Vilhelm Junnila erosi elinkeinoministerin tehtävästä 30.6.2023 vain 11 päivän jälkeen, koska hänen aiemmat äärioikeistoon ja natsisymboleihin viittaavat puheensa sekä harhaanjohtavat tiedot opiskelu- ja työhistoriastaan nousivat julkisuuteen ja heikensivät hallituksen uskottavuutta. Hänen edeltäjänsä elinkeinoministerinä oli keskustan Mika Lintilä.
Taustat Junnilan eroon
Lyhyin ministerikausi: Junnila toimi ministerinä vain 11 päivää, mikä teki hänestä Suomen historian lyhytaikaisimman ministerin.
Äärioikeistokytkökset: Julkisuuteen nousi Junnilan aiempia puheita ja viittauksia, joissa hän oli vitsaillut natsisymboleilla ja ollut yhteydessä äärioikeistoon.
Harhaanjohtavat tiedot: Ylen selvityksen mukaan Junnila oli antanut virheellisiä tietoja opiskelu- ja työhistoriastaan. Hän oli väittänyt opiskelleensa valtio-oppia ja toimineensa yrittäjänä, mutta todisteita ei löytynyt.
Luottamusäänestys: Eduskunta äänesti Junnilan luottamuksesta vain muutama päivä ennen eroa. Hän sai niukasti luottamuksen (95–86), mutta hallituskumppani RKP äänesti häntä vastaan, mikä teki jatkosta poliittisesti vaikeaa.
Eropäätös: Junnila itse perusteli eroa sillä, että hallituksen jatko ja Suomen maine olisivat vaarantuneet, jos hän olisi jatkanut.
Ministeripestin ketju
Vilhelm Junnila (ps.): Elinkeinoministeri 20.6.–30.6.2023.
Edeltäjä: Mika Lintilä (kesk.), joka toimi elinkeinoministerinä ennen Orpon hallituksen muodostamista.
Seuraaja: Wille Rydman (ps.), joka nimitettiin Junnilan eron jälkeen.
Junnilan tapaus oli poikkeuksellinen, sillä ministeriero tuli näin nopeasti hallituksen aloituksen jälkeen. Se paljasti, kuinka paljon painoarvoa hallituksen uskottavuudella ja kansainvälisellä maineella on, vaikka eduskunnan luottamus oli juuri niukasti saatu.
Taustat Junnilan eroon
Lyhyin ministerikausi: Junnila toimi ministerinä vain 11 päivää, mikä teki hänestä Suomen historian lyhytaikaisimman ministerin.
Äärioikeistokytkökset: Julkisuuteen nousi Junnilan aiempia puheita ja viittauksia, joissa hän oli vitsaillut natsisymboleilla ja ollut yhteydessä äärioikeistoon.
Harhaanjohtavat tiedot: Ylen selvityksen mukaan Junnila oli antanut virheellisiä tietoja opiskelu- ja työhistoriastaan. Hän oli väittänyt opiskelleensa valtio-oppia ja toimineensa yrittäjänä, mutta todisteita ei löytynyt.
Luottamusäänestys: Eduskunta äänesti Junnilan luottamuksesta vain muutama päivä ennen eroa. Hän sai niukasti luottamuksen (95–86), mutta hallituskumppani RKP äänesti häntä vastaan, mikä teki jatkosta poliittisesti vaikeaa.
Eropäätös: Junnila itse perusteli eroa sillä, että hallituksen jatko ja Suomen maine olisivat vaarantuneet, jos hän olisi jatkanut.
Ministeripestin ketju
Vilhelm Junnila (ps.): Elinkeinoministeri 20.6.–30.6.2023.
Edeltäjä: Mika Lintilä (kesk.), joka toimi elinkeinoministerinä ennen Orpon hallituksen muodostamista.
Seuraaja: Wille Rydman (ps.), joka nimitettiin Junnilan eron jälkeen.
Junnilan tapaus oli poikkeuksellinen, sillä ministeriero tuli näin nopeasti hallituksen aloituksen jälkeen. Se paljasti, kuinka paljon painoarvoa hallituksen uskottavuudella ja kansainvälisellä maineella on, vaikka eduskunnan luottamus oli juuri niukasti saatu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.