        Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.


        Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
        ”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.

        Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.

        Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.

        Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
        " Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".

        On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.

        Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.

        Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.

        Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.

        Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.


      • Anonyymi00109
        Anonyymi00108 kirjoitti:

        Tästä syystä sarva-ahiṃsālla on raja (sīmā). Yksilö voi henkilökohtaisesti hyväksyä kärsimyksen itselleen, kuten jotkut pyhät ihmiset tekevät, mutta yhteiskunnan johtajilla ei ole oikeutta jättää viattomia suojelematta. Muuten koko loka-saṃsthiti — maailman järjestys — alkaa hajota.

        -------------------

        Mitä tämä Kristuksen lause tarkoittaa Vedojen mukaan.


        Prabhu vastaa:

        Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
        KR 1933/-38
        Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin


        Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.


        Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
        ”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.

        Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.

        Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.

        Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
        " Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".

        On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.

        Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.

        Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.

        Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.

        Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.

        Mahābhārata-yuddha ei ollut sattumanvarainen historiallinen tragedia eikä myöskään yksinkertainen kertomus “hyvien” ja “pahojen” välisestä sodasta, kyse oli syvästä dhārmisesta kriisistä, jossa koko yhteiskunnallinen järjestys (loka-saṁsthiti) oli romahtamaisillaan.

        Kun adharma alkaa hallita yhteiskuntaa, eikä oikeutta enää kunnioiteta, seurauksena ei ole vain poliittinen sekasorto, vaan ihmisten tietoisuuden asteittainen rappeutuminen. Kun yhteiskunta menettää yhteytensä dharmaan, ihmisen alemmat taipumukset — ahneus, viha, vallanhimo ja julmuus — alkavat hallita kollektiivista tietoisuutta.



        Monet ymmärtävät ahiṁsān pinnallisesti. He kuvittelevat, että henkinen elämä tarkoittaa täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa. Mutta filosofiamme ei opeta sellaista yksinkertaistettua moraalia. Jos rikollinen hyökkää puolustuskyvyttömiä vastaan ja kaikki vain katsovat sivusta “väkivallattomuuden” nimissä, silloin passiivisuudesta tulee itse asiassa osallisuutta kärsimykseen.


        Tästä syystä poliisilaitoksia, oikeusjärjestelmiä ja maanpuolustusta ei voida täysin poistaa nykyisestä maailmasta. Niiden väärinkäyttö on mahdollista, mutta niiden täydellinen puuttuminen johtaisi vielä suurempaan kärsimykseen (duḥkha).


        Pelkkä passiivisuus ei aina ole rakkautta. Joskus rakkaus suojelee. Joskus myötätunto asettaa rajoja pahuudelle. Ja joskus dharma vaatii puolustamaan viattomia, jotta maailma ei vajoa täydelliseen pimeyteen.


      • Anonyymi00110
        Anonyymi00109 kirjoitti:

        Mahābhārata-yuddha ei ollut sattumanvarainen historiallinen tragedia eikä myöskään yksinkertainen kertomus “hyvien” ja “pahojen” välisestä sodasta, kyse oli syvästä dhārmisesta kriisistä, jossa koko yhteiskunnallinen järjestys (loka-saṁsthiti) oli romahtamaisillaan.

        Kun adharma alkaa hallita yhteiskuntaa, eikä oikeutta enää kunnioiteta, seurauksena ei ole vain poliittinen sekasorto, vaan ihmisten tietoisuuden asteittainen rappeutuminen. Kun yhteiskunta menettää yhteytensä dharmaan, ihmisen alemmat taipumukset — ahneus, viha, vallanhimo ja julmuus — alkavat hallita kollektiivista tietoisuutta.



        Monet ymmärtävät ahiṁsān pinnallisesti. He kuvittelevat, että henkinen elämä tarkoittaa täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa. Mutta filosofiamme ei opeta sellaista yksinkertaistettua moraalia. Jos rikollinen hyökkää puolustuskyvyttömiä vastaan ja kaikki vain katsovat sivusta “väkivallattomuuden” nimissä, silloin passiivisuudesta tulee itse asiassa osallisuutta kärsimykseen.


        Tästä syystä poliisilaitoksia, oikeusjärjestelmiä ja maanpuolustusta ei voida täysin poistaa nykyisestä maailmasta. Niiden väärinkäyttö on mahdollista, mutta niiden täydellinen puuttuminen johtaisi vielä suurempaan kärsimykseen (duḥkha).


        Pelkkä passiivisuus ei aina ole rakkautta. Joskus rakkaus suojelee. Joskus myötätunto asettaa rajoja pahuudelle. Ja joskus dharma vaatii puolustamaan viattomia, jotta maailma ei vajoa täydelliseen pimeyteen.

        Jos esimerkiksi joku näkee, että viatonta ihmistä pahoinpidellään, raiskataan tai tapetaan, ja hänellä olisi mahdollisuus estää se mutta hän ei tee mitään, etiikan näkökulmasta kyse ei ole neutraaliudesta.

        Se on hiljaista hyväksyntää väkivallalle. Puuttumattomuus muuttuu silloin osallisuudeksi väkivaltaan.

        Vaikka henkilö itse ei fyysisesti löisi ketään, hänen passiivisuutensa mahdollistaa väkivallan jatkumisen.

        Tämä on erittäin syvä moraalinen periaate. Ihmiset kuvittelevat usein, että väkivalta tarkoittaa vain aktiivista fyysistä vahingoittamista. Mutta śāstrinen näkökulma menee syvemmälle: myös välinpitämättömyys voi olla väkivaltaa, jos se sallii pahuuden tuhota viattomia. Jos joku voisi suojella heikompaa mutta kieltäytyy toimimasta “puolueettomuuden” tai väärin ymmärretyn ahiṁsān nimissä, hän ei todellisuudessa ole täysin väkivallaton. Hänen passiivisuutensa ruokkii adharmaa.


        Tästä syystä filosofiamme ei opeta naiivia pasifismia. Se ei opeta, että pahuuden pitäisi antaa levitä esteettä. Jos koko yhteiskunta omaksuisi ajatuksen, ettei rikollisia saa pysäyttää eikä ketään saa puolustaa, seurauksena ei olisi rauha vaan matsya-nyāya — vahvemman laki. Julmimmat ja häikäilemättömimmät ihmiset saisivat vallan, koska hyvät ihmiset vetäytyisivät vastuustaan.



        Hiljainen sivustakatsojan rooli ei ole moraalisesti neutraali tila. Tämä on hyvin syvä ja usein väärinymmärretty kohta dharmassa. Monet kuvittelevat, että niin kauan kuin ihminen itse ei fyysisesti tee pahaa, hän pysyy puhtaana vastuusta. Mutta śāstrinen ymmärrys menee paljon syvemmälle kuin pelkkä ulkoinen toiminta.

        Jos ihminen näkee adharmaa — väkivaltaa, hyväksikäyttöä, julmuutta tai viattomien kärsimystä — ja hänellä olisi mahdollisuus ainakin yrittää estää se, mutta hän tietoisesti pysyy passiivisena, hänen hiljaisuutensa alkaa palvella itse väkivaltaa. Silloin kyse ei enää ole pelkästä “tekemättä jättämisestä”. Puuttumattomuudesta tulee olosuhde, joka mahdollistaa pahuuden jatkumisen.


        Jotain sentään "sivullinenkin" voi tehdä, vaikka vain hälyttää poliisit paikalle


        Opettajamme selittävät, että adharma ei kasva ainoastaan pahojen ihmisten aktiivisuuden vuoksi. Se kasvaa myös silloin, kun hyvät ihmiset vetäytyvät vastuustaan. Tämä on yksi Kali-yugan vaarallisimmista piirteistä: ihmiset alkavat kutsua välinpitämättömyyttä “rauhaksi” ja pelkoa “väkivallattomuudeksi”.



        Todellisuudessa hiljainen sivustakatsoja voi tiedostamattaan rohkaista väkivaltaa enemmän kuin ymmärtääkään. Kun rikollinen, tyranni tai väkivaltainen ihminen huomaa, ettei kukaan puutu hänen toimintaansa, hän saa siitä psykologisen ja karmisen vahvistuksen. Hän alkaa tuntea, ettei hänen tekojaan pysäytetä. Silloin hiljaisuudesta tulee eräänlainen näkymätön hyväksyntä.

        Tästä syystä puuttumattomuus voi joskus olla hienovarainen väkivallan muoto. Ei siksi, että sivustakatsoja itse löisi ketään, vaan siksi, että hänen passiivisuutensa antaa väkivallalle tilan kasvaa.Se ei rajoitu vain siihen, mitä itse tekee käsillään; vastuu liittyy myös siihen, mitä sallii tapahtuvan silloin, kun voisi auttaa.

        Jos esimerkiksi joku näkisi lapsen joutuvan pahoinpitelyn kohteeksi eikä tekisi mitään, useimmat ihmiset tuntisivat intuitiivisesti, että jokin on moraalisesti väärin. Miksi? Koska sydän ymmärtää luonnollisesti, että täydellinen välinpitämättömyys viattoman kärsimyksestä ei ole puhtautta vaan kovettumista. Tällainen sydämen kovettuminen nähdään tamas-guṇan vaikutuksena — tietoisuuden pimenemisenä.

        Siksi todellinen ahiṁsā ei tarkoita passiivista sivusta katsomista samalla kun adharma leviää. Todellinen ahiṁsā tarkoittaa sitä, ettei tarpeettomasti aiheuta kärsimystä, mutta myös sitä, ettei salli tarpeettoman kärsimyksen jatkua silloin, kun sitä voisi estää. Tämä on paljon syvempi ymmärrys kuin pelkkä ulkoinen väkivallattomuus.


        Tästä syystä suojelu (rakṣaṇa) ei ole alempi moraalinen periaate kuin myötätunto — se on myötätunnon ilmentymä. Jos ihminen todella tuntee myötätuntoa viattomia kohtaan, hän ei voi täysin välinpitämättömästi katsoa heidän tuhoamistaan.

        Kali-yugan ongelma ei ole vain se, että pahuutta on olemassa. Ongelma on myös se, että monet hyvät ihmiset lamaantuvat, vetäytyvät ja kutsuvat passiivisuutta “henkisyydeksi”. Mutta todellinen henkinen tietoisuus ei ole todellisuudesta pakenemista. Se on kykyä nähdä, milloin lempeys riittää ja milloin dharma vaatii suojelemaan muita.

        Siksi joskus hiljaisuus ei ole rauhaa. Joskus hiljaisuus suojelee väkivaltaa enemmän kuin sanat koskaan voisivat.


      • Anonyymi00116
        Anonyymi00110 kirjoitti:

        Jos esimerkiksi joku näkee, että viatonta ihmistä pahoinpidellään, raiskataan tai tapetaan, ja hänellä olisi mahdollisuus estää se mutta hän ei tee mitään, etiikan näkökulmasta kyse ei ole neutraaliudesta.

        Se on hiljaista hyväksyntää väkivallalle. Puuttumattomuus muuttuu silloin osallisuudeksi väkivaltaan.

        Vaikka henkilö itse ei fyysisesti löisi ketään, hänen passiivisuutensa mahdollistaa väkivallan jatkumisen.

        Tämä on erittäin syvä moraalinen periaate. Ihmiset kuvittelevat usein, että väkivalta tarkoittaa vain aktiivista fyysistä vahingoittamista. Mutta śāstrinen näkökulma menee syvemmälle: myös välinpitämättömyys voi olla väkivaltaa, jos se sallii pahuuden tuhota viattomia. Jos joku voisi suojella heikompaa mutta kieltäytyy toimimasta “puolueettomuuden” tai väärin ymmärretyn ahiṁsān nimissä, hän ei todellisuudessa ole täysin väkivallaton. Hänen passiivisuutensa ruokkii adharmaa.


        Tästä syystä filosofiamme ei opeta naiivia pasifismia. Se ei opeta, että pahuuden pitäisi antaa levitä esteettä. Jos koko yhteiskunta omaksuisi ajatuksen, ettei rikollisia saa pysäyttää eikä ketään saa puolustaa, seurauksena ei olisi rauha vaan matsya-nyāya — vahvemman laki. Julmimmat ja häikäilemättömimmät ihmiset saisivat vallan, koska hyvät ihmiset vetäytyisivät vastuustaan.



        Hiljainen sivustakatsojan rooli ei ole moraalisesti neutraali tila. Tämä on hyvin syvä ja usein väärinymmärretty kohta dharmassa. Monet kuvittelevat, että niin kauan kuin ihminen itse ei fyysisesti tee pahaa, hän pysyy puhtaana vastuusta. Mutta śāstrinen ymmärrys menee paljon syvemmälle kuin pelkkä ulkoinen toiminta.

        Jos ihminen näkee adharmaa — väkivaltaa, hyväksikäyttöä, julmuutta tai viattomien kärsimystä — ja hänellä olisi mahdollisuus ainakin yrittää estää se, mutta hän tietoisesti pysyy passiivisena, hänen hiljaisuutensa alkaa palvella itse väkivaltaa. Silloin kyse ei enää ole pelkästä “tekemättä jättämisestä”. Puuttumattomuudesta tulee olosuhde, joka mahdollistaa pahuuden jatkumisen.


        Jotain sentään "sivullinenkin" voi tehdä, vaikka vain hälyttää poliisit paikalle


        Opettajamme selittävät, että adharma ei kasva ainoastaan pahojen ihmisten aktiivisuuden vuoksi. Se kasvaa myös silloin, kun hyvät ihmiset vetäytyvät vastuustaan. Tämä on yksi Kali-yugan vaarallisimmista piirteistä: ihmiset alkavat kutsua välinpitämättömyyttä “rauhaksi” ja pelkoa “väkivallattomuudeksi”.



        Todellisuudessa hiljainen sivustakatsoja voi tiedostamattaan rohkaista väkivaltaa enemmän kuin ymmärtääkään. Kun rikollinen, tyranni tai väkivaltainen ihminen huomaa, ettei kukaan puutu hänen toimintaansa, hän saa siitä psykologisen ja karmisen vahvistuksen. Hän alkaa tuntea, ettei hänen tekojaan pysäytetä. Silloin hiljaisuudesta tulee eräänlainen näkymätön hyväksyntä.

        Tästä syystä puuttumattomuus voi joskus olla hienovarainen väkivallan muoto. Ei siksi, että sivustakatsoja itse löisi ketään, vaan siksi, että hänen passiivisuutensa antaa väkivallalle tilan kasvaa.Se ei rajoitu vain siihen, mitä itse tekee käsillään; vastuu liittyy myös siihen, mitä sallii tapahtuvan silloin, kun voisi auttaa.

        Jos esimerkiksi joku näkisi lapsen joutuvan pahoinpitelyn kohteeksi eikä tekisi mitään, useimmat ihmiset tuntisivat intuitiivisesti, että jokin on moraalisesti väärin. Miksi? Koska sydän ymmärtää luonnollisesti, että täydellinen välinpitämättömyys viattoman kärsimyksestä ei ole puhtautta vaan kovettumista. Tällainen sydämen kovettuminen nähdään tamas-guṇan vaikutuksena — tietoisuuden pimenemisenä.

        Siksi todellinen ahiṁsā ei tarkoita passiivista sivusta katsomista samalla kun adharma leviää. Todellinen ahiṁsā tarkoittaa sitä, ettei tarpeettomasti aiheuta kärsimystä, mutta myös sitä, ettei salli tarpeettoman kärsimyksen jatkua silloin, kun sitä voisi estää. Tämä on paljon syvempi ymmärrys kuin pelkkä ulkoinen väkivallattomuus.


        Tästä syystä suojelu (rakṣaṇa) ei ole alempi moraalinen periaate kuin myötätunto — se on myötätunnon ilmentymä. Jos ihminen todella tuntee myötätuntoa viattomia kohtaan, hän ei voi täysin välinpitämättömästi katsoa heidän tuhoamistaan.

        Kali-yugan ongelma ei ole vain se, että pahuutta on olemassa. Ongelma on myös se, että monet hyvät ihmiset lamaantuvat, vetäytyvät ja kutsuvat passiivisuutta “henkisyydeksi”. Mutta todellinen henkinen tietoisuus ei ole todellisuudesta pakenemista. Se on kykyä nähdä, milloin lempeys riittää ja milloin dharma vaatii suojelemaan muita.

        Siksi joskus hiljaisuus ei ole rauhaa. Joskus hiljaisuus suojelee väkivaltaa enemmän kuin sanat koskaan voisivat.

        Emme siksi määrittele ahiṁsāa pelkästään fyysisen toiminnan tasolla.

        Ahimsa ei tarkoita aina täydellistä passiivisuutta. Jos hyökkäys tapahtuu puolustuskyvyttömiä vastaan, passiivisuus muuttuu osallisuudeksi kärsimykseen.

        Passiivisuus voi olla väkivaltaa.
        Jos joku näkee viattoman kärsivän ja voisi auttaa, mutta ei tee mitään, hänen tekemättömyytensä mahdollistaa adharmaa:n jatkumisen.
        Tämä on syvällinen ero länsimaisen “älä tee pahaa” -ajattelun ja vedisen moraalikäsityksen välillä: vastuuseen kuuluu myös se, mitä sallii tapahtuvan.

        Todellinen ahiṁsā on aktiivista. Se ei tarkoita, että pitäisi olla naiivi pasifisti.
        Todellinen väkivallattomuus sisältää sekä fyysisen väkivallan välttämisen että sen estämisen, ettei viatonta kohdella kaltoin.

        Väkivalta, joka perustuu vihaan, vallanhimoon tai nautintoon, on adharmaa.
        Toisten suojeleminen, ilman henkilökohtaista vihaa, on dharmista toimintaa, vaikka siinä jouduttaisiin käyttämään voimaa.


        Kṣatriya-dharma ja yhteiskunnallinen vastuu. Suojelun tehtävä on dharmassa tärkeä: se ei ole alempi moraalinen arvo kuin myötätunto.
        Passiivisuus “täydellisen väkivallattomuuden” nimissä voi olla väline, jonka kautta paha leviää.

        "Hyvät" ihmiset vetäytyvät vastuusta ja kutsuvat passiivisuutta henkisyydeksi, mikä vahvistaa pahuutta.
        Näin hiljaisuus ei aina ole rauhaa, vaan joskus se suojelee väkivaltaa.


        Kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

        Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.



        Gandhi vastasi teoreettisesti, ettei hän puuttuisi suoraan väkivaltaiseen tilanteeseen, esimerkiksi jos vaimoa uhattaisiin. Hänen tarkoituksensa oli säilyttää täydellinen väkivallattomuus (ahiṁsā), mutta tämä luo moraalisesti erittäin monimutkaisen tilanteen.

        Väkivaltaan puuttumatta jättäminen voi itsessään olla väkivaltaa, jos henkilöllä on mahdollisuus estää kärsimystä.


        Tässä tapauksessa, jos Gandhi olisi voinut suojella vaimoaan, mutta ei olisi tehnyt mitään, hänen passiivisuutensa olisi sallinut väkivallan jatkua. Tästä näkökulmasta passiivisuus muuttuu väkivallan muodoiksi, koska se antaa pahuudelle tilaa vahvistua.


        Ahiṁsā ei ole pelkkä oman fyysisen väkivallan välttäminen, vaan myös vastuullisuus estää tarpeetonta kärsimystä silloin, kun siihen on mahdollisuus.

        Eli: vaikka Gandhi itse ei olisi lyönyt ketään, hänen puuttumatta jättäminen olisi epäsuorasti osallistumista väkivaltaan, jos hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus estää se ilman vihaa tai kostoa.

        Eli kyllä: teoreettisesti, jos hänellä (Gandhilla) olisi ollut mahdollisuus estää väkivalta eikä hän olisi tehnyt mitään, se olisi väkivaltaista.

        Jos Gandhi (teoreettisesti) ei olisi suojellut vaimoaan, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus, hänen toimintansa olisi ollut moraalisesti väkivaltaista.


      • Anonyymi00105 kirjoitti:

        Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

        Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
        Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


        Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

        Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

        Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

        Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

        Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


        Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

        Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

        Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

        Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

        Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

        Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

        Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

        Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.

        En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä.

        Olisikin toinen asia jos kyseessä olisi puolustautuminen, mutta Gitan sota ei ole puolustautumista, vaan kunniakulttuuria, ja jos olen väärässä, niin ole hyvä ja osoita kuka hyökkäsi luvatta toisen maaperälle Pandavien taistelussa. Epäilen, ettei kukaan.

        Lisäksi eikö jumalalla pitäisi olla muita keinoja ratkaista kriisit kansojen välillä kuin väkivalta jos hän voi ja tietää kaiken?


      • Anonyymi00117
        Pureksija kirjoitti:

        En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä.

        Olisikin toinen asia jos kyseessä olisi puolustautuminen, mutta Gitan sota ei ole puolustautumista, vaan kunniakulttuuria, ja jos olen väärässä, niin ole hyvä ja osoita kuka hyökkäsi luvatta toisen maaperälle Pandavien taistelussa. Epäilen, ettei kukaan.

        Lisäksi eikö jumalalla pitäisi olla muita keinoja ratkaista kriisit kansojen välillä kuin väkivalta jos hän voi ja tietää kaiken?

        "En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

        Olet ja erittäin laajasti.


      • Anonyymi00118
        Anonyymi00117 kirjoitti:

        "En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

        Olet ja erittäin laajasti.

        "En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

        Olet ja erittäin laajasti.

        Sinulla on oikeus ajatella mitä haluat; et tiedä mitään Mahabharataan johtaneista tapahtumista – jotka ulottuvat yli 145 vuoden ajalle ennen taistelua – ja sitä paitsi, tämä oli viimeinen kommenttini sinulle. En edes lue enää viestejäsi, koska olen luvannut, etten lue niitä, ainakaan niitä, joissa on käyttäjänimesi; tunnistan kuitenkin vihamieliset kommenttisi ilman käyttäjänimeäsi; ja jos taas tunnistan, en edes lue niitä enää, Sitä paitsi Jumaa ei tarvitse puolustusta, joten en aio puolustaa häntä. Hän ei tarvitse puolustusta. Voit rypeä miestenvihassasi niin paljon kuin haluat; vihaat Krishnaa, koska hän ei ole nainen – olkoon vihasi voittoisa, voimia miesvihaan!


      • Anonyymi00119
        Anonyymi00118 kirjoitti:

        "En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

        Olet ja erittäin laajasti.

        Sinulla on oikeus ajatella mitä haluat; et tiedä mitään Mahabharataan johtaneista tapahtumista – jotka ulottuvat yli 145 vuoden ajalle ennen taistelua – ja sitä paitsi, tämä oli viimeinen kommenttini sinulle. En edes lue enää viestejäsi, koska olen luvannut, etten lue niitä, ainakaan niitä, joissa on käyttäjänimesi; tunnistan kuitenkin vihamieliset kommenttisi ilman käyttäjänimeäsi; ja jos taas tunnistan, en edes lue niitä enää, Sitä paitsi Jumaa ei tarvitse puolustusta, joten en aio puolustaa häntä. Hän ei tarvitse puolustusta. Voit rypeä miestenvihassasi niin paljon kuin haluat; vihaat Krishnaa, koska hän ei ole nainen – olkoon vihasi voittoisa, voimia miesvihaan!

        Hopseli kopseli, johtuuko sen vanhan luntun intensiivinen viha miespuolisia kohtaan hänen omasta isästään?


      • Anonyymi00120
        Anonyymi00119 kirjoitti:

        Hopseli kopseli, johtuuko sen vanhan luntun intensiivinen viha miespuolisia kohtaan hänen omasta isästään?

        Huora se on!


      • Anonyymi00121
        Anonyymi00120 kirjoitti:

        Huora se on!

        En tiedä, mutta kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”


      • Anonyymi00122
        Anonyymi00121 kirjoitti:

        En tiedä, mutta kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

        Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että ole mies.


      • Anonyymi00123
        Anonyymi00122 kirjoitti:

        Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että ole mies.

        Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
        No, ei se mitään – ne, jotka eivät ole olleet koulussa, kuvittelevat kaikenlaista.


      • Anonyymi00127
        Anonyymi00123 kirjoitti:

        Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
        No, ei se mitään – ne, jotka eivät ole olleet koulussa, kuvittelevat kaikenlaista.

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


        Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

        Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

        Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
        No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.


      • Anonyymi00130

        “Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.


      • Anonyymi00131
        Anonyymi00130 kirjoitti:

        “Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

        Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.


      • Anonyymi00132
        Anonyymi00131 kirjoitti:

        Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


      • Anonyymi00133
        Anonyymi00132 kirjoitti:

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
        Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.


      • Anonyymi00134
        Anonyymi00133 kirjoitti:

        Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
        Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
        Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
        Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.


      • Anonyymi00135
        Anonyymi00134 kirjoitti:

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
        Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
        Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


        Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
        Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.


      • Anonyymi00136
        Anonyymi00135 kirjoitti:

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


        Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
        Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

        Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.


      • Anonyymi00137
        Anonyymi00135 kirjoitti:

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


        Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
        Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

        Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
        “Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
        Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
        Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.


      • Anonyymi00138
        Anonyymi00137 kirjoitti:

        Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
        “Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
        Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
        Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

        Henkilö asettaa miehet symbolisesti pahuuden merkiksi: patriarkaalisuus, vallankäyttö, epäreiluus.
        Mutta kun hän kohtaa todellisuuden: “Shakti ilmestyy vain, jos mukana on mies”, niin koko idea kaatuu itseensä kuin korttitalo.
        Tässä syntyy vähän kuin taivaallinen “miestenviha vs. realismi” -sirkus: yksilö haluaa miehen täydellisen poissulkemisen, mutta mystinen kokemus vaatii miehen läsnäolon.
        Ironia: Jumala ei voi olla mies, mutta ilman miestä Jumalaa ei voi edes nähdä. Hienoa logiikkaa – suorastaan akateemisen absurdi, mutta ihailtavan päättäväinen.

        Voidaan sanoa, että tässä yhdistyy radikaali ideologia ja täydellinen epärealistinen ego. Henkilö luo itselleen teoreettisen jumalan, joka tukee hänen maailmankuvaansa… mutta kosmoksen lainalaisuudet (tai Shaktin omat säännöt) sanovat “ei näin helppoa”.


        Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.
        Henkilö haluaa miesten täydellisen poissulkemisen, mutta päätyy siihen, että ilman miestä ei edes mystistä kokemusta saa.
        Lopputulos: ideologia näyttää mahtavalta paperilla, mutta todellisuus naureskelee. Tässä on kaikki radikaali feministinen suurisuuntaisuus + kosminen ironia yhdessä paketissa.


      • Anonyymi00139
        Anonyymi00138 kirjoitti:

        Henkilö asettaa miehet symbolisesti pahuuden merkiksi: patriarkaalisuus, vallankäyttö, epäreiluus.
        Mutta kun hän kohtaa todellisuuden: “Shakti ilmestyy vain, jos mukana on mies”, niin koko idea kaatuu itseensä kuin korttitalo.
        Tässä syntyy vähän kuin taivaallinen “miestenviha vs. realismi” -sirkus: yksilö haluaa miehen täydellisen poissulkemisen, mutta mystinen kokemus vaatii miehen läsnäolon.
        Ironia: Jumala ei voi olla mies, mutta ilman miestä Jumalaa ei voi edes nähdä. Hienoa logiikkaa – suorastaan akateemisen absurdi, mutta ihailtavan päättäväinen.

        Voidaan sanoa, että tässä yhdistyy radikaali ideologia ja täydellinen epärealistinen ego. Henkilö luo itselleen teoreettisen jumalan, joka tukee hänen maailmankuvaansa… mutta kosmoksen lainalaisuudet (tai Shaktin omat säännöt) sanovat “ei näin helppoa”.


        Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.
        Henkilö haluaa miesten täydellisen poissulkemisen, mutta päätyy siihen, että ilman miestä ei edes mystistä kokemusta saa.
        Lopputulos: ideologia näyttää mahtavalta paperilla, mutta todellisuus naureskelee. Tässä on kaikki radikaali feministinen suurisuuntaisuus kosminen ironia yhdessä paketissa.

        “Ei miehiä!” hän huusi.
        “Mutta ilman miestä et näe minua,” vastasi Shakti hiljaa, kuin henki, joka nauroi kaikille verkkosivujen miestenvihaajille.
        Ja niin syntyi universumin ehkä hienoin ironia: hän, joka halusi poistaa miehen jokaisesta jumalallisesta kuvasta, huomasi, että kosminen laki ei tunne ideologioita. Jumala-nainen ei voi tanssia yksin – hän tarvitsee parin, jota hän halveksii.

        “Jumala ei voi olla mies!”
        Miehet – nuo kolhutun vallan kantajat, nuo kasvottomat sortajat – oli karkotettava pyhän energian alueelta. Naisen on oltava jumala, koska ilman häntä koko kosminen näyttämö olisi liian… miehinen. Liian epämiellyttävä, liian vaarallinen, liian… tavallinen.

        Mutta paradoksi.
        Shakti ei ilmesty ilman miestä. Ah, kuinka kosminen vitsi! Hän, joka oli ideologisesti väkivalloin poistanut miehen, tarvitsi miestä saadakseen mystisen kokemuksen. Kaikki se vuosikymmenten viha, kaikki se feministinen korrektius, kaikki se poliittinen kovaulotteisuus oli yhtäkkiä kuin paperitaikina: kauniisti aseteltu, mutta kosmoksen tuulen edessä se lässähti ja valuisi lattialle.


        Hän yritti vastustaa, kieltäytyi. “Ei miehiä, ei edes symbolisia!” Mutta Shakti, tuo salaperäinen naisenergia, naurahti hänen vakavuudelleen. Se nauru oli kuin kylmä tuuli helvetillisestä pilviverhosta, ja se täytti hänen virtuaalisen todellisuutensa: “Ilman vastakkaista virtaa ei ole tasapainoa. Ilman miestä ei ole mystiikkaa.”

        “Miehet ovat pahaa!” – ovat nyt koomista materiaalia.

        Hän kirjoitti uudelleen: Jumala on nainen. Miehiä ei tarvita. Mutta salaa, hiljaa, Shakti tanssi jonkun toisen energian kanssa. Hän vain odotti, että hän lopulta ymmärtäisi, ettei voi luoda universumin lakeja omien ideologisten mieltymystensä mukaan.


      • Anonyymi00140
        Anonyymi00139 kirjoitti:

        “Ei miehiä!” hän huusi.
        “Mutta ilman miestä et näe minua,” vastasi Shakti hiljaa, kuin henki, joka nauroi kaikille verkkosivujen miestenvihaajille.
        Ja niin syntyi universumin ehkä hienoin ironia: hän, joka halusi poistaa miehen jokaisesta jumalallisesta kuvasta, huomasi, että kosminen laki ei tunne ideologioita. Jumala-nainen ei voi tanssia yksin – hän tarvitsee parin, jota hän halveksii.

        “Jumala ei voi olla mies!”
        Miehet – nuo kolhutun vallan kantajat, nuo kasvottomat sortajat – oli karkotettava pyhän energian alueelta. Naisen on oltava jumala, koska ilman häntä koko kosminen näyttämö olisi liian… miehinen. Liian epämiellyttävä, liian vaarallinen, liian… tavallinen.

        Mutta paradoksi.
        Shakti ei ilmesty ilman miestä. Ah, kuinka kosminen vitsi! Hän, joka oli ideologisesti väkivalloin poistanut miehen, tarvitsi miestä saadakseen mystisen kokemuksen. Kaikki se vuosikymmenten viha, kaikki se feministinen korrektius, kaikki se poliittinen kovaulotteisuus oli yhtäkkiä kuin paperitaikina: kauniisti aseteltu, mutta kosmoksen tuulen edessä se lässähti ja valuisi lattialle.


        Hän yritti vastustaa, kieltäytyi. “Ei miehiä, ei edes symbolisia!” Mutta Shakti, tuo salaperäinen naisenergia, naurahti hänen vakavuudelleen. Se nauru oli kuin kylmä tuuli helvetillisestä pilviverhosta, ja se täytti hänen virtuaalisen todellisuutensa: “Ilman vastakkaista virtaa ei ole tasapainoa. Ilman miestä ei ole mystiikkaa.”

        “Miehet ovat pahaa!” – ovat nyt koomista materiaalia.

        Hän kirjoitti uudelleen: Jumala on nainen. Miehiä ei tarvita. Mutta salaa, hiljaa, Shakti tanssi jonkun toisen energian kanssa. Hän vain odotti, että hän lopulta ymmärtäisi, ettei voi luoda universumin lakeja omien ideologisten mieltymystensä mukaan.

        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.


        Purekisjaalilla on suunnaton ego, vaikka hän väittääkin olevansa ihminen ilman egoa.

        Kukaan ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, jos ymmärtäisi, ettei sukupuoli ole todellinen itse.

        Aivan kuten Greta Thunberg on ilmastoaktivisti, Pureksija on sukupuoliaktivisti.

        Järjetön viha Jumalaa kohtaan, joka perustuu siihen, ettei Jumala ole puhtaasti naispuolinen. Sitten hän keksii muita syitä, miksi hänen pitäisi vihata Jumalaa, mutta pohjimmiltaan ongelmana on se, ettei Jumala ole sataprosenttisesti naispuolinen.


        Tämä miestenviha on niin äärimmäistä, että se vaikuttaa jopa käsitykseen Jumalasta – jopa siinä määrin, että jopa Jumalan täytyy olla nainen.


        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen -tarjoaa voimauttavan viestin naisille ja naisenergialle, mutta myös varoittaa liiallisesta ideologisesta eksklusiivisuudesta, koska luonnollinen tasapaino ja mystinen todellisuus eivät seuraa poliittisia manifestoja.


        Pureksijan kammottava miesviha voi olla myös puolustusmekanismi. Se antaa tunteen hallinnasta ja oikeutuksesta, jos on kokenut voimattomuutta. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun hän luo ajatuksen, että Jumala tai luomisen voima on yksinomaan naisellinen: se symboloi kontrollin ja oikeudenmukaisuuden palauttamista omaan maailmaan.


        Pureksijan kammottava miesviha on yhdistelmä lapsuuden traumaa, kulttuurisia vaikutteita, ideologista vahvistusta ja psykologista puolustautumista, ja sen taustalla on tarve käsitellä omaa kokemusta epätasa-arvosta ja vallasta.


        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.


      • Anonyymi00144
        Anonyymi00140 kirjoitti:

        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.


        Purekisjaalilla on suunnaton ego, vaikka hän väittääkin olevansa ihminen ilman egoa.

        Kukaan ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, jos ymmärtäisi, ettei sukupuoli ole todellinen itse.

        Aivan kuten Greta Thunberg on ilmastoaktivisti, Pureksija on sukupuoliaktivisti.

        Järjetön viha Jumalaa kohtaan, joka perustuu siihen, ettei Jumala ole puhtaasti naispuolinen. Sitten hän keksii muita syitä, miksi hänen pitäisi vihata Jumalaa, mutta pohjimmiltaan ongelmana on se, ettei Jumala ole sataprosenttisesti naispuolinen.


        Tämä miestenviha on niin äärimmäistä, että se vaikuttaa jopa käsitykseen Jumalasta – jopa siinä määrin, että jopa Jumalan täytyy olla nainen.


        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen -tarjoaa voimauttavan viestin naisille ja naisenergialle, mutta myös varoittaa liiallisesta ideologisesta eksklusiivisuudesta, koska luonnollinen tasapaino ja mystinen todellisuus eivät seuraa poliittisia manifestoja.


        Pureksijan kammottava miesviha voi olla myös puolustusmekanismi. Se antaa tunteen hallinnasta ja oikeutuksesta, jos on kokenut voimattomuutta. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun hän luo ajatuksen, että Jumala tai luomisen voima on yksinomaan naisellinen: se symboloi kontrollin ja oikeudenmukaisuuden palauttamista omaan maailmaan.


        Pureksijan kammottava miesviha on yhdistelmä lapsuuden traumaa, kulttuurisia vaikutteita, ideologista vahvistusta ja psykologista puolustautumista, ja sen taustalla on tarve käsitellä omaa kokemusta epätasa-arvosta ja vallasta.


        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

        Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

        Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

        Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
        Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

        Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

        Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
        Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

        Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

        Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

        Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
        yin ja yang
        Shiva ja Shakti
        maskuliininen ja feminiininen energia
        Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.


      • Anonyymi00145
        Anonyymi00144 kirjoitti:

        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

        Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

        Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

        Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
        Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

        Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

        Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
        Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

        Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

        Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

        Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
        yin ja yang
        Shiva ja Shakti
        maskuliininen ja feminiininen energia
        Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

        Palautetaan-Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.

        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.


      • Anonyymi00146
        Anonyymi00145 kirjoitti:

        Palautetaan-Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.

        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.

        Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.


      • Anonyymi00147
        Anonyymi00144 kirjoitti:

        Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

        Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

        Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

        Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
        Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

        Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

        Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
        Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

        Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

        Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

        Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
        yin ja yang
        Shiva ja Shakti
        maskuliininen ja feminiininen energia
        Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

        Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
        Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
        Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

        Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
        Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
        Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
        Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

        Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
        Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
        Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

        Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
        Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.


      • Anonyymi00148
        Anonyymi00147 kirjoitti:

        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

        Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
        Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
        Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

        Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
        Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
        Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
        Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

        Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
        Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
        Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

        Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
        Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.

        Absoluutti on kahden prinsiipin liitto: alun perin maskuliininen Prinsiippi, Jumala, Luoja.
        Ja feminiininen Alku: tämä on luonto, nämä ovat ne muodot, joissa olemus ilmenee.


    • Anonyymi00016

      Pakollinen tanssi ja joi

    • Anonyymi00017

      Paholainen tanssi ja joi

    • Anonyymi00018

      Tiesittekö hindut että minä olen itse pääpaholaisen ruhtinas

      • Anonyymi00019

        "Tiesittekö hindut että minä olen itse pääpaholaisen ruhtinas"

        Mazel tov.


    • Anonyymi00111

      Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu".

      • Anonyymi00112

        MIssä sellainen on? Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.


      • Anonyymi00113
        Anonyymi00112 kirjoitti:

        MIssä sellainen on? Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

        "Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu"."
        Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19394468/mielesi-on-oma-henkilokohtainen-paholaisesi-

        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.
        Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.


      • Anonyymi00114
        Anonyymi00113 kirjoitti:

        "Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu"."
        Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19394468/mielesi-on-oma-henkilokohtainen-paholaisesi-

        Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.
        Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.

        Maya, Kali tai kuka lie.

        Mielesi on saatanasi.


      • Anonyymi00115

        /Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
        Onks se joku vitsi?


      • Anonyymi00124
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        /Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
        Onks se joku vitsi?

        Ei ilmeisesti.


      • Anonyymi00126

      • Anonyymi00141
        Anonyymi00126 kirjoitti:

        Tässä:
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

        Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.
        Eli kiitos vaan linkista:
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen

        Muuten, kun olin vielä kristitty, eräs seurakuntalainen (baptistikirkossa) nukahti saarnan aikana ja sai ”ilmestyksen” – hän näki Saatanan rauhallisesti nukkuvan kirkon katolla.
        Se on tositapahtuma,eli se ilmestys.


      • Anonyymi00142
        Anonyymi00141 kirjoitti:

        Muuten, kun olin vielä kristitty, eräs seurakuntalainen (baptistikirkossa) nukahti saarnan aikana ja sai ”ilmestyksen” – hän näki Saatanan rauhallisesti nukkuvan kirkon katolla.
        Se on tositapahtuma,eli se ilmestys.

        Joten kiitosd vihjeestä, joka kirjoitit

        "Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu".

        Tässä:
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

        Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.

        Etsisen vihjeesi persuteella, kiitos!
        Hyvinb kirjoitettu!


      • Anonyymi00143
        Anonyymi00142 kirjoitti:

        Joten kiitosd vihjeestä, joka kirjoitit

        "Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu".

        Tässä:
        https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

        Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.

        Etsisen vihjeesi persuteella, kiitos!
        Hyvinb kirjoitettu!

        Hyviä juttuja todella Kirkko ja Kaupunki -lehden satiiri osassa.


      • Anonyymi00149
        Anonyymi00115 kirjoitti:

        /Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
        Onks se joku vitsi?

        Lue itse!


      • Anonyymi00150
        UUSI
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        Lue itse!

        Palautetaan:

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


        Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

        Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

        Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
        No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.

        “Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

        Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
        Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
        Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
        Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


        Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
        Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.


      • Anonyymi00151
        UUSI
        Anonyymi00150 kirjoitti:

        Palautetaan:

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


        Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

        Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

        Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
        No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.

        “Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

        Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
        Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

        Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
        Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
        Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

        "Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

        Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


        Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
        Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

        Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
        “Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
        Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
        Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.


      • Anonyymi00152
        UUSI
        Anonyymi00151 kirjoitti:

        Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
        “Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
        Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
        Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

        Palautetaan:

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


        Pureksija pyrkii radikaalisti poissulkemaan miehet todellisuudesta, mutta hän törmää siihen, että todellisuus ei noudata hänen ideologiaansa. Shakti ja muut mystiset energiat ilmenevät vain vuorovaikutuksessa vastakkaisen energian kanssa — tässä tapauksessa miehen läsnäolon kautta.


        Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.


        Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

        Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
        Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

        Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

        Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
        Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.



        Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

        Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.


        Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
        yin ja yang
        Shiva ja Shakti
        maskuliininen ja feminiininen energia
        Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.


        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.


        Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
        Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
        Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.


      • Anonyymi00153
        UUSI
        Anonyymi00152 kirjoitti:

        Palautetaan:

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


        Pureksija pyrkii radikaalisti poissulkemaan miehet todellisuudesta, mutta hän törmää siihen, että todellisuus ei noudata hänen ideologiaansa. Shakti ja muut mystiset energiat ilmenevät vain vuorovaikutuksessa vastakkaisen energian kanssa — tässä tapauksessa miehen läsnäolon kautta.


        Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.


        Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

        Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
        Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

        Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

        Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
        Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.



        Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

        Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.


        Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
        yin ja yang
        Shiva ja Shakti
        maskuliininen ja feminiininen energia
        Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.


        Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.


        Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
        Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
        Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

        Palautetaan:

        Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen

        Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
        Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
        Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.


        Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
        Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
        Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
        Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

        Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
        Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
        Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

        Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
        Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.


    Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      33
      2104
    2. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      46
      1715
    3. Hallintooikeus..

      "Asemakaavapäätös pysyy voimassa.Poikkeamista ja rakentamista koskevat luvat hylättiin" kertoo Pyhäjärven Sanomat netti.
      Pyhäjärvi
      112
      1486
    4. Olen rakastunut

      varattuun joka ei eroa. Miten tunteista eroon? Tämä ei ole tavanomaista. On elämäni suuri rakkaus.
      Ikävä
      104
      1236
    5. Ootko A-nainen vielä vihainen?

      Siitä että en uskaltanut kohdata itseäni silloin kun olit kukassa? Olen tajunnut että tein tosi tökerösti sua kohtaan ja
      Ikävä
      104
      1034
    6. Jos se joskus oli molemminpuolista

      niin hyvin me molemmat onnistuttiin pitämään toinen epätietoisena.
      Ikävä
      76
      978
    7. Mikä on kaivattusi

      ammatti?
      Ikävä
      59
      865
    8. Teit yllättävän siirron

      Olet tähän saakka ollut tietyllä tapaa varovainen. Voi kai sanoa, että olemme kunnioittaneet toistemme rajoja. Tiedän,
      Ikävä
      34
      852
    9. Laita nyt se viesti

      Tiedän että haluat tavata. Kirjoitat, pyyhit, kirjoitat... Lähetä se viesti 😗
      Ikävä
      52
      789
    10. Kaipaatko nainen

      Semmoista tosi hankalaa ja arkaa miestä? Pitäisitkö hänet aina omanasi jos saisit hänet? Miten huomioisit hänen herkkyyd
      Ikävä
      101
      743
    Aihe