Suomen etsikkoaika? Kansan kohtalon tie? ( Osa 9)

Jatkoa aloitukseen: Suomen etsikkoaika? Kansan kohtalon tie? ( Osa 9)

4) Jumala antaa mahdollisuuksia valita? Kohtalo voi kääntyä?
-------------------------------------------------
Jo muinoin Jumala puhutteli valittua kansaansa, profeetta Hesekielin kautta: (Hes 33:11)
◦ ”Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton KÄÄNTYY tieltänsä ja elää.”
◦ ”Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo! ”

Sekä jo paljon tätäkin ennen? Herra asetti ihmisten eteen valinnan: siunaus tai kirous? ( 5. Moos 27-28. luvut.)
◦ ”Jos sinä silloin, kun tämä kaikki sinua kohtaa, siunaus tai kirous, jotka minä olen asettanut sinun valittavaksesi, painat sen sydämeesi kaikkien kansojen keskellä, joiden luo Herra, sinun Jumalasi, on sinut karkoittanut,

◦ ja palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, sinä itse ja sinun lapsesi, kaikessa, niinkuin minä tänä päivänä sinua käsken, ( 5 Moos 30:1-3)
- niin Herra, sinun Jumalasi, KÄÄNTÄÄ sinun kohtalosi ja armahtaa sinua.

5) Muinaisen Niiniven kaupungin vakava uhka kääntyi?
-------------------------------------------------------
Herra lähetti profeetta Joonan asialle jumalattoman Niiniven kaupunkiin. ( Joona 3:1 »>)
◦ ”Joona lähti kulkemaan kaupungissa ensimmäistä päivänmatkaa ja huusi:
◦ »Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!»
◦ ”Sen kuultuaan Niniven asukkaat uskoivat Jumalaan. He julistivat paaston, ja niin ylhäiset kuin alhaisetkin pukeutuivat säkkivaatteeseen.”

Jopa Niiniven kuningas heräsi ja nöyrtyi: ( Joona 3:6-10)
◦ ”Ja hän huudatti Niinivessä: "Kuninkaan ja hänen ylimystensä määräys kuuluu: Älkööt ihmiset älköötkä eläimet - raavaat ja lampaat - maistako mitään, käykö laitumella tai vettä juoko”.

◦ ”Verhoutukoot ihmiset ja eläimet säkkeihin, huutakoot väkevästi Jumalaa ja kääntykööt itsekukin pois pahalta tieltänsä sekä väkivallasta, mikä heidän käsiänsä tahraa. Ehkäpä Jumala jälleen katuu ja kääntyy vihansa hehkusta, niin ettemme huku."

◦ ”Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.”

Lopuksi: Suomen kansa – isänmaamme?
----------------------------------------------

Jumala voi ja tahtoo kääntää ikävänkin kohtalon suunnan? Kyllä. Jos ihminen tai kansa nöyrtyy pahuudestaan. Jumalaa ei kuitenkaan voi lahjoa eikä manipuloida. Mutta aitoa ja rehellistä katumusta Jumala on aina arvostanut, noteerannut sellaista. Se näkyy kautta Raamatun.

◦ ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. ”

◦ ”Teille ensiksi Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä, kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne." ( Pietarin saarnasta 1. helluntaipäivänä, Apt 3: 19-20, 26)

Entä Suomen kansa?

Tätä kirjoittavana esitän vakavan kehotuksen, vetoomuksen? Muistutan Niiniven kaupungin historiaa. He ymmärsivät, etteivät voineet ITSE kohtaloaan valita, saati estää JOS edessä olisi vaikkapa katastrofi? KAIKKI - kuninkaasta alkaen nöyrtyivät katumukseen ja parannukseen.

Siksi? Totean kaikella vastuullisuudella ja nöyryydellä Pyhän Jumalan ja kanssaihmisteni edessä, että vielä on tuokio, armon aikaa?

Suomen kansan edessä olevat vaiheet ovat rankkoja. SIKSI Jumala suuressa armahtavaisuudessaan koettaa puhutella, herätellä.

Kuten aina: ”Kuulkoot tai olkoot kuulematta” sanoi Jumala muinoin profeetta Hesekielille. ( Hes 2:4-10) Jumala antaa tahdonvapauden. Ei pakota.

Toki tiedän realiteetit! Tällainen info on kuin ”hyttysen” ininää (!) tässä megalomaanisessa mediamyllytysten ja maailman melskeen seassa? Mutta – joka kuulee?
14.12.2025 - Aloittaja

---------

SuomiStory 1939-1944 Sotien ääntä?

Eilen – sota?
Itkivät isät - itkivät äidit.
Itki taivas - itki maa!
Verta vuotavat sotilaat… Sielut särkyivät – koskivat haavat!
Sota-sota-sota ja viha!

Mikä on ihmisen osa?
Näen orvon, näen lesken. On isän elämä katkennut kesken!
Näen itkevät silmät ja kärsivän sydämen.
Näen särkyneet toiveet ja toivon sammuneen.

Pommikoneet tulivat - kauhua-kauhua!
Sireenit ulvoivat pommeja, pommeja, pommeja!
Lakanoiden alla juoksivat naiset ja lapset pommisuojaan.
Huokasivat peläten – katsoivat kyynelsilmin Luojaan.

Kauan – kauan sai kansa kestää kauhun aikaa.
Vuodet vierivät – aseveljet verisinä kaatuivat.
Sankarihaudoille ristit kohosivat – kummut kyynelistä kastuivat.

Huusi Suomineito taivaasta apua.
- Säästä Suuri Jumala, säästä Suomenmaa ja kansa!
Anna vapaus – anna rauha meille! Sotaan väsyneille – uupuneille.

Risti kätensä sotilas korsussa, pappi ja piispa kirkoissa.
Krusifiksiiin ortodoksi katsoi - teki ristinmerkin ja polvistui.
Pelloilla paljastivat päänsä vanhat miehet.
Polvistuivat vanhukset, naiset ja lapset.

Ei nähty ylpeätä katsetta, ei kuultu röyhkeää puhetta.
Ei sallittu Jumalan pilkkaajaa, ei rietasta kirousten latelijaa?

Oli hätä suuri! Oli murtunut kansan suojamuuri.
Oli tulelle, tuholle avoinna kansa ja maa.
Kuka tästä voisi pelastaa?

Isät, veljet ja nuorukaiset antoivat henkensä alttiiksi.
Että äidit, siskot, naiset, sukupolvet tulevaiset
maan saisivat perinnöksi.

He taistelivat viimeiseen mieheen saakka.
Oli suuri se uhraus – raskas hinta ja taakka.

Niin kuuli Jumala taivaasta huudon ja huokauksen
antoi kansalle armahduksen.

Hän käänsi tuulen ja käänsi kohtalon maan.
Koitti vihdoin vapaus – rauha lepäsi yllä Suomenmaan.

Valittiko kansa vaivojaan? Se kesti köyhyyttä – puutettaan?
Se ahkeroi ja uurasti, katsoi päivään tulevaan.
Mutta? Miten se arvosti, vaaliko vapauttaan?

Lähteet:
1) Alkuperäinen teksti kirjasta Findiastory – the end (1998)
2) Teksti kirjassa SuomiStory-2025, sivut 13-14
Em. nettikirja vapaasti luettavissa: https://suomistory-2025.fi/

By, - Aloittaja

Monikaan tuskin ihmettelee, jos ja kun kansamme edessä olisi sellaista, joka ei mukavaa?

Monet uskottelee ja elää toivajatteluissa.
Pelätään pahinta - toivotaan parasta.
Luotetaan jopa sotilasliiton "siipien suojaan"...

Voi, voi!

On ilmeistä, että Suomen tuleva tilanne on sinetöity?
Herra ei ole nähnyt ja todennut sellaisia puoltavia tekijöitä, jotka olisivat lieventäviä tai estäviä asianhaaroja?

Niin surullista ja traagista kuin se onkin...

Näin se on ollut aina historiassa.
Paatumusta, kuuroja korvia, ylpeitä sydämiä.
Itseriittoisutta.

"Ei me mitään jumalia tarvita, olemme moderneja ihmisiä!"

Kansat valitsevat osittain itse kohtalonsa valinnoillaan.