Saatanan omaelämäkerta

Minun nimeni on Kali. Kaikki tuntevat nimeni. Vaikka olen jumalattomien ystävä, vanhurskaat tuntevat paremmin minun suuruuteni. Antakaa minun kertoa teille eräästä tapauksesta, joka sattui kauan sitten, aikana, jolloin Maharaja Parikshit hallitsi Intiaa. Eräänä päivänä hän näki minun tekemäni rikoksen ja karkotti minut valtakunnastaan. Mutta kuunneltuaan pyyntöjäni ja säälittyään minua hän antoi minun asua neljässä paikassa: (1) siellä, missä pelataan uhkapelejä; (2) missä käytetään päihdyttäviä aineita; (3) missä vallitsee moraaliton kanssakäyminen naisten kanssa ja (4) missä tapetaan eläimiä.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Minun nimeni on Kali. Kaikki tuntevat nimeni. Vaikka olen jumalattomien ystävä, vanhurskaat tuntevat paremmin minun suuruuteni. Antakaa minun kertoa teille eräästä tapauksesta, joka sattui kauan sitten, aikana, jolloin Maharaja Parikshit hallitsi Intiaa. Eräänä päivänä hän näki minun tekemäni rikoksen ja karkotti minut valtakunnastaan. Mutta kuunneltuaan pyyntöjäni ja säälittyään minua hän antoi minun asua neljässä paikassa: (1) siellä, missä pelataan uhkapelejä; (2) missä käytetään päihdyttäviä aineita; (3) missä vallitsee moraaliton kanssakäyminen naisten kanssa ja (4) missä tapetaan eläimiä.

Lue lisää

Harkittuani asiaa huolellisesti, tulin siihen tulokseen, että en voisi elää mukavasti vain näissä täysin erilaisissa paikoissa. Sitten heittäydyin hänen jalkoihinsa ja pyysin mahdollisuutta elää vielä jossain viidennessä paikassa, jossa olisi edellä mainittujen neljän paikan ominaisuudet. Maharaja Parikshit antoi minun asua kullassa ja sanoi: ”Siellä kaikki toiveesi täyttyvät.” Sitten kullasta ilmestyi viisi ”jalokiveä”: valheellisuus, ylimielisyys, himo, raivo ja vihamielisyys.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Harkittuani asiaa huolellisesti, tulin siihen tulokseen, että en voisi elää mukavasti vain näissä täysin erilaisissa paikoissa. Sitten heittäydyin hänen jalkoihinsa ja pyysin mahdollisuutta elää vielä jossain viidennessä paikassa, jossa olisi edellä mainittujen neljän paikan ominaisuudet. Maharaja Parikshit antoi minun asua kullassa ja sanoi: ”Siellä kaikki toiveesi täyttyvät.” Sitten kullasta ilmestyi viisi ”jalokiveä”: valheellisuus, ylimielisyys, himo, raivo ja vihamielisyys.

Lue lisää

...

Pidän myös hemmottelusta ja rentoutumisesta hevoskilpailuissa ja vedonlyönnissä, joita rikkaat ihmiset niin rakastavat. Kuten aiemmin sanoin, läsnäoloni tuntuu kaikkialla, missä on kyse kullasta. Kuninkaat, kuten Nala, Pushkar, Yudhishthira, Duryodhana, Shakuni, ja Delin keisarit kunnioittivat suosikkipaikkojani ja tuhosivat siten itsensä. Myös asuinpaikkani herättävät kunnioitusta monissa tienvarsiravintoloissa, kaupoissa ja klubihotelleissa niissä, joita kutsutaan mala-tilaka-dhari, eli niissä, jotka kantavat rukousnauhaa ja tilakkaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

...

Pidän myös hemmottelusta ja rentoutumisesta hevoskilpailuissa ja vedonlyönnissä, joita rikkaat ihmiset niin rakastavat. Kuten aiemmin sanoin, läsnäoloni tuntuu kaikkialla, missä on kyse kullasta. Kuninkaat, kuten Nala, Pushkar, Yudhishthira, Duryodhana, Shakuni, ja Delin keisarit kunnioittivat suosikkipaikkojani ja tuhosivat siten itsensä. Myös asuinpaikkani herättävät kunnioitusta monissa tienvarsiravintoloissa, kaupoissa ja klubihotelleissa niissä, joita kutsutaan mala-tilaka-dhari, eli niissä, jotka kantavat rukousnauhaa ja tilakkaa.

Lue lisää

Nyt kerron toisesta lomakohteestani. Tämä pahe on erittäin monipuolinen. Jotkut päihdyttävät aineet ovat nestemäisessä muodossa, toiset taas lehtien tai savun muodossa. Ne herättävät suurta kunnioitusta niin kutsutuissa sadhu-vairagissa, jotka ovat sadhuja vain nimellisesti, mutta joilla ei ole tippaakaan todellisten pyhien hyveitä. He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialleen (maallisesta hälinästä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!).

Anonyymi00005 kirjoitti:

Nyt kerron toisesta lomakohteestani. Tämä pahe on erittäin monipuolinen. Jotkut päihdyttävät aineet ovat nestemäisessä muodossa, toiset taas lehtien tai savun muodossa. Ne herättävät suurta kunnioitusta niin kutsutuissa sadhu-vairagissa, jotka ovat sadhuja vain nimellisesti, mutta joilla ei ole tippaakaan todellisten pyhien hyveitä. He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialleen (maallisesta hälinästä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!).

Lue lisää

He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialle (maallisesta kiireestä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!). mutta todelliset sadhut ovat tarpeeksi tarkkanäköisiä huomaamaan minut heti, joten en voi edes lähestyä heitä. Tämän asuinpaikan suuruus kuvataan tantra-shastroissa seuraavasti: "Päihdyttävät aineet, kuten arekapähkinät ja betelipähkinät, tupakka, ganja ja viini, tuhoavat uskonnolliset lupaukset. Niihin kiintyneet ihmiset vain vahvistavat hallitsematonta himoaan. Arekanpähkinä johtaa psyykkiseen epävakauteen. Tupakka suosii laiskuutta, vaikuttaa kielteisesti ajattelukykyyn ja synnyttää vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan. Ganja tuhoaa mielen. Oopiumi ja muut päihdyttävät aineet muuttavat kaksijalkaisen eläimen hyvin nopeasti nelijalkaiseksi. Kaikki nämä ovat Kalin tuotteita, joiden tarkoituksena on tuhota materialististen jivien hurskauden.

Anonyymi00006 kirjoitti:

He antavat itsensä minun käyttöön ja alkavat itsepuolustukseksi kutsua tätä asuinpaikkaani erityisen suotuisaksi vairgialle (maallisesta kiireestä irrottautumiselle!) ja bhajanalle (rakkaudelliselle palvelemiselle Jumalalle!). mutta todelliset sadhut ovat tarpeeksi tarkkanäköisiä huomaamaan minut heti, joten en voi edes lähestyä heitä. Tämän asuinpaikan suuruus kuvataan tantra-shastroissa seuraavasti: "Päihdyttävät aineet, kuten arekapähkinät ja betelipähkinät, tupakka, ganja ja viini, tuhoavat uskonnolliset lupaukset. Niihin kiintyneet ihmiset vain vahvistavat hallitsematonta himoaan. Arekanpähkinä johtaa psyykkiseen epävakauteen. Tupakka suosii laiskuutta, vaikuttaa kielteisesti ajattelukykyyn ja synnyttää vastenmielisyyttä Jumalaa kohtaan. Ganja tuhoaa mielen. Oopiumi ja muut päihdyttävät aineet muuttavat kaksijalkaisen eläimen hyvin nopeasti nelijalkaiseksi. Kaikki nämä ovat Kalin tuotteita, joiden tarkoituksena on tuhota materialististen jivien hurskauden.

Lue lisää

Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.

Lue lisää

Turvautuessaan tähän minun asuinpaikkaani, jotkut sanovat, että bordellien käynti on yksi välttämättömistä syntisistä teoista, koska jos he sivuuttavat prostituoidut, nämä kuolevat nälkään, ja he ovat vastuussa tästä synnistä. ...

Anonyymi00008 kirjoitti:

Turvautuessaan tähän minun asuinpaikkaani, jotkut sanovat, että bordellien käynti on yksi välttämättömistä syntisistä teoista, koska jos he sivuuttavat prostituoidut, nämä kuolevat nälkään, ja he ovat vastuussa tästä synnistä. ...

Lue lisää

Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.

Lue lisää

Olen läsnä kaikissa maailman sodissa. Ihmiset, jotka eivät kykene hallitsemaan kielensä kyltymättömiä vaatimuksia, ovat tämän paikan palvojia. Suurin osa niistä, jotka joutuvat kosketuksiin nykyajan sivilisaation kanssa, kunnioittavat tätä paikkaa suuresti. Tämä kunnioitus näkyy jopa niin sanotuissa brahmineissa ja niissä, jotka kantavat rukousnauhoja ja tilakoita ja pitävät tätä alhaista mieltymystä osana uskontoaan. He uskovat, että ilman vieraan lihan syömistä heitä uhkaa uupumus.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Olen läsnä kaikissa maailman sodissa. Ihmiset, jotka eivät kykene hallitsemaan kielensä kyltymättömiä vaatimuksia, ovat tämän paikan palvojia. Suurin osa niistä, jotka joutuvat kosketuksiin nykyajan sivilisaation kanssa, kunnioittavat tätä paikkaa suuresti. Tämä kunnioitus näkyy jopa niin sanotuissa brahmineissa ja niissä, jotka kantavat rukousnauhoja ja tilakoita ja pitävät tätä alhaista mieltymystä osana uskontoaan. He uskovat, että ilman vieraan lihan syömistä heitä uhkaa uupumus.

Lue lisää

...
...
Sadhut paljastavat heidän tekopyhyytensä, mutta ne, jotka ovat täysin minun vallassani, suostuvat tähän paheeseen, koska olen voittanut heidät ja tuhonnut heidän järkensä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

...
...
Sadhut paljastavat heidän tekopyhyytensä, mutta ne, jotka ovat täysin minun vallassani, suostuvat tähän paheeseen, koska olen voittanut heidät ja tuhonnut heidän järkensä.

Lue lisää

Olen vakiinnuttanut asemani rikkaiden kodeissa, joissa Maharaja Parikshitin mukaan voidaan löytää kaikkien edellä mainittujen paikkojen ominaisuudet. Mutta minulla ei ole pääsyä niiden taloihin, jotka ovat ottaneet turvapaikan sadhujen luona. Esimerkiksi pelkään suuresti Parikshita Maharajaa enkä voi ylittää Ambarishan ja Prahlada Maharajan valtakuntien rajoja.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Olen vakiinnuttanut asemani rikkaiden kodeissa, joissa Maharaja Parikshitin mukaan voidaan löytää kaikkien edellä mainittujen paikkojen ominaisuudet. Mutta minulla ei ole pääsyä niiden taloihin, jotka ovat ottaneet turvapaikan sadhujen luona. Esimerkiksi pelkään suuresti Parikshita Maharajaa enkä voi ylittää Ambarishan ja Prahlada Maharajan valtakuntien rajoja.

Lue lisää

Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

Lue lisää

jatkuu.

Anonyymi00014 kirjoitti:

jatkuu.

Jännää.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Suurissa kaupungeissa minulla on monia suosikkiviihdepaikkoja. Olen jo kauan asettunut Gaudan pääkaupunkiin, jonka nimi sisältää nimen, ja ajattelin jo, että vietän siellä aina onnellisia päiviä. Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Sri Gaudiya Mathasta (Kalkuttasta) ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.


En voi edes lähestyä heitä. He eivät osoita minkäänlaista suvaitsevaisuutta tällaisia paheellisia paikkoja kohtaan, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.

Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

Lue lisää

Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Shri Gaudiya Mathista ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.

En voi edes lähestyä heitä. He eivät suvaitse tällaisia paheellisia paikkoja, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.


Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Mutta viime vuosina tridandi sadhu-vaisnavit Shri Gaudiya Mathista ovat yrittäneet karkottaa minut tästä paikasta.

En voi edes lähestyä heitä. He eivät suvaitse tällaisia paheellisia paikkoja, vaan päinvastoin varoittavat ihmisiä ja pyytävät heitä pysymään kaukana minusta.


Siksi olen tällä hetkellä hyvin peloissani.

Lue lisää

Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:

Anonyymi00021 kirjoitti:

Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:

Lue lisää

Nyt olen kertonut hieman ominaisuuksistani ja elinympäristöistäni. Seuraavaksi kerron hieman hämmästyttävistä kyvyistäni, ja vaikka minulla on paljon todisteita voimastani, haluan olla lyhytsanainen ja mainita vain muutaman niistä. Eräs intialainen runoilija, joka oli lumoutunut voimastani, kirjoitti seuraavaa:

”Oi Kali-yuga! Kiitän sinua karnevaalistasi, joka on täynnä järjettömyyksiä. Nauran ja samalla tunnen syyllisyyttä, koska tässä Kali-yugassa jokainen, joka puhuu totta, saa osakseen solvauksia, kun taas valheilla voi lumota koko maailman. Maitoa myydään halpana tavarana ovelta ovelle, kun taas viinin myyntiin on varattu erikoistuneita kauppoja. Varkaat päästetään vapaaksi, viattomat pidätetään ja tavalliset ohikulkijat lähetetään hirsipuuhun."

Toisessa paikassa sama runoilija sanoi:

"Oi Kali-yuga! Kuinka monta hyveä sinussa onkaan ja kuinka hämmästyttävä onkaan suuruutesi! Minä nauran ja ...sinun vitsiesi vuoksi. Sinun hallinnassasi ihmiset riistävät vasikoilta niiden äitien maidon ja ruokkivat sillä halveksittavia koiria; he näännyttävät kunnioitettavan isän nälkään, tarjoilevat hienoja ruokia niille, jotka ovat tulleet heidän perheensä jäseniksi avioliiton kautta, ja hylkäävät siveät vaimonsa antautuen irstailuun kaupunkien kevytkenkäisten naisten kanssa."

Anonyymi00024 kirjoitti:

Toisessa paikassa sama runoilija sanoi:

"Oi Kali-yuga! Kuinka monta hyveä sinussa onkaan ja kuinka hämmästyttävä onkaan suuruutesi! Minä nauran ja ...sinun vitsiesi vuoksi. Sinun hallinnassasi ihmiset riistävät vasikoilta niiden äitien maidon ja ruokkivat sillä halveksittavia koiria; he näännyttävät kunnioitettavan isän nälkään, tarjoilevat hienoja ruokia niille, jotka ovat tulleet heidän perheensä jäseniksi avioliiton kautta, ja hylkäävät siveät vaimonsa antautuen irstailuun kaupunkien kevytkenkäisten naisten kanssa."

Lue lisää

Eräänä aikana minun voimani kasvoi niin paljon tässä maailmassa, että asurot (demonit) alkoivat syntyä suurina määrinä ja vääristivät pyhän omistautumisen tien, mikä huolestutti jopa Korkeinta. Silloin Herra lähetti rakkaan palvelijansa Shankaran saarnaamaan illusorista mayavada-oppia (oppia tämän maailman illusorisesta luonteesta) hurmatakseen ja voittaakseen asurot. Minun avullani tämä oppi levisi ympäri maailmaa ja otti erilaisia muotoja. Minun vaikutukseni alaisina brahmanien perheisiin syntyneet ihmiset ylpeilivät korkeasta syntyperästään ja alkoivat hyökätä muita vastaan paitsi vihasta ja kateudesta, myös haluttomuudesta antaa kunniaa ansaitseville. Myös minun vaikutukseni ansiosta ihmiset lakkasivat ylistämästä Jumalan palvelemista ja omistautuivat eri jumalien palvontaan ja alkoivat noudattaa periaatteita, jotka ovat äärimmäisen vihamielisiä Herran palvonnan tiellä.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Eräänä aikana minun voimani kasvoi niin paljon tässä maailmassa, että asurot (demonit) alkoivat syntyä suurina määrinä ja vääristivät pyhän omistautumisen tien, mikä huolestutti jopa Korkeinta. Silloin Herra lähetti rakkaan palvelijansa Shankaran saarnaamaan illusorista mayavada-oppia (oppia tämän maailman illusorisesta luonteesta) hurmatakseen ja voittaakseen asurot. Minun avullani tämä oppi levisi ympäri maailmaa ja otti erilaisia muotoja. Minun vaikutukseni alaisina brahmanien perheisiin syntyneet ihmiset ylpeilivät korkeasta syntyperästään ja alkoivat hyökätä muita vastaan paitsi vihasta ja kateudesta, myös haluttomuudesta antaa kunniaa ansaitseville. Myös minun vaikutukseni ansiosta ihmiset lakkasivat ylistämästä Jumalan palvelemista ja omistautuivat eri jumalien palvontaan ja alkoivat noudattaa periaatteita, jotka ovat äärimmäisen vihamielisiä Herran palvonnan tiellä.

Lue lisää

Suunnitelmani voima ilmeni siinä, että vaikka aidot sadhut tekivät kaikkensa totuuden saarnaamiseksi, ihmiset lakkasivat kiinnittämästä huomiota heidän sanoihinsa. Oikeamieliset kuvasivat pyhissä kirjoituksissa monia henkisen parantumisen menetelmiä yrittäen auttaa jivoja vapautumaan vaikutuksestani, mutta voivatko nämä ohjeet auttaa jivoja tässä? On vain yksi varma keino, joka on täysin piilotettu shastroissa, mutta sen avulla jiva voi pelastua minun vallastani. Noin neljäsataa vuotta sitten, kun jumalallinen valtaistuin näytti horjuvan, Korkein itse laskeutui tähän maailmaan jakamaan armollisesti tämän varman keinon kaikille jivoille poikkeuksetta. Minäkin, ystävieni avulla, aloin valmistaa väärennettyjä lääkkeitä ja jakaa niitä lyhytnäköisille ja kokemattomille ihmisille. Niinpä älymystö hylkäsi sen lääkkeen, jonka Jumala itse oli antanut, ja alkoi kunnioittaa suuresti niitä väärennettyjä henkisiä käytäntöjä, joita minä ehdotin.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Suunnitelmani voima ilmeni siinä, että vaikka aidot sadhut tekivät kaikkensa totuuden saarnaamiseksi, ihmiset lakkasivat kiinnittämästä huomiota heidän sanoihinsa. Oikeamieliset kuvasivat pyhissä kirjoituksissa monia henkisen parantumisen menetelmiä yrittäen auttaa jivoja vapautumaan vaikutuksestani, mutta voivatko nämä ohjeet auttaa jivoja tässä? On vain yksi varma keino, joka on täysin piilotettu shastroissa, mutta sen avulla jiva voi pelastua minun vallastani. Noin neljäsataa vuotta sitten, kun jumalallinen valtaistuin näytti horjuvan, Korkein itse laskeutui tähän maailmaan jakamaan armollisesti tämän varman keinon kaikille jivoille poikkeuksetta. Minäkin, ystävieni avulla, aloin valmistaa väärennettyjä lääkkeitä ja jakaa niitä lyhytnäköisille ja kokemattomille ihmisille. Niinpä älymystö hylkäsi sen lääkkeen, jonka Jumala itse oli antanut, ja alkoi kunnioittaa suuresti niitä väärennettyjä henkisiä käytäntöjä, joita minä ehdotin.

Lue lisää

Huom:

Kyse on Sri Chaitanya Mahaprabhusta, joka toi Kali-aikakaudelle yuga-dharman – määrätyn henkisen käytännön aikakaudellemme – harinama-sankirtanan, yhteisen Jumalan Pyhien nimien laulamisen.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Huom:

Kyse on Sri Chaitanya Mahaprabhusta, joka toi Kali-aikakaudelle yuga-dharman – määrätyn henkisen käytännön aikakaudellemme – harinama-sankirtanan, yhteisen Jumalan Pyhien nimien laulamisen.

Lue lisää

...
...
...

Näin himokkaille ihmisille annettiin rajaton mahdollisuus tyydyttää häpeämättömät halunsa. Nämä ihmiset eivät koskaan ymmärtäneet, että he olivat joutuneet ansaani. Sitten aloin levittää lukuisia verkkojani kaikkialle, jotta voisin vaikuttaa kaikkien ihmisten mielikuvitukseen ja hurmata heidät, estäen heitä saamasta todellista avainta tämän luotettavan lääkkeen ymmärtämiseen, jota Suurin sannyasi tarjoaa.

Anonyymi00028 kirjoitti:

...
...
...

Näin himokkaille ihmisille annettiin rajaton mahdollisuus tyydyttää häpeämättömät halunsa. Nämä ihmiset eivät koskaan ymmärtäneet, että he olivat joutuneet ansaani. Sitten aloin levittää lukuisia verkkojani kaikkialle, jotta voisin vaikuttaa kaikkien ihmisten mielikuvitukseen ja hurmata heidät, estäen heitä saamasta todellista avainta tämän luotettavan lääkkeen ymmärtämiseen, jota Suurin sannyasi tarjoaa.

Lue lisää

Edellä muutama katkelma eri paikoista. Ja tietenkin, kuten aina suomeksi käännettynä, tässä on erittäin paljon käännösvirheitä suome kielellä.

Otan siis katkelmia tästä, eri paikoista.

Sj. Kishori Mohan Pal, b. l.
Autobiography of Kali
Journal ‘The Harmonist’
Edited by
Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

(No. 6, Vol. XXVII, November 1929)

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
·

Lyhyesti sanottuna Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

Lue lisää

Kali-demonin toimet. Kali on tämän aikakautemme persoonallinen ruumiillistuma.
Kristinuskossa kutsutaan sitä saatanaksi tai sitten kristinuskossa kutsutaan mayaa saatanaksi.

Lähes koko Kali Yugan väestö on Kalin palvelijoita (Kali chela), mutta jotkut tekevät sitä tietoisesti ja useimmat eivät.

Esimerkiksi Duryodhana oli Kalin osittainen inkarnaatio ja hänen suojattinsa maan päällä. Mutta hän ei tajunnut tätä heti. Mahabharatassa on tarina siitä, kuinka Pandavien maanpaossa ollessaan Kauravat päättivät pilkata heidän elämäänsä metsässä. ,,,Metsässä käytiin kahakka gandharvojen kanssa, ja Duryodhana jäi heidän vangikseen. Pandavat vapauttivat hänet, eikä hän kestänyt tätä kaksinkertaista nöyryytystä. Hän päätti paastota kuolemaan asti ja alkoi tehdä niin, mutta jotkut oudot olennot kaappasivat hänet, ja Duryodhana löysi itsensä jostakin paikasta (oliko se joku bila swargan alue, alimmat maailmat), jossa ne kertoivat hänelle, että hän oli pimeyden voimien valtuuttama edustaja maan päällä ja että hänellä oli "suuri tehtävä". Niinpä he puhuivat hänet irti itsemurhasta ja innoittivat häntä seuraamaan Kalin suunnitelmaa.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Kali-demonin toimet. Kali on tämän aikakautemme persoonallinen ruumiillistuma.
Kristinuskossa kutsutaan sitä saatanaksi tai sitten kristinuskossa kutsutaan mayaa saatanaksi.

Lähes koko Kali Yugan väestö on Kalin palvelijoita (Kali chela), mutta jotkut tekevät sitä tietoisesti ja useimmat eivät.

Esimerkiksi Duryodhana oli Kalin osittainen inkarnaatio ja hänen suojattinsa maan päällä. Mutta hän ei tajunnut tätä heti. Mahabharatassa on tarina siitä, kuinka Pandavien maanpaossa ollessaan Kauravat päättivät pilkata heidän elämäänsä metsässä. ,,,Metsässä käytiin kahakka gandharvojen kanssa, ja Duryodhana jäi heidän vangikseen. Pandavat vapauttivat hänet, eikä hän kestänyt tätä kaksinkertaista nöyryytystä. Hän päätti paastota kuolemaan asti ja alkoi tehdä niin, mutta jotkut oudot olennot kaappasivat hänet, ja Duryodhana löysi itsensä jostakin paikasta (oliko se joku bila swargan alue, alimmat maailmat), jossa ne kertoivat hänelle, että hän oli pimeyden voimien valtuuttama edustaja maan päällä ja että hänellä oli "suuri tehtävä". Niinpä he puhuivat hänet irti itsemurhasta ja innoittivat häntä seuraamaan Kalin suunnitelmaa.

Lue lisää

Tämän tarinan perusteella on varsin realistista olettaa, että myös jotkut maailman nykyiset julmat hallitsijat saattavat olla tiettyjen alempien voimien valtuuttamia. Jotkut ovat tästä tietoisia, jotkut eivät.

Tämä kaikki ei taaskaan ole niin tärkeää, koska loppujen lopuksi Krishnan maailmanlaajuinen suunnitelma toteutuu, ja Kali-yugan pienemmät suunnitelmat ovat vain korkeamman suunnitelman yksityisiä ilmentymiä. Näin Krishna käyttää täydellisesti hyväkseen muiden epätäydellisyyttä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tämän tarinan perusteella on varsin realistista olettaa, että myös jotkut maailman nykyiset julmat hallitsijat saattavat olla tiettyjen alempien voimien valtuuttamia. Jotkut ovat tästä tietoisia, jotkut eivät.

Tämä kaikki ei taaskaan ole niin tärkeää, koska loppujen lopuksi Krishnan maailmanlaajuinen suunnitelma toteutuu, ja Kali-yugan pienemmät suunnitelmat ovat vain korkeamman suunnitelman yksityisiä ilmentymiä. Näin Krishna käyttää täydellisesti hyväkseen muiden epätäydellisyyttä.

Lue lisää

Kuinka Kali toimii?

Elävillä olentoilla voi olla erilaisia haluja, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä paikkoja ja aikoja. Esimerkiksi jos henkilö nauttii laskettelusta, hän tarvitsee mennä joko vuorille, joissa lumi on ikuinen, tai odottaa talvea. Kesällä lämpimissä paikoissa tämä halu ei voi toteutua. Krishna luo erilaisia paikkoja ja erilaisia vuodenaikoja erilaisten halujen toteuttamiseksi. Neljä aikakautta voi verrata neljään vuodenaikaan. Kali-yuga on tarpeen niille, jotka haluavat elää yhteiskunnassa, jossa syntiä ei pidetä syntinä, vaan se päinvastoin on laillista Kali-yugussa. Tämä aikakausi on niille, jotka haluavat nauttia alhaisemmista makuista tietämättömyyden ja himon ominaisuuksissa.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kuinka Kali toimii?

Elävillä olentoilla voi olla erilaisia haluja, ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan erityisiä paikkoja ja aikoja. Esimerkiksi jos henkilö nauttii laskettelusta, hän tarvitsee mennä joko vuorille, joissa lumi on ikuinen, tai odottaa talvea. Kesällä lämpimissä paikoissa tämä halu ei voi toteutua. Krishna luo erilaisia paikkoja ja erilaisia vuodenaikoja erilaisten halujen toteuttamiseksi. Neljä aikakautta voi verrata neljään vuodenaikaan. Kali-yuga on tarpeen niille, jotka haluavat elää yhteiskunnassa, jossa syntiä ei pidetä syntinä, vaan se päinvastoin on laillista Kali-yugussa. Tämä aikakausi on niille, jotka haluavat nauttia alhaisemmista makuista tietämättömyyden ja himon ominaisuuksissa.

Lue lisää

ENTROPIA:

Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.

Anonyymi00036 kirjoitti:

ENTROPIA:

Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.

Lue lisää

Veda-teksteissä kaikki aikamääritelmät ja monet muut asiat eivät aina ole ihmisen ajanlaskun mukaisia, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia jne. Tämä johtuu siitä, että Veda-kirjallisuus ei koske vain maapalloa vaan myös muita planeettoja ja muita universumeja.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Veda-teksteissä kaikki aikamääritelmät ja monet muut asiat eivät aina ole ihmisen ajanlaskun mukaisia, vaan myös puolijumalien ajanlaskun mukaisia jne. Tämä johtuu siitä, että Veda-kirjallisuus ei koske vain maapalloa vaan myös muita planeettoja ja muita universumeja.

Lue lisää

ENTROPIA:

Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.'
MUTTA, MUTTA:

LOPPU ON AINA UUSI ALKU.

KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

LOPPU ON ALKU.

Anonyymi00038 kirjoitti:

ENTROPIA:

Kyse ei ole hengellisen alamäen vaikutuksesta sinänsä, vaan aikakausien vaihtumisesta, jolloin ihmiset tulevat yhä alhaisemmilla haluilla. Aikakaudet muuttuvat degradaation suuntaan entropian yleisen lain mukaisesti, joka sanoo, että "epäjärjestys suljetuissa järjestelmissä kasvaa ajan myötä". Yksinkertaisesti sanottuna tämä entropian laki kuuluu näin: "aloitimme hyvin, päätimme huonosti". Ja tämä laki koskee kaikkia materiaalisia prosesseja tässä maailmassa.

Ajan energian muodostavat kolmen guñan impulsseista, ja nämä guñat etenevät vakiosarjassa: hyve -> intohimo -> tietämättömyys. Kaikki herää aluksi (hyve), sitten kehittyy (into) ja vähitellen tuhoutuu (tietämättömyys).

Mitä tulee Kalin toimintaan, hän toimii kuten mikä tahansa hallitsija, lähettiläidensä välityksellä, jotka eivät ehkä edes tiedä siitä.'
MUTTA, MUTTA:

LOPPU ON AINA UUSI ALKU.

KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

LOPPU ON ALKU.

Lue lisää

KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

LOPPU ON ALKU.

Anonyymi00039 kirjoitti:

KUN KALI-YUGA PÄÄTTYY, ALKAA UUSI SATYA-YUGA. SILLOIN KAIKKI TULEE TAAS HYVÄKSI, KUNNES ENTROPIAN LAIN MUKAAN MILJOONIEN VUOSIEN KULUTTUA TULEE UUSI KALI-YUGA. JA NIIN EDELLEEN JA NIIN EDELLEEN - LOPUTTOMIIN.

LOPPU ON ALKU.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat

Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia.

Anonyymi00040 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat

Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia.

Lue lisää

Ihmiskunnan tuntematon historia

https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


"Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Ihmiskunnan tuntematon historia

https://richardlthompson.com/book/forbidden-archeology
FORBIDDEN ARCHEOLOGY
The Hidden History of the Human Race
by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


"Poikkeuksellisen kattava katsaus ihmiskunnan alkuperää koskevaan todistusaineistoon, mukaan lukien se, joka on jatkuvasti jätetty huomiotta vain siksi, että se ei sovi vallitsevaan oppiin."
Tohtori Philip Johnson, Darwinin oikeudenkäynnin kirjoittaja, Kalifornian yliopisto, Berkeley.

Lue lisää

MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

Anonyymi00042 kirjoitti:

MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

Lue lisää

RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Hänellä on paljon kirjoja.
https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
MAYA The World As Virtual Reality
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
Ihmiskunnan tuntematon historia
https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia

Anonyymi00043 kirjoitti:

RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Hänellä on paljon kirjoja.
https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
MAYA The World As Virtual Reality
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
Ihmiskunnan tuntematon historia
https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia

Lue lisää

Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Kysymys: Hengellisyys ja tiede itsessään ovat täysin ristiriidassa keskenään, kuten tiedemaailmassa usein korostetaan. Onko synteesiä mahdollista tehdä? Ja voiko hengellisyyttä sellaisenaan kutsua tieteeksi, vai onko se eräänlainen uskomus, oletus, pohdinta?


B.S. Swami, fyysikko: Nykyisessä paradigmassa, joka hyväksytään, henkisyys ei tietenkään ole tiedettä, koska henkisyys viittaa ihmisen subjektiiviseen maailmaan eli havaintojen, aistimusten maailmaan. Tässä mielessä jokaisella on oma henkisyytensä - minä tunnen näin, sinä tunnet näin, eivätkä subjektiiviset todellisuutemme risteä millään tavalla, niissä ei ole mitään objektiivista. Joillakin ihmisillä on tämä Jumala, toisilla on tuo Jumala, eli Luoja on siirretty subjektiivisen kokemuksen alueelle.

Lue lisää

Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Siksi uskonnon ja tieteen välillä ei nykyään ole tällaista ristiriitaa: voit olla tiedemies, tutkia objektiivisia luonnonlakeja. Ja se, mihin uskot, ei kuulu kenellekään, se on persoonallisuutesi subjektiivinen puoli. Tämä on tilanne nyt.

Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

Lue lisää

Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?

Anonyymi00046 kirjoitti:

Jos ajatellaan, että on olemassa vain ainetta, syntyy tunnettu paradoksi, jonka mukaan maailmankaikkeuden pitäisi pyrkiä lämpökuolemaan, eli sen entropian pitäisi jatkuvasti kasvaa. Mutta silloin herää kysymys - mistä maailmankaikkeuden harmonia on peräisin, jos on vain ainetta, ja tämä aine pyrkii lisäämään entropiaa. Herää kysymys - mistä tämä kauneus ja harmonia ovat peräisin?

Lue lisää

Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

Lue lisää

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi

"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi

"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Lue lisää

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Tämä on perustavanlaatuinen kysymys. Ja vastaukset tähän kysymykseen saadaan henkisestä tiedosta. Se sanoo, että on olemassa kaksi energiaa - tietoisuuden energia ja tiedostamattoman energian (aineen) energia. Näin ollen tietoisuus luo aineen. On olemassa Luojan ja luomisen periaate - on olemassa Se, joka luo, ja on olemassa se, mikä luodaan, eli materia.

Lue lisää

B.S. Swami, fyysikko:

Katkelma luennosta:


Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

Anonyymi00050 kirjoitti:

B.S. Swami, fyysikko:

Katkelma luennosta:


Mutta jos ymmärrämme, että tieteessä on paljon subjektiivisuutta - on olemassa tiettyjä paradigmoja, tiettyjä käsityksiä, kuten Thomas Clune kerran kirjoitti kirjassaan tieteellisestä kehityksestä - tieteelliset teoriat eivät katoa tieteen kehityksen vuoksi vaan niiden luojien lähdön vuoksi. Tämä kertoo tieteellisen prosessin subjektiivisuudesta.

Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

Lue lisää

Toisaalta henkisyydellä on objektiivinen perusta. Otetaan esimerkiksi tunnettu tieteellinen laki - termodynamiikan toinen periaate, jonka mukaan jos aineellinen järjestelmä on suljettu, se pyrkii tuhoutumaan eli entropia kasvaa. Tämä viittaa siihen, että aine itsessään ei kykene luomiseen, globaalin harmonian järjestämiseen jne. Tämä on mahdollista vain, jos jokin aineeton vaikuttaa siihen ulkopuolelta.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi

"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png


Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.


https://mallstuffs.com/Blogs/BlogImages/Hinduism-greatness-quotes-by-gamous-philosophers-and-scientists0.png

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Lue lisää

mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Anonyymi00052 kirjoitti:

mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Aivan.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Aivan.

Kiitos!

Anonyymi00052 kirjoitti:

mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Jännää.

Anonyymi00052 kirjoitti:

mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Edistys!

Anonyymi00052 kirjoitti:

mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista vuosista.

Yep.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Edistys!

Bhrama eli erehdys, virheellinen havainto
Väärä ymmärrysn illuusio

Läheisin sanskrit-vastine tällaisessa filosofisessa kontekstissa on esimerkiksi:
moha — harha, hämmennys
bhrama — erehdys, virheellinen havainto

harha
(myös: erehdys, väärä käsitys, kontekstista riippuen)

*******************
Seuraavaksi selityksiä_

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Śrīmad Bhagavad-gītāssa sanotaan, että tamo-guṇassa, kaikista tiloista alhaisimmassa, “A” otetaan “B”:ksi. Rajo-guṇassa esiintyy epäilys: ehkä tämä on totta, tai ehkä jokin toinen on totta. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta varmasti määrittää, missä totuus on. Mutta ajatella, että “A” on “B” ja “B” on “A”, on pahin mahdollinen harhan muoto.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Bhrama eli erehdys, virheellinen havainto
Väärä ymmärrysn illuusio

Läheisin sanskrit-vastine tällaisessa filosofisessa kontekstissa on esimerkiksi:
moha — harha, hämmennys
bhrama — erehdys, virheellinen havainto

harha
(myös: erehdys, väärä käsitys, kontekstista riippuen)

*******************
Seuraavaksi selityksiä_

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Śrīmad Bhagavad-gītāssa sanotaan, että tamo-guṇassa, kaikista tiloista alhaisimmassa, “A” otetaan “B”:ksi. Rajo-guṇassa esiintyy epäilys: ehkä tämä on totta, tai ehkä jokin toinen on totta. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta varmasti määrittää, missä totuus on. Mutta ajatella, että “A” on “B” ja “B” on “A”, on pahin mahdollinen harhan muoto.

Lue lisää

Väärä ymmärrys on olemassa — harha on olemassa — mutta se ei ole kovin voimakas. Se ei ole itsessään riittävä eikä riippumaton. Se ei ylläpidä itseään. Harha riippuu Totuudesta. Totuus on ylemmässä asemassa, ei harha. Siksi sinun toimintasi ja vuorovaikutuksesi tulisi aina olla Totuuden kanssa, positiivisen periaatteen kanssa.

— Kirja Henkisen viisauden helmiä / 01. Śrī Kṛṣṇan, Kauniin Todellisuuden, etsiminen / “Kauniin Todellisuuden” käsitteen selitys. Oleminen ja tietoisuus onnen etsinnässä

Kaksi harhan muotoa: hyväksikäyttö ja luopuminen
Kaksi harhaa vastaavat Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa kuvattuja kahta ääripäätä:

bhoga — nautinnon ja hyväksikäytön tie

tyāga — luopumisen tie

Gaudiya-vaiṣṇavat katsovat, että molemmat ovat pohjimmiltaan ego-keskeisiä asenteita:

bhoga: “Maailma on minua varten.”

tyāga: “Minä hylkään maailman.”

Molemmissa tapauksissa keskipisteenä on edelleen minä. Siksi kumpikaan ei vielä ole todellista henkistä ymmärrystä.

Tämä liittyy keskeiseen käsitteeseen yukta-vairāgya, jonka systematisoi Rupa Goswami. Sen mukaan maailmaa ei tule hyväksikäyttää eikä hylätä, vaan...

Anonyymi00065 kirjoitti:

Kaksi harhan muotoa: hyväksikäyttö ja luopuminen
Kaksi harhaa vastaavat Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa kuvattuja kahta ääripäätä:

bhoga — nautinnon ja hyväksikäytön tie

tyāga — luopumisen tie

Gaudiya-vaiṣṇavat katsovat, että molemmat ovat pohjimmiltaan ego-keskeisiä asenteita:

bhoga: “Maailma on minua varten.”

tyāga: “Minä hylkään maailman.”

Molemmissa tapauksissa keskipisteenä on edelleen minä. Siksi kumpikaan ei vielä ole todellista henkistä ymmärrystä.

Tämä liittyy keskeiseen käsitteeseen yukta-vairāgya, jonka systematisoi Rupa Goswami. Sen mukaan maailmaa ei tule hyväksikäyttää eikä hylätä, vaan...

Lue lisää

.Kärsimyksen syy
Kärsimys syntyy tästä unohtamisesta. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa tätä tilaa kutsutaan māyāksi.

Kun sielu samaistuu kehoon, mieleen, egoon se unohtaa todellisen suhteensa...

Tällöin ihminen alkaa vuorotella kahden harhan välillä:

hyväksikäyttö

luopuminen.

Anonyymi00066 kirjoitti:

.Kärsimyksen syy
Kärsimys syntyy tästä unohtamisesta. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa tätä tilaa kutsutaan māyāksi.

Kun sielu samaistuu kehoon, mieleen, egoon se unohtaa todellisen suhteensa...

Tällöin ihminen alkaa vuorotella kahden harhan välillä:

hyväksikäyttö

luopuminen.

Lue lisää

yukta-vairāgya on keskeinen käsite, jonka muotoili teologisesti Rupa Goswami Bhakti-rasamrita-sindhu -teoksessa. Sana koostuu kahdesta sanskritin sanasta: yukta, joka merkitsee “oikein yhdistettyä” tai “asianmukaisesti käytettyä”, ja vairāgya, joka merkitsee “luopumista” tai “kiintymyksestä vapautumista”. Yhdessä ne tarkoittavat sellaista luopumista, jossa asioita ei hylätä, vaan niitä käytetään oikealla tavalla niiden todellisessa suhteessa Jumalaan.

Anonyymi00067 kirjoitti:

yukta-vairāgya on keskeinen käsite, jonka muotoili teologisesti Rupa Goswami Bhakti-rasamrita-sindhu -teoksessa. Sana koostuu kahdesta sanskritin sanasta: yukta, joka merkitsee “oikein yhdistettyä” tai “asianmukaisesti käytettyä”, ja vairāgya, joka merkitsee “luopumista” tai “kiintymyksestä vapautumista”. Yhdessä ne tarkoittavat sellaista luopumista, jossa asioita ei hylätä, vaan niitä käytetään oikealla tavalla niiden todellisessa suhteessa Jumalaan.

Lue lisää

Maailma ei ole pelkästään illusorinen eikä myöskään ihmisen omaisuutta. Kaikki olemassa oleva on lähtöisin Korkeimmasta persoonasta, ja siksi kaikella on luonnollinen yhteys Häneen. Kun ihminen ymmärtää tämän yhteyden, hän ei enää käytä maailmaa oman nautintonsa välineenä, mutta ei myöskään hylkää sitä keinotekoisesti.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Maailma ei ole pelkästään illusorinen eikä myöskään ihmisen omaisuutta. Kaikki olemassa oleva on lähtöisin Korkeimmasta persoonasta, ja siksi kaikella on luonnollinen yhteys Häneen. Kun ihminen ymmärtää tämän yhteyden, hän ei enää käytä maailmaa oman nautintonsa välineenä, mutta ei myöskään hylkää sitä keinotekoisesti.

Lue lisää

Tämä periaate erottuu kahdesta muusta suhtautumistavasta maailmaan. Ensimmäinen on nautinnon tie, jossa ihminen yrittää käyttää maailmaa omaksi hyödykseen. Toinen on keinotekoinen luopuminen, jossa maailma hylätään siksi, että sitä pidetään henkisen elämän esteenä. Gaudiya-vaiṣṇava-opetuksen mukaan molemmat näkemykset perustuvat samaan virheeseen: ne asettavat yksilön egon keskipisteeseen. Yukta-vairāgya ylittää nämä kaksi ääripäätä, koska siinä ihminen ei pyri omistamaan maailmaa eikä pakenemaan sitä...


Tästä syystä todellinen luopuminen ei tarkoita asioiden fyysistä hylkäämistä, vaan kiintymyksen hylkäämistä.

Ihminen voi käyttää samoja asioita kuin ennen, mutta hänen sisäinen asenteensa muuttuu.

Hän ei enää pidä mitään omanaan.

Yukta-vairāgya yhdistää luopumisen ja toiminnan: ihminen toimii maailmassa, mutta hänen tietoisuutensa pysyy vapautuneena omistamisen ja nautinnon halusta.


Achintya Bheda Abheda, jonka opetti Chaitanya Mahaprabhu. Sen mukaan kaikki olevainen on samanaikaisesti yhtä Kṛṣṇan kanssa ja Hänestä erillistä: maailma ei ole Jumalasta riippumaton, mutta se ei myöskään ole identtinen Hänen kanssaan. Se on Hänen energiansa todellinen ilmentymä.


Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: jos maailma on peräisin Kṛṣṇasta, sen täydellinen hylkääminen olisi filosofisesti ristiriitaista.


Luopuminen, joka perustuu ajatukseen että maailma on pelkkä harha tai että sillä ei ole mitään yhteyttä Jumalaan, merkitsee todellisuudessa sen todellisen luonteen väärinymmärtämistä.

Siksi Gaudiya-vaiṣṇava-ajattelussa pidetään virheellisenä sellaista askeesia, jossa ihminen torjuu kaikki maailman ilmiöt pitämällä niitä täysin maallisina. Tällainen luopuminen tunnetaan nimellä phalgu-vairagya, eli “epätäydellinen” tai “keinotekoinen luopuminen”.

Yukta-vairāgya perustuu toisenlaiseen näkemykseen. Sen mukaan mikään asia ei ole itsessään maallinen tai henkinen; ratkaisevaa on se, miten sitä käytetään ja millaisessa tietoisuudessa sitä käytetään.

Sama esine, toiminta tai kyky voi palvella joko egoa tai Kṛṣṇaa. Kun ihminen käyttää sitä omaksi nautinnokseen, se sitoo hänet maailmalliseen kiintymykseen. Kun sama asia liitetään Kṛṣṇaan ja Hänen palvelukseensa, siitä tulee väline Bhakti Yogan harjoittamiseen.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Tämä periaate erottuu kahdesta muusta suhtautumistavasta maailmaan. Ensimmäinen on nautinnon tie, jossa ihminen yrittää käyttää maailmaa omaksi hyödykseen. Toinen on keinotekoinen luopuminen, jossa maailma hylätään siksi, että sitä pidetään henkisen elämän esteenä. Gaudiya-vaiṣṇava-opetuksen mukaan molemmat näkemykset perustuvat samaan virheeseen: ne asettavat yksilön egon keskipisteeseen. Yukta-vairāgya ylittää nämä kaksi ääripäätä, koska siinä ihminen ei pyri omistamaan maailmaa eikä pakenemaan sitä...


Tästä syystä todellinen luopuminen ei tarkoita asioiden fyysistä hylkäämistä, vaan kiintymyksen hylkäämistä.

Ihminen voi käyttää samoja asioita kuin ennen, mutta hänen sisäinen asenteensa muuttuu.

Hän ei enää pidä mitään omanaan.

Yukta-vairāgya yhdistää luopumisen ja toiminnan: ihminen toimii maailmassa, mutta hänen tietoisuutensa pysyy vapautuneena omistamisen ja nautinnon halusta.


Achintya Bheda Abheda, jonka opetti Chaitanya Mahaprabhu. Sen mukaan kaikki olevainen on samanaikaisesti yhtä Kṛṣṇan kanssa ja Hänestä erillistä: maailma ei ole Jumalasta riippumaton, mutta se ei myöskään ole identtinen Hänen kanssaan. Se on Hänen energiansa todellinen ilmentymä.


Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: jos maailma on peräisin Kṛṣṇasta, sen täydellinen hylkääminen olisi filosofisesti ristiriitaista.


Luopuminen, joka perustuu ajatukseen että maailma on pelkkä harha tai että sillä ei ole mitään yhteyttä Jumalaan, merkitsee todellisuudessa sen todellisen luonteen väärinymmärtämistä.

Siksi Gaudiya-vaiṣṇava-ajattelussa pidetään virheellisenä sellaista askeesia, jossa ihminen torjuu kaikki maailman ilmiöt pitämällä niitä täysin maallisina. Tällainen luopuminen tunnetaan nimellä phalgu-vairagya, eli “epätäydellinen” tai “keinotekoinen luopuminen”.

Yukta-vairāgya perustuu toisenlaiseen näkemykseen. Sen mukaan mikään asia ei ole itsessään maallinen tai henkinen; ratkaisevaa on se, miten sitä käytetään ja millaisessa tietoisuudessa sitä käytetään.

Sama esine, toiminta tai kyky voi palvella joko egoa tai Kṛṣṇaa. Kun ihminen käyttää sitä omaksi nautinnokseen, se sitoo hänet maailmalliseen kiintymykseen. Kun sama asia liitetään Kṛṣṇaan ja Hänen palvelukseensa, siitä tulee väline Bhakti Yogan harjoittamiseen.

Lue lisää

Tämä näkemys muuttaa myös käsityksen luopumisesta. Luopuminen ei merkitse ensisijaisesti ulkoista vetäytymistä toiminnasta, vaan sisäistä vapautumista omistamisen ja nautinnon halusta. Ihminen voi edelleen elää maailmassa, käyttää omaisuuttaan, kykyjään ja kehoaan, mutta hän ei enää pidä niitä omanaan.

Anonyymi00070 kirjoitti:

Tämä näkemys muuttaa myös käsityksen luopumisesta. Luopuminen ei merkitse ensisijaisesti ulkoista vetäytymistä toiminnasta, vaan sisäistä vapautumista omistamisen ja nautinnon halusta. Ihminen voi edelleen elää maailmassa, käyttää omaisuuttaan, kykyjään ja kehoaan, mutta hän ei enää pidä niitä omanaan.

Lue lisää

Tässä mielessä yukta-vairāgya säilyttää maailman todellisen tarkoituksen. Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta. Sen syvin merkitys on toimia kenttänä, jossa yksilöllinen sielu voi palauttaa alkuperäisen suhteensa Kṛṣṇaan. Kun tämä suhde ymmärretään, sama maailma, joka aikaisemmin sitoi ihmisen kiintymyksen ja kärsimyksen kautta, muuttuu välineeksi, jonka kautta hän voi kehittää puhdasta bhaktia ja syventää suhdettaan Korkeimpaan.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Tässä mielessä yukta-vairāgya säilyttää maailman todellisen tarkoituksen. Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta. Sen syvin merkitys on toimia kenttänä, jossa yksilöllinen sielu voi palauttaa alkuperäisen suhteensa Kṛṣṇaan. Kun tämä suhde ymmärretään, sama maailma, joka aikaisemmin sitoi ihmisen kiintymyksen ja kärsimyksen kautta, muuttuu välineeksi, jonka kautta hän voi kehittää puhdasta bhaktia ja syventää suhdettaan Korkeimpaan.

Lue lisää

Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta.

Bhrama ei ole sama kui Brahma.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Maailman tarkoitus ei ole tarjota rajatonta nautintoa yksilölle, mutta sen tarkoitus ei myöskään ole olla pelkkä harha, josta täytyy paeta.

Bhrama ei ole sama kui Brahma.

Lue lisää

Seuraavaksi selityksiä

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com


Ehdollistunut sielu — sielu, joka on aineen alistama ja pakotettu kokemaan toistuvia syntymiä ja kuolemia.

— Śrī Brahma-saṁhitā, “Sanasto”

Ehdollistuneen sielun neljä puutetta

(Śrī Caitanya-caritāmṛta)

Bhrama — taipumus tehdä virheitä; yhden asian pitämistä toisena, esimerkiksi köyden pitämistä käärmeenä.

Pramāda — taipumus joutua harhaan tai illuusioon.

Vipralipsā — halu pettää tai huijata.

Karaṇāpāṭava — havaintoaistien epätäydellisyys: kyvyttömyys nähdä kohteita suurilta etäisyyksiltä ja erottaa hyvin pieniä yksityiskohtia, kyvyttömyys kuulla kaukaisia ääniä sekä kyvyttömyys erottaa värejä oikein jne.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Seuraavaksi selityksiä

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com


Ehdollistunut sielu — sielu, joka on aineen alistama ja pakotettu kokemaan toistuvia syntymiä ja kuolemia.

— Śrī Brahma-saṁhitā, “Sanasto”

Ehdollistuneen sielun neljä puutetta

(Śrī Caitanya-caritāmṛta)

Bhrama — taipumus tehdä virheitä; yhden asian pitämistä toisena, esimerkiksi köyden pitämistä käärmeenä.

Pramāda — taipumus joutua harhaan tai illuusioon.

Vipralipsā — halu pettää tai huijata.

Karaṇāpāṭava — havaintoaistien epätäydellisyys: kyvyttömyys nähdä kohteita suurilta etäisyyksiltä ja erottaa hyvin pieniä yksityiskohtia, kyvyttömyys kuulla kaukaisia ääniä sekä kyvyttömyys erottaa värejä oikein jne.

Lue lisää

jīva (yksilöllinen sielu) on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuaallinen. Se on kuitenkin hyvin pieni osa Korkeinta Todellisuutta.
Niin jīva kääntää huomionsa pois ja joutuu māyān, aineellisen energian, vaikutuksen alaiseksi. Tässä tilassa sitä kutsutaan ehdollistuneeksi sieluksi (baddha-jīva). Tällöin sen tietoisuus ei ole puhdas, vaan sitä peittävät neljä perustavanlaatuista puutetta.

Näiden puutteiden vuoksi ehdollistunut sielu ei pysty saavuttamaan täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi korostamme śāstran, gurun ja sadhujen ohjausta.

Ehdollistuneessa tilassa sielun tietoisuus on peittynyt, ja tämän vuoksi sen tiedossa ja havainnoissa ilmenee neljä perustavanlaatuista puutetta.
Ensimmäinen puute on bhrama, eli taipumus tehdä virheitä. Ehdollistunut sielu ei ole täydellinen, ja siksi se tekee virheellisiä päätelmiä ja tulkintoja. Vedalaisessa perinteessä annetaan usein esimerkki tilanteesta, jossa ihminen näkee hämärässä köyden ja luulee sitä käärmeeksi. Tällainen virhe syntyy, koska aistit ja mieli eivät toimi täydellisesti. Gaudiya-filosofiassa tästä seuraa tärkeä johtopäätös: ihminen ei voi saavuttaa täydellistä tietoa Absoluuttisesta Totuudesta spekulaationsa avulla.


Toinen puute on pramāda, joka tarkoittaa harhaa tai illuusiota. Tämän puutteen vuoksi jīva samaistaa itsensä kehoon ja unohtaa todellisen luontonsa ikuisena sieluna. Ihminen alkaa ajatella: “Minä olen tämä keho, nämä ajatukset ja tämä identiteetti.” Tämä on aineellisen olemassaolon perusilluusio. Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.


Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.

Anonyymi00074 kirjoitti:

jīva (yksilöllinen sielu) on olemukseltaan ikuinen, tietoinen ja autuaallinen. Se on kuitenkin hyvin pieni osa Korkeinta Todellisuutta.
Niin jīva kääntää huomionsa pois ja joutuu māyān, aineellisen energian, vaikutuksen alaiseksi. Tässä tilassa sitä kutsutaan ehdollistuneeksi sieluksi (baddha-jīva). Tällöin sen tietoisuus ei ole puhdas, vaan sitä peittävät neljä perustavanlaatuista puutetta.

Näiden puutteiden vuoksi ehdollistunut sielu ei pysty saavuttamaan täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi korostamme śāstran, gurun ja sadhujen ohjausta.

Ehdollistuneessa tilassa sielun tietoisuus on peittynyt, ja tämän vuoksi sen tiedossa ja havainnoissa ilmenee neljä perustavanlaatuista puutetta.
Ensimmäinen puute on bhrama, eli taipumus tehdä virheitä. Ehdollistunut sielu ei ole täydellinen, ja siksi se tekee virheellisiä päätelmiä ja tulkintoja. Vedalaisessa perinteessä annetaan usein esimerkki tilanteesta, jossa ihminen näkee hämärässä köyden ja luulee sitä käärmeeksi. Tällainen virhe syntyy, koska aistit ja mieli eivät toimi täydellisesti. Gaudiya-filosofiassa tästä seuraa tärkeä johtopäätös: ihminen ei voi saavuttaa täydellistä tietoa Absoluuttisesta Totuudesta spekulaationsa avulla.


Toinen puute on pramāda, joka tarkoittaa harhaa tai illuusiota. Tämän puutteen vuoksi jīva samaistaa itsensä kehoon ja unohtaa todellisen luontonsa ikuisena sieluna. Ihminen alkaa ajatella: “Minä olen tämä keho, nämä ajatukset ja tämä identiteetti.” Tämä on aineellisen olemassaolon perusilluusio. Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.


Todellisuudessa jīva ei ole keho vaan kehon käyttäjä. Kehon samaistuminen minäksi johtaa siihen, että ihminen etsii onnea aineellisista asioista, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia.

Lue lisää

Kolmas puute on vipralipsā, eli taipumus pettää. Ehdollistunut sielu saattaa väittää tietävänsä asioita, joita se ei todellisuudessa tunne.

Tämä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun joku esittää olevansa henkinen opettaja ilman todellista ymmärrystä tai kun ihminen vääristää tietoa henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa tätä pidetään vakavana ongelmana, koska se voi johtaa muita harhaan henkisellä polulla. Tämän vuoksi autenttinen henkinen tieto välittyy paramparān, eli opettajaketjun, kautta, jossa opetukset siirtyvät opettajalta oppilaalle ilman vääristymistä.

Neljäs puute on karaṇāpāṭava, joka tarkoittaa aistien epätäydellisyyttä. Aineelliset aistit ovat rajallisia: silmät näkevät vain pienen osan todellisuudesta, korvat kuulevat vain tietyn taajuusalueen, ja monet ilmiöt jäävät kokonaan havaintokykymme ulkopuolelle. Tämän vuoksi ihminen ei voi täysin ymmärtää todellisuuden luonnetta pelkkien aistihavaintojen perusteella. Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia opettaa, että todellinen ymmärrys kehittyy, kun tietoisuus puhdistuu bhakti-joogan.

Näiden neljän puutteen vuoksi ehdollistunut sielu ei voi saavuttaa täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne korostaa pyhien tekstien, gurun ja pyhien henkilöiden seuraa. Kun ihminen kuulee henkistä tietoa ja harjoittaa bhaktia, hänen tietoisuutensa alkaa vähitellen puhdistua aineellisen illuusion vaikutuksesta. Tällöin jīva alkaa jälleen ymmärtää todellisen identiteettinsä.


Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Kolmas puute on vipralipsā, eli taipumus pettää. Ehdollistunut sielu saattaa väittää tietävänsä asioita, joita se ei todellisuudessa tunne.

Tämä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun joku esittää olevansa henkinen opettaja ilman todellista ymmärrystä tai kun ihminen vääristää tietoa henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa tätä pidetään vakavana ongelmana, koska se voi johtaa muita harhaan henkisellä polulla. Tämän vuoksi autenttinen henkinen tieto välittyy paramparān, eli opettajaketjun, kautta, jossa opetukset siirtyvät opettajalta oppilaalle ilman vääristymistä.

Neljäs puute on karaṇāpāṭava, joka tarkoittaa aistien epätäydellisyyttä. Aineelliset aistit ovat rajallisia: silmät näkevät vain pienen osan todellisuudesta, korvat kuulevat vain tietyn taajuusalueen, ja monet ilmiöt jäävät kokonaan havaintokykymme ulkopuolelle. Tämän vuoksi ihminen ei voi täysin ymmärtää todellisuuden luonnetta pelkkien aistihavaintojen perusteella. Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia opettaa, että todellinen ymmärrys kehittyy, kun tietoisuus puhdistuu bhakti-joogan.

Näiden neljän puutteen vuoksi ehdollistunut sielu ei voi saavuttaa täydellistä tietoa omilla ponnistuksillaan. Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne korostaa pyhien tekstien, gurun ja pyhien henkilöiden seuraa. Kun ihminen kuulee henkistä tietoa ja harjoittaa bhaktia, hänen tietoisuutensa alkaa vähitellen puhdistua aineellisen illuusion vaikutuksesta. Tällöin jīva alkaa jälleen ymmärtää todellisen identiteettinsä.


Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.

Lue lisää

Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.


Autenttinen guru ei siis esitä uusia mielipiteitä tai omia spekulaatioitaan, vaan välittää uskollisesti sen, mitä hän on itse kuullut omalta gurultaan.

Kun joku irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan tai käyttää henkisyyttä henkilökohtaisen maineen, vallan tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi, Gaudiya-traditiossa häntä ei pidetä todellisena guruna. Tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya, eli epäautenttinen tai vääristynyt opetuslinja. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti perinnettä, joka näyttää ulkoisesti samalta mutta ei enää välitä alkuperäistä opetusta puhtaassa muodossa.


Erityisen tunnettu esimerkki on sahajiyā-suuntaus, joka yrittää jäljitellä korkeimpia henkisiä tunteita ilman sisäistä puhdistumista ja ilman pitkää bhakti-harjoitusta. Gaudiya ācāryojen mukaan tällainen lähestymistapa trivialisoisi syvimmät henkiset kokemukset ja johtaisi helposti harhaan. Aidossa Gaudiya Vaiṣṇava -opetuksessa korostetaan, että korkein henkinen rakkaus Jumalaa kohtaan kehittyy vähitellen puhtaan harjoituksen ja nöyrän palvelun kautta, ei keinotekoisen jäljittelyn kautta.



Tästä syystä Gaudiya Vaiṣṇava -traditio opettaa, että gurun tunnistaminen on erittäin tärkeää. Todellisen gurun tunnusmerkkejä ovat muun muassa uskollisuus paramparālle, syvä ymmärrys pyhistä teksteistä sekä henkilökohtainen elämä, joka heijastaa bhakti-joogan periaatteita.

AITO Guru EI IKINÄ väitä olevansa Jumala eikä pyri keräämään seuraajia omaa kunniaansa varten. EI TEE BISNESTÄ.

Näin Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia yhdistää neljän puutteen opetuksen käytännölliseen varoitukseen: koska ehdollistuneella sielulla on taipumus tehdä virheitä, joutua harhaan, pettää ja luottaa epätäydellisiin aisteihin, hänen on oltava hyvin varovainen henkisen opettajan valinnassa. Aito henkinen tieto säilyy puhtaana vain silloin, kun se välittyy autenttisessa paramparāssa ja kun opettaja pysyy uskollisena alkuperäiselle opetukselle.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Vipralipsā, eli taipumus pettää, saa erityisen vakavan muodon silloin, kun se ilmenee henkisessä opetuksessa.

Tällöin henkilö saattaa esittää olevansa guru, vaikka hänellä ei ole todellista oivallusta eikä yhteyttä autenttiseen opettajaketjuun.

Tällainen tilanne on perinteessä hyvin vakava, koska henkinen opettaja ohjaa oppilaan koko elämän suuntaa. Jos opettaja ei itse ole oikeassa PARAMPARA perinteessä tai jos hän vääristää opetuksia, hän voi johtaa monet ihmiset pois aidolta henkiseltä polulta.


Autenttinen guru ei siis esitä uusia mielipiteitä tai omia spekulaatioitaan, vaan välittää uskollisesti sen, mitä hän on itse kuullut omalta gurultaan.

Kun joku irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan tai käyttää henkisyyttä henkilökohtaisen maineen, vallan tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi, Gaudiya-traditiossa häntä ei pidetä todellisena guruna. Tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya, eli epäautenttinen tai vääristynyt opetuslinja. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti perinnettä, joka näyttää ulkoisesti samalta mutta ei enää välitä alkuperäistä opetusta puhtaassa muodossa.


Erityisen tunnettu esimerkki on sahajiyā-suuntaus, joka yrittää jäljitellä korkeimpia henkisiä tunteita ilman sisäistä puhdistumista ja ilman pitkää bhakti-harjoitusta. Gaudiya ācāryojen mukaan tällainen lähestymistapa trivialisoisi syvimmät henkiset kokemukset ja johtaisi helposti harhaan. Aidossa Gaudiya Vaiṣṇava -opetuksessa korostetaan, että korkein henkinen rakkaus Jumalaa kohtaan kehittyy vähitellen puhtaan harjoituksen ja nöyrän palvelun kautta, ei keinotekoisen jäljittelyn kautta.



Tästä syystä Gaudiya Vaiṣṇava -traditio opettaa, että gurun tunnistaminen on erittäin tärkeää. Todellisen gurun tunnusmerkkejä ovat muun muassa uskollisuus paramparālle, syvä ymmärrys pyhistä teksteistä sekä henkilökohtainen elämä, joka heijastaa bhakti-joogan periaatteita.

AITO Guru EI IKINÄ väitä olevansa Jumala eikä pyri keräämään seuraajia omaa kunniaansa varten. EI TEE BISNESTÄ.

Näin Gaudiya Vaiṣṇava -filosofia yhdistää neljän puutteen opetuksen käytännölliseen varoitukseen: koska ehdollistuneella sielulla on taipumus tehdä virheitä, joutua harhaan, pettää ja luottaa epätäydellisiin aisteihin, hänen on oltava hyvin varovainen henkisen opettajan valinnassa. Aito henkinen tieto säilyy puhtaana vain silloin, kun se välittyy autenttisessa paramparāssa ja kun opettaja pysyy uskollisena alkuperäiselle opetukselle.

Lue lisää

Todellinen guru ei opeta omia mielipiteitään eikä rakenna opetustaan henkilökohtaiselle spekulaatiolle.

Hänen tehtävänsä on välittää uskollisesti se henkinen tieto, jonka hän on itse vastaanottanut omalta gurultaan autenttisessa paramparāssa.

Paramparā tarkoittaa elävää opettajaketjua, jossa sama henkinen ymmärrys siirtyy sukupolvelta toiselle muuttumattomana. Gaudiya-perinteessä tämä ketju yhdistyy Korkeimpaan Persoonaan, ja kulkee suurten ācāryojen kautta, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhun seuraajien linjassa.


Kun joku kuitenkin irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan, hän voi ulkoisesti näyttää kuuluvan samaan traditioon mutta todellisuudessa välittää vääristynyttä opetusta.

Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti “epäautenttista perinnettä” tai “poikkeavaa opetuslinjaa”.

Apasampradāya voi säilyttää joitakin ulkoisia piirteitä – esimerkiksi samat pyhät nimet, rituaalit tai symbolit – mutta sen opetukset eivät enää vastaa alkuperäistä Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiaa.


Perinteiset Gaudiya-ācāryat ovat usein maininneet useita tällaisia ryhmiä varoittavina esimerkkeinä. Näihin kuuluvat muun muassa āula, bāula, kartābhajā, sahajiyā, sakhī-bhekī, smārta ja jāta-gosāñi -suuntaukset. Näitä ryhmiä pidetään apasampradāyoina, koska ne muuttavat keskeisiä periaatteita, joita autenttinen Gaudiya Vaiṣṇava -traditio pitää välttämättöminä henkiselle kehitykselle.

Āula ja bāula -suuntaukset yhdistävät usein erilaisia mystisiä, tantrisia ja synkretistisiä elementtejä. Vaikka ne käyttävät toisinaan Vaiṣṇava-symboliikkaa ja laulavat Jumalan nimiä, niiden opetuksissa korostetaan usein henkilökohtaista mystistä kokemusta ilman selkeää yhteyttä paramparāan tai klassisiin śāstra-teksteihin. Gaudiya Vaiṣṇava -näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska henkinen kokemus ilman autenttista opetusta voi helposti johtaa harhaan.

Kartābhajā-liike puolestaan keskittyy vahvasti karismaattiseen johtajaan, jota saatetaan pitää lähes jumalallisena hahmona. Tämä poikkeaa Gaudiya Vaiṣṇava -periaatteesta, jonka mukaan guru on Jumalan palvelija eikä koskaan samaistettavissa Jumalaan itseensä. Gurun tehtävä on ohjata oppilaat kohti Kṛṣṇaa, ei kerätä kunnioitusta itseensä.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Todellinen guru ei opeta omia mielipiteitään eikä rakenna opetustaan henkilökohtaiselle spekulaatiolle.

Hänen tehtävänsä on välittää uskollisesti se henkinen tieto, jonka hän on itse vastaanottanut omalta gurultaan autenttisessa paramparāssa.

Paramparā tarkoittaa elävää opettajaketjua, jossa sama henkinen ymmärrys siirtyy sukupolvelta toiselle muuttumattomana. Gaudiya-perinteessä tämä ketju yhdistyy Korkeimpaan Persoonaan, ja kulkee suurten ācāryojen kautta, kuten Śrī Caitanya Mahāprabhun seuraajien linjassa.


Kun joku kuitenkin irtautuu tästä perinteestä ja alkaa opettaa omia tulkintojaan, hän voi ulkoisesti näyttää kuuluvan samaan traditioon mutta todellisuudessa välittää vääristynyttä opetusta.

Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa tällaisia harhautuneita ryhmiä kutsutaan nimellä apasampradāya. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti “epäautenttista perinnettä” tai “poikkeavaa opetuslinjaa”.

Apasampradāya voi säilyttää joitakin ulkoisia piirteitä – esimerkiksi samat pyhät nimet, rituaalit tai symbolit – mutta sen opetukset eivät enää vastaa alkuperäistä Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiaa.


Perinteiset Gaudiya-ācāryat ovat usein maininneet useita tällaisia ryhmiä varoittavina esimerkkeinä. Näihin kuuluvat muun muassa āula, bāula, kartābhajā, sahajiyā, sakhī-bhekī, smārta ja jāta-gosāñi -suuntaukset. Näitä ryhmiä pidetään apasampradāyoina, koska ne muuttavat keskeisiä periaatteita, joita autenttinen Gaudiya Vaiṣṇava -traditio pitää välttämättöminä henkiselle kehitykselle.

Āula ja bāula -suuntaukset yhdistävät usein erilaisia mystisiä, tantrisia ja synkretistisiä elementtejä. Vaikka ne käyttävät toisinaan Vaiṣṇava-symboliikkaa ja laulavat Jumalan nimiä, niiden opetuksissa korostetaan usein henkilökohtaista mystistä kokemusta ilman selkeää yhteyttä paramparāan tai klassisiin śāstra-teksteihin. Gaudiya Vaiṣṇava -näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska henkinen kokemus ilman autenttista opetusta voi helposti johtaa harhaan.

Kartābhajā-liike puolestaan keskittyy vahvasti karismaattiseen johtajaan, jota saatetaan pitää lähes jumalallisena hahmona. Tämä poikkeaa Gaudiya Vaiṣṇava -periaatteesta, jonka mukaan guru on Jumalan palvelija eikä koskaan samaistettavissa Jumalaan itseensä. Gurun tehtävä on ohjata oppilaat kohti Kṛṣṇaa, ei kerätä kunnioitusta itseensä.

Lue lisää

Tästä syystä monet Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että jos opettaja alkaa tehdä henkisyydestä bisnestä tai käyttää gurun asemaa rikastuakseen, hänen opetuksensa tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Tällainen toiminta nähdään usein merkkinä siitä, että henkilö toimii apasampradāyassa, eli epäautenttisessa opetuslinjassa.


Vaikka hän saattaisi ulkoisesti näyttää gurulta – pukeutua samalla tavalla, käyttää samoja termejä tai viitata samoihin teksteihin – hänen toimintansa paljastaa, ettei hän seuraa aidon paramparān periaatteita.

Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa opetetaan myös, että oppilaalla on vastuu suojella omaa henkistä elämäänsä. Jos käy ilmi, että opettaja käyttää henkistä asemaansa väärin, vääristää opetuksia tai kerää varallisuutta oppilaidensa kustannuksella, tällaista opettajaa ei pidetä luotettavana guruna. Tällaisessa tilanteessa perinne neuvoo etsimään ohjausta autenttisesta paramparāsta.

Aito guru tunnistetaan ennen kaikkea hänen luonteestaan: hän ei myy mantraa, ei rakenna henkilökohtaista kulttia eikä käytä oppilaitaan omaksi hyödykseen. Hän näkee itsensä palvelijana ja pyrkii auttamaan muita saavuttamaan saman palvelun hengen. Juuri tämä nöyryys, puhtaus ja uskollisuus paramparālle erottaa aidon gurun sellaisesta opettajasta, joka käyttää henkisyyttä omien tavoitteidensa välineenä.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Tästä syystä monet Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että jos opettaja alkaa tehdä henkisyydestä bisnestä tai käyttää gurun asemaa rikastuakseen, hänen opetuksensa tulee tarkastella hyvin kriittisesti. Tällainen toiminta nähdään usein merkkinä siitä, että henkilö toimii apasampradāyassa, eli epäautenttisessa opetuslinjassa.


Vaikka hän saattaisi ulkoisesti näyttää gurulta – pukeutua samalla tavalla, käyttää samoja termejä tai viitata samoihin teksteihin – hänen toimintansa paljastaa, ettei hän seuraa aidon paramparān periaatteita.

Gaudiya Vaiṣṇava -traditiossa opetetaan myös, että oppilaalla on vastuu suojella omaa henkistä elämäänsä. Jos käy ilmi, että opettaja käyttää henkistä asemaansa väärin, vääristää opetuksia tai kerää varallisuutta oppilaidensa kustannuksella, tällaista opettajaa ei pidetä luotettavana guruna. Tällaisessa tilanteessa perinne neuvoo etsimään ohjausta autenttisesta paramparāsta.

Aito guru tunnistetaan ennen kaikkea hänen luonteestaan: hän ei myy mantraa, ei rakenna henkilökohtaista kulttia eikä käytä oppilaitaan omaksi hyödykseen. Hän näkee itsensä palvelijana ja pyrkii auttamaan muita saavuttamaan saman palvelun hengen. Juuri tämä nöyryys, puhtaus ja uskollisuus paramparālle erottaa aidon gurun sellaisesta opettajasta, joka käyttää henkisyyttä omien tavoitteidensa välineenä.

Lue lisää

Lue lisää
MILLOIN GURU PITÄÄ HYLÄTÄ:


Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että tällaisessa tilanteessa oppilaan ei tule jatkaa sokeaa seuraamista. Jos niin kutsuttu guru toimii vastoin śāstraa ja käyttää henkistä asemaansa väärin, sellainen guru tulee hylätä.


Oppilaan velvollisuus on suojella omaa henkistä elämäänsä.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Lue lisää
MILLOIN GURU PITÄÄ HYLÄTÄ:


Gaudiya Vaiṣṇava -ācāryat ovat opettaneet, että tällaisessa tilanteessa oppilaan ei tule jatkaa sokeaa seuraamista. Jos niin kutsuttu guru toimii vastoin śāstraa ja käyttää henkistä asemaansa väärin, sellainen guru tulee hylätä.


Oppilaan velvollisuus on suojella omaa henkistä elämäänsä.

Lue lisää

Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa korostetaan, että todellinen guru ei koskaan tee henkisyydestä bisnestä eikä käytä oppilaitaan henkilökohtaisen hyödyn välineenä.

Jos opettajan toiminta sen sijaan keskittyy rahaan, maineeseen tai valtaan, hänen opetuksensa ei ole enää puhdasta bhakti-perinnettä vaan kuuluu usein apasampradāyaan, eli epäautenttiseen opetuslinjaan.

Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne opettaa selkeästi: henkinen opettaja tulee kunnioittaa, jos hän on aito.

Mutta jos käy ilmi, että hän toimii vastoin śāstraa, vääristää opetuksia tai tekee henkisyydestä liiketoimintaa, sellainen guru tulee hylätä, ja vilpittömän etsijän tulee etsiä ohjausta autenttisesta paramparāsta.

Anonyymi00080 kirjoitti:

Gaudiya Vaiṣṇava -filosofiassa korostetaan, että todellinen guru ei koskaan tee henkisyydestä bisnestä eikä käytä oppilaitaan henkilökohtaisen hyödyn välineenä.

Jos opettajan toiminta sen sijaan keskittyy rahaan, maineeseen tai valtaan, hänen opetuksensa ei ole enää puhdasta bhakti-perinnettä vaan kuuluu usein apasampradāyaan, eli epäautenttiseen opetuslinjaan.

Siksi Gaudiya Vaiṣṇava -perinne opettaa selkeästi: henkinen opettaja tulee kunnioittaa, jos hän on aito.

Mutta jos käy ilmi, että hän toimii vastoin śāstraa, vääristää opetuksia tai tekee henkisyydestä liiketoimintaa, sellainen guru tulee hylätä, ja vilpittömän etsijän tulee etsiä ohjausta autenttisesta paramparāsta.

Lue lisää

”Täällä eräs jota kiinnostaa tutkia kaikkea.”
Oletko kateellinen?

Kateus on yksi kristillisen perinteen mukaisista seitsemästä kuolemansynnistä, odottaako kristittyä nyt kateuden takia ikuinen helvetti?

Aivan varmasti se on kateellinen, kun itseä ei kiinnosta "tutkia" muuta kuin Raamattua. Niin, silloin tulee kateus tiedonjanoisia kohtaan.

Anonyymi00081 kirjoitti:

”Täällä eräs jota kiinnostaa tutkia kaikkea.”
Oletko kateellinen?

Kateus on yksi kristillisen perinteen mukaisista seitsemästä kuolemansynnistä, odottaako kristittyä nyt kateuden takia ikuinen helvetti?

Aivan varmasti se on kateellinen, kun itseä ei kiinnosta "tutkia" muuta kuin Raamattua. Niin, silloin tulee kateus tiedonjanoisia kohtaan.

Lue lisää

Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Vedoissa ei ole Saatanaa Jumalan antipodina, koska Jumalalla ei voi olla antipodia. On olemassa persoonallisuuksia, jotka ovat Jumalaa uhmaavien tuhoisien ajatusten kantajia, he eivät pärjää Hänelle, ja lisäksi Jumala suvaitsee heidän olemassaolonsa.

Hän sallii heidän olemassaolonsa, koska meidän aikakaudellamme on monia eläviä olentoja, jotka haluavat nauttia alhaisista asioista, ja he tarvitsevat oikeutusta.

Lue lisää

Jīva on haluava subjekti, joka kääntyy joko Jumalan puoleen tai pois Hänestä. Māyā ei ole itsenäinen paha voima, vaan Jumalan energia, joka mahdollistaa jīvan halujen toteutumisen. Tässä kohtaa teksti on vielä linjassa Gauḍīya-ajattelun kanssa. Mutta heti seuraavassa vaiheessa tapahtuu hienovarainen siirtymä: māyā alkaa näyttäytyä lähes moraalisena pahuutena, viettelynä ja ansana.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Jīva on haluava subjekti, joka kääntyy joko Jumalan puoleen tai pois Hänestä. Māyā ei ole itsenäinen paha voima, vaan Jumalan energia, joka mahdollistaa jīvan halujen toteutumisen. Tässä kohtaa teksti on vielä linjassa Gauḍīya-ajattelun kanssa. Mutta heti seuraavassa vaiheessa tapahtuu hienovarainen siirtymä: māyā alkaa näyttäytyä lähes moraalisena pahuutena, viettelynä ja ansana.

Lue lisää

Kalin rooli tuo tämän siirtymän näkyväksi. Kali on tietty persoonallinen jīva, joka toimii aikakauden hallitsijana Jumalan sallimissa rajoissa. Hän ei ole kosminen vastavoima eikä itsenäinen periaate.

Kali ei enää ole vain aikakauden ilmentäjä, vaan melkein psykologinen arkkityyppi, joka selittää kaiken moraalisen rappion.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Kalin rooli tuo tämän siirtymän näkyväksi. Kali on tietty persoonallinen jīva, joka toimii aikakauden hallitsijana Jumalan sallimissa rajoissa. Hän ei ole kosminen vastavoima eikä itsenäinen periaate.

Kali ei enää ole vain aikakauden ilmentäjä, vaan melkein psykologinen arkkityyppi, joka selittää kaiken moraalisen rappion.

Lue lisää

Ihmiset eivät vain tee virheitä, vaan he rationalisoivat halunsa. He kehittävät selityksiä, jopa uskonnollisia perusteluja, oikeuttaakseen taipumuksensa. Tämä on itse asiassa Gauḍīya-ajattelun käsitystä anarthoista: ongelma ei ole pelkkä teko, vaan sisäinen taipumus, joka vääristää ymmärryksen.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Ihmiset eivät vain tee virheitä, vaan he rationalisoivat halunsa. He kehittävät selityksiä, jopa uskonnollisia perusteluja, oikeuttaakseen taipumuksensa. Tämä on itse asiassa Gauḍīya-ajattelun käsitystä anarthoista: ongelma ei ole pelkkä teko, vaan sisäinen taipumus, joka vääristää ymmärryksen.

Lue lisää

Kali toimii enemmän semiottisena voimana kuin pelkkänä demonina: hän muuttaa sen, miten todellisuus tulkitaan.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Kali toimii enemmän semiottisena voimana kuin pelkkänä demonina: hän muuttaa sen, miten todellisuus tulkitaan.

Kali ei ole vain “tuolla ulkona”, vaan siinä hetkessä, kun tietoisuus kääntyy pois totuudesta ja alkaa rakentaa omaa, mukavampaa versiota todellisuudesta.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Kali ei ole vain “tuolla ulkona”, vaan siinä hetkessä, kun tietoisuus kääntyy pois totuudesta ja alkaa rakentaa omaa, mukavampaa versiota todellisuudesta.

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä
***************


Muinaiset henkiset perinteet kuvaavat näitä kiusauksia eri tavoin. Siinä missä Raamattu kuvaa Saatanaa pahuuden ruumiillistumana, joka vastustaa Jumalaa ja viettelee muita eläviä olentoja palvelemaan häntä, puhutaan muinaisissa kirjoituksissa Mayasta, joka on aineellisen illuusion ruumiillistuma. Sen sijaan, että Maya vastustaisi Herraa, se palvelee häntä suorittamalla armotonta palvelua houkuttelemalla ehdollistunutta sielua kaikenlaisilla maukkailla myrkyllisillä herkuilla koetellakseen meitä ja lopulta muuttaakseen meitä paremmaksi, opettaakseen meille elämän kovia oppitunteja, kunnes kehitämme kyvyn havaita todellisuus oikein, jotta emme eksyisi todellisen onnen saavuttamisen tieltä.

Aivan kuten sotilaan on opittava erottamaan vihollinen hänen univormunsa ja ammustensa perusteella ja yritettävä ymmärtää hänen taktiikkaansa, henkisen soturin on opittava kaikissa olosuhteissa torjumaan hyökkäykset, jotka johtavat hänen tuhoonsa ja alennustilaansa. Meidän ei tietenkään pidä tulla vainoharhaisiksi tai antaa omien pelkojemme voittaa järkeä. Toisaalta, jos jätämme huomiotta vihollisemme tuhovoiman, emme voi olla varmoja omasta voitostamme.

Maya yrittää ensin miehittää ihmisen tuhoavaan, vahingolliseen toimintaan. Ja niille, joita se ei pysty valtaamaan ensimmäisellä kerralla, se luo olosuhteet, joissa yksilö tuntee olonsa masentuneeksi ja yksinäiseksi ja menettää olemassaolon tarkoituksen, kunnes tulee se hetki, jolloin yksilö päättää, ettei mitään voi muuttaa eikä ole enää mitään järkeä yrittää tehdä asialle mitään. Tällä tavoin jopa ne, joita ei voida pitää paatuneina materialisteina, ovat hallinnassa.


Jokainen aineellisessa kehossa oleva on kohde. Ennen kuin kehitämme vihaa mayaa kohtaan rehellisinä ihmisinä, on hyväksyttävä, että olemme tällaisessa tilanteessa omasta vapaasta tahdostamme. Sen sijaan, että pitäisimme Mayaa ruumiillistuneena pahana, joka pyrkii tuhoamaan meidät, meidän on opittava näkemään hänet vanginvartijana, jonka koko tarkoitus on pitää meidät vangittuina, kunnes päätämme, ettemme enää halua olla tässä varjojen maassa. Se voi opettaa ja häiritä meitä, kunnes teemme lopullisen ja peruuttamattoman päätöksen ....

Pahuutta ei tarvitse personoida, eikä todellista “Saatanaa” tarvitse etsiä ulkopuolelta. “Saatana” on metafora ihmisen oman mielen harhoille, himoille ja väärälle egolle.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Pahuutta ei tarvitse personoida, eikä todellista “Saatanaa” tarvitse etsiä ulkopuolelta. “Saatana” on metafora ihmisen oman mielen harhoille, himoille ja väärälle egolle.

Lue lisää

Mieli - se kenttä, jossa himot, pelot ja harhaluulot syntyvät.
Ego - väärä minäkuva, joka kokee olevansa erillinen ja oikeutettu.
Maya / illuusio - se energia, joka peittää todellisen olemuksen ja houkuttelee toimimaan väärin.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Mieli - se kenttä, jossa himot, pelot ja harhaluulot syntyvät.
Ego - väärä minäkuva, joka kokee olevansa erillinen ja oikeutettu.
Maya / illuusio - se energia, joka peittää todellisen olemuksen ja houkuttelee toimimaan väärin.

Lue lisää

Saatana ei ole ulkoinen olento, vaan oman mielen luoma illuusio. Jos taas mieli harjoitetaan tarkasti ja ego tunnistetaan vääräksi, mikään ulkoinen voima ei voi hallita henkilöä – pimeys ei voi lähestyä sitä, joka on henkisesti vakaa.

Anonyymi00094 kirjoitti:

Saatana ei ole ulkoinen olento, vaan oman mielen luoma illuusio. Jos taas mieli harjoitetaan tarkasti ja ego tunnistetaan vääräksi, mikään ulkoinen voima ei voi hallita henkilöä – pimeys ei voi lähestyä sitä, joka on henkisesti vakaa.

Lue lisää

Ei ole ulkopuolista Saatanaa. Ei lohikäärmettä, ei synnin henkeä, ei varjoa, joka saapuu ovesta. On vain mieli, oma mieli, joka kuvittelee olevansa erillinen, joka kutsuu himon, raivon ja pelon kotiinsa. Ego on sen temppeli, harhainen mestari, joka kieltää todellisen olemuksen.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Ei ole ulkopuolista Saatanaa. Ei lohikäärmettä, ei synnin henkeä, ei varjoa, joka saapuu ovesta. On vain mieli, oma mieli, joka kuvittelee olevansa erillinen, joka kutsuu himon, raivon ja pelon kotiinsa. Ego on sen temppeli, harhainen mestari, joka kieltää todellisen olemuksen.

Lue lisää

Todellinen vapaus ei ole pahan poissaoloa, vaan sen tunnistamista ja sen voiman kääntämistä takaisin itseään vastaan. Kun mieli on valveutunut, ego ei hallitse, ja “Saatana” katoaa – ei maailmasta, vaan sinusta itsestäsi, missä hänellä ei ole enää paikkaa.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Todellinen vapaus ei ole pahan poissaoloa, vaan sen tunnistamista ja sen voiman kääntämistä takaisin itseään vastaan. Kun mieli on valveutunut, ego ei hallitse, ja “Saatana” katoaa – ei maailmasta, vaan sinusta itsestäsi, missä hänellä ei ole enää paikkaa.

Lue lisää

Maailman pimein mysteeri ei kulje ulkopuolella, se ei liiku varjojen lailla kadulla eikä syöksy tulena taivaasta. Se asuu hiljaisuudessa, sydämen kätkössä, missä mieli herää harhaan ja ego nostaa itsensä jumalaksi. Siellä himo himmentää näköä, viha kovettaa kättä, kateus myrkyttää mielen, ja ahneus sitoo sielun sitein, jotka eivät näy silmälle, mutta tuntuvat syvältä sisimmästä.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Maailman pimein mysteeri ei kulje ulkopuolella, se ei liiku varjojen lailla kadulla eikä syöksy tulena taivaasta. Se asuu hiljaisuudessa, sydämen kätkössä, missä mieli herää harhaan ja ego nostaa itsensä jumalaksi. Siellä himo himmentää näköä, viha kovettaa kättä, kateus myrkyttää mielen, ja ahneus sitoo sielun sitein, jotka eivät näy silmälle, mutta tuntuvat syvältä sisimmästä.

Lue lisää

Ihmisten hysteria, taikausko ja pelko ovat vain heijastuksia tästä sisäisestä pimeydestä – heidän oma mielensä, käännetty väärään suuntaan, soittaa pimeyden orkesteria. He rakentavat ulkoisia rituaaleja, ja kuvittelevat taistelevansa pahaa vastaan. Mutta todellinen paholainen ei tarvitse rituaaleja, ei kulje kulkuväylillä, ei vaadi tunnuksia: se on sydämen oman egon ja harhaan johdetun mielen tuote, joka nauraa heidän huolilleen ja käyttää heidän pelkojaan vahvistuakseen.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Ihmisten hysteria, taikausko ja pelko ovat vain heijastuksia tästä sisäisestä pimeydestä – heidän oma mielensä, käännetty väärään suuntaan, soittaa pimeyden orkesteria. He rakentavat ulkoisia rituaaleja, ja kuvittelevat taistelevansa pahaa vastaan. Mutta todellinen paholainen ei tarvitse rituaaleja, ei kulje kulkuväylillä, ei vaadi tunnuksia: se on sydämen oman egon ja harhaan johdetun mielen tuote, joka nauraa heidän huolilleen ja käyttää heidän pelkojaan vahvistuakseen.

Lue lisää

Harmageddon ei odota taivaassa, se ei kolkuta kellotornissa; se hiipii hiljaa jokaisen ajattelijan sisimpään, missä ego asettuu valtaistuimelleen ja mieli kurottaa vallan himon, vihan ja kateuden kautta. Jokainen pakkomielle numerosta, jokainen hysteerinen rituaali, jokainen fanaattinen profetia on vain peili – peili siitä, mitä sisimmässä tapahtuu.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Harmageddon ei odota taivaassa, se ei kolkuta kellotornissa; se hiipii hiljaa jokaisen ajattelijan sisimpään, missä ego asettuu valtaistuimelleen ja mieli kurottaa vallan himon, vihan ja kateuden kautta. Jokainen pakkomielle numerosta, jokainen hysteerinen rituaali, jokainen fanaattinen profetia on vain peili – peili siitä, mitä sisimmässä tapahtuu.

Lue lisää

Ja silti on tie ulos: valveutunut mieli tunnistaa itsessään tämän pimeyden. Hän näkee, että ei ole tarvetta metsästää ulkopuolista pahaa, ei kumartaa tai pelätä, ei odottaa Antikristusta tai maailmanloppua. Todellinen pelko katoaa, kun ihminen ymmärtää, että paholainen on jo olemassa – mutta vain siellä, missä ei ole tietoisuutta, rakkauden ja tarkkaavaisuuden valoa. Jos mieli vapautuu harhoista, ego kutistuu valon alla, ja siinä hetkessä maailma – ulkoinen ja sisäinen – pysähtyy tunnustamaan: todellinen Saatana on vain mielen vääristyneen voiman varjo.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Ja silti on tie ulos: valveutunut mieli tunnistaa itsessään tämän pimeyden. Hän näkee, että ei ole tarvetta metsästää ulkopuolista pahaa, ei kumartaa tai pelätä, ei odottaa Antikristusta tai maailmanloppua. Todellinen pelko katoaa, kun ihminen ymmärtää, että paholainen on jo olemassa – mutta vain siellä, missä ei ole tietoisuutta, rakkauden ja tarkkaavaisuuden valoa. Jos mieli vapautuu harhoista, ego kutistuu valon alla, ja siinä hetkessä maailma – ulkoinen ja sisäinen – pysähtyy tunnustamaan: todellinen Saatana on vain mielen vääristyneen voiman varjo.

Lue lisää

He kuvittelivat seinälle paholaisen ja iskivät sitä nyrkillä, täysin tietämättöminä siitä, että jokainen heidän iskunsa oli vain sydämessä piilevän todellisen Saatanan provosoimaa. He taistelevat vain oman pelkonsa ja heijastuksensa varjoa vastaan, eivätkä aavista, että juuri se on hänen nerokkain temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiertelevät himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, kietoo sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon – tämä linnoitus pysyy paholaisen hallitsemattomana. Harmageddon voi syttyä juuri siellä, sillä todellinen Saatana ilmenee jumalattomuuden kaikissa muodoissa.

Anonyymi00101 kirjoitti:

He kuvittelivat seinälle paholaisen ja iskivät sitä nyrkillä, täysin tietämättöminä siitä, että jokainen heidän iskunsa oli vain sydämessä piilevän todellisen Saatanan provosoimaa. He taistelevat vain oman pelkonsa ja heijastuksensa varjoa vastaan, eivätkä aavista, että juuri se on hänen nerokkain temppunsa. Sydän, jonka päällä istuu ylpeä ego ja jonka ympärillä kiertelevät himon, vihan, kateuden, ahneuden, itsekkyyden ja hulluuden myrkylliset hämähäkit, kietoo sielun ajatukset ja halut tahmeaan synnin verkkoon – tämä linnoitus pysyy paholaisen hallitsemattomana. Harmageddon voi syttyä juuri siellä, sillä todellinen Saatana ilmenee jumalattomuuden kaikissa muodoissa.

Lue lisää

Mutta missä Saatana todella asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofian kirjoissa, ei tieteellisissä selityksissä – vaan ihmisessä itsessään. Siellä, missä ego hallitsee, himo ja viha kiemurtelevat, kateus ja ahneus sulautuvat toisiinsa ja hulluuden verkko vangitsee jokaisen ajatuksen. Ihmisen oma mieli on linnoitus, jossa jumalattomuus voi kasvaa ja Harmageddon pysyä alati läsnä – näkymätön, mutta todellinen.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Mutta missä Saatana todella asuu? Ei maassa, ei yhteiskunnassa, ei filosofian kirjoissa, ei tieteellisissä selityksissä – vaan ihmisessä itsessään. Siellä, missä ego hallitsee, himo ja viha kiemurtelevat, kateus ja ahneus sulautuvat toisiinsa ja hulluuden verkko vangitsee jokaisen ajatuksen. Ihmisen oma mieli on linnoitus, jossa jumalattomuus voi kasvaa ja Harmageddon pysyä alati läsnä – näkymätön, mutta todellinen.

Lue lisää

Tiedottomien fanaattisten saarnaajien johdosta ihmisestä voi tulla uskonnoissaan harhautunut ja henkisesti hauras. Hän toistaa yötä päivää mielessään lukuja, symboleja ja tarinoita – numero 666 ja elää niiden varjossa kuin ne olisivat todellisia voimia.

Hän valmistautuu Antikristuksen tulevaan tulemiseen, etsii suojautumista ja turvaa itselleen, kuitenkaan huomaamatta, että Saatana on ollut läsnä jo kauan – juurtuneena syvälle sellaisten ihmisten sydämiin, jotka yhdistävät uskonnollisen hurskauden ja taikauskon sekasotkun.

Anonyymi00103 kirjoitti:

Tiedottomien fanaattisten saarnaajien johdosta ihmisestä voi tulla uskonnoissaan harhautunut ja henkisesti hauras. Hän toistaa yötä päivää mielessään lukuja, symboleja ja tarinoita – numero 666 ja elää niiden varjossa kuin ne olisivat todellisia voimia.

Hän valmistautuu Antikristuksen tulevaan tulemiseen, etsii suojautumista ja turvaa itselleen, kuitenkaan huomaamatta, että Saatana on ollut läsnä jo kauan – juurtuneena syvälle sellaisten ihmisten sydämiin, jotka yhdistävät uskonnollisen hurskauden ja taikauskon sekasotkun.

Lue lisää

Hän harjoittaa puolustautumista hyökkäystä vastaan, vaikka todellisuudessa "Saatana" on jo hänen sisällään, nauraen hänen tietämättömyydelleen- ja kaikki tämä on vain paholaisen provokaatio. Hän on kaikkien maailmanlopun ennusteiden alku ja pää, hän luo demoniluokituksia ja ruokkii taikauskoista hysteriaa. Siksi on viisasta pysyä kaukana hänen uskollisista sanansaattajistaan. . Nämä ihmiset ovat tiedostamattomia Antikristuksen profeettoja, jotka levittävät pelkoa ja harhaa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Nyt on tullut aika puhua kolmannesta asuinpaikastani, jonka nimi on nainen. Hän on erittäin viehättävä, koska hänessä ilmentyvät kaikki ominaisuuteni, ja juuri täällä mies voi tyydyttää yksitoista aistiaan.


Minulla ei kuitenkaan ole valtaa niihin hyveellisiin ihmisiin, jotka elävät laillisessa avioliitossa ja ovat yhteydessä hurskaisiin vaimoihinsa vain shastrojen ohjeiden mukaisesti. Toisaalta ne, jotka ovat vahvasti kiintyneitä vaimoihinsa, ovat minun vallassani. Himoiset perheenisät, jotka ovat kiintyneitä vaimoihinsa, esittävät monia vääriä argumentteja yrittäessään perustella taipumuksensa minun asuinpaikkaani. Bordellit, teatterit ja muut julkiset laitokset ovat myös minun asuinpaikkojani, ja siellä olen aina kaikkien seuralaisieni kanssa. Nykyään myös erakkomunkkien vaatteita käyttävät ihmiset ottavat toisinaan turvapaikan täältä. Kykenemättöminä vastustamaan kiusausta, he kutsuvat tällaista moraalitonta käyttäytymistä osaksi uskontoaan.

Lue lisää

Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Katsokaamme nyt neljättä asuinpaikkaani. Tämä paikka herättää kunnioitusta kaikissa sen monien hyvien ominaisuuksien ansiosta. Minun vaikutukseni alaisina hallitsijat sotivat ja tappavat toisiaan.

Olen läsnä kaikissa maailman sodissa.

Lue lisää

Miten tämä eroaa siitä, että Krishna yllyttää sotaan?
Mahatma Gandhi näki Bhagavad Gitan taistelun olevan oman mielen sisäinen taistelu, jossa keho vastaa kenttää. Hän ei kyennyt hyväksymään väkivaltaa.

Pureksija kirjoitti:

Miten tämä eroaa siitä, että Krishna yllyttää sotaan?
Mahatma Gandhi näki Bhagavad Gitan taistelun olevan oman mielen sisäinen taistelu, jossa keho vastaa kenttää. Hän ei kyennyt hyväksymään väkivaltaa.

Lue lisää

Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.

Lue lisää

Heikompien suojeleminen (durbala rakṣaṇa)
Tämä on myös etiikan ydin.

Puolustuksen puute. Kuvitellaan maa, jota uhkaa hyökkäys, ja poliisijärjestelmä sekä muut suojelujärjestelmät ja koko maanpuolustus ovat lakkaaneet.

Jos ei ole puolustavia järjestelmiä, pāpa (paha) saa vallan ja heikompien oikeudet (durbala) menetetään.
Tämä johtaa loka-samsthiti-häiriöön eli maailman järjestyksen katoamiseen ja kaaokseen (anṛta).

Koko maailman hyvinvointi riippuu dharman ylläpitämisestä, ei vain yksilön hyvästä tahdosta. Kun yhteiskunnan suojelujärjestelmät puuttuvat, kaaos leviää nopeasti.


Jos ei puolusteta viattomia, rikolliset valtaavat maailman.
Jos heikompia ei suojella, kaikenlaiset rikolliset lisääntyvät.
Suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta dharma ja maailmankaikkeuden järjestys pysyvät.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Heikompien suojeleminen (durbala rakṣaṇa)
Tämä on myös etiikan ydin.

Puolustuksen puute. Kuvitellaan maa, jota uhkaa hyökkäys, ja poliisijärjestelmä sekä muut suojelujärjestelmät ja koko maanpuolustus ovat lakkaaneet.

Jos ei ole puolustavia järjestelmiä, pāpa (paha) saa vallan ja heikompien oikeudet (durbala) menetetään.
Tämä johtaa loka-samsthiti-häiriöön eli maailman järjestyksen katoamiseen ja kaaokseen (anṛta).

Koko maailman hyvinvointi riippuu dharman ylläpitämisestä, ei vain yksilön hyvästä tahdosta. Kun yhteiskunnan suojelujärjestelmät puuttuvat, kaaos leviää nopeasti.


Jos ei puolusteta viattomia, rikolliset valtaavat maailman.
Jos heikompia ei suojella, kaikenlaiset rikolliset lisääntyvät.
Suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta dharma ja maailmankaikkeuden järjestys pysyvät.

Lue lisää

Monet ymmärtävät väärin ajatuksen ahiṃsāsta eli väkivallattomuudesta, ikään kuin se tarkoittaisi täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa.

Jos poliisilaitos lakkautettaisiin kokonaan ja kaikki maanpuolustus purettaisiin, seuraukset eivät olisi utopiaa vaan vähitellen kasvava anṛta — järjestyksen hajoaminen. Kun rikolliset näkevät, ettei ole mitään seuraamuksia, pāpa lisääntyy nopeasti. Heikot (durbala), vanhukset, lapset ja puolustuskyvyttömät (niḥśakti) joutuvat ensimmäisinä kärsimään.

Jos esimerkiksi vieras valtio hyökkäisi maahan eikä kukaan puolustaisi kansaa, seurauksena olisi alistaminen, väkivalta, pelko ja lopulta yhteiskunnan romahtaminen. Täydellinen passiivisuus ei silloin poistaisi kärsimystä, vaan mahdollistaisi sen leviämisen.

Sama koskee poliisia. Jos kaikki lait poistettaisiin ja rikollisille annettaisiin täydellinen vapaus, vahvemmat hallitsisivat heikompia. Tämä muistuttaisi enemmän matsya-nyāyaa — “suurten kalojen lakia”, jossa vahva syö heikon. Dharma taas tarkoittaa juuri sitä, että heikompia suojellaan eikä jätetä kaaoksen armoille.

Todellinen myötätunto ei tarkoita sitä, että annetaan pahuuden tuhota viattomat. Myötätunto tarkoittaa myös sitä, että estetään adharma leviämästä. Joskus puolustaminen on välttämätöntä, jotta suurempi kärsimys voidaan estää.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Monet ymmärtävät väärin ajatuksen ahiṃsāsta eli väkivallattomuudesta, ikään kuin se tarkoittaisi täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa.

Jos poliisilaitos lakkautettaisiin kokonaan ja kaikki maanpuolustus purettaisiin, seuraukset eivät olisi utopiaa vaan vähitellen kasvava anṛta — järjestyksen hajoaminen. Kun rikolliset näkevät, ettei ole mitään seuraamuksia, pāpa lisääntyy nopeasti. Heikot (durbala), vanhukset, lapset ja puolustuskyvyttömät (niḥśakti) joutuvat ensimmäisinä kärsimään.

Jos esimerkiksi vieras valtio hyökkäisi maahan eikä kukaan puolustaisi kansaa, seurauksena olisi alistaminen, väkivalta, pelko ja lopulta yhteiskunnan romahtaminen. Täydellinen passiivisuus ei silloin poistaisi kärsimystä, vaan mahdollistaisi sen leviämisen.

Sama koskee poliisia. Jos kaikki lait poistettaisiin ja rikollisille annettaisiin täydellinen vapaus, vahvemmat hallitsisivat heikompia. Tämä muistuttaisi enemmän matsya-nyāyaa — “suurten kalojen lakia”, jossa vahva syö heikon. Dharma taas tarkoittaa juuri sitä, että heikompia suojellaan eikä jätetä kaaoksen armoille.

Todellinen myötätunto ei tarkoita sitä, että annetaan pahuuden tuhota viattomat. Myötätunto tarkoittaa myös sitä, että estetään adharma leviämästä. Joskus puolustaminen on välttämätöntä, jotta suurempi kärsimys voidaan estää.

Lue lisää

Tästä syystä sarva-ahiṃsālla on raja (sīmā). Yksilö voi henkilökohtaisesti hyväksyä kärsimyksen itselleen, kuten jotkut pyhät ihmiset tekevät, mutta yhteiskunnan johtajilla ei ole oikeutta jättää viattomia suojelematta. Muuten koko loka-saṃsthiti — maailman järjestys — alkaa hajota.

-------------------

Mitä tämä Kristuksen lause tarkoittaa Vedojen mukaan.


Prabhu vastaa:

Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
KR 1933/-38
Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin


Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.


Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.

Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.

Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.

Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
" Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".

On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.

Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.

Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.

Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.

Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Tästä syystä sarva-ahiṃsālla on raja (sīmā). Yksilö voi henkilökohtaisesti hyväksyä kärsimyksen itselleen, kuten jotkut pyhät ihmiset tekevät, mutta yhteiskunnan johtajilla ei ole oikeutta jättää viattomia suojelematta. Muuten koko loka-saṃsthiti — maailman järjestys — alkaa hajota.

-------------------

Mitä tämä Kristuksen lause tarkoittaa Vedojen mukaan.


Prabhu vastaa:

Voidaanko Kristuksen saarnaa, jonka mukaan jos sinua lyödään toiselle poskelle, käännä toinenkin poski, pitää periaatteena, jonka mukaan loukkauksia on vältettävä?
KR 1933/-38
Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin


Eli pitäisi oppia olemaan vastaamatta toisten loukkauksiin, olemaan vahvempi ja olemaan vastaamatta samalla tavalla. Itse asiassa se on harjoitus siitä, miten ei pidä ylläpitää konfliktia. Koska, sanotaan vaikka, että yksi sanoo "olet typerys", toinen sanoo "olet typerys". Ja se siitä, tässä konflikti jatkuu ja jatkuu.


Nyt se on aluksi sanallinen loukkaus. Sitten nyrkkejä ja muuta. Tai jotain muita tapoja. Eli pointti on se, että niin kauan kuin molemmat osapuolet tukevat konfliktia, vastaavat loukkauksella loukkaukseen, se leimahtaa vain lisää, kunnes toinen konfliktin osanottajista, se järkevin, tajuaa, että olisi parempi joko pyytää anteeksi tai yksinkertaisesti vetäytyä konfliktista, olla tukematta sitä enää.
”Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” - tämä on sellainen brahmanilainen lähestymistapa, joka ei ehkä sovi kaikille, mutta siitä huolimatta se on hyvää tapa konfliktin lopettamiseksi heti alussa, niin että hyökkääjällä ei ole enää sellaista halua tehdä pahaa toiselle.

Se soveltuu siis enemmän brahmaneille, jotka ovat taipuvaisempia anteeksiantoon kuin muut.

Kshatriya-tyyppiset ihmiset eivät pysty siihen. Heillä ei myöskään ole oikeutta toimia niin.

Oletetaan, että jos yksi maa hyökkää toisen maan kimppuun ja hallitsija sanoo:
" Olette jo lyöneet meitä yhdelle poskelle, käännämme nyt myös toisen posken, olette jo ottaneet meiltä jotakin pois, käännämme myös toisen posken, ja nyt voitte ottaa meiltä kaiken muunkin pois".

On aivan selvää, ettei yksikään hallitsija, yksikään kshatriya toimi niin. Tämä lause "käännä toinen poski" on hyvä, mutta EI OLE YLEISPÄTEVÄ kaikissa tapauksissa. On siis tapauksia, jossa se ei toimi. Kshatriyan luonne ja velvollisuus ei salli tehdä niin.

Niinpä se on todennäköisemmin tarkoitettu yksinomaan brahmanistisille ihmisille ja tapauksissa, joissa muut eivät loukkaannu millään tavalla tuosta päätöksestä. Kshatriyan velvollisuus on suojella kansaa.

Jos kyse on puhtaasti minun poskistani, niin, olkaa hyvä - lyö minua yhteen, nyt lyö minua toiseen poskeen. Itse voin kyllä ottaa sen noin.

Mutta jos joku loukkaa perheenjäseniäni, tai jopa maatani, minulla on erilainen lähestymistapa. Koska tässä tapauksessa PUOLUSTUSDHARMANI PITÄISI AKTIVOITUA. Voin nähdä vaikkapa oman karmani siinä, että minua lyödään toiselle poskelle, mutta jos sama tapahtuu perheenjäsenilleni, tai maalleni, minulla ei ole oikeutta suhtautua siihen sillä tavalla. KOSKA MINULLA ON SUOJELIJAN DHARMA.

Tämä kyky olla tukematta konfliktia on nöyryyden idea. Tätä sääntöä ei kuitenkaan voida noudattaa kaikissa tilanteissa; PAIKKA, AIKA JA OLOSUHTEET on otettava huomioon.

Lue lisää

Mahābhārata-yuddha ei ollut sattumanvarainen historiallinen tragedia eikä myöskään yksinkertainen kertomus “hyvien” ja “pahojen” välisestä sodasta, kyse oli syvästä dhārmisesta kriisistä, jossa koko yhteiskunnallinen järjestys (loka-saṁsthiti) oli romahtamaisillaan.

Kun adharma alkaa hallita yhteiskuntaa, eikä oikeutta enää kunnioiteta, seurauksena ei ole vain poliittinen sekasorto, vaan ihmisten tietoisuuden asteittainen rappeutuminen. Kun yhteiskunta menettää yhteytensä dharmaan, ihmisen alemmat taipumukset — ahneus, viha, vallanhimo ja julmuus — alkavat hallita kollektiivista tietoisuutta.



Monet ymmärtävät ahiṁsān pinnallisesti. He kuvittelevat, että henkinen elämä tarkoittaa täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa. Mutta filosofiamme ei opeta sellaista yksinkertaistettua moraalia. Jos rikollinen hyökkää puolustuskyvyttömiä vastaan ja kaikki vain katsovat sivusta “väkivallattomuuden” nimissä, silloin passiivisuudesta tulee itse asiassa osallisuutta kärsimykseen.


Tästä syystä poliisilaitoksia, oikeusjärjestelmiä ja maanpuolustusta ei voida täysin poistaa nykyisestä maailmasta. Niiden väärinkäyttö on mahdollista, mutta niiden täydellinen puuttuminen johtaisi vielä suurempaan kärsimykseen (duḥkha).


Pelkkä passiivisuus ei aina ole rakkautta. Joskus rakkaus suojelee. Joskus myötätunto asettaa rajoja pahuudelle. Ja joskus dharma vaatii puolustamaan viattomia, jotta maailma ei vajoa täydelliseen pimeyteen.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Mahābhārata-yuddha ei ollut sattumanvarainen historiallinen tragedia eikä myöskään yksinkertainen kertomus “hyvien” ja “pahojen” välisestä sodasta, kyse oli syvästä dhārmisesta kriisistä, jossa koko yhteiskunnallinen järjestys (loka-saṁsthiti) oli romahtamaisillaan.

Kun adharma alkaa hallita yhteiskuntaa, eikä oikeutta enää kunnioiteta, seurauksena ei ole vain poliittinen sekasorto, vaan ihmisten tietoisuuden asteittainen rappeutuminen. Kun yhteiskunta menettää yhteytensä dharmaan, ihmisen alemmat taipumukset — ahneus, viha, vallanhimo ja julmuus — alkavat hallita kollektiivista tietoisuutta.



Monet ymmärtävät ahiṁsān pinnallisesti. He kuvittelevat, että henkinen elämä tarkoittaa täydellistä passiivisuutta kaikissa tilanteissa. Mutta filosofiamme ei opeta sellaista yksinkertaistettua moraalia. Jos rikollinen hyökkää puolustuskyvyttömiä vastaan ja kaikki vain katsovat sivusta “väkivallattomuuden” nimissä, silloin passiivisuudesta tulee itse asiassa osallisuutta kärsimykseen.


Tästä syystä poliisilaitoksia, oikeusjärjestelmiä ja maanpuolustusta ei voida täysin poistaa nykyisestä maailmasta. Niiden väärinkäyttö on mahdollista, mutta niiden täydellinen puuttuminen johtaisi vielä suurempaan kärsimykseen (duḥkha).


Pelkkä passiivisuus ei aina ole rakkautta. Joskus rakkaus suojelee. Joskus myötätunto asettaa rajoja pahuudelle. Ja joskus dharma vaatii puolustamaan viattomia, jotta maailma ei vajoa täydelliseen pimeyteen.

Lue lisää

Jos esimerkiksi joku näkee, että viatonta ihmistä pahoinpidellään, raiskataan tai tapetaan, ja hänellä olisi mahdollisuus estää se mutta hän ei tee mitään, etiikan näkökulmasta kyse ei ole neutraaliudesta.

Se on hiljaista hyväksyntää väkivallalle. Puuttumattomuus muuttuu silloin osallisuudeksi väkivaltaan.

Vaikka henkilö itse ei fyysisesti löisi ketään, hänen passiivisuutensa mahdollistaa väkivallan jatkumisen.

Tämä on erittäin syvä moraalinen periaate. Ihmiset kuvittelevat usein, että väkivalta tarkoittaa vain aktiivista fyysistä vahingoittamista. Mutta śāstrinen näkökulma menee syvemmälle: myös välinpitämättömyys voi olla väkivaltaa, jos se sallii pahuuden tuhota viattomia. Jos joku voisi suojella heikompaa mutta kieltäytyy toimimasta “puolueettomuuden” tai väärin ymmärretyn ahiṁsān nimissä, hän ei todellisuudessa ole täysin väkivallaton. Hänen passiivisuutensa ruokkii adharmaa.


Tästä syystä filosofiamme ei opeta naiivia pasifismia. Se ei opeta, että pahuuden pitäisi antaa levitä esteettä. Jos koko yhteiskunta omaksuisi ajatuksen, ettei rikollisia saa pysäyttää eikä ketään saa puolustaa, seurauksena ei olisi rauha vaan matsya-nyāya — vahvemman laki. Julmimmat ja häikäilemättömimmät ihmiset saisivat vallan, koska hyvät ihmiset vetäytyisivät vastuustaan.



Hiljainen sivustakatsojan rooli ei ole moraalisesti neutraali tila. Tämä on hyvin syvä ja usein väärinymmärretty kohta dharmassa. Monet kuvittelevat, että niin kauan kuin ihminen itse ei fyysisesti tee pahaa, hän pysyy puhtaana vastuusta. Mutta śāstrinen ymmärrys menee paljon syvemmälle kuin pelkkä ulkoinen toiminta.

Jos ihminen näkee adharmaa — väkivaltaa, hyväksikäyttöä, julmuutta tai viattomien kärsimystä — ja hänellä olisi mahdollisuus ainakin yrittää estää se, mutta hän tietoisesti pysyy passiivisena, hänen hiljaisuutensa alkaa palvella itse väkivaltaa. Silloin kyse ei enää ole pelkästä “tekemättä jättämisestä”. Puuttumattomuudesta tulee olosuhde, joka mahdollistaa pahuuden jatkumisen.


Jotain sentään "sivullinenkin" voi tehdä, vaikka vain hälyttää poliisit paikalle


Opettajamme selittävät, että adharma ei kasva ainoastaan pahojen ihmisten aktiivisuuden vuoksi. Se kasvaa myös silloin, kun hyvät ihmiset vetäytyvät vastuustaan. Tämä on yksi Kali-yugan vaarallisimmista piirteistä: ihmiset alkavat kutsua välinpitämättömyyttä “rauhaksi” ja pelkoa “väkivallattomuudeksi”.



Todellisuudessa hiljainen sivustakatsoja voi tiedostamattaan rohkaista väkivaltaa enemmän kuin ymmärtääkään. Kun rikollinen, tyranni tai väkivaltainen ihminen huomaa, ettei kukaan puutu hänen toimintaansa, hän saa siitä psykologisen ja karmisen vahvistuksen. Hän alkaa tuntea, ettei hänen tekojaan pysäytetä. Silloin hiljaisuudesta tulee eräänlainen näkymätön hyväksyntä.

Tästä syystä puuttumattomuus voi joskus olla hienovarainen väkivallan muoto. Ei siksi, että sivustakatsoja itse löisi ketään, vaan siksi, että hänen passiivisuutensa antaa väkivallalle tilan kasvaa.Se ei rajoitu vain siihen, mitä itse tekee käsillään; vastuu liittyy myös siihen, mitä sallii tapahtuvan silloin, kun voisi auttaa.

Jos esimerkiksi joku näkisi lapsen joutuvan pahoinpitelyn kohteeksi eikä tekisi mitään, useimmat ihmiset tuntisivat intuitiivisesti, että jokin on moraalisesti väärin. Miksi? Koska sydän ymmärtää luonnollisesti, että täydellinen välinpitämättömyys viattoman kärsimyksestä ei ole puhtautta vaan kovettumista. Tällainen sydämen kovettuminen nähdään tamas-guṇan vaikutuksena — tietoisuuden pimenemisenä.

Siksi todellinen ahiṁsā ei tarkoita passiivista sivusta katsomista samalla kun adharma leviää. Todellinen ahiṁsā tarkoittaa sitä, ettei tarpeettomasti aiheuta kärsimystä, mutta myös sitä, ettei salli tarpeettoman kärsimyksen jatkua silloin, kun sitä voisi estää. Tämä on paljon syvempi ymmärrys kuin pelkkä ulkoinen väkivallattomuus.


Tästä syystä suojelu (rakṣaṇa) ei ole alempi moraalinen periaate kuin myötätunto — se on myötätunnon ilmentymä. Jos ihminen todella tuntee myötätuntoa viattomia kohtaan, hän ei voi täysin välinpitämättömästi katsoa heidän tuhoamistaan.

Kali-yugan ongelma ei ole vain se, että pahuutta on olemassa. Ongelma on myös se, että monet hyvät ihmiset lamaantuvat, vetäytyvät ja kutsuvat passiivisuutta “henkisyydeksi”. Mutta todellinen henkinen tietoisuus ei ole todellisuudesta pakenemista. Se on kykyä nähdä, milloin lempeys riittää ja milloin dharma vaatii suojelemaan muita.

Siksi joskus hiljaisuus ei ole rauhaa. Joskus hiljaisuus suojelee väkivaltaa enemmän kuin sanat koskaan voisivat.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Jos esimerkiksi joku näkee, että viatonta ihmistä pahoinpidellään, raiskataan tai tapetaan, ja hänellä olisi mahdollisuus estää se mutta hän ei tee mitään, etiikan näkökulmasta kyse ei ole neutraaliudesta.

Se on hiljaista hyväksyntää väkivallalle. Puuttumattomuus muuttuu silloin osallisuudeksi väkivaltaan.

Vaikka henkilö itse ei fyysisesti löisi ketään, hänen passiivisuutensa mahdollistaa väkivallan jatkumisen.

Tämä on erittäin syvä moraalinen periaate. Ihmiset kuvittelevat usein, että väkivalta tarkoittaa vain aktiivista fyysistä vahingoittamista. Mutta śāstrinen näkökulma menee syvemmälle: myös välinpitämättömyys voi olla väkivaltaa, jos se sallii pahuuden tuhota viattomia. Jos joku voisi suojella heikompaa mutta kieltäytyy toimimasta “puolueettomuuden” tai väärin ymmärretyn ahiṁsān nimissä, hän ei todellisuudessa ole täysin väkivallaton. Hänen passiivisuutensa ruokkii adharmaa.


Tästä syystä filosofiamme ei opeta naiivia pasifismia. Se ei opeta, että pahuuden pitäisi antaa levitä esteettä. Jos koko yhteiskunta omaksuisi ajatuksen, ettei rikollisia saa pysäyttää eikä ketään saa puolustaa, seurauksena ei olisi rauha vaan matsya-nyāya — vahvemman laki. Julmimmat ja häikäilemättömimmät ihmiset saisivat vallan, koska hyvät ihmiset vetäytyisivät vastuustaan.



Hiljainen sivustakatsojan rooli ei ole moraalisesti neutraali tila. Tämä on hyvin syvä ja usein väärinymmärretty kohta dharmassa. Monet kuvittelevat, että niin kauan kuin ihminen itse ei fyysisesti tee pahaa, hän pysyy puhtaana vastuusta. Mutta śāstrinen ymmärrys menee paljon syvemmälle kuin pelkkä ulkoinen toiminta.

Jos ihminen näkee adharmaa — väkivaltaa, hyväksikäyttöä, julmuutta tai viattomien kärsimystä — ja hänellä olisi mahdollisuus ainakin yrittää estää se, mutta hän tietoisesti pysyy passiivisena, hänen hiljaisuutensa alkaa palvella itse väkivaltaa. Silloin kyse ei enää ole pelkästä “tekemättä jättämisestä”. Puuttumattomuudesta tulee olosuhde, joka mahdollistaa pahuuden jatkumisen.


Jotain sentään "sivullinenkin" voi tehdä, vaikka vain hälyttää poliisit paikalle


Opettajamme selittävät, että adharma ei kasva ainoastaan pahojen ihmisten aktiivisuuden vuoksi. Se kasvaa myös silloin, kun hyvät ihmiset vetäytyvät vastuustaan. Tämä on yksi Kali-yugan vaarallisimmista piirteistä: ihmiset alkavat kutsua välinpitämättömyyttä “rauhaksi” ja pelkoa “väkivallattomuudeksi”.



Todellisuudessa hiljainen sivustakatsoja voi tiedostamattaan rohkaista väkivaltaa enemmän kuin ymmärtääkään. Kun rikollinen, tyranni tai väkivaltainen ihminen huomaa, ettei kukaan puutu hänen toimintaansa, hän saa siitä psykologisen ja karmisen vahvistuksen. Hän alkaa tuntea, ettei hänen tekojaan pysäytetä. Silloin hiljaisuudesta tulee eräänlainen näkymätön hyväksyntä.

Tästä syystä puuttumattomuus voi joskus olla hienovarainen väkivallan muoto. Ei siksi, että sivustakatsoja itse löisi ketään, vaan siksi, että hänen passiivisuutensa antaa väkivallalle tilan kasvaa.Se ei rajoitu vain siihen, mitä itse tekee käsillään; vastuu liittyy myös siihen, mitä sallii tapahtuvan silloin, kun voisi auttaa.

Jos esimerkiksi joku näkisi lapsen joutuvan pahoinpitelyn kohteeksi eikä tekisi mitään, useimmat ihmiset tuntisivat intuitiivisesti, että jokin on moraalisesti väärin. Miksi? Koska sydän ymmärtää luonnollisesti, että täydellinen välinpitämättömyys viattoman kärsimyksestä ei ole puhtautta vaan kovettumista. Tällainen sydämen kovettuminen nähdään tamas-guṇan vaikutuksena — tietoisuuden pimenemisenä.

Siksi todellinen ahiṁsā ei tarkoita passiivista sivusta katsomista samalla kun adharma leviää. Todellinen ahiṁsā tarkoittaa sitä, ettei tarpeettomasti aiheuta kärsimystä, mutta myös sitä, ettei salli tarpeettoman kärsimyksen jatkua silloin, kun sitä voisi estää. Tämä on paljon syvempi ymmärrys kuin pelkkä ulkoinen väkivallattomuus.


Tästä syystä suojelu (rakṣaṇa) ei ole alempi moraalinen periaate kuin myötätunto — se on myötätunnon ilmentymä. Jos ihminen todella tuntee myötätuntoa viattomia kohtaan, hän ei voi täysin välinpitämättömästi katsoa heidän tuhoamistaan.

Kali-yugan ongelma ei ole vain se, että pahuutta on olemassa. Ongelma on myös se, että monet hyvät ihmiset lamaantuvat, vetäytyvät ja kutsuvat passiivisuutta “henkisyydeksi”. Mutta todellinen henkinen tietoisuus ei ole todellisuudesta pakenemista. Se on kykyä nähdä, milloin lempeys riittää ja milloin dharma vaatii suojelemaan muita.

Siksi joskus hiljaisuus ei ole rauhaa. Joskus hiljaisuus suojelee väkivaltaa enemmän kuin sanat koskaan voisivat.

Lue lisää

Emme siksi määrittele ahiṁsāa pelkästään fyysisen toiminnan tasolla.

Ahimsa ei tarkoita aina täydellistä passiivisuutta. Jos hyökkäys tapahtuu puolustuskyvyttömiä vastaan, passiivisuus muuttuu osallisuudeksi kärsimykseen.

Passiivisuus voi olla väkivaltaa.
Jos joku näkee viattoman kärsivän ja voisi auttaa, mutta ei tee mitään, hänen tekemättömyytensä mahdollistaa adharmaa:n jatkumisen.
Tämä on syvällinen ero länsimaisen “älä tee pahaa” -ajattelun ja vedisen moraalikäsityksen välillä: vastuuseen kuuluu myös se, mitä sallii tapahtuvan.

Todellinen ahiṁsā on aktiivista. Se ei tarkoita, että pitäisi olla naiivi pasifisti.
Todellinen väkivallattomuus sisältää sekä fyysisen väkivallan välttämisen että sen estämisen, ettei viatonta kohdella kaltoin.

Väkivalta, joka perustuu vihaan, vallanhimoon tai nautintoon, on adharmaa.
Toisten suojeleminen, ilman henkilökohtaista vihaa, on dharmista toimintaa, vaikka siinä jouduttaisiin käyttämään voimaa.


Kṣatriya-dharma ja yhteiskunnallinen vastuu. Suojelun tehtävä on dharmassa tärkeä: se ei ole alempi moraalinen arvo kuin myötätunto.
Passiivisuus “täydellisen väkivallattomuuden” nimissä voi olla väline, jonka kautta paha leviää.

"Hyvät" ihmiset vetäytyvät vastuusta ja kutsuvat passiivisuutta henkisyydeksi, mikä vahvistaa pahuutta.
Näin hiljaisuus ei aina ole rauhaa, vaan joskus se suojelee väkivaltaa.


Kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.



Gandhi vastasi teoreettisesti, ettei hän puuttuisi suoraan väkivaltaiseen tilanteeseen, esimerkiksi jos vaimoa uhattaisiin. Hänen tarkoituksensa oli säilyttää täydellinen väkivallattomuus (ahiṁsā), mutta tämä luo moraalisesti erittäin monimutkaisen tilanteen.

Väkivaltaan puuttumatta jättäminen voi itsessään olla väkivaltaa, jos henkilöllä on mahdollisuus estää kärsimystä.


Tässä tapauksessa, jos Gandhi olisi voinut suojella vaimoaan, mutta ei olisi tehnyt mitään, hänen passiivisuutensa olisi sallinut väkivallan jatkua. Tästä näkökulmasta passiivisuus muuttuu väkivallan muodoiksi, koska se antaa pahuudelle tilaa vahvistua.


Ahiṁsā ei ole pelkkä oman fyysisen väkivallan välttäminen, vaan myös vastuullisuus estää tarpeetonta kärsimystä silloin, kun siihen on mahdollisuus.

Eli: vaikka Gandhi itse ei olisi lyönyt ketään, hänen puuttumatta jättäminen olisi epäsuorasti osallistumista väkivaltaan, jos hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus estää se ilman vihaa tai kostoa.

Eli kyllä: teoreettisesti, jos hänellä (Gandhilla) olisi ollut mahdollisuus estää väkivalta eikä hän olisi tehnyt mitään, se olisi väkivaltaista.

Jos Gandhi (teoreettisesti) ei olisi suojellut vaimoaan, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus, hänen toimintansa olisi ollut moraalisesti väkivaltaista.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Jopa pasifismilla on rajansa; mitä tapahtuisi, jos poliisilaitos lakkautettaisiin

Kuten aiemmin lupasin, en enää aio reagoida Pureksijan vihamielisiin purkauksiin, vaikka olenkin vastannut niihin jo yli puoli vuotta, koska hän ei käyttänyt nimimerkkiä, ei edes täällä hindufoorumilla. Hänen viestinsä tunnistaa niiden sävystä, sillä ne sisältävät useita spesifisia sanoja, kuten ”enkunkielinen”, ”toksinen ”, ”misogynia” ja mieletön viha, jotka on suunnattu kaikkia miehiä vastaan.
Hän on ollut aktiivinen myös muilla foorumeilla, myös suomi24:n ulkopuolella; hän on ollut suomi24 ateismifoorumeilla, vaikka nykyään olen itse siellä ja muuallakin ehkä vain kerran parissa kuukaudessa. Hän on ollut ilman nimimerkkiä myös täällä, hindufoorulilla, ja edellä mainituista sanoista ja tyylistä hänet tunnistaa, mutta erityisesta suuresta vihasta miehiä vastaan.


Mahabharata-sota (Mahābhārata yuddha) ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, eikä sen syyt ole yksinkertaisia. Krishna kehotti taistelemaan (yuddhaṃ), mutta hänen motiivinsa väärinymmärrettiin. Pureksija valitti, että Krishna yllytti sotaan (atra) (ilmeisesti siksi, hän on paha), mutta tämä näkemys unohtaa historian taustan ja sen, miksi sota todella syttyi.

Purekisja tuo esimerkkinä Gandhin, joka kieltäytyi kaikesta väkivallasta. Mutta hän ei ymmärrä, että vaikka me kunnioitamme Gandhia, hänen periaatteensa eivät aina suoraan sovellu tilanteisiin, joissa puolustaminen on ainoa tapa suojella heikompia (dharma rakṣaṇam).

Hän ei tiedä, että kun Gandhilta kysyttiin: "Jos huomaisit, että vaimoasi raiskataan tai tehdään vaimollesi pahaa, sekaantuisitko siihen?"

Gandhi vastasi, ettei sekaantuisi (na saṃlagneyeti), eli hän ei puolustaisi vaimoaan.

Tämä vastaus ei ole moraalinen ohje maailmalle, vaan henkilökohtainen periaate, joka korostaa väkivallattomuutta, ei vastuuta heikompien suojelemisesta.


Niille, jotka katsovat maailmaa näin, vihaajille (krodhī), heidän mielestään pitäisi lopettaa kaikki poliisi- ja vankilainstituutiot, ja antaa rikollisten hallita vapaasti.

Mutta todellisuus on toinen: rikollisia vastaan on olemassa laitokset, ja niiden puuttuminen johtaisi kaaokseen (anṛta) ja kärsimykseen koko maailmassa (lokasya duḥkha).

Vihaajan mielestä puolustamista (rakṣaṇa) ei olisi tarvita koskaan, vaan kaiki maat ovat vapaasta valloitettavia (jaya) ja ketään ei saisi puolustaa. Jos joku nyt hyökkäisi Suomeen, hänen mielestään kotimaata ei saisi puolustaa (rakṣā), koska se olisi väkivaltaa.

Hän ei tiedä, että jos puolustuskyvyttömiä (niḥśakti) ei suojella, rikolliset vähitellen ottavat haltuun koko maailman.

Siksi myös pasifismissakin (sarva-ahimsā) on rajansa (sīmā). Puolustaminen ei ole aggressiota (krodha), vaan oikeudenmukaisuutta ja vastuuta (dharma).

Poliisin työ ja muut suojelujärjestelmät (rakṣaṇa-saṃsthāna) ovat välttämättömiä, jotta heikompien (durbala) oikeudet voidaan turvata ja maailma ei luisuisi kaaokseen.

Ennen Mahabharata-sotaa Krishna kävi lukuisia rauhanneuvotteluja (śānti-samvāda), mutta ne eivät tuottaneet tulosta (niḥphalā). Hän ei halunnut sotaa (yuddhaṃ na icchati), mutta näki, että ilman puolustautumista (svadharma rakṣaṇa), paha (pāpa) saisi vallan ja koko ihmiskunta (manuṣya-samāja) olisi vaarassa. Krishna kehotti puolustautumaan ja hävittämään pahan (pāpa-nāśa), ei väkivallan vuoksi sinänsä, vaan koska suojelu on heikompien (durbala) oikeus ja velvollisuus (dharma). Hänen opetuksensa muistuttavat meitä, että joskus puolustaminen on ainoa tapa estää laajempaa kärsimystä ja turvata yhteinen tulevaisuus.

Krishnan teot eivät olleet yllyttämistä, vaan vastuullista toimintaa (kartavya), joka suojelee viattomia (nirmala) ja ylläpitää oikeudenmukaisuutta (dharma). Hänen esimerkkinsä opettaa, että välinpitämättömyys ei ole hyve (anṛta), ja että heikompien suojeleminen oikeuttaa puolustamisen myös silloin, kun se näyttää vaikealta tai vaaralliselta. Krishna osoittaa meille, että väkivalta ei ole itsetarkoitus, vaan keino turvata heikompien elämä, yhteiskunnan järjestys (samāja-saṃsthiti) ja moraalinen oikeus (dharma) kukoistaa.

Lue lisää

En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä.

Olisikin toinen asia jos kyseessä olisi puolustautuminen, mutta Gitan sota ei ole puolustautumista, vaan kunniakulttuuria, ja jos olen väärässä, niin ole hyvä ja osoita kuka hyökkäsi luvatta toisen maaperälle Pandavien taistelussa. Epäilen, ettei kukaan.

Lisäksi eikö jumalalla pitäisi olla muita keinoja ratkaista kriisit kansojen välillä kuin väkivalta jos hän voi ja tietää kaiken?

Pureksija kirjoitti:

En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä.

Olisikin toinen asia jos kyseessä olisi puolustautuminen, mutta Gitan sota ei ole puolustautumista, vaan kunniakulttuuria, ja jos olen väärässä, niin ole hyvä ja osoita kuka hyökkäsi luvatta toisen maaperälle Pandavien taistelussa. Epäilen, ettei kukaan.

Lisäksi eikö jumalalla pitäisi olla muita keinoja ratkaista kriisit kansojen välillä kuin väkivalta jos hän voi ja tietää kaiken?

Lue lisää

"En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

Olet ja erittäin laajasti.

Anonyymi00117 kirjoitti:

"En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

Olet ja erittäin laajasti.

"En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

Olet ja erittäin laajasti.

Sinulla on oikeus ajatella mitä haluat; et tiedä mitään Mahabharataan johtaneista tapahtumista – jotka ulottuvat yli 145 vuoden ajalle ennen taistelua – ja sitä paitsi, tämä oli viimeinen kommenttini sinulle. En edes lue enää viestejäsi, koska olen luvannut, etten lue niitä, ainakaan niitä, joissa on käyttäjänimesi; tunnistan kuitenkin vihamieliset kommenttisi ilman käyttäjänimeäsi; ja jos taas tunnistan, en edes lue niitä enää, Sitä paitsi Jumaa ei tarvitse puolustusta, joten en aio puolustaa häntä. Hän ei tarvitse puolustusta. Voit rypeä miestenvihassasi niin paljon kuin haluat; vihaat Krishnaa, koska hän ei ole nainen – olkoon vihasi voittoisa, voimia miesvihaan!

Anonyymi00118 kirjoitti:

"En ole kommentoinut ilman nimimerkkiä."

Olet ja erittäin laajasti.

Sinulla on oikeus ajatella mitä haluat; et tiedä mitään Mahabharataan johtaneista tapahtumista – jotka ulottuvat yli 145 vuoden ajalle ennen taistelua – ja sitä paitsi, tämä oli viimeinen kommenttini sinulle. En edes lue enää viestejäsi, koska olen luvannut, etten lue niitä, ainakaan niitä, joissa on käyttäjänimesi; tunnistan kuitenkin vihamieliset kommenttisi ilman käyttäjänimeäsi; ja jos taas tunnistan, en edes lue niitä enää, Sitä paitsi Jumaa ei tarvitse puolustusta, joten en aio puolustaa häntä. Hän ei tarvitse puolustusta. Voit rypeä miestenvihassasi niin paljon kuin haluat; vihaat Krishnaa, koska hän ei ole nainen – olkoon vihasi voittoisa, voimia miesvihaan!

Lue lisää

Hopseli kopseli, johtuuko sen vanhan luntun intensiivinen viha miespuolisia kohtaan hänen omasta isästään?

Anonyymi00119 kirjoitti:

Hopseli kopseli, johtuuko sen vanhan luntun intensiivinen viha miespuolisia kohtaan hänen omasta isästään?

Huora se on!

Anonyymi00120 kirjoitti:

Huora se on!

En tiedä, mutta kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

Anonyymi00121 kirjoitti:

En tiedä, mutta kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että ole mies.

Anonyymi00122 kirjoitti:

Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että ole mies.

Lue lisää

Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
No, ei se mitään – ne, jotka eivät ole olleet koulussa, kuvittelevat kaikenlaista.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
No, ei se mitään – ne, jotka eivät ole olleet koulussa, kuvittelevat kaikenlaista.

Lue lisää

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.

“Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

Anonyymi00130 kirjoitti:

“Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Anonyymi00132 kirjoitti:

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Lue lisää

Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

Lue lisää

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

Anonyymi00134 kirjoitti:

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

Lue lisää

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

Anonyymi00135 kirjoitti:

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

Lue lisää

Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.

Anonyymi00135 kirjoitti:

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

Lue lisää

Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
“Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

Anonyymi00137 kirjoitti:

Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
“Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

Lue lisää

Henkilö asettaa miehet symbolisesti pahuuden merkiksi: patriarkaalisuus, vallankäyttö, epäreiluus.
Mutta kun hän kohtaa todellisuuden: “Shakti ilmestyy vain, jos mukana on mies”, niin koko idea kaatuu itseensä kuin korttitalo.
Tässä syntyy vähän kuin taivaallinen “miestenviha vs. realismi” -sirkus: yksilö haluaa miehen täydellisen poissulkemisen, mutta mystinen kokemus vaatii miehen läsnäolon.
Ironia: Jumala ei voi olla mies, mutta ilman miestä Jumalaa ei voi edes nähdä. Hienoa logiikkaa – suorastaan akateemisen absurdi, mutta ihailtavan päättäväinen.

Voidaan sanoa, että tässä yhdistyy radikaali ideologia ja täydellinen epärealistinen ego. Henkilö luo itselleen teoreettisen jumalan, joka tukee hänen maailmankuvaansa… mutta kosmoksen lainalaisuudet (tai Shaktin omat säännöt) sanovat “ei näin helppoa”.


Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.
Henkilö haluaa miesten täydellisen poissulkemisen, mutta päätyy siihen, että ilman miestä ei edes mystistä kokemusta saa.
Lopputulos: ideologia näyttää mahtavalta paperilla, mutta todellisuus naureskelee. Tässä on kaikki radikaali feministinen suurisuuntaisuus + kosminen ironia yhdessä paketissa.

Anonyymi00138 kirjoitti:

Henkilö asettaa miehet symbolisesti pahuuden merkiksi: patriarkaalisuus, vallankäyttö, epäreiluus.
Mutta kun hän kohtaa todellisuuden: “Shakti ilmestyy vain, jos mukana on mies”, niin koko idea kaatuu itseensä kuin korttitalo.
Tässä syntyy vähän kuin taivaallinen “miestenviha vs. realismi” -sirkus: yksilö haluaa miehen täydellisen poissulkemisen, mutta mystinen kokemus vaatii miehen läsnäolon.
Ironia: Jumala ei voi olla mies, mutta ilman miestä Jumalaa ei voi edes nähdä. Hienoa logiikkaa – suorastaan akateemisen absurdi, mutta ihailtavan päättäväinen.

Voidaan sanoa, että tässä yhdistyy radikaali ideologia ja täydellinen epärealistinen ego. Henkilö luo itselleen teoreettisen jumalan, joka tukee hänen maailmankuvaansa… mutta kosmoksen lainalaisuudet (tai Shaktin omat säännöt) sanovat “ei näin helppoa”.


Miestenviha jumalallisessa kontekstissa on vähän kuin tilaisi sushin ilman kalaa: periaatteessa ajatus on voimakas, mutta toteutus ei toimi.
Henkilö haluaa miesten täydellisen poissulkemisen, mutta päätyy siihen, että ilman miestä ei edes mystistä kokemusta saa.
Lopputulos: ideologia näyttää mahtavalta paperilla, mutta todellisuus naureskelee. Tässä on kaikki radikaali feministinen suurisuuntaisuus kosminen ironia yhdessä paketissa.

Lue lisää

“Ei miehiä!” hän huusi.
“Mutta ilman miestä et näe minua,” vastasi Shakti hiljaa, kuin henki, joka nauroi kaikille verkkosivujen miestenvihaajille.
Ja niin syntyi universumin ehkä hienoin ironia: hän, joka halusi poistaa miehen jokaisesta jumalallisesta kuvasta, huomasi, että kosminen laki ei tunne ideologioita. Jumala-nainen ei voi tanssia yksin – hän tarvitsee parin, jota hän halveksii.

“Jumala ei voi olla mies!”
Miehet – nuo kolhutun vallan kantajat, nuo kasvottomat sortajat – oli karkotettava pyhän energian alueelta. Naisen on oltava jumala, koska ilman häntä koko kosminen näyttämö olisi liian… miehinen. Liian epämiellyttävä, liian vaarallinen, liian… tavallinen.

Mutta paradoksi.
Shakti ei ilmesty ilman miestä. Ah, kuinka kosminen vitsi! Hän, joka oli ideologisesti väkivalloin poistanut miehen, tarvitsi miestä saadakseen mystisen kokemuksen. Kaikki se vuosikymmenten viha, kaikki se feministinen korrektius, kaikki se poliittinen kovaulotteisuus oli yhtäkkiä kuin paperitaikina: kauniisti aseteltu, mutta kosmoksen tuulen edessä se lässähti ja valuisi lattialle.


Hän yritti vastustaa, kieltäytyi. “Ei miehiä, ei edes symbolisia!” Mutta Shakti, tuo salaperäinen naisenergia, naurahti hänen vakavuudelleen. Se nauru oli kuin kylmä tuuli helvetillisestä pilviverhosta, ja se täytti hänen virtuaalisen todellisuutensa: “Ilman vastakkaista virtaa ei ole tasapainoa. Ilman miestä ei ole mystiikkaa.”

“Miehet ovat pahaa!” – ovat nyt koomista materiaalia.

Hän kirjoitti uudelleen: Jumala on nainen. Miehiä ei tarvita. Mutta salaa, hiljaa, Shakti tanssi jonkun toisen energian kanssa. Hän vain odotti, että hän lopulta ymmärtäisi, ettei voi luoda universumin lakeja omien ideologisten mieltymystensä mukaan.

Anonyymi00139 kirjoitti:

“Ei miehiä!” hän huusi.
“Mutta ilman miestä et näe minua,” vastasi Shakti hiljaa, kuin henki, joka nauroi kaikille verkkosivujen miestenvihaajille.
Ja niin syntyi universumin ehkä hienoin ironia: hän, joka halusi poistaa miehen jokaisesta jumalallisesta kuvasta, huomasi, että kosminen laki ei tunne ideologioita. Jumala-nainen ei voi tanssia yksin – hän tarvitsee parin, jota hän halveksii.

“Jumala ei voi olla mies!”
Miehet – nuo kolhutun vallan kantajat, nuo kasvottomat sortajat – oli karkotettava pyhän energian alueelta. Naisen on oltava jumala, koska ilman häntä koko kosminen näyttämö olisi liian… miehinen. Liian epämiellyttävä, liian vaarallinen, liian… tavallinen.

Mutta paradoksi.
Shakti ei ilmesty ilman miestä. Ah, kuinka kosminen vitsi! Hän, joka oli ideologisesti väkivalloin poistanut miehen, tarvitsi miestä saadakseen mystisen kokemuksen. Kaikki se vuosikymmenten viha, kaikki se feministinen korrektius, kaikki se poliittinen kovaulotteisuus oli yhtäkkiä kuin paperitaikina: kauniisti aseteltu, mutta kosmoksen tuulen edessä se lässähti ja valuisi lattialle.


Hän yritti vastustaa, kieltäytyi. “Ei miehiä, ei edes symbolisia!” Mutta Shakti, tuo salaperäinen naisenergia, naurahti hänen vakavuudelleen. Se nauru oli kuin kylmä tuuli helvetillisestä pilviverhosta, ja se täytti hänen virtuaalisen todellisuutensa: “Ilman vastakkaista virtaa ei ole tasapainoa. Ilman miestä ei ole mystiikkaa.”

“Miehet ovat pahaa!” – ovat nyt koomista materiaalia.

Hän kirjoitti uudelleen: Jumala on nainen. Miehiä ei tarvita. Mutta salaa, hiljaa, Shakti tanssi jonkun toisen energian kanssa. Hän vain odotti, että hän lopulta ymmärtäisi, ettei voi luoda universumin lakeja omien ideologisten mieltymystensä mukaan.

Lue lisää

Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.


Purekisjaalilla on suunnaton ego, vaikka hän väittääkin olevansa ihminen ilman egoa.

Kukaan ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, jos ymmärtäisi, ettei sukupuoli ole todellinen itse.

Aivan kuten Greta Thunberg on ilmastoaktivisti, Pureksija on sukupuoliaktivisti.

Järjetön viha Jumalaa kohtaan, joka perustuu siihen, ettei Jumala ole puhtaasti naispuolinen. Sitten hän keksii muita syitä, miksi hänen pitäisi vihata Jumalaa, mutta pohjimmiltaan ongelmana on se, ettei Jumala ole sataprosenttisesti naispuolinen.


Tämä miestenviha on niin äärimmäistä, että se vaikuttaa jopa käsitykseen Jumalasta – jopa siinä määrin, että jopa Jumalan täytyy olla nainen.


Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen -tarjoaa voimauttavan viestin naisille ja naisenergialle, mutta myös varoittaa liiallisesta ideologisesta eksklusiivisuudesta, koska luonnollinen tasapaino ja mystinen todellisuus eivät seuraa poliittisia manifestoja.


Pureksijan kammottava miesviha voi olla myös puolustusmekanismi. Se antaa tunteen hallinnasta ja oikeutuksesta, jos on kokenut voimattomuutta. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun hän luo ajatuksen, että Jumala tai luomisen voima on yksinomaan naisellinen: se symboloi kontrollin ja oikeudenmukaisuuden palauttamista omaan maailmaan.


Pureksijan kammottava miesviha on yhdistelmä lapsuuden traumaa, kulttuurisia vaikutteita, ideologista vahvistusta ja psykologista puolustautumista, ja sen taustalla on tarve käsitellä omaa kokemusta epätasa-arvosta ja vallasta.


Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

Anonyymi00140 kirjoitti:

Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.


Purekisjaalilla on suunnaton ego, vaikka hän väittääkin olevansa ihminen ilman egoa.

Kukaan ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, jos ymmärtäisi, ettei sukupuoli ole todellinen itse.

Aivan kuten Greta Thunberg on ilmastoaktivisti, Pureksija on sukupuoliaktivisti.

Järjetön viha Jumalaa kohtaan, joka perustuu siihen, ettei Jumala ole puhtaasti naispuolinen. Sitten hän keksii muita syitä, miksi hänen pitäisi vihata Jumalaa, mutta pohjimmiltaan ongelmana on se, ettei Jumala ole sataprosenttisesti naispuolinen.


Tämä miestenviha on niin äärimmäistä, että se vaikuttaa jopa käsitykseen Jumalasta – jopa siinä määrin, että jopa Jumalan täytyy olla nainen.


Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen -tarjoaa voimauttavan viestin naisille ja naisenergialle, mutta myös varoittaa liiallisesta ideologisesta eksklusiivisuudesta, koska luonnollinen tasapaino ja mystinen todellisuus eivät seuraa poliittisia manifestoja.


Pureksijan kammottava miesviha voi olla myös puolustusmekanismi. Se antaa tunteen hallinnasta ja oikeutuksesta, jos on kokenut voimattomuutta. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun hän luo ajatuksen, että Jumala tai luomisen voima on yksinomaan naisellinen: se symboloi kontrollin ja oikeudenmukaisuuden palauttamista omaan maailmaan.


Pureksijan kammottava miesviha on yhdistelmä lapsuuden traumaa, kulttuurisia vaikutteita, ideologista vahvistusta ja psykologista puolustautumista, ja sen taustalla on tarve käsitellä omaa kokemusta epätasa-arvosta ja vallasta.


Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

Lue lisää

Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
yin ja yang
Shiva ja Shakti
maskuliininen ja feminiininen energia
Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
yin ja yang
Shiva ja Shakti
maskuliininen ja feminiininen energia
Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

Lue lisää

Palautetaan-Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.

Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.

Anonyymi00145 kirjoitti:

Palautetaan-Mielesi on oma henkilökohtainen paholaisesi.

Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.

Lue lisää

Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Jos miesjumala ”yllyttää sotaan”, Pureksija vastustaisi sitä, mutta jos naisjumalaa kehottaisia tappamaan kaikki miehet, Pureksija iloitsisi siitä.

Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.

Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.

Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.

Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
yin ja yang
Shiva ja Shakti
maskuliininen ja feminiininen energia
Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.

Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

Lue lisää

Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.

Anonyymi00147 kirjoitti:

Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.

Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.

Lue lisää

Absoluutti on kahden prinsiipin liitto: alun perin maskuliininen Prinsiippi, Jumala, Luoja.
Ja feminiininen Alku: tämä on luonto, nämä ovat ne muodot, joissa olemus ilmenee.

Pureksija kirjoitti:

Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi.

Lue lisää

*Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.*
On totta, että ihmiskauppaa esiintyy ja se on kauheaa, mutta se koskee myös miehiä. Ja sitä paitsi, väitätkö sinä, ettei ole olemassa yhtään huoraa, joka olisi ryhtynyt alalle omasta vapaasta tahdostaan?
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000012018905.html

Pureksija kirjoitti:

Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi.

Lue lisää

"Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi."

Monet ovat joutuneet tilanteeseen, jossa velka, uhkailu tai petos on pakottanut heidät myymään seksipalveluita. Tämä on kansainvälisesti tunnustettu ongelma ja osa ihmiskauppaa.

Mutta tilanne ei rajoitu pelkästään naisiin; miehiä ja myös lapsia voi joutua seksityöhön pakolla tai petoksella. Silti tilastollisesti suurin osa pakotetuista seksityöläisistä on naisia, ja heidän haavoittuvuutensa korostuu usein taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kautta.



Mutta tästä huolimatta on myös ihmisiä, jotka valitsevat seksityön itse. Tätä voi olla vaikea erottaa pakotetusta työstä, koska olosuhteet voivat olla monimutkaisia: taloudellinen tarve, perhesyyt, päihdeongelmat tai muu sosiaalinen paine voivat vaikuttaa päätökseen.


Ihmiskauppa bordelleissa on todellinen ja vakava ongelma.
Sekä miehet että naiset voivat olla uhreja, mutta naiset ovat yliedustettuina.
Osa naisista kuitenkin tekee seksityötä ihan vapaaehtoisesti ja on ylpeä siitä.

Anonyymi00159 kirjoitti:

"Bordelleissa työskennelleet naiset eivät ole vapaita lähtemään milloin tahtovat ja monet on jopa huijattu sinne töihin. Kyse on velkavankeudesta.

Jos kävijöitä ei olisi, ne lakkautettaisiin. Nyt jokainen voi kysyä itseltään kuka siellä käy ja miksi."

Monet ovat joutuneet tilanteeseen, jossa velka, uhkailu tai petos on pakottanut heidät myymään seksipalveluita. Tämä on kansainvälisesti tunnustettu ongelma ja osa ihmiskauppaa.

Mutta tilanne ei rajoitu pelkästään naisiin; miehiä ja myös lapsia voi joutua seksityöhön pakolla tai petoksella. Silti tilastollisesti suurin osa pakotetuista seksityöläisistä on naisia, ja heidän haavoittuvuutensa korostuu usein taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kautta.



Mutta tästä huolimatta on myös ihmisiä, jotka valitsevat seksityön itse. Tätä voi olla vaikea erottaa pakotetusta työstä, koska olosuhteet voivat olla monimutkaisia: taloudellinen tarve, perhesyyt, päihdeongelmat tai muu sosiaalinen paine voivat vaikuttaa päätökseen.


Ihmiskauppa bordelleissa on todellinen ja vakava ongelma.
Sekä miehet että naiset voivat olla uhreja, mutta naiset ovat yliedustettuina.
Osa naisista kuitenkin tekee seksityötä ihan vapaaehtoisesti ja on ylpeä siitä.

Lue lisää

Osa naisista kuitenkin tekee seksityötä ihan vapaaehtoisesti ja on ylpeä siitä.

Anonyymi00160 kirjoitti:

Osa naisista kuitenkin tekee seksityötä ihan vapaaehtoisesti ja on ylpeä siitä.

Aivan! Ei tarvitse muuta kuin lukea sanomalehtiä, niin pääset selville siitä, miten asiat ovat, ja voit päättää, että ihan naiset kerskuvat irstaudella ja seksillä. Ei kuulosta kyllä mitenkään pakotetulta hommalta. Ällöttävää-kaikki siveys on mennyttä! Naiset!

"Tiesittekö hindut että minä olen itse pääpaholaisen ruhtinas"

Mazel tov.

MIssä sellainen on? Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

Anonyymi00112 kirjoitti:

MIssä sellainen on? Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

"Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu"."
Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19394468/mielesi-on-oma-henkilokohtainen-paholaisesi-

Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.
Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.

Anonyymi00113 kirjoitti:

"Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu"."
Se on kuitenkin aivan kuin että haastattelisi omaa mieltään.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19394468/mielesi-on-oma-henkilokohtainen-paholaisesi-

Vihollisesi on oma mielesi, ei mikään ulkoinen saatana; itse asiassa mielesi on oma henkilökohtainen saatana.
Et voi taistella paholaista vastaan, koska et tiedä, kuka olet.

Lue lisää

Maya, Kali tai kuka lie.

Mielesi on saatanasi.

/Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
Onks se joku vitsi?

Anonyymi00115 kirjoitti:

/Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
Onks se joku vitsi?

Ei ilmeisesti.

Tässä:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.
Eli kiitos vaan linkista:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen

Anonyymi00126 kirjoitti:

Tässä:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.
Eli kiitos vaan linkista:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen

Lue lisää

Muuten, kun olin vielä kristitty, eräs seurakuntalainen (baptistikirkossa) nukahti saarnan aikana ja sai ”ilmestyksen” – hän näki Saatanan rauhallisesti nukkuvan kirkon katolla.
Se on tositapahtuma,eli se ilmestys.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Muuten, kun olin vielä kristitty, eräs seurakuntalainen (baptistikirkossa) nukahti saarnan aikana ja sai ”ilmestyksen” – hän näki Saatanan rauhallisesti nukkuvan kirkon katolla.
Se on tositapahtuma,eli se ilmestys.

Lue lisää

Joten kiitosd vihjeestä, joka kirjoitit

"Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu".

Tässä:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.

Etsisen vihjeesi persuteella, kiitos!
Hyvinb kirjoitettu!

Anonyymi00142 kirjoitti:

Joten kiitosd vihjeestä, joka kirjoitit

"Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu. Löytyy "Toimittajalta: Saatanan erikoishaastattelu".

Tässä:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-saatanan-haastattelu

Muuten, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä on paljon muuta mielenkiintoista luettavaa, kuten joku täällä aiemmin mainitsi.

Etsisen vihjeesi persuteella, kiitos!
Hyvinb kirjoitettu!

Lue lisää

Hyviä juttuja todella Kirkko ja Kaupunki -lehden satiiri osassa.

Anonyymi00115 kirjoitti:

/Kirkko- ja kaupunki lendessä oli Saatanan haastattelu/
Onks se joku vitsi?

Lue itse!

Anonyymi00149 kirjoitti:

Lue itse!

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.

“Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

Anonyymi00150 kirjoitti:

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


Kun hän käytti toista nimimerkkiään, Verum_an_falsum: hän kirjoitti: ”Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen.”

Tunnistin hänet heti, kun hän ilmestyi tänne käyttäjätunnuksella Pureksija, ja hän oli kirjoittanut myös aiemmalla nimimerkillään: ”Adi Shakti ilmestyi minulle.” Kun otin asian esille, hän väitti vitsailleensa, mutta se ei ollut vitsi– hän todella uskoo siihen. No, Shakti on nainen, tärkeintä että jumlala ei ole mies.

Sitä paitsi Shakti ei koskaan ilmesty niille, jotka vihaavat miehiä, sillä Shakti on aina unionissa miespuolisen kumppaninsa kanssa.
No, ei se haittaa – koulutustaso on tässä ratkaiseva tekijä.

“Adi Shakti ilmestyi minulle” tuo mukaan metafyysisen elementin. Tässä hän selvästi projisoi omat feminiiniset ideologiset käsityksensä jumalalliseen kokemukseen.

Kyseessä on siis sekä teologinen että psykologinen ilmiö: yhdistelmä henkilökohtaista uskonnollista kokemusta, sukupuoliroolien radikaalia tulkintaa ja miestenvihaa.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Psykologisesti tämä voi olla tapa käsitellä traumaattisia kokemuksia patriarkaatista: jos elämässä on ollut kokemuksia vallan väärinkäytöstä miehiä kohtaan, radikaali ajatus “Jumala on nainen” antaa tunteen hallinnasta ja oikeudenmukaisuudesta.
Sosiaalisesti se on myös identiteettiväite: “Naisvaltaisuus on oikeutettu ja korkein voima kuuluu naiselle, ei miehelle.” Tämä luo eksklusiivisen mallin, jossa miehiä ei voida hyväksyä jumalallisessa kontekstissa.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.

Tämä ajattelu on itsessään paradoksaalista: monet mystiset tai uskonnolliset kokemukset korostavat tasapainoa sukupuolten välillä.
Jos Jumala nähdään täysin naisellisena, mutta todelliset kokemukset (esim. Shakti) ilmenevät aina miehen kanssa, syntyy ristiriita: yksilö haluaa kieltää miehet ideologisesti, mutta mystiikka sitoo heidät edelleen symboliseen kumppanuuteen.
Tämä paradoksi paljastaa, että miestenviha ei pysty täysin irrottamaan itseään biologisesta ja sosiaalisesta todellisuudesta.

"Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen"

Pureksija rakentaa käsityksen, jossa miehet kokonaisuudessaan ovat negatiivisia, ja tätä kautta siirtää negatiiviset attribuutit myös jumalaan: Jumala ei voi olla mies, koska mies on symbolisesti negatiivinen.


Radikaali feministinen tulkinta jumalasta antaa merkityksen ja voiman tunteen niille, jotka kokevat, että patriarkaatti on ollut vahvasti rajoittava.
Mutta samalla se voi johtaa eksklusiivisuuteen ja vastakkainasetteluun: jos mies ei voi olla jumala, hän ei voi olla edes täysivaltainen osallistuja hengellisessä yhteisössä, mikä tekee tästä ideologiasta voimakkaasti polarisoivan.

Lue lisää

Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
“Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

Anonyymi00151 kirjoitti:

Jumala naisena – symbolinen kostoretki patriarkaatille
“Jumala ei voi olla mies, hänen on oltava nainen!”
Tämä on kuin henkilö sanoisi: “Kaikki ne tuhannet vuodet, kun miespuoliset jumalat hallitsivat, olkoot unohdettu. Nyt minä määrään, että taivaan valtias on nainen, koska mies on vain paha symboli.”
Siinä on selkeä ironia: samalla kun yritetään kumota miesvalta, syntyy… hmm… mieskriittinen jumala, joka ei kuitenkaan voi täysin eksistää ilman miehiä.

Lue lisää

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


Pureksija pyrkii radikaalisti poissulkemaan miehet todellisuudesta, mutta hän törmää siihen, että todellisuus ei noudata hänen ideologiaansa. Shakti ja muut mystiset energiat ilmenevät vain vuorovaikutuksessa vastakkaisen energian kanssa — tässä tapauksessa miehen läsnäolon kautta.


Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.


Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.



Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.


Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
yin ja yang
Shiva ja Shakti
maskuliininen ja feminiininen energia
Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.


Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.


Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

Anonyymi00152 kirjoitti:

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen


Pureksija pyrkii radikaalisti poissulkemaan miehet todellisuudesta, mutta hän törmää siihen, että todellisuus ei noudata hänen ideologiaansa. Shakti ja muut mystiset energiat ilmenevät vain vuorovaikutuksessa vastakkaisen energian kanssa — tässä tapauksessa miehen läsnäolon kautta.


Pureksijan miesviha ei ole pelkästään tunne tai henkilökohtainen suuttumus, vaan proosallinen väline. Se toimii kontrastina, joka saa mystisen ja kosmisen todellisuuden näyttämään absurdilta: Se on yhtä aikaa radikaali ja naurettava. Pureksija korottaa naiseuden ja naisenergian jumalalliseksi, ja miehet ovat kaikki poissa kuvasta.


Ironia syntyy siitä, että tämä viha ei koskaan konkreettisesti poista miehiä; se vain näkyy sanoina ja manifestina.

Pureksijan manifesti “Jumala on nainen, miehet pois” on täydellinen paradoksi.
Se esittää radikaalin teorian, mutta samalla ironisesti osoittaa sen mahdottomuuden: luonnollinen todellisuus ei kunnioita yksittäisiä ideologisia manifestoja.

Miesviha on kontrollin ja oikeutuksen kaipuuta.

Pureksijan ajatus, että miehet pitäisi poistaa kokonaan, on sisäisesti ristiriitainen.
Ironia syntyy siitä, että poistamalla miehet kokonaan, tasavertaisuutta ei saavuteta – sillä tasavertaisuus tarkoittaa suhdetta, vuorovaikutusta, vastavoimia.



Pureksijan maailmassa mies ei ole enää yksilö vaan symboli — patriarkaatin, vallan ja historian tiivistymä. Kun mies muuttuu symboliksi, hänen kanssaan ei enää voi olla tasavertainen, koska symbolia ei nähdä ihmisenä vaan rakenteena. Tästä seuraa äärimmäinen johtopäätös: miehen pitäisi kadota kokonaan, jotta maailma voisi “puhdistua”.

Kuitenkin miesviha jää silloin elämään juuri siinä hetkessä, kun miehet on muka poistettu. Heistä tulee aaveita järjestelmän sisälle — jatkuvasti läsnä olevia poissaolijoita. Tämä on melkein tragikoomista: maailma yrittää unohtaa miehen, mutta joutuu ajattelemaan häntä jatkuvasti voidakseen ylläpitää omaa ideologiaansa.


Miehet pois kokonaan - se ei oikeastaan johda tasavertaisuuteen vaan maailmaan, jossa toinen sukupuoli jää ikuiseksi negatiiviseksi peiliksi. Se ei ole enää vapautumista vaan riippuvuutta viholliskuvasta.
yin ja yang
Shiva ja Shakti
maskuliininen ja feminiininen energia
Niissä ajatus ei ole, että toinen pitäisi tuhota, vaan että kumpikaan ei ole kokonainen yksin.


Hän haluaa maailman ilman miehiä, mutta huomaa lopulta rakentaneensa maailman, jossa miehet olivat kaikkialla — vihattuina, symbolisina, poistettuina ja silti jatkuvasti läsnä.


Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.

Lue lisää

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen

Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.


Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Palautetaan:

Jumala ei voi olla mies; hänen on oltava nainen

Pureksija yrittää hallita todellisuutta poissulkemisen kautta.
Tämä johtaa obsessiiviseen negatiivisuuteen: maailma tarkistetaan jatkuvasti sen varalta, että miehet ovat olemassa – vaikka heidät olisi “poistettu”.
Psykologisesti tämä on itsensä toteuttava ennustus: miesviha ruokkii itseään ja vahvistaa omaa käsitystään maailman epäoikeudenmukaisuudesta.


Kun toinen sukupuoli poistetaan tai demonisoidaan kokonaan:
Jäljelle jäävä “puolisko” ei voi enää määrittää itseään itsenäisesti, koska identiteetti rakentuu vastakohtien suhteessa.
Toisin sanoen, ilman miestä nainen ei ole enää itsessään vaan määrittyy poistettuun mieheen nähden, eli jää ikuisesti negatiiviseksi peiliksi.
Tämä on sama ilmiö kuin varjo: sen olemassaolo määrittyy valon kautta – poistamalla valon, varjo katoaa mutta ei katoa merkityksellisesti, se muuttuu abstraktiksi ja hallitsee silti maailmaa.

Yin ja yang, Shiva ja Shakti.
Nämä filosofiset käsitteet korostavat vuorovaikutuksen välttämättömyyttä.
Maskuliininen ja feminiininen energia eivät ole itsessään täydellisiä; kumpikin tarvitsee vastavoimaa ollakseen kokonainen.

Täydellinen poissulkeminen ei vapauta, vaan sitoo jäljelle jäävän sukupuolen riippuvuuteen siitä, mitä yritettiin poistaa.
Toisin sanoen: mitä enemmän yritetään poistaa miehiä, sitä enemmän heidän symbolinen vaikutuksensa määrittää jäljelle jäävän maailman.

Lue lisää

Kysymys:
Jumala on persoona, ja Jumala on hyvä. Onko paha myös persoona?

Shrila Goswami Maharaj:
Joskus pahaa kuvataan tällä tavoin. Mutta on olemassa yksilöllinen ja kollektiivinen taso. Kuten joskus sanotaan: jokaisella on omat demoninsa sisällään. Siksi pahoille ja kielteisille taipumuksille annetaan joskus personoitu muoto. Mutta jälleen kerran, me itse olemme vastuussa karmallisista olosuhteistamme. Tässä mielessä viattomia ei ole.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00155 kirjoitti:

Kysymys:
Jumala on persoona, ja Jumala on hyvä. Onko paha myös persoona?

Shrila Goswami Maharaj:
Joskus pahaa kuvataan tällä tavoin. Mutta on olemassa yksilöllinen ja kollektiivinen taso. Kuten joskus sanotaan: jokaisella on omat demoninsa sisällään. Siksi pahoille ja kielteisille taipumuksille annetaan joskus personoitu muoto. Mutta jälleen kerran, me itse olemme vastuussa karmallisista olosuhteistamme. Tässä mielessä viattomia ei ole.


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

jokaisella on omat demoninsa sisällään. Siksi pahoille ja kielteisille taipumuksille annetaan joskus personoitu muoto

Anonyymi00156 kirjoitti:

jokaisella on omat demoninsa sisällään. Siksi pahoille ja kielteisille taipumuksille annetaan joskus personoitu muoto

<|Saatanan omaelämäkerta|>
Tarkoitatko noita kristittyjen elämäkertoja, jotka vaivaavat hinduja eivätkä jätä heitä rauhaan, vaan piinaavat heitä *Jumalansa* käskystä?

Anonyymi00157 kirjoitti:

<|Saatanan omaelämäkerta|>
Tarkoitatko noita kristittyjen elämäkertoja, jotka vaivaavat hinduja eivätkä jätä heitä rauhaan, vaan piinaavat heitä *Jumalansa* käskystä?

Lue lisää

Tekstin levittäminen useisiin eri julkaisukanaviin on perusteltua, jotta sen säilyvyys voidaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että nykyiset tai tulevat viestiketjut poistetaan. Monikanavainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että sisältö säilyy saatavilla ainakin yhdessä lähteessä. Tästä syystä tekstin huolellinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.



Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

NDE kokemukset reinkarnaatiosta:

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=

Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.

https://www.youtube.com/watch?v=uVE2inOz7nQ&pp=ygUZbmRlIGNocmlzdGlhbiBtZWV0IFZpc2hudQ==

Christian Meets Hindu God During Near Death Experience (NDE)

Kristitty tapaa Vishnun lähellä kuolemaa (NDE)

Rauhallinen tunnelma, ei pelottelua.

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti.


Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.

Anonyymi00172 kirjoitti:

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.

Lue lisää

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.


Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä
Anonyymi-ap
2026-06-13 18:39:50

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Ehkä yleisin harhaluulo Raamatun kääntämisestä on se, että sanasta sanaan -käännös olisi paras mahdollinen käännöstapa. Jokainen, joka hallitsee useampaa kuin yhtä kieltä, ymmärtää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos viesti halutaan välittää kohdekielellä ymmärrettävästi. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, yhä mainostavat sanasta sanaan -käännöksiä ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkä kaikkein sananmukaisin englanninkielinen raamatunkäännös on John Wycliffen 1380-luvulla tekemä käännös. Vaikka se käännettiin latinankielisestä Vulgatasta, se seurasi lähdetekstiä orjallisen kirjaimellisesti. Juuri tästä syystä sitä tuskin voi pitää varsinaisena englannin kielenä.

Anonyymi00173 kirjoitti:

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"


Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.


Viisitoista myyttiä Raamatun kääntämisestä
Anonyymi-ap
2026-06-13 18:39:50

https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Ehkä yleisin harhaluulo Raamatun kääntämisestä on se, että sanasta sanaan -käännös olisi paras mahdollinen käännöstapa. Jokainen, joka hallitsee useampaa kuin yhtä kieltä, ymmärtää, että sanasta sanaan -käännös ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, jos viesti halutaan välittää kohdekielellä ymmärrettävästi. Silti ironista kyllä, jopa jotkut raamatuntutkijat, joiden pitäisi tietää paremmin, yhä mainostavat sanasta sanaan -käännöksiä ikään kuin ne olisivat parhaita. Ehkä kaikkein sananmukaisin englanninkielinen raamatunkäännös on John Wycliffen 1380-luvulla tekemä käännös. Vaikka se käännettiin latinankielisestä Vulgatasta, se seurasi lähdetekstiä orjallisen kirjaimellisesti. Juuri tästä syystä sitä tuskin voi pitää varsinaisena englannin kielenä.

Lue lisää

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"




Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.

https://www.tentmaker.org/books/Aion.html

https://biblicalscienceinstitute.com/apologetics/has-the-word-eternal-been-correctly-translated/


https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Anonyymi00174 kirjoitti:

(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:

"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"




Mutta:

William Kilburne arvioi 1650-luvulla K.J.V:ssä olevan 20 000 virhettä.
John Wesley katsoi vuonna 1755, että pelkästään Uudessa testamentissa tarvittiin 12 000 muutosta.
Vuoden 1881 Revised Version sisälsi 36 000 eroa K.J.V:hen verrattuna.

Ja luettelo voisi jatkua edelleen.

https://www.tentmaker.org/books/Aion.html

https://biblicalscienceinstitute.com/apologetics/has-the-word-eternal-been-correctly-translated/


https://danielbwallace.com/2012/10/08/fifteen-myths-about-bible-translation/

Lue lisää

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti?

Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Joona oli kalassa ikuisesti [olam].

Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).


Joona oli kalassa ikuisesti [olam].


Onko hän edelleen kalassa?

Anonyymi00175 kirjoitti:

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti?

Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Joona oli kalassa ikuisesti [olam].

Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).


Joona oli kalassa ikuisesti [olam].


Onko hän edelleen kalassa?

Lue lisää

SANA IKUISUUS ON VÄÄRIN KÄÄNNETTY.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).

¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

Anonyymi00176 kirjoitti:

SANA IKUISUUS ON VÄÄRIN KÄÄNNETTY.

Septuagintassa kreikankielistä sanaa aion käytetään kääntämään hepreankielinen sana olam. Näin ollen, jos haluamme ymmärtää aionin UT:n merkityksen, meidän on ymmärrettävä olamin merkitys UT:ssa. Lukuisat kohdat, joissa viitataan olamiin, osoittavat selvästi, että se ei voi tarkoittaa näissä teksteissä ”loputonta”.

Huomaa nämä muutamat:

Joona oli kalassa ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes hän lähti kolme päivää myöhemmin (Jon. 1:17; 2:6).

¨ Sodoman tulinen tuomio on ikuinen [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Jumala palauttaa heidät entiseen tilaansa (Ez. 16:53-55; Ju 7).

¨ Mooabilaiselta on kielletty pääsy Herran seurakuntaan ikuisesti [olam]. Mutta vain kymmenenteen sukupolveen saakka. (De. 23:3).

¨ Kukkulat ovat ikuisia [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes ne madalletaan ja maa poltetaan (5. Moos. 49:26; 5. Moos. 33:15; Jes. 40:4; 2. Piet. 3:10).

¨ Israelin tuomio kestää ikuisesti [olam]. Mutta vain siihen asti, kunnes Henki vuodatetaan ja Jumala palauttaa sen (Jes. 32:13-15).
¨ Minä teen sinusta ikuisen [olam] erinomaisuuden. Mutta vain moniin sukupolviin asti (Jes. 60:15).

Kuten näemme, olam ei tarkoita ”ikuista”, vaikka se voi kestää hyvin kauan. Myöskään ”aina ja iankaikkisesti” ei ole tarkka käännös. Miten voit lisätä ”ikuisesti” sanaan ”ikuisesti” ”ikuisesti”? Kirjaimellinen käännös on ”eonin [olam] ajan ja edelleen”. Tässä on järkeä. Concordant Version Vanha testamentti on tässä johdonmukainen. Tarkastellaan kahta esimerkkiä:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

Lue lisää

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti

Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)


¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

Anonyymi00177 kirjoitti:

Jopa kohdat, joissa ei käytetä sanaa olam, mutta jotka merkitsevät muuttumattomuutta, eivät ole sitä, kun kyseessä on Jumala. Mikään ei voi estää Häntä saavuttamasta tarkoitustaan. Esim:

¨ Israelin ahdinko on parantumaton. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa terveyden ja parantaa sen haavat (Jer. 30:12, 17).

¨ Samarian haavat ovat parantumattomia. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra palauttaa ja parantaa ne (Miika 1:9; Es. 16:53).

¨ Egypti ja Eelam eivät enää nouse. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo heidän vankeutensa takaisin (Jer. 25:27; 49:39; Ez. 29:14).

¨ Mooab tuhoutuu. Mutta vain siihen asti, kunnes Herra tuo mooabilaiset vangit takaisin (Jer. 48:4, 42, 47).

Uusi testamentti

Tarkastellaan aionin N. T. käyttöä. Onko ”ikuisuus” järkevää seuraavissa kohdissa? Tehdäkseni asiani yksiselitteiseksi olen kääntänyt kreikankielisen sanan aion englanninkielisellä sanalla ”eternity”.

¨ Mikä on oleva merkki... ikuisuuden lopusta (Mt 24:3)?

¨ Minä olen teidän kanssanne... ikuisuuden loppuun asti (Mt. 28:20).

¨ Tämän ikuisuuden pojat ovat viisaampia (Lu. 16:8).

¨ Tämän ikuisuuden pojat menevät naimisiin (Lu. 20:34).

¨ Kelvollisia saavuttamaan tuon iankaikkisuuden (Lu. 20:35).

¨ Ikuisuuden alusta lähtien (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21).

¨ Tämän iankaikkisuuden mukaisia (Room. 12:2).

¨ Salaisuus, joka on pysynyt salassa iankaikkisuuden alusta asti, mutta joka on nyt tullut ilmi (Room. 16:25-26).
¨ Missä on tämän iankaikkisuuden lähettäjä (1. Kor. 1:20)?

¨ Tämän iankaikkisuuden viisaus, eikä tämän iankaikkisuuden hallitsijat... määrätty ennen iankaikkisuuksia... joita kukaan tämän iankaikkisuuden hallitsijoista... (1. Kor. 2:6-8).

¨ Tämän ikuisuuden viisaus (1. Kor. 3:18).

¨ Joiden päälle ikuisuuksien loput ovat tulleet.
(1. Kor. 10:11)


¨ Pelasta meidät tästä nykyisestä pahasta iankaikkisuudesta (Ga. 1:4).

¨ Ei ainoastaan tässä iankaikkisuudessa, vaan myös tulevassa (Ep. 1:21).

¨ vaelsi tämän maailman ikuisuuden mukaan (Ep. 2:2).

¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).
¨ Tulevassa iankaikkisuudessa (Ep. 2:7).
¨ Ikuisuuksien alusta lähtien (Ep. 3:9).

¨ Ikuisuuksista asti kätkettynä... mutta nyt... paljastettuna (Kol. 1:26).

¨ Rakasti tätä nykyistä ikuisuutta (2. Ti 4:10).

¨ Ottakaa hänet vastaan ikuisuudessa (Fil. 1:15). Tarkoittaako tämä ikuisesti vai vain siihen asti, kunnes Onesimus kuolee?

¨ Voimia tulevasta ikuisuudesta (He. 6:5).

¨ Ikuisuuksien lopussa (He. 9:26).

¨ Ymmärrämme, että iankaikkisuudet on valmisteltu Jumalan sanomalla (He. 11:3).

Miten me voimme sanoa...

¨ ”Ennen ikuisuutta” tai ”ikuisuus alkoi”? Ikuisuudella ei ole alkua (Joh. 9:32; Ap. t. 3:21; 1. Kor. 2:7; Ep. 3:9).

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

Lue lisää

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. lxi. 17.4

Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Anonyymi00178 kirjoitti:

¨ ”Nykyinen ikuisuus”, ”tuleva ikuisuus” ja ”ikuisuuden loppu”? Ikuisuus ylittää ajan. Vain Jumala on ikuinen (Mt. 24:3; 28:20; 1. Kor. 10:11; 2. Ti. 4:10; He. 6:5; 9:26).
¨ ”Tämä ikuisuus”, ”tuo ikuisuus” vai ”ikuisuudet”? On vain yksi ikuisuus (Lu. 16:8; 20:34-35; Room. 12:2; 1. Kor. 1:20; 2:6-8; 3:18; 10:11; 2. Kor. 4:4; Ga. 1:4; Ep. 1:21; 2:2, 7; 3:9; Kol. 1:26; 2Ti. 4:10; He. 11:3).

¨ ”Ikuinen salaisuus”, jos salaisuus paljastuu? (Room. 16:25-26; Kol. 1:26). Siinä vaiheessa se ei ole enää ”salaisuus”.

¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti? Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Lukuisat kohdat osoittavat, että aion on kestoltaan rajallinen. Kirjassaan God's Methods with Man G. Campbell Morgan (tutkija, D.L. Moodyn työtoveri ja arvostettu Raamatun selittäjä) sanoi:

Sallikaa minun sanoa raamattuopiskelijoille, että meidän on oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ”ikuisuus”. Olemme joutuneet suureen virheeseen käyttäessämme tuota sanaa jatkuvasti. Koko Jumalan kirjassa ei ole yhtään sanaa, joka vastaisi meidän ”ikuista”, joka meidän keskuudessamme yleisesti käytettynä tarkoittaa ehdottoman loputonta. Vahvin Raamatun sana, jota käytetään Jumalan olemassaoloon viitaten, on - ”iankaikkisuuteen iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”, mikä ei kirjaimellisesti tarkoita ikuista.
Se ei tarkoita kiinteän pituista ajanjaksoa kaikissa tapauksissa. On yhtä monta aikakautta kuin kokonaisuuksia, joiden kesto määräytyy eri kokonaisuuksien tavanomaisten olosuhteiden mukaan. On olemassa yksi ihmiselämän aeon, toinen kansakunnan elämän aeon, toinen variksen elämän aeon, toinen tammen elämän aeon. Aeonin pituus riippuu siitä, mihin kohteeseen se on liitetty....Adjektiivi aionious kantaa samalla tavalla ajatusta ajasta. Sen enempää substantiivi kuin adjektiivikaan eivät sinänsä kanna loputtoman tai ikuisen merkitystä. Ne voivat saada tämän merkityksen konnotaationsa kautta....Aionios tarkoittaa ”kestävää läpi” tai ”johonkin ajanjaksoon liittyvää”. Sekä substantiivia että adjektiivia käytetään rajoitettuihin ajanjaksoihin....LXX:n [kreikankielisen Vanhan testamentin] 150 tapauksesta neljä viidesosaa viittaa rajoitettuun kestoon. Muutama tapaus, ks. Gen. xlviii. 4; Num. x. 8; xv. 15; Prov. xxii. 28; Joona ii.6; Hab. iii. 6; Jes. lxi. 17.4

Mitä sitten, jos kreikankielinen sana aion on virheellisesti käännetty ”iankaikkiseksi” eikä ”iäksi”? Mitä tekemistä sillä on ikuisen rangaistuksen kanssa? Sillä on kaikenlaista tekemistä sen kanssa, sillä yksi keskeisistä teksteistä, joita käytetään augustinolaisen helvettinäkemyksen puolustamiseksi, on Matt. 25:46: ”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aionin] rangaistukseen.” Jos tämä kohta, sellaisena kuin se on tässä käännetty, on tarkka, minun olisi myönnettävä, että Raamattu opettaa, että rangaistus on ikuinen. Mutta entä jos se ei ole? Entä jos aion ei tarkoita ”ikuista”? Mitä se tekisi äärettömän helvetin ”raamatulliselle tuelle”? Se tekisi tyhjäksi kaikkien niiden jakeiden käytön, jotka nojaavat sen puolustamisessa käytettyyn sanaan aion.
Lisäksi Augustinuksen perustelut eivät pidä paikkaansa Ro. 16:25, 26 ja Hab. 3:6. Molemmissa tapauksissa samaa sanaa käytetään kahdesti - Jumalan kanssa ja jonkin ajallisen asian kanssa. ”Sen salaisuuden paljastuksen mukaisesti, joka on vaiettu eonisena aikana, mutta joka on nyt ilmoitettu... eonisen Jumalan käskyn mukaan” (Room. 16:25, 26 CLT). Jossain vaiheessa paljastunut eoninen salaisuus ei voi olla ikuinen, vaikka sen on paljastanut eoninen Jumala. Eoninen ei tee Jumalasta ikuista, vaan Jumala tekee eonisesta ikuisen. ”Ja iankaikkiset vuoret olivat hajallaan....Hänen tiensä ovat iankaikkiset” (Hab. 3:6). Vuoret eivät ole ikuisia, vaikka ne kestävätkin hyvin pitkään. Jumalan tiet ovat kuitenkin ikuisia, koska hän on ikuinen.

Lue lisää

SANA IKUISUUS ON VÄÄRIN KÄÄNNETTY.


¨ Onesimus on Filemonin orja ikuisesti?

Onko hän edelleen hänen orjansa (Fil. 1:15)?

Thomas Talbott, Oregonissa sijaitsevan Willamette-yliopiston filosofian professori ja The Inescapable Love of God -kirjan kirjoittaja, selitti:

Jälkimmäinen (kolasis) aiheutetaan kärsijän edun vuoksi, edellinen (timōria) sen vuoksi, joka sen aiheuttaa, jotta hän saisi tyydytyksen. Platon vetosi myös kolaasin vakiintuneeseen merkitykseen tukeakseen teoriaansa, jonka mukaan hyveellisyyttä voidaan opettaa: ”Sillä jos tarkastelet rangaistusta (kolasis)... ja sitä, millainen valta sillä on väärintekijöihin, tosiasiat ilmoittavat sinulle, että miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyve on hankittu.” Vaikka rangaistus saattaakin tuntua ankaralta ja anteeksiantamattomalta, enemmänkin kostolta kuin vanhempien kuritukselta, tämä ei millään tavoin sulje pois korjaavaa tarkoitusta. Katso rangaistusta, jonka Paavali määrää I Kor. 5:5:ssä. Kukaan ei ehkä olisi koskaan voinut arvata, että määrätessään tällaisen rangaistuksen - eli ihmisen luovuttamisen Saatanalle lihan tuhoamiseksi - Paavalilla oli mielessään korjaava tarkoitus, ellei Paavali olisi itse nimenomaisesti ilmaissut korjaavaa tarkoitusta (”että hänen henkensä pelastuisi Herran Jeesuksen päivänä”). Kuten tämä teksti siis osoittaa, jopa näennäisesti koston luonteinen ankara rangaistus voi itse asiassa palvella lunastavaa tarkoitusta.7-9.
”Ja nämä menevät pois iankaikkiseen [aioniseen] rangaistukseen [kolasis], mutta vanhurskaat iankaikkiseen [aioniseen] elämään” (Mt 25:46). Eikö olekin ironista, että kohta, jota useimmiten käytetään tukemaan ikuista rangaistusta, on itse asiassa kohta, joka tarkasti ymmärrettynä vastustaa sitä voimakkaasti?

Tohtori Helena Keizer on luotettava auktoriteetti, joka käsittelee aiōnin määritelmää antiikin kreikkalaisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien Raamattu Kristuksen aikana. Keizer julkaisi 315-sivuisen väitöskirjan otsikolla: ”Elämä, aika, kokonaisuus - tutkimus aiōnista kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja filosofiassa, Septuagintassa ja Philossa”. Esitettiin 7. syyskuuta 1999 Hollannissa Amsterdamin yliopistossa. Keizer totesi:

”Olām ja siten aiōn raamatullisessa merkityksessä on aika, joka muodostaa ihmisen ajallisen horisontin. ”29 ‘Tutkimuksemme on johtanut siihen johtopäätökseen, että äärettömyys ei ole aiōnin luontainen tai välttämätön konnotaatio sen enempää kreikankielisessä kuin raamatullisessakaan käytössä (’olām). ”30 ”Puhuminen ‘tästä aiōnista’, sen ‘lopusta’ ja ‘tulevasta aiōnista’ antaa aiōnille selvästi rajoitetun ajan merkityksen. ‘31 ’Seuraava Gregorius Nyssalaisen kuvaus... on hyvä loppukaneetti toistaiseksi:
'Aeon tarkoittaa ajallisuutta, sitä, mikä tapahtuu ajassa.'"

Terms for Eternity on toinen David Konstanin ja Ilaria Ramellin kirjoittama tieteellinen teos aiōnista. Konstan on John Rowe Workman Distinguished Professor of Classics ja vertailevan kirjallisuuden professori Brownin yliopistossa R.I:ssä. Ramelli on antiikin filosofian apulaisprofessori Milanon katolisessa yliopistossa Italiassa. He ovat samaa mieltä tohtori Keizerin päätelmistä. He kirjoittivat:

Raamattu opettaa, että Jumala on hyvä, mutta jos sanat vaihtavat merkitystä Jumalan yhteydessä, ehkä "hyvä" tarkoittaisikin "nälkäinen".

Samalla tavalla:

Jos käsky

"Älä murhaa"

saisi Jumalan puheessa täysin uuden merkityksen, se voisi hänen kärjistetyn esimerkkinsä mukaan tarkoittaa yhtä hyvin:

"Laita parsakaalia korviisi."

Anonyymi00181 kirjoitti:

Raamattu opettaa, että Jumala on hyvä, mutta jos sanat vaihtavat merkitystä Jumalan yhteydessä, ehkä "hyvä" tarkoittaisikin "nälkäinen".

Samalla tavalla:

Jos käsky

"Älä murhaa"

saisi Jumalan puheessa täysin uuden merkityksen, se voisi hänen kärjistetyn esimerkkinsä mukaan tarkoittaa yhtä hyvin:

"Laita parsakaalia korviisi."

Lue lisää

Jos olisit antanut hindujen olla rauhassa täällä, mitään ei olisi tullut julkisuuteen, siis raamatun epäuskottavuudesta, kiitos ekstremisti, että nyt jotkin asiat ovat tulleet julki.


Jos olisit antanut meidän olla rauhassa, kukaan ei olisi edes maininnut sanaakaan Raamatusta.

Anonyymi00182 kirjoitti:

Jos olisit antanut hindujen olla rauhassa täällä, mitään ei olisi tullut julkisuuteen, siis raamatun epäuskottavuudesta, kiitos ekstremisti, että nyt jotkin asiat ovat tulleet julki.


Jos olisit antanut meidän olla rauhassa, kukaan ei olisi edes maininnut sanaakaan Raamatusta.

Lue lisää

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa että kivi on haudan edessä ja ei ole, onko se vastaanottajan päässä vika?
Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Oliko kivi haudan edessä?

Matt. 28:1-2 -- Kivi oli paikallaan naisten saapuessa, vieritettiin pois heidän nähden.

vs.

Luuk. 24:2 -- Kivi oli vieritetty pois ennen heidän saapumistaan, naisten näkemättä.

Anonyymi00183 kirjoitti:

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa että kivi on haudan edessä ja ei ole, onko se vastaanottajan päässä vika?
Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Oliko kivi haudan edessä?

Matt. 28:1-2 -- Kivi oli paikallaan naisten saapuessa, vieritettiin pois heidän nähden.

vs.

Luuk. 24:2 -- Kivi oli vieritetty pois ennen heidän saapumistaan, naisten näkemättä.

Lue lisää

Tai ehkä se tarkoittaa, että kivi on haudan edessä, mikä tarkoittaa myös sitä, että se ei ole haudan edessä?

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa että viisisataa viisikymmentä miestä, ja kaksisataa viisikymmentä.
Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Onko 250 ihan sama kuin 550?

Montako maaherrojen virkamiestä?

1. Kun. 9:23 "Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä."

vs.

2. Aik. 8:10 "Maaherrojen virkamiehiä oli Salomolla kaksisataa viisikymmentä, jotka vallitsivat väkeä."



"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"
Se on varmaan vain vika sinun päässäsi, koska et pysty erottamaan ristiriitoja toisistaan.
Sinulle 250 tarkoittaa 550.

Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Kaikista epäjohdonmukaisuuksista huolimatta ”niiden "korjaaminen" vie kymmeinä vuosia, etkä pysty tasoittamaan virheitä, koska koko Raamattu on täynnä niitä.


Et pysty muuttamaan 250 550:ksi, vaikka olist Einstein.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Tai ehkä se tarkoittaa, että kivi on haudan edessä, mikä tarkoittaa myös sitä, että se ei ole haudan edessä?

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa että viisisataa viisikymmentä miestä, ja kaksisataa viisikymmentä.
Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Onko 250 ihan sama kuin 550?

Montako maaherrojen virkamiestä?

1. Kun. 9:23 "Maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat Salomon töitä, oli viisisataa viisikymmentä miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä."

vs.

2. Aik. 8:10 "Maaherrojen virkamiehiä oli Salomolla kaksisataa viisikymmentä, jotka vallitsivat väkeä."



"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"
Se on varmaan vain vika sinun päässäsi, koska et pysty erottamaan ristiriitoja toisistaan.
Sinulle 250 tarkoittaa 550.

Tässä on vain yksi esimerkki lukemattomista muista

Kaikista epäjohdonmukaisuuksista huolimatta ”niiden "korjaaminen" vie kymmeinä vuosia, etkä pysty tasoittamaan virheitä, koska koko Raamattu on täynnä niitä.


Et pysty muuttamaan 250 550:ksi, vaikka olist Einstein.

Lue lisää

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa neljäsataatuhatta neljästä tuhannesta, onko se vastaanottajan päässä vika?

Voisit ehkä pärjätä viidakossa opettamalla Raamattua alkuperäiskansoille, jotka eivät tiedä matematiikasta mitään, mutta et pärjä sivistyneessä lännessä, koska et itsekään osaa matematiikkaa.

Anonyymi00185 kirjoitti:

"RISTIRIIDAT EIVÄT LÄHETTÄJÄN VAAN VASTAANOTTAJAN PÄÄSSÄ"

Joten jos et osaa erottaa neljäsataatuhatta neljästä tuhannesta, onko se vastaanottajan päässä vika?

Voisit ehkä pärjätä viidakossa opettamalla Raamattua alkuperäiskansoille, jotka eivät tiedä matematiikasta mitään, mutta et pärjä sivistyneessä lännessä, koska et itsekään osaa matematiikkaa.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19335922/vaimon-on-alistuttava-miehelleen-kuin-jumalalle
Vaimon on alistuttava miehelleen kuin Jumalalle

Anonyymi00186 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19335922/vaimon-on-alistuttava-miehelleen-kuin-jumalalle
Vaimon on alistuttava miehelleen kuin Jumalalle

Lue lisää

Niin tapahtuu, jos ottaa kaiken kijaimellisesti!

https://docendo.fi/kirjat/harhaanjohtajat/

Anonyymi00191 kirjoitti:

https://docendo.fi/kirjat/harhaanjohtajat/

https://docendo.fi/kirjat/harhaanjohtajat/

Terho Miettinen, Raija Pelli
Harhaanjohtajat
Vahvassa uskossa
Yliluonnolliset ihmeparantumiset, kaatumiset, kuolleista herättämiset ja kielilläpuhuminen ovat joissakin uskonnollisissa piireissä arkipäiväisiä ilmiöitä. Mistä oikein on kyse? Mikä saa ihmisen tavoittelemaan ekstaattisia tiloja? Miksi vakavasti sairaat ihmiset turvautuvat ahneisiin huijareihin?

Harhaanjohtajat käyttävät uskon varjolla säälittä seuraajiaan hyväksi. Karismaattisina pidetyt lahkojohtajat venyttävät maallisia lakeja. Lahkojen jäsenet tottelevat kritiikittä pahimmillaan narsistisia ja mielenterveydeltään horjuvia johtajiaan ja alistuvat mielivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. Jäsenet luopuvat vapaaehtoisesti itsenäisyydestään ja vapaudestaan. Kollektiivin otteesta irti pääseminen on vaikeaa.

Harhaanjohtajat käsittelee karuja rikoksia vahvauskoisten maailmassa, jossa Jumalan nimi näyttää pesevän puhtaaksi salatuimmatkin synnit. Teoksen toinen kirjoittaja Terho Miettinen onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä. Tämä kirja on syntynyt osittain tuon prosessin seurauksena.

Teoksen tiedot ja tapaukset on kerätty viranomaislähteistä, henkilöhaastatteluista ja omakohtaisista kokemuksista erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Kirjassa esitellyt psykologian ilmiöt pätevät muissakin kuin uskonnollisissa massaliikkeissä. Teoksessa pohditaan kiinnostavasti lahkon jälkeistä elämää, itsensä löytämistä ja elämän uudelleen rakentamista.

Anonyymi00186 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19335922/vaimon-on-alistuttava-miehelleen-kuin-jumalalle
Vaimon on alistuttava miehelleen kuin Jumalalle

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Jos yksikin luotu joutuisi lopulta ikuiseen tuskaan, maailma olisi kosminen painajainen ja sen luoja kosminen Hitler.


https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen

Anonyymi00193 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Jos yksikin luotu joutuisi lopulta ikuiseen tuskaan, maailma olisi kosminen painajainen ja sen luoja kosminen Hitler.


https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen

Lue lisää

Selitetäänpä tuo paholaisen temi. Kun se jatkuvasti nostetaan esiin.

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

________________

Tulette tietämään, että on olemassa monia paholaisia tai demoneja, mutta silti niitä ei oikeasti ole olemassa! Puhumme paikasta, jota kutsutaan helvetiksi, mutta joka on todellisuudessa tietoisuuden tila.

Anonyymi00194 kirjoitti:

Selitetäänpä tuo paholaisen temi. Kun se jatkuvasti nostetaan esiin.

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

________________

Tulette tietämään, että on olemassa monia paholaisia tai demoneja, mutta silti niitä ei oikeasti ole olemassa! Puhumme paikasta, jota kutsutaan helvetiksi, mutta joka on todellisuudessa tietoisuuden tila.

Lue lisää

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________


TULTA JA RIKIA, SARVIA JA HÄNTIÄ
Keskustelut paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista ovat aina täynnä pelkoja ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä vältetään usein. Ihmisen on kuitenkin ymmärrettävä tämä aihe, jotta hän saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan aineellisesta maailmasta ja voisi toimia siinä tuottavasti henkisenä soturina.


Tällaisissa keskusteluissa syntyy aina ristiriitoja.

Väitämme, että on olemassa vapaa tahto ja samalla myös ennalta määrätty kohtalo. Tulette tietämään, että on olemassa monia paholaisia tai demoneja, mutta silti niitä ei oikeasti ole olemassa!

Puhumme paikasta, jota kutsutaan helvetiksi, mutta joka on todellisuudessa tietoisuuden tila.

Nämä väitteet vaikuttavat ristiriitaisilta, koska ymmärryksemme on rajallista. Olemme tottuneet ajattelemaan kaikesta joko-tai-mallilla. Jotain on joko A tai B. Henkisessä maailmassa jokin voi sisältää molemmat polariteetit, olla samanaikaisesti sekä A että B. Siksi pyydän teitä hyväksymään näennäiset epäjohdonmukaisuudet, ja saatte syvemmän ymmärryksen ilman turhaa hämmennystä ja pelkoa.

Anonyymi00195 kirjoitti:

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________


TULTA JA RIKIA, SARVIA JA HÄNTIÄ
Keskustelut paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista ovat aina täynnä pelkoja ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä vältetään usein. Ihmisen on kuitenkin ymmärrettävä tämä aihe, jotta hän saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan aineellisesta maailmasta ja voisi toimia siinä tuottavasti henkisenä soturina.


Tällaisissa keskusteluissa syntyy aina ristiriitoja.

Väitämme, että on olemassa vapaa tahto ja samalla myös ennalta määrätty kohtalo. Tulette tietämään, että on olemassa monia paholaisia tai demoneja, mutta silti niitä ei oikeasti ole olemassa!

Puhumme paikasta, jota kutsutaan helvetiksi, mutta joka on todellisuudessa tietoisuuden tila.

Nämä väitteet vaikuttavat ristiriitaisilta, koska ymmärryksemme on rajallista. Olemme tottuneet ajattelemaan kaikesta joko-tai-mallilla. Jotain on joko A tai B. Henkisessä maailmassa jokin voi sisältää molemmat polariteetit, olla samanaikaisesti sekä A että B. Siksi pyydän teitä hyväksymään näennäiset epäjohdonmukaisuudet, ja saatte syvemmän ymmärryksen ilman turhaa hämmennystä ja pelkoa.

Lue lisää

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________

DEMONIT: KEITÄ HE OVAT?
Sanotaan, että kaikki pahuus maailmassa on peräisin paholaiselta. Jotta lapset käyttäytyisivät hyvin, heitä pelotellaan joskus: ”Mörkö vie sinut pois!” Lapsi kasvaa, ”mörkö” muuttuu paholaiseksi, ja pelko jää.


Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluatte heidän olevan. Jos kuitenkin kieltäydyt tunnustamasta niiden voimaa, ne eivät voi sinulle mitään. Hullu ihminen luulee keppiä käärmeeksi ja toimii sen mukaisesti. Normaali ihminen näkee, että se on keppi, eikä pelästy.

Samalla tavalla olemme luoneet paljon asioita, jotka ovat todellisia vain siksi, että annamme niiden olla todellisia.


Elämässämme vallitsee se, mihin keskitämme energiamme. Annamme ensisijaisen merkityksen monille tilanteille, joilla ei todellisuudessa ole merkitystä. Ja päinvastoin, poistamme tietoisuudestamme monia asioita, joilla on ensisijainen merkitys. Tämä osoittaa, kuinka voimakas mieli on. Jos annamme sen toimia, se voi toimia kuin henkilökohtainen demonimme. Jos tunnustamme jotain mielessämme, meidän on toimittava sen mukaisesti. ...

Anonyymi00196 kirjoitti:

Selityksenä tässä muutamia katkelmia tästä kirjasta, ERI PAIKOISTA.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________

DEMONIT: KEITÄ HE OVAT?
Sanotaan, että kaikki pahuus maailmassa on peräisin paholaiselta. Jotta lapset käyttäytyisivät hyvin, heitä pelotellaan joskus: ”Mörkö vie sinut pois!” Lapsi kasvaa, ”mörkö” muuttuu paholaiseksi, ja pelko jää.


Paholaiset ovat niin todellisia kuin haluatte heidän olevan. Jos kuitenkin kieltäydyt tunnustamasta niiden voimaa, ne eivät voi sinulle mitään. Hullu ihminen luulee keppiä käärmeeksi ja toimii sen mukaisesti. Normaali ihminen näkee, että se on keppi, eikä pelästy.

Samalla tavalla olemme luoneet paljon asioita, jotka ovat todellisia vain siksi, että annamme niiden olla todellisia.


Elämässämme vallitsee se, mihin keskitämme energiamme. Annamme ensisijaisen merkityksen monille tilanteille, joilla ei todellisuudessa ole merkitystä. Ja päinvastoin, poistamme tietoisuudestamme monia asioita, joilla on ensisijainen merkitys. Tämä osoittaa, kuinka voimakas mieli on. Jos annamme sen toimia, se voi toimia kuin henkilökohtainen demonimme. Jos tunnustamme jotain mielessämme, meidän on toimittava sen mukaisesti. ...

Lue lisää

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________

...
Jokainen tämän planeetan asukkaiden tuottama ajatus siirtyy eetteriin, ilmaan. Ajatukset elävät omaa elämäänsä ja vaikuttavat yksilöihin ja yhteisöihin.


Mitä negatiivisempia ajatukset ovat, sitä tuhoisampi on niiden vaikutus. Mitä positiivisempia ajatukset ovat, sitä hyödyllisempi on niiden vaikutus. Samanlainen houkuttelee samanlaista.


Yksilöllinen tietoisuus muuttuu ryhmätietoisuudeksi, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena.

Anonyymi00197 kirjoitti:

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Henkinen soturi I: Henkisten totuuksien paljastaminen psyykkisissä ilmiöissä

__________________________

...
Jokainen tämän planeetan asukkaiden tuottama ajatus siirtyy eetteriin, ilmaan. Ajatukset elävät omaa elämäänsä ja vaikuttavat yksilöihin ja yhteisöihin.


Mitä negatiivisempia ajatukset ovat, sitä tuhoisampi on niiden vaikutus. Mitä positiivisempia ajatukset ovat, sitä hyödyllisempi on niiden vaikutus. Samanlainen houkuttelee samanlaista.


Yksilöllinen tietoisuus muuttuu ryhmätietoisuudeksi, joka ilmenee planeettamme kollektiivisena tietoisuutena.

Lue lisää

Joillakin kielillä tämä on luettavissa ilmaiseksi internetissä. Kaikki kuusi osaa ovat saatavilla. Erittäin hyvä kirjasarja.

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Anonyymi00198 kirjoitti:

Joillakin kielillä tämä on luettavissa ilmaiseksi internetissä. Kaikki kuusi osaa ovat saatavilla. Erittäin hyvä kirjasarja.

https://occultnthings.com/cdn/shop/products/azd105_580x.jpg?v=1678032850

https://www.amazon.com/Spiritual-Warrior-Uncovering-Psychic-Phenomena-ebook/dp/B005P1AZTA

Lue lisää

LISÄÄ KIRJOJA ILMAISEKSI LUETTAVAKSI INTERNETISTÄ:

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Anonyymi00199 kirjoitti:

LISÄÄ KIRJOJA ILMAISEKSI LUETTAVAKSI INTERNETISTÄ:

Hyvän ja pahan ulottuvuudet – Moraalinen universumi ja vaisnava-filosofia

Dimensions of Good and Evil – The Moral Universe and Vaisnava Philosophy
by Suhotra Swami
https://www.suhotraswami.net/library/Dimensions_of_Good_and_Evil.pdf
Ilmaiseksi netistä.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.

Anonyymi00200 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Anonyymi00201 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.


Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Ja silti koko asetelma perustuu oletukseen, että ihminen on jo lähtökohtaisesti syyllinen, jo valmiiksi tuomion alainen. Pelastus on tarpeen vain siksi, että rangaistus on olemassa. Uhka ja ratkaisu tulevat samasta lähteestä. Pelastaja pelastaa omalta järjestelmältään.

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Kun panoksena on äärettömyys, ihminen alkaa toimia kuin ohjelmoitu kone. Hän toistaa oikeat sanat, koska väärät sanat voivat maksaa liikaa. Hän muokkaa sisimpänsä vastaamaan hyväksyttyä kaavaa. Pelko on tehokkain käyttöjärjestelmä.

Ehkä radikaaleinta ei ole kapina. Ehkä radikaaleinta on pysähtyä ja sanoa: en hyväksy asetelmaa, jossa rakkaus tarvitsee uhkauksen. En hyväksy valintaa, joka ei ole valinta. En usko, että moraali tarvitsee ikuisen kidutuksen varjon pysyäkseen pystyssä.

Oven takana odotetaan vastausta.

Mutta ehkä ihminen ei olekaan syntynyt tuomion alle.
Ehkä hän ei tarvitse pelastusta kosmiselta kiristykseltä.
Ehkä hän ei ole biorobotti, joka reagoi pelkoon, vaan olento, joka voi kysyä:

Jos tämä on rakkautta, miksi se kuulostaa uhkaukselta?

Anonyymi00202 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.


Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Ja silti koko asetelma perustuu oletukseen, että ihminen on jo lähtökohtaisesti syyllinen, jo valmiiksi tuomion alainen. Pelastus on tarpeen vain siksi, että rangaistus on olemassa. Uhka ja ratkaisu tulevat samasta lähteestä. Pelastaja pelastaa omalta järjestelmältään.

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Kun panoksena on äärettömyys, ihminen alkaa toimia kuin ohjelmoitu kone. Hän toistaa oikeat sanat, koska väärät sanat voivat maksaa liikaa. Hän muokkaa sisimpänsä vastaamaan hyväksyttyä kaavaa. Pelko on tehokkain käyttöjärjestelmä.

Ehkä radikaaleinta ei ole kapina. Ehkä radikaaleinta on pysähtyä ja sanoa: en hyväksy asetelmaa, jossa rakkaus tarvitsee uhkauksen. En hyväksy valintaa, joka ei ole valinta. En usko, että moraali tarvitsee ikuisen kidutuksen varjon pysyäkseen pystyssä.

Oven takana odotetaan vastausta.

Mutta ehkä ihminen ei olekaan syntynyt tuomion alle.
Ehkä hän ei tarvitse pelastusta kosmiselta kiristykseltä.
Ehkä hän ei ole biorobotti, joka reagoi pelkoon, vaan olento, joka voi kysyä:

Jos tämä on rakkautta, miksi se kuulostaa uhkaukselta?

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Kop, kop, kop!

- Kuka siellä?

Jeesus.

- Tulin pelastamaan sinut.

Miltä?

- Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

Koputus ei ole enää vain ääni ovella. Se on rakenne, joka on rakennettu todellisuuden ympärille.

Sanotaan, että tämä on rakkautta. Että Jumala rakastaa sinua niin paljon, että antoi mahdollisuuden pelastua. Mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että jos et tartu siihen mahdollisuuteen, seurauksena on ikuinen helvetti. Ei väliaikainen kuritus. Ei opettava kokemus. Vaan ääretön, päättymätön ero, kärsimys tai tuho.

Sitä kutsutaan rakkaudeksi.

Mutta jos pysähtyy hetkeksi ja riisuu sanat kauniista teologisista kääreistä, jäljelle jää asetelma, joka muistuttaa jotain aivan muuta. Ase ohimolla. Rahat tai henki. Allekirjoita tai kärsit. Suostu tai tuhoudut.

Kun vaihtoehtoihin liitetään äärettömyys, valinta lakkaa olemasta vapaa. Vapaa tahto, joka toimii loputtoman rangaistuksen varjossa, on kuin työntekijä, jolle sanotaan: “Saat vapaasti päättää, pysytkö täällä. Jos lähdet, sinut kidutetaan ikuisesti.” Tällaisessa tilanteessa kuuliaisuus ei ole rakkauden hedelmä. Se on pelon refleksi.

Anonyymi00203 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Kop, kop, kop!

- Kuka siellä?

Jeesus.

- Tulin pelastamaan sinut.

Miltä?

- Siltä, mitä aion tehdä sinulle, jos et päästä minua sisään.

Koputus ei ole enää vain ääni ovella. Se on rakenne, joka on rakennettu todellisuuden ympärille.

Sanotaan, että tämä on rakkautta. Että Jumala rakastaa sinua niin paljon, että antoi mahdollisuuden pelastua. Mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että jos et tartu siihen mahdollisuuteen, seurauksena on ikuinen helvetti. Ei väliaikainen kuritus. Ei opettava kokemus. Vaan ääretön, päättymätön ero, kärsimys tai tuho.

Sitä kutsutaan rakkaudeksi.

Mutta jos pysähtyy hetkeksi ja riisuu sanat kauniista teologisista kääreistä, jäljelle jää asetelma, joka muistuttaa jotain aivan muuta. Ase ohimolla. Rahat tai henki. Allekirjoita tai kärsit. Suostu tai tuhoudut.

Kun vaihtoehtoihin liitetään äärettömyys, valinta lakkaa olemasta vapaa. Vapaa tahto, joka toimii loputtoman rangaistuksen varjossa, on kuin työntekijä, jolle sanotaan: “Saat vapaasti päättää, pysytkö täällä. Jos lähdet, sinut kidutetaan ikuisesti.” Tällaisessa tilanteessa kuuliaisuus ei ole rakkauden hedelmä. Se on pelon refleksi.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Silloin puhe rakkaudesta alkaa kuulostaa ristiriitaiselta. Rakkaus, joka vaatii vastarakkautta ikuisen rangaistuksen uhalla, ei ole ehdotonta. Se on ehdollista äärettömällä panoksella. Se ei sano: “Valitse minut, jos näet minut totena.” Se sanoo: “Valitse minut, tai kärsit loputtomasti.”

Jos ihminen on rajallinen, ajallisesti ja tiedollisesti, miten hän voi ansaita äärettömän tuomion? Miten epäusko – joka voi olla seurausta kasvatuksesta, kulttuurista, traumasta tai yksinkertaisesti rehellisestä epävarmuudesta – muuttuu rikokseksi, joka oikeuttaa loputtoman rangaistuksen?

Tässä kohtaa pelastuksen logiikka kääntyy itseään vastaan. Ihminen tarvitsee pelastusta vain siksi, että järjestelmä sisältää äärettömän uhan. Pelastaja pelastaa siltä, minkä oma oikeusjärjestelmä pitää yllä. Uhka ja ratkaisu tulevat samasta lähteestä.

Kun tätä kutsutaan rakkaudeksi, moni kokee sen nimen väärinkäytöksi. Rakkaus ilman vapautta ei ole rakkautta. Valinta ilman todellista vaihtoehtoa ei ole valinta. Ja usko, joka syntyy pelosta, ei ole luottamusta vaan selviytymistä.

Ase ohimolla ei muutu kukkaseppeleeksi siksi, että sen nimeksi annetaan armo.

Jos moraali tarvitsee ikuisen helvetin toimiakseen, mitä se kertoo moraalista? Jos ihminen tekee hyvää vain välttääkseen äärettömän rangaistuksen, onko se hyvyyttä vai laskelmointia? Ja jos hän rakastaa Jumalaa, koska pelkää helvettiä, onko se rakkautta vai alistumista?

Syvimmillään kysymys ei ehkä ole edes Jumalasta. Se on siitä, millaisen ihmiskuvan tällainen järjestelmä luo. Onko ihminen vapaa, etsivä ja erehtyvä olento – vai olento, jota täytyy ohjata äärettömällä uhalla?

Jos koputus kuuluu, ja sen takana on ääni, joka sanoo: “Avaa, tai kärsit ikuisesti”, kaikkein inhimillisin teko ei ehkä ole totella.

Se voi olla pysähtyä ja sanoa: jos tämä on rakkautta, miksi se kuulostaa kiristykseltä?

Anonyymi00204 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"
Kutsumalla kidutusta pyhäksi ei poisteta sen julmuutta, eikä kutsumalla ikuista kidutusta rakkaudeksi poistu sen äärettömyys tai epäoikeudenmukaisuus.


Se muistuttaa sopimusta, joka allekirjoitetaan ase ohimolla. “Rakastan sinua”, sanoo ääretön auktoriteetti, “mutta jos et vastaa oikein, kärsit loputtomasti.” Rakkaus, jonka taustalla seisoo helvetti, ei tunnu lahjalta. Se tuntuu ehdolta.

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Silloin puhe rakkaudesta alkaa kuulostaa ristiriitaiselta. Rakkaus, joka vaatii vastarakkautta ikuisen rangaistuksen uhalla, ei ole ehdotonta. Se on ehdollista äärettömällä panoksella. Se ei sano: “Valitse minut, jos näet minut totena.” Se sanoo: “Valitse minut, tai kärsit loputtomasti.”

Jos ihminen on rajallinen, ajallisesti ja tiedollisesti, miten hän voi ansaita äärettömän tuomion? Miten epäusko – joka voi olla seurausta kasvatuksesta, kulttuurista, traumasta tai yksinkertaisesti rehellisestä epävarmuudesta – muuttuu rikokseksi, joka oikeuttaa loputtoman rangaistuksen?

Tässä kohtaa pelastuksen logiikka kääntyy itseään vastaan. Ihminen tarvitsee pelastusta vain siksi, että järjestelmä sisältää äärettömän uhan. Pelastaja pelastaa siltä, minkä oma oikeusjärjestelmä pitää yllä. Uhka ja ratkaisu tulevat samasta lähteestä.

Kun tätä kutsutaan rakkaudeksi, moni kokee sen nimen väärinkäytöksi. Rakkaus ilman vapautta ei ole rakkautta. Valinta ilman todellista vaihtoehtoa ei ole valinta. Ja usko, joka syntyy pelosta, ei ole luottamusta vaan selviytymistä.

Ase ohimolla ei muutu kukkaseppeleeksi siksi, että sen nimeksi annetaan armo.

Jos moraali tarvitsee ikuisen helvetin toimiakseen, mitä se kertoo moraalista? Jos ihminen tekee hyvää vain välttääkseen äärettömän rangaistuksen, onko se hyvyyttä vai laskelmointia? Ja jos hän rakastaa Jumalaa, koska pelkää helvettiä, onko se rakkautta vai alistumista?

Syvimmillään kysymys ei ehkä ole edes Jumalasta. Se on siitä, millaisen ihmiskuvan tällainen järjestelmä luo. Onko ihminen vapaa, etsivä ja erehtyvä olento – vai olento, jota täytyy ohjata äärettömällä uhalla?

Jos koputus kuuluu, ja sen takana on ääni, joka sanoo: “Avaa, tai kärsit ikuisesti”, kaikkein inhimillisin teko ei ehkä ole totella.

Se voi olla pysähtyä ja sanoa: jos tämä on rakkautta, miksi se kuulostaa kiristykseltä?

Lue lisää

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Anonyymi00205 kirjoitti:

Ikuinen helvetti on äärimmäinen kontrollimekanismi. Se ei jätä tilaa rehelliselle epäilylle. Se ei siedä keskeneräisyyttä. Se ei hyväksy sitä, että ihminen saattaa vilpittömästi olla vakuuttumatta. Jos panoksena on ääretön tuska, kriittinen ajattelu muuttuu riskiksi, ja riskit minimoidaan. Ihminen alkaa mukautua.

Näin syntyy sisäinen sensuuri. Kysymys nousee mieleen, mutta se työnnetään alas. Epäily välähtää, mutta se tukahdutetaan. Ei siksi, että vastaus olisi löytynyt, vaan siksi, että väärä vastaus voi maksaa liikaa. Pelko alkaa ohjata ajattelua. Ja pelko on tehokkain ohjelmointikieli.

Lue lisää

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".
Tukholman syndroomassa tässä tapauksessa on teologinen rakenne, ei fyysinen panttivankitilanne. Mutta analogia kohdistuu tähän:
jos uskon, että ääretön olento voi kiduttaa minua ikuisesti, ja samalla uskon, että minun tulee rakastaa tätä olentoa, eikö rakkauteni ole pelon muovaamaa?

Kritiikki terävöityy juuri helvettiopissa. Jos helvetti ymmärretään kirjaimellisena, ikuisena, tietoisena kidutuksena, silloin kysymys luottamuksesta nousee väistämättä esiin:

Onko äärettömän rangaistuksen määrääminen yhteensopivaa täydellisen hyvyyden kanssa?

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Jos pelastus nähdään ehdollisena ja helvetti ikuisena, uskon motivaatio voi todella kietoutua pelkoon. Ja pelkoon perustuva kiintymys muistuttaa psykologisesti riippuvuussuhdetta: “Rakastan, koska vaihtoehto on liian hirveä.”

Anonyymi00206 kirjoitti:

Kristinusko, tai se, mitä siitä on jäljellä, vaikuttaa Tukholman syndroomalta.

Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".
Tukholman syndroomassa tässä tapauksessa on teologinen rakenne, ei fyysinen panttivankitilanne. Mutta analogia kohdistuu tähän:
jos uskon, että ääretön olento voi kiduttaa minua ikuisesti, ja samalla uskon, että minun tulee rakastaa tätä olentoa, eikö rakkauteni ole pelon muovaamaa?

Kritiikki terävöityy juuri helvettiopissa. Jos helvetti ymmärretään kirjaimellisena, ikuisena, tietoisena kidutuksena, silloin kysymys luottamuksesta nousee väistämättä esiin:

Onko äärettömän rangaistuksen määrääminen yhteensopivaa täydellisen hyvyyden kanssa?

Jos Jumala on valmis tekemään tämän joillekin, millä perusteella voin olla täysin varma, ettei sama koske minua?

Onko “pelastetun” turvallisuus ehdotonta vai jatkuvan kuuliaisuuden varassa?

Jos pelastus nähdään ehdollisena ja helvetti ikuisena, uskon motivaatio voi todella kietoutua pelkoon. Ja pelkoon perustuva kiintymys muistuttaa psykologisesti riippuvuussuhdetta: “Rakastan, koska vaihtoehto on liian hirveä.”

Lue lisää

Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".




"Jumala" tuomitsee suurimman osan koskaan eläneestä ihmiskunnasta kidutukseen.

Pelastuminen riippuu suhteesta häneen.

Jos hän on valmis tekemään tämän joillekin, mikä takaa ettei hän muuta mieltään?

Jos mitään ehdotonta takuuta ei ole, myös “pelastuneen” tila on periaatteessa epävarma.

Epävarmuus - ääretön rangaistus on pysyvä eksistentiaalinen pelko.

Tämä on johdonmukainen huoli. Se koskee Jumalan luotettavuutta.

Jos Jumala olisi moraalisesti mielivaltainen, silloin luottamus olisi mahdoton. Pelastus olisi vain väliaikainen armahdus tyrannilta, joka voi koska tahansa perua päätöksensä. Sellaisessa universumissa myös taivas olisi psykologisesti epävakaa paikka. Turva olisi illuusio.

Anonyymi00207 kirjoitti:

Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".




"Jumala" tuomitsee suurimman osan koskaan eläneestä ihmiskunnasta kidutukseen.

Pelastuminen riippuu suhteesta häneen.

Jos hän on valmis tekemään tämän joillekin, mikä takaa ettei hän muuta mieltään?

Jos mitään ehdotonta takuuta ei ole, myös “pelastuneen” tila on periaatteessa epävarma.

Epävarmuus - ääretön rangaistus on pysyvä eksistentiaalinen pelko.

Tämä on johdonmukainen huoli. Se koskee Jumalan luotettavuutta.

Jos Jumala olisi moraalisesti mielivaltainen, silloin luottamus olisi mahdoton. Pelastus olisi vain väliaikainen armahdus tyrannilta, joka voi koska tahansa perua päätöksensä. Sellaisessa universumissa myös taivas olisi psykologisesti epävakaa paikka. Turva olisi illuusio.

Lue lisää

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Ikään kuin lause itsessään ratkaisisi kaiken. Ikään kuin vetoaminen pyhyyteen tekisi äärettömästä rangaistuksesta ymmärrettävän.

Hyvä on. Oletetaan, että täydellisyyteen ei voi astua mitään rikkinäistä. Oletetaan, että pahuus ei voi seistä kirkkaudessa. Mutta siitä ei vielä seuraa, että vaihtoehdon täytyy olla ikuinen, tietoinen, päättymätön tuska.

Jos Jumala on kaikkivaltias, hänellä olisi vaihtoehtoja. Hän voisi lopettaa kapinan lopettamalla olemassaolon. Hän voisi parantaa. Hän voisi puhdistaa. Hän voisi päästää kärsimyksestä armollisesti irti.

Mutta perinteisen helvettiopin mukaan hän ei tee niin.

Hän ylläpitää olemassaoloa. Hän pitää tietoisuuden käynnissä. Hän antaa kivun jatkua. Ei päivää, ei vuotta, ei vuosisataa – vaan ilman loppua. Ikuisuus ei ole vain pitkä aika. Se on aika ilman rajaa. Kärsimys, jolle ei koskaan koita viimeistä hetkeä.

Ja silloin kysymys ei enää koske pyhyyttä. Se koskee luonnetta.

Jos olento kykenee lopettamaan tuskan mutta ei tee niin, mitä se kertoo hänestä? Jos äärellinen ihminen tekee rajallisen synnin ja seurauksena on ääretön rangaistus, missä on mittasuhde? Missä on oikeus? Missä on armo?

Sanotaan, että Jumala on rakkaus.

Mutta rakkaus, joka sanoo: “Sinä et kelpaa täydellisyyteen, joten pidän sinut elossa kärsimyksessä ilman taukoa”, ei kuulosta parantavalta. Se kuulostaa kontrollilta. Se kuulostaa vallankäytöltä äärimmilleen vietynä. Se kuulostaa järjestelmältä, jossa kipu on pysyvä osa kosmista hallintaa.

Ja jos tämä on totta, miten siihen voi luottaa?

Jos Jumala ylläpitää helvettiä tietoisesti, aktiivisesti, hetki hetkeltä, silloin jokainen huuto kaikuu hänen sallimanaan. Jokainen sekunti on hänen tahtonsa jatkumoa. Silloin helvetti ei ole pelkkä “seuraus”. Se on ylläpidetty tila.

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Luottamus edellyttää johdonmukaisuutta. Mutta ääretön kidutus äärellisestä rikoksesta näyttää moraalisesti mielivaltaiselta.

Tässä kohtaa moni yrittää paeta symboliikkaan: helvetti ei ole kirjaimellinen, se on ero, se on tila. Ehkä niin. Mutta jos se ei ole kirjaimellinen, miksi sitä on vuosisatoja saarnattu kirjaimellisena? Miksi sillä on hallittu pelolla? Miksi sillä on muovattu omiatuntoja?

Jos mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen, vaihtoehto ei silti loogisesti ole ikuinen sadismi. Vaihtoehto voisi olla loppu. Vaihtoehto voisi olla parantuminen. Vaihtoehto voisi olla universaali sovitus.

Ikuinen kidutus ei ole ainoa ratkaisu. Se on tietty ratkaisu.

Ja kun sitä kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi tai rakkaudeksi, moni kokee, että sanat on irrotettu merkityksestään. Että pyhyyden nimissä puolustetaan jotain, mikä inhimillisessä moraalissa näyttäisi julmalta.

Jos tämä on jumalallinen oikeus, se on oikeutta, jota kukaan ihminen ei saisi harjoittaa. Ja jos kukaan ihminen ei saa toimia niin ilman, että kutsumme häntä hirviöksi, miksi äärettömyys tekisi teosta moraalisesti puhtaan?

Siinä on se terä.

Ei kysymys siitä, voiko epäpyhä astua täydellisyyteen.
Vaan kysymys siitä, miksi täydellinen hyvyys tarvitsisi ääretöntä kärsimystä vastaukseksi epäpyhyyteen.

Anonyymi00208 kirjoitti:

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Ikään kuin lause itsessään ratkaisisi kaiken. Ikään kuin vetoaminen pyhyyteen tekisi äärettömästä rangaistuksesta ymmärrettävän.

Hyvä on. Oletetaan, että täydellisyyteen ei voi astua mitään rikkinäistä. Oletetaan, että pahuus ei voi seistä kirkkaudessa. Mutta siitä ei vielä seuraa, että vaihtoehdon täytyy olla ikuinen, tietoinen, päättymätön tuska.

Jos Jumala on kaikkivaltias, hänellä olisi vaihtoehtoja. Hän voisi lopettaa kapinan lopettamalla olemassaolon. Hän voisi parantaa. Hän voisi puhdistaa. Hän voisi päästää kärsimyksestä armollisesti irti.

Mutta perinteisen helvettiopin mukaan hän ei tee niin.

Hän ylläpitää olemassaoloa. Hän pitää tietoisuuden käynnissä. Hän antaa kivun jatkua. Ei päivää, ei vuotta, ei vuosisataa – vaan ilman loppua. Ikuisuus ei ole vain pitkä aika. Se on aika ilman rajaa. Kärsimys, jolle ei koskaan koita viimeistä hetkeä.

Ja silloin kysymys ei enää koske pyhyyttä. Se koskee luonnetta.

Jos olento kykenee lopettamaan tuskan mutta ei tee niin, mitä se kertoo hänestä? Jos äärellinen ihminen tekee rajallisen synnin ja seurauksena on ääretön rangaistus, missä on mittasuhde? Missä on oikeus? Missä on armo?

Sanotaan, että Jumala on rakkaus.

Mutta rakkaus, joka sanoo: “Sinä et kelpaa täydellisyyteen, joten pidän sinut elossa kärsimyksessä ilman taukoa”, ei kuulosta parantavalta. Se kuulostaa kontrollilta. Se kuulostaa vallankäytöltä äärimmilleen vietynä. Se kuulostaa järjestelmältä, jossa kipu on pysyvä osa kosmista hallintaa.

Ja jos tämä on totta, miten siihen voi luottaa?

Jos Jumala ylläpitää helvettiä tietoisesti, aktiivisesti, hetki hetkeltä, silloin jokainen huuto kaikuu hänen sallimanaan. Jokainen sekunti on hänen tahtonsa jatkumoa. Silloin helvetti ei ole pelkkä “seuraus”. Se on ylläpidetty tila.

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Luottamus edellyttää johdonmukaisuutta. Mutta ääretön kidutus äärellisestä rikoksesta näyttää moraalisesti mielivaltaiselta.

Tässä kohtaa moni yrittää paeta symboliikkaan: helvetti ei ole kirjaimellinen, se on ero, se on tila. Ehkä niin. Mutta jos se ei ole kirjaimellinen, miksi sitä on vuosisatoja saarnattu kirjaimellisena? Miksi sillä on hallittu pelolla? Miksi sillä on muovattu omiatuntoja?

Jos mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen, vaihtoehto ei silti loogisesti ole ikuinen sadismi. Vaihtoehto voisi olla loppu. Vaihtoehto voisi olla parantuminen. Vaihtoehto voisi olla universaali sovitus.

Ikuinen kidutus ei ole ainoa ratkaisu. Se on tietty ratkaisu.

Ja kun sitä kutsutaan oikeudenmukaisuudeksi tai rakkaudeksi, moni kokee, että sanat on irrotettu merkityksestään. Että pyhyyden nimissä puolustetaan jotain, mikä inhimillisessä moraalissa näyttäisi julmalta.

Jos tämä on jumalallinen oikeus, se on oikeutta, jota kukaan ihminen ei saisi harjoittaa. Ja jos kukaan ihminen ei saa toimia niin ilman, että kutsumme häntä hirviöksi, miksi äärettömyys tekisi teosta moraalisesti puhtaan?

Siinä on se terä.

Ei kysymys siitä, voiko epäpyhä astua täydellisyyteen.
Vaan kysymys siitä, miksi täydellinen hyvyys tarvitsisi ääretöntä kärsimystä vastaukseksi epäpyhyyteen.

Lue lisää

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty?

Jos Jumala todella tuomitsee osan luoduistaan ikuiseen, tietoiseen kärsimykseen, silloin seuraa väistämättä yksi asia: hän on valmis ylläpitämään loputonta tuskaa. Ei vahingossa. Ei kyvyttömyyttään. Vaan tietoisesti, jatkuvasti, äärettömän vallan turvin.

Silloin kysymys ei ole enää “voiko epäpyhä päästä taivaaseen”.
Kysymys on: millainen olento pitää tietoisuuden hengissä vain kärsimyksen jatkumisen vuoksi?


Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?

Jos vastaus on: “Hänen luonteensa on muuttumaton”, silloin joudutaan katsomaan suoraan sitä luonnetta. Se luonne sisältää valmiuden ylläpitää ikuista kärsimystä. Se ei ole hypoteettinen mahdollisuus – se on osa järjestelmää.

Jos taas sanotaan: “Pelastetut ovat turvassa, koska Jumala on hyvä”, silloin hyväksi täytyy kutsua myös se, että toiset kärsivät loputtomasti. Hyvyyden määritelmä venytetään niin laajaksi, että se voi sisältää äärettömän kidutuksen.

Anonyymi00209 kirjoitti:

Ja jos hän tekee tämän joillekin, miksi ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa? Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty?

Jos Jumala todella tuomitsee osan luoduistaan ikuiseen, tietoiseen kärsimykseen, silloin seuraa väistämättä yksi asia: hän on valmis ylläpitämään loputonta tuskaa. Ei vahingossa. Ei kyvyttömyyttään. Vaan tietoisesti, jatkuvasti, äärettömän vallan turvin.

Silloin kysymys ei ole enää “voiko epäpyhä päästä taivaaseen”.
Kysymys on: millainen olento pitää tietoisuuden hengissä vain kärsimyksen jatkumisen vuoksi?


Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?

Jos vastaus on: “Hänen luonteensa on muuttumaton”, silloin joudutaan katsomaan suoraan sitä luonnetta. Se luonne sisältää valmiuden ylläpitää ikuista kärsimystä. Se ei ole hypoteettinen mahdollisuus – se on osa järjestelmää.

Jos taas sanotaan: “Pelastetut ovat turvassa, koska Jumala on hyvä”, silloin hyväksi täytyy kutsua myös se, että toiset kärsivät loputtomasti. Hyvyyden määritelmä venytetään niin laajaksi, että se voi sisältää äärettömän kidutuksen.

Lue lisää

Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?



Tässä kohtaa logiikka muuttuu hyytäväksi.

Taivaassa olet turvassa – mutta vain siksi, että kuulut oikeaan joukkoon. Samalla tiedät, että todellisuus sisältää paikan, jossa tietoisuudet palavat ilman loppua. Ja tämän järjestelmän on luonut ja sitä ylläpitää sama olento, jota ylistät täydelliseksi rakkaudeksi.

Jos hän pystyy tekemään tämän heille, hän pystyy tekemään sen myös sinulle.
Ainoa turvasi on hänen tahtonsa pysyvyys.

Mutta jos hänen tahtonsa sisältää äärettömän rangaistuksen mahdollisuuden, miten täydellinen turvallisuus on edes käsitteellisesti mahdollinen?

Tässä kohtaa koko rakenne alkaa muistuttaa absoluuttista monarkiaa kosmisessa mittakaavassa. Ei perustuslakia. Ei ulkopuolista moraalista standardia. Ei valitusinstanssia. Vain ääretön valta ja sen oma ilmoitus siitä, että se on hyvä.

Jos ihminen toimisi näin – loisi olentoja, joista osa tuomitaan ikuiseen tietoiseen tuskaan – kutsuisimme sitä äärimmäiseksi julmuudeksi. Mutta kun toimija on ääretön, sanasto muuttuu: oikeudenmukaisuus, pyhyys, mysteeri.

Superrajussa muodossa kysymys kuuluu näin:

Jos täydellinen olento pitää tietoisuuden hengissä vain, jotta kärsimys ei koskaan lopu, mikä erottaa sen sadismista – paitsi että se on ääretön?

Ja jos mitään ei ole hänen yläpuolellaan, silloin “hyvä” tarkoittaa vain “mitä hän tekee”. Moraali ei ole enää mitta, vaan seuraus. Hyvyys ei rajoita valtaa – valta määrittelee hyvyyden.

Tällaisessa universumissa luottamus ei perustu turvaan.
Se perustuu toivoon, että ääretön valta pysyy sinulle suosiollisena.

Ja se on eksistentiaalinen jännite, jota ei voi ohittaa kevyesti.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Jos hän tekee sen joillekin, miksi hän ei voisi tehdä sitä kenelle tahansa?

Mikä takaa, ettei “pelastettu” ole vain toistaiseksi säästetty? Mikä estää ääretöntä auktoriteettia muuttamasta ehtoja? Mikä pakottaa kaikkivaltiasta pysymään lupauksessaan? Kuka valvoo häntä? Kenen moraali sitoo häntä?



Tässä kohtaa logiikka muuttuu hyytäväksi.

Taivaassa olet turvassa – mutta vain siksi, että kuulut oikeaan joukkoon. Samalla tiedät, että todellisuus sisältää paikan, jossa tietoisuudet palavat ilman loppua. Ja tämän järjestelmän on luonut ja sitä ylläpitää sama olento, jota ylistät täydelliseksi rakkaudeksi.

Jos hän pystyy tekemään tämän heille, hän pystyy tekemään sen myös sinulle.
Ainoa turvasi on hänen tahtonsa pysyvyys.

Mutta jos hänen tahtonsa sisältää äärettömän rangaistuksen mahdollisuuden, miten täydellinen turvallisuus on edes käsitteellisesti mahdollinen?

Tässä kohtaa koko rakenne alkaa muistuttaa absoluuttista monarkiaa kosmisessa mittakaavassa. Ei perustuslakia. Ei ulkopuolista moraalista standardia. Ei valitusinstanssia. Vain ääretön valta ja sen oma ilmoitus siitä, että se on hyvä.

Jos ihminen toimisi näin – loisi olentoja, joista osa tuomitaan ikuiseen tietoiseen tuskaan – kutsuisimme sitä äärimmäiseksi julmuudeksi. Mutta kun toimija on ääretön, sanasto muuttuu: oikeudenmukaisuus, pyhyys, mysteeri.

Superrajussa muodossa kysymys kuuluu näin:

Jos täydellinen olento pitää tietoisuuden hengissä vain, jotta kärsimys ei koskaan lopu, mikä erottaa sen sadismista – paitsi että se on ääretön?

Ja jos mitään ei ole hänen yläpuolellaan, silloin “hyvä” tarkoittaa vain “mitä hän tekee”. Moraali ei ole enää mitta, vaan seuraus. Hyvyys ei rajoita valtaa – valta määrittelee hyvyyden.

Tällaisessa universumissa luottamus ei perustu turvaan.
Se perustuu toivoon, että ääretön valta pysyy sinulle suosiollisena.

Ja se on eksistentiaalinen jännite, jota ei voi ohittaa kevyesti.

Lue lisää

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

Lue lisää

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

että vaikka "Jumalalla" on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Anonyymi00212 kirjoitti:

"Onko oikeudenmukaisempaa valintaa?"

Kun vaihtoehdot on viritetty äärettömiksi, valinta lakkaa olemasta vapaa. Kukaan ei “valitse” rauhassa ikuista kidutusta. Se ei ole moraalinen harkinta, vaan selviytymisreaktio. Sormet hapuilevat oikeaa vastausta kuin koodia, joka estää hälytyksen laukeamisen. Usko ei synny rakkaudesta vaan riskienhallinnasta.

että vaikka "Jumalalla" on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen.

Lue lisää

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Anonyymi00213 kirjoitti:

Silloin kysymys ei ole enää siitä, onko ihminen paha. Kysymys on, miksi ääretön olento tarvitsee äärettömän rangaistuksen pitääkseen luotunsa kurissa. Miksi rajallinen elämä oikeuttaisi rajattoman tuskan. Miksi epäusko – joka voi olla vain rehellinen epävarmuus – muuttuisi kosmiseksi rikokseksi.

Lue lisää

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Anonyymi00214 kirjoitti:

Tällaisessa maailmassa ihmisen sisäinen liike kaventuu. Epäilys muuttuu vaaralliseksi. Kysymykset alkavat maistua synniltä. Ajattelu kääntyy varovaiseksi, sitten varautuneeksi, lopulta kuuliaiseksi. Tottele ja saat elää. Epäile ja maksat ikuisuudella.

Lue lisää

Kaikki, mikä on edes vähän järkevää – kaikki, mikä ei perustu pelkästään uskoon – tuntuu kristitystä harhaopilta. Hyvä ihminen, oletko sinä siirtynyt aikamatkailun avulla suoraan keskiajalta tänne?

Kavahdamme ihmisiä, jotka sulkevat mielensä uudelle tiedolle tai järkeilylle ja pitävät kaikkea, mikä ei ole uskonnollista dogmaa, vääränä.
On melkein koskettavaa, kuinka jotkut onnistuvat pysymään ajan ulottumattomissa – ei vain muutaman vuoden, vaan koko keskiajan ajan. Heidän mielensä on kuin vanha kirjastosali, pölyinen ja täynnä kiellettyjä kirjoja, joissa kaikki, mikä tuoksuu järjeltä tai kokeelliselta ajatukselta, on merkitty tulipunaisella “harhaoppi”-leimalla. Yksi yksinkertainen havainto, vaikka aurinko nousee idästä tai vesi virtaa alaspäin, voi laukaista paniikin: “Tuota ei ole Raamatussa, siis se on väärin!”
He vaeltavat verkossa kuin aikamatkaajat, valmiina hyökkäämään kaiken järkevän kimppuun. Foorumit ovat heidän linnakkeensa, ja siellä jokainen looginen väittämä, jokainen havainto, joka ei kumarra uskonnollista dogmaa, on kuin muukalainen linnanportilla – heti pitää huutaa, kalistella miekkoja ja julistaa sen harhaoppiseksi.
Hyvä ihminen, oletko sinä matkustanut aikakoneilla suoraan 1300-luvulta tänne, vain todistaaksesi meille, että tiede on turhaa ja järki on syntiä? Vai oletko vain niin taitava nostalgikko, että onnistut elämään täysin irrallaan nykyajasta, ihmetellen yhä miksi ihmiset puhuvat kokeista, todisteista ja logiikasta kuin ne olisivat muoti-ilmiöitä?
Ja silti, vaikka tämä ajattelutapa on kuin aikakapseli, se on hämmästyttävän kestävä. Mikään fakta, mikään järkevä argumentti ei murra sitä – se pysyy paikoillaan, tyytyväisenä omaan, pölyiseen vanhaan maailmankuvaansa, kuin ei koskaan olisi kuullutkaan sanontaa “mutta entä todistusaineisto?”.
Ja mikä parasta, te onnistutte tekemään tämän kaiken niin itsevarmasti, kuin olisitte itse ajan alkuperäinen tarkkailija, joka on nähnyt maailman syntyvän ja unohtanut, että sen jälkeen on tapahtunut jotain nimeltä “kehitys”.

Ja silti, te pysytte tyytyväisinä omassa pölyisessä maailmassanne, leimaten kaikki järkevän ripauksen harhaopiksi. Vain harva nykyajan ihminen osaa olla yhtä vakuuttunut siitä, että koko maailma on väärässä – paitsi te. On lähes kaunista, kuinka kestäväksi uskonnollinen dogma voi muodostua, kun se verhoutuu ylpeyteen.

Anonyymi00215 kirjoitti:

Kaikki, mikä on edes vähän järkevää – kaikki, mikä ei perustu pelkästään uskoon – tuntuu kristitystä harhaopilta. Hyvä ihminen, oletko sinä siirtynyt aikamatkailun avulla suoraan keskiajalta tänne?

Kavahdamme ihmisiä, jotka sulkevat mielensä uudelle tiedolle tai järkeilylle ja pitävät kaikkea, mikä ei ole uskonnollista dogmaa, vääränä.
On melkein koskettavaa, kuinka jotkut onnistuvat pysymään ajan ulottumattomissa – ei vain muutaman vuoden, vaan koko keskiajan ajan. Heidän mielensä on kuin vanha kirjastosali, pölyinen ja täynnä kiellettyjä kirjoja, joissa kaikki, mikä tuoksuu järjeltä tai kokeelliselta ajatukselta, on merkitty tulipunaisella “harhaoppi”-leimalla. Yksi yksinkertainen havainto, vaikka aurinko nousee idästä tai vesi virtaa alaspäin, voi laukaista paniikin: “Tuota ei ole Raamatussa, siis se on väärin!”
He vaeltavat verkossa kuin aikamatkaajat, valmiina hyökkäämään kaiken järkevän kimppuun. Foorumit ovat heidän linnakkeensa, ja siellä jokainen looginen väittämä, jokainen havainto, joka ei kumarra uskonnollista dogmaa, on kuin muukalainen linnanportilla – heti pitää huutaa, kalistella miekkoja ja julistaa sen harhaoppiseksi.
Hyvä ihminen, oletko sinä matkustanut aikakoneilla suoraan 1300-luvulta tänne, vain todistaaksesi meille, että tiede on turhaa ja järki on syntiä? Vai oletko vain niin taitava nostalgikko, että onnistut elämään täysin irrallaan nykyajasta, ihmetellen yhä miksi ihmiset puhuvat kokeista, todisteista ja logiikasta kuin ne olisivat muoti-ilmiöitä?
Ja silti, vaikka tämä ajattelutapa on kuin aikakapseli, se on hämmästyttävän kestävä. Mikään fakta, mikään järkevä argumentti ei murra sitä – se pysyy paikoillaan, tyytyväisenä omaan, pölyiseen vanhaan maailmankuvaansa, kuin ei koskaan olisi kuullutkaan sanontaa “mutta entä todistusaineisto?”.
Ja mikä parasta, te onnistutte tekemään tämän kaiken niin itsevarmasti, kuin olisitte itse ajan alkuperäinen tarkkailija, joka on nähnyt maailman syntyvän ja unohtanut, että sen jälkeen on tapahtunut jotain nimeltä “kehitys”.

Ja silti, te pysytte tyytyväisinä omassa pölyisessä maailmassanne, leimaten kaikki järkevän ripauksen harhaopiksi. Vain harva nykyajan ihminen osaa olla yhtä vakuuttunut siitä, että koko maailma on väärässä – paitsi te. On lähes kaunista, kuinka kestäväksi uskonnollinen dogma voi muodostua, kun se verhoutuu ylpeyteen.

Lue lisää

Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.
Paratiisilupaus ei ylitä egoa vaan vahvistaa sitä:

“Minä pelastun”

“Minä saan palkinnon”

“Minä olen oikeassa”

Tämä on ristiriidassa useimpien eettisten perinteiden kanssa.


“Uskonnollinen rikos” – filosofinen tulkinta

Kun uskonto:

oikeuttaa väkivallan,

siirtää vastuun pois tästä maailmasta,

ja muuttaa etiikan transaktioksi,

se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan.


Suvaitsemattomuus ei ole uskonnon ydin, vaan vallan, pelon ja palkkiologiikan seuraus.

Paratiisi- ja taivasretoriikka voi muuttua moraaliseksi korruptioksi, jos siitä tulee kaupankäyntiä.

Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.
Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.

Uskonto kaupankäyntinä – moraalin romahdus

Kun uskonto lupaa taivaan palkkioksi oikeasta uskosta tai teoista, se ei enää kasvata moraalia vaan kaupallistaa sen. Paratiisi muuttuu maksuksi, ja etiikka transaktioksi. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan laskelmointia.


Taivasretoriikka ei ylitä ihmisen omaa etua, vaan lukitsee sen metafyysiselle tasolle. “Teen hyvää, jotta saan.”
Tämä on alhaisin mahdollinen moraalinen motiivi, sillä se ei ole hyvää sinänsä, vaan sijoitus tulevaan.

Kun tällainen ajattelu yhdistyy eksklusiiviseen totuusväitteeseen – vain meidän tiemme pelastaa – syntyy suvaitsemattomuus. Toisesta ei tule enää ihminen, vaan este omalle pelastukselle. Tässä vaiheessa uskonto ei ainoastaan salli väkivaltaa, vaan tekee siitä rationaalista.

Terrorismi tarvitsee aina palkinnon tuonpuoleisessa. Ilman paratiisilupausta kuolema ei ole voitto vaan tragedia. Siksi taivas on äärimmäisen väkivallan keskeisin valuutta.

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.


Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot -kredit

synnit - debet

pelastus - saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

Palkinto on ääretön (ikuisuus)

Uhka on ääretön (helvetti)

Moraali on välineellinen

Anonyymi00216 kirjoitti:

Uskonnollinen järjestelmä, joka perustuu palkkio–rangaistus-logiikkaan, on eettisesti haavoittuva ja altis radikalisoitumiselle.

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.
Paratiisilupaus ei ylitä egoa vaan vahvistaa sitä:

“Minä pelastun”

“Minä saan palkinnon”

“Minä olen oikeassa”

Tämä on ristiriidassa useimpien eettisten perinteiden kanssa.


“Uskonnollinen rikos” – filosofinen tulkinta

Kun uskonto:

oikeuttaa väkivallan,

siirtää vastuun pois tästä maailmasta,

ja muuttaa etiikan transaktioksi,

se tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan.


Suvaitsemattomuus ei ole uskonnon ydin, vaan vallan, pelon ja palkkiologiikan seuraus.

Paratiisi- ja taivasretoriikka voi muuttua moraaliseksi korruptioksi, jos siitä tulee kaupankäyntiä.

Eksklusiivinen totuusväite: Ajatus, että vain yksi tie on oikea, tekee muista uskonnoista tai maailmankatsomuksista moraalisesti alempiarvoisia.

Pelastuskeskeisyys: Kun pelastus ja taivas asetetaan kaiken toiminnan päämääräksi, moraalinen arviointi siirtyy pois tästä maailmasta kohti palkkiota tuonpuoleisessa.

Valta ja kontrolli: Historiallisesti kirkolliset rakenteet ovat usein liittoutuneet poliittisen vallan kanssa, mikä on tehnyt uskonnosta normittavan ja rankaisevan välineen.

Tällöin suvaitsemattomuus ei ole poikkeama vaan järjestelmän sivutuote, jos uskontoa käytetään identiteettirajana eikä eettisenä harjoituksena.
Syvemmät uskonnolliset ja filosofiset traditiot korostavat vastuuta tässä maailmassa, ei hyvitystä seuraavassa.

Uskonto kaupankäyntinä – moraalin romahdus

Kun uskonto lupaa taivaan palkkioksi oikeasta uskosta tai teoista, se ei enää kasvata moraalia vaan kaupallistaa sen. Paratiisi muuttuu maksuksi, ja etiikka transaktioksi. Tämä ei ole hengellisyyttä vaan laskelmointia.


Taivasretoriikka ei ylitä ihmisen omaa etua, vaan lukitsee sen metafyysiselle tasolle. “Teen hyvää, jotta saan.”
Tämä on alhaisin mahdollinen moraalinen motiivi, sillä se ei ole hyvää sinänsä, vaan sijoitus tulevaan.

Kun tällainen ajattelu yhdistyy eksklusiiviseen totuusväitteeseen – vain meidän tiemme pelastaa – syntyy suvaitsemattomuus. Toisesta ei tule enää ihminen, vaan este omalle pelastukselle. Tässä vaiheessa uskonto ei ainoastaan salli väkivaltaa, vaan tekee siitä rationaalista.

Terrorismi tarvitsee aina palkinnon tuonpuoleisessa. Ilman paratiisilupausta kuolema ei ole voitto vaan tragedia. Siksi taivas on äärimmäisen väkivallan keskeisin valuutta.

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.


Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot -kredit

synnit - debet

pelastus - saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

Palkinto on ääretön (ikuisuus)

Uhka on ääretön (helvetti)

Moraali on välineellinen

Lue lisää

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.


Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot -kredit

synnit - debet

pelastus - saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

Palkinto on ääretön (ikuisuus)

Uhka on ääretön (helvetti)

Moraali on välineellinen

Vastuu siirtyy tuonpuoleiseen

Kun panokset ovat äärettömät, kaikki keinot alkavat näyttää kohtuullisilta.
Taivasbisnes on epäuskoa, ei uskoa.

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Mutta se on kai hyväksyttävää alkutasolla, mutta edessä on vielä kovin pitkä matka, ennen kuin motiivit ovat jaloja.

Pakottaminen vääristää Totuuden kokemuksen – Jos muoto (uskonnollinen järjestelmä) otetaan totuuden ilmentymäksi, se estää ihmistä näkemästä, että Totuus voi ilmetä monin eri tavoin. Se johtaa uskonnolliseen intoleranssiin, jossa toinen uskonto tuomitaan vääräksi pelkästään siksi, että sen muoto eroaa omasta. Tämä ei ole aito henkinen etsintä — tämä on välineen palvomista ja päämäärän unohtamista.

Esimerkki koulumetaforessa:

Koulussa voi olla monia oppiaineita ja erilaisia opetustapoja, mutta kaikki niistä tähtäävät samaan päämäärään: oppimiseen ja kasvuun. Samoin uskonnolliset muodot voivat olla hyvin erilaisia, mutta niiden yhteinen päämäärä on epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan.

Jos taas joku yrittää väittää, että vain hänen uskontonsa on ainoa oikea muoto Totuudelle, hän tekee saman virheen kuin henkilö, joka väittää, että vain hänen koulunsa oppikirja on ainoa oikea ja kaikki muut ovat vääriä. Totuus ei ole sama kuin muoto, vaan Totuus on syvempää, ja se voi ilmetä monilla eri tavoilla. Tämän ymmärtäminen mahdollistaa kunnioituksen ja monimuotoisuuden hyväksymisen.

Totuus ei ole muoto, vaan se on universaali perusperiaate, joka ilmenee monin eri tavoin. Uskonnon muoto voi olla erilainen, mutta päämäärä on sama: epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan. Tämä ei ole kilpailevien totuuksien taistelu, vaan yhteinen matka kohti korkeampaa tietoisuutta ja ymmärrystä.

Anonyymi00217 kirjoitti:

Uskonto, joka muuttaa moraalin kaupankäynniksi Jumalan kanssa, tekee rikoksen omia eettisiä lähtökohtiaan vastaan. Se ei ole Jumalan palvelemista, vaan Jumalan käyttöä.


Kun Jumala toimii kirjanpitäjänä:

hyvät teot -kredit

synnit - debet

pelastus - saldo

syntyy paradoksi:

Jumala ei ole enää hyvyyden lähde

vaan maksujärjestelmän ylläpitäjä


Tällainen Jumala ei ole moraalin perusta, vaan sen korruptoija.




Miksi tämä tekee järjestelmästä radikalisoitumisherkän

Radikalisaatio ei ole poikkeama vaan johdonmukainen seuraus, koska:

Palkinto on ääretön (ikuisuus)

Uhka on ääretön (helvetti)

Moraali on välineellinen

Vastuu siirtyy tuonpuoleiseen

Kun panokset ovat äärettömät, kaikki keinot alkavat näyttää kohtuullisilta.
Taivasbisnes on epäuskoa, ei uskoa.

Uskonto muuttuu moraaliseksi rikokseksi silloin, kun se tekee hyvästä teosta maksuvälineen ja Jumalasta kirjanpitäjän.

Mutta se on kai hyväksyttävää alkutasolla, mutta edessä on vielä kovin pitkä matka, ennen kuin motiivit ovat jaloja.

Pakottaminen vääristää Totuuden kokemuksen – Jos muoto (uskonnollinen järjestelmä) otetaan totuuden ilmentymäksi, se estää ihmistä näkemästä, että Totuus voi ilmetä monin eri tavoin. Se johtaa uskonnolliseen intoleranssiin, jossa toinen uskonto tuomitaan vääräksi pelkästään siksi, että sen muoto eroaa omasta. Tämä ei ole aito henkinen etsintä — tämä on välineen palvomista ja päämäärän unohtamista.

Esimerkki koulumetaforessa:

Koulussa voi olla monia oppiaineita ja erilaisia opetustapoja, mutta kaikki niistä tähtäävät samaan päämäärään: oppimiseen ja kasvuun. Samoin uskonnolliset muodot voivat olla hyvin erilaisia, mutta niiden yhteinen päämäärä on epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan.

Jos taas joku yrittää väittää, että vain hänen uskontonsa on ainoa oikea muoto Totuudelle, hän tekee saman virheen kuin henkilö, joka väittää, että vain hänen koulunsa oppikirja on ainoa oikea ja kaikki muut ovat vääriä. Totuus ei ole sama kuin muoto, vaan Totuus on syvempää, ja se voi ilmetä monilla eri tavoilla. Tämän ymmärtäminen mahdollistaa kunnioituksen ja monimuotoisuuden hyväksymisen.

Totuus ei ole muoto, vaan se on universaali perusperiaate, joka ilmenee monin eri tavoin. Uskonnon muoto voi olla erilainen, mutta päämäärä on sama: epäitsekkään rakkauden kehittäminen Jumalaa kohtaan. Tämä ei ole kilpailevien totuuksien taistelu, vaan yhteinen matka kohti korkeampaa tietoisuutta ja ymmärrystä.

Lue lisää