Usarin blogeissa taas selitellään. Viinikka on sinänsä ihan hyvä keskustelija ja hän tietää monista talouteen sijoittamisen osalta liittyvistä asioista, mutta valuutoista ei kovinkaan paljon, minkä osoittaa tuo keskustelunavaus
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/purran-omituinen-johtopaatos/
"Ruotsin suoritus on ollut asukaskohtaisen bkt-kehityksen suhteen Tanskaa ja Saksaa heikompi, joskin selvästi Suomea parempi ja viennin kasvunkin suhteen oikein reilusti Tanskaa heikompi"
En tiedä kehityksestä, mutta BKT/asukas on Ruotsissa edelleen korkeampi kuin Saksassa, joka sentään on teollinen jättiläinen. Tanska taas on monin tavoin paremmassa asemassa kuin yksikään muu Pohjoismaa. Sillä ei ole öljyä, mutta maa on erittäin pienikokoinen, liikenneyhteydet ovat lyhyet, joten infra tulee erittäin halvaksi. Sillä on kokoonsa nähden erittäin paljon rannikkoa, joka tarkoittaa erittäin paljon halpaa tuulivoimaa väestöön nähden ja tuulettomina aikoina halpaa norjalaista ja ruotsalaista sähköä. Tanska on taloudellisesti oikeastaan Saksan osavaltio, aivan kuten Alankomaatkin ja pääosin myös Belgia. Ruotsi ei voisi pystyä samaan millään ja ilman omaa valuuttaa Ruotsi ei pystyisi siihenkään, johon se pystyy nyt. Maahanmuutto on tullut sille todella kalliiksi, joten kilpailukyvyn parantaminen on ollut ainoa keino maksaa se. Ja se on onnistunut, Ruotsin valtio ei ole velkaantunut kuten Saksa. Tai Suomi.
Valuutan arvon heikkeneminen auttaa valtaamaan ja pitämään markkinoita ja takaa tulovirran maahan. Valuutan "vakaus" taas jättää ainoaksi keinoksi lisätä kilpailukykyä lisätä työttömyyttä ja sen avulla estää palkkojen nousua. Seuraukena on, että korkeat BKT lukemat jakautuvat kovin epätasaisesti väestöön ja köyhimmät on pidettävä hengissä sosiaaliturvalla, joka on kustannettava velaksi. Suomessa tuo näkyy erittäin selvästi. Ruotsissa niin ei ole tarvinnut tehdä, kiitos oman valuutan, ja siksi Ruotsissa ei myöskään hilluta kaduille maahanmuuttoa vastaan kuten Saksassa.
Suomi haukkasi taloudellisesti ohrakyrsää alle 10 vuodessa liityttyään euroon ja Ruotsille käy samoin, jos se liittyy euroon. Islanti vältti typeryyden ja sen BKT/kärsä on Viinikan vertailuunsa ottamia maita suurempi, mutta jostain syystä Viinikka ei mainitse siitä mitään... Islanti ei kuulu edes EU:iin.
Kauppalehti siis toteaa Tanskan menestyksen salaisuuden olevan:
"Tämä selittyy viennin reaalisen kilpailukyvyn parantumisella,
erityisesti lääketeollisuuden ja korkean teknologian tuot-
teiden menestyksell"
Suomessa on jo toistakymmentä vuotta keskitytty työttömien haukkumiseen ja kiusaamiseen sekä AY-liikeen nimittelyyn mafiaksi, koska kilpailukyky kuulema paranee vain palkkoja laskemalla, erityisesti kuulema julkisen puolen palkkoja laskemalla, vaikka julkinen puoli ei tuota vientitavaraa eikä kilpaile edes tuonnin kanssa. 1990-luvulta saakka Martti Hetemäki VVM:ssä toitotti, että tuloeroja kasvattamalla kuulema työttömyys poistuu. Tuloerot ovat kasvaneet, työttömyys on taas huippulukemissa.
Sen sijaan olisi tietysti voitu panostaa sellaisten kalliiden tavaroiden tuottamiseen, jotka menevät lähes aina kaupaksi ja joissa Intian halpatuotanto ei haittaa. Lääketeollisuudessa se tietysti tarkoittaa uusien lääkkeiden keksimistä. Niillä tienaa niin kauan kuin patentit pitävät. Kun patentti raukeaa, valtaavat halpamaiden kopiolääkkeet sen tuotteen markkinat.
Jos kerran kilpailukyvyn saa korjattua vain yksikköhintaa laskemalla, kuten EK vielä muutamia vuosia sitten toitotti, niin mikä ero siinä sitten on, menettääkö duunari ostovoimansa palkkojen laskemisen myötä vai valuutan devalvoitumisen kautta? Ainakin se, että ns "sisäisen devalvaation" seurauksena duunarilla ei ole varaa ostaa enää kotimaistakaan, koska hänen tulonsa pienenevät, kun taas valuutan heikentyessä vain tuontitavara kallistuu, ja vaikutus kohdistuu kaikkiin, ei vain palkkatyöläisiin. Todellisuudessa palkat eivät laske suoraan, vaan työttömyys lisääntyy, jolloin pudotus niiden "laiskojen" ja "tyhmien" kohdalla on todella raju. Palkkatasokin kyllä alkaa ryömiä alaspäin, kun työttömiä palkataan takaisin entistä pienemmällä palkalla.
Ruotsin, Islannin ja Sveitsin oma valuutta on toiminut erinomaisesti verrattuna suureen joukkoon vähintäänkin velassa kyntäviä euromaita.
Seuraavaksi sitten seuraava keskustelija esittää typerän kysymyksen:
"Mitenkähän Suomen ulkomaanvelan arvon kävisi, jos uusi markka devalvoituisi vaikkapa 20%"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/purran-omituinen-johtopaatos/#comment-4784271
Vastaus: ei yhtään mitenkään. Euromääräisesti velka pysyisi aivan samana. Mutta se olisi helpompi maksaa takaisin kun saisimme vallattua vientimarkkinoita euroon jääneiltä mailta. Vientimme pelkästään euroalueella kasvaisi.
Ulkomaille sijoittelijat tosiaankin hyötyvät väkivaltaisesti ylihinnoiteltuna pidetystä eurosta, mutta ei heitä ole tarpeeksi koko maata elättämään, eivätkä he halua maksaa niin paljon veroja, että koko maa heidän avullaan eläisi.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/purran-omituinen-johtopaatos/
"Ruotsin suoritus on ollut asukaskohtaisen bkt-kehityksen suhteen Tanskaa ja Saksaa heikompi, joskin selvästi Suomea parempi ja viennin kasvunkin suhteen oikein reilusti Tanskaa heikompi"
En tiedä kehityksestä, mutta BKT/asukas on Ruotsissa edelleen korkeampi kuin Saksassa, joka sentään on teollinen jättiläinen. Tanska taas on monin tavoin paremmassa asemassa kuin yksikään muu Pohjoismaa. Sillä ei ole öljyä, mutta maa on erittäin pienikokoinen, liikenneyhteydet ovat lyhyet, joten infra tulee erittäin halvaksi. Sillä on kokoonsa nähden erittäin paljon rannikkoa, joka tarkoittaa erittäin paljon halpaa tuulivoimaa väestöön nähden ja tuulettomina aikoina halpaa norjalaista ja ruotsalaista sähköä. Tanska on taloudellisesti oikeastaan Saksan osavaltio, aivan kuten Alankomaatkin ja pääosin myös Belgia. Ruotsi ei voisi pystyä samaan millään ja ilman omaa valuuttaa Ruotsi ei pystyisi siihenkään, johon se pystyy nyt. Maahanmuutto on tullut sille todella kalliiksi, joten kilpailukyvyn parantaminen on ollut ainoa keino maksaa se. Ja se on onnistunut, Ruotsin valtio ei ole velkaantunut kuten Saksa. Tai Suomi.
Valuutan arvon heikkeneminen auttaa valtaamaan ja pitämään markkinoita ja takaa tulovirran maahan. Valuutan "vakaus" taas jättää ainoaksi keinoksi lisätä kilpailukykyä lisätä työttömyyttä ja sen avulla estää palkkojen nousua. Seuraukena on, että korkeat BKT lukemat jakautuvat kovin epätasaisesti väestöön ja köyhimmät on pidettävä hengissä sosiaaliturvalla, joka on kustannettava velaksi. Suomessa tuo näkyy erittäin selvästi. Ruotsissa niin ei ole tarvinnut tehdä, kiitos oman valuutan, ja siksi Ruotsissa ei myöskään hilluta kaduille maahanmuuttoa vastaan kuten Saksassa.
Suomi haukkasi taloudellisesti ohrakyrsää alle 10 vuodessa liityttyään euroon ja Ruotsille käy samoin, jos se liittyy euroon. Islanti vältti typeryyden ja sen BKT/kärsä on Viinikan vertailuunsa ottamia maita suurempi, mutta jostain syystä Viinikka ei mainitse siitä mitään... Islanti ei kuulu edes EU:iin.
Kauppalehti siis toteaa Tanskan menestyksen salaisuuden olevan:
"Tämä selittyy viennin reaalisen kilpailukyvyn parantumisella,
erityisesti lääketeollisuuden ja korkean teknologian tuot-
teiden menestyksell"
Suomessa on jo toistakymmentä vuotta keskitytty työttömien haukkumiseen ja kiusaamiseen sekä AY-liikeen nimittelyyn mafiaksi, koska kilpailukyky kuulema paranee vain palkkoja laskemalla, erityisesti kuulema julkisen puolen palkkoja laskemalla, vaikka julkinen puoli ei tuota vientitavaraa eikä kilpaile edes tuonnin kanssa. 1990-luvulta saakka Martti Hetemäki VVM:ssä toitotti, että tuloeroja kasvattamalla kuulema työttömyys poistuu. Tuloerot ovat kasvaneet, työttömyys on taas huippulukemissa.
Sen sijaan olisi tietysti voitu panostaa sellaisten kalliiden tavaroiden tuottamiseen, jotka menevät lähes aina kaupaksi ja joissa Intian halpatuotanto ei haittaa. Lääketeollisuudessa se tietysti tarkoittaa uusien lääkkeiden keksimistä. Niillä tienaa niin kauan kuin patentit pitävät. Kun patentti raukeaa, valtaavat halpamaiden kopiolääkkeet sen tuotteen markkinat.
Jos kerran kilpailukyvyn saa korjattua vain yksikköhintaa laskemalla, kuten EK vielä muutamia vuosia sitten toitotti, niin mikä ero siinä sitten on, menettääkö duunari ostovoimansa palkkojen laskemisen myötä vai valuutan devalvoitumisen kautta? Ainakin se, että ns "sisäisen devalvaation" seurauksena duunarilla ei ole varaa ostaa enää kotimaistakaan, koska hänen tulonsa pienenevät, kun taas valuutan heikentyessä vain tuontitavara kallistuu, ja vaikutus kohdistuu kaikkiin, ei vain palkkatyöläisiin. Todellisuudessa palkat eivät laske suoraan, vaan työttömyys lisääntyy, jolloin pudotus niiden "laiskojen" ja "tyhmien" kohdalla on todella raju. Palkkatasokin kyllä alkaa ryömiä alaspäin, kun työttömiä palkataan takaisin entistä pienemmällä palkalla.
Ruotsin, Islannin ja Sveitsin oma valuutta on toiminut erinomaisesti verrattuna suureen joukkoon vähintäänkin velassa kyntäviä euromaita.
Seuraavaksi sitten seuraava keskustelija esittää typerän kysymyksen:
"Mitenkähän Suomen ulkomaanvelan arvon kävisi, jos uusi markka devalvoituisi vaikkapa 20%"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/purran-omituinen-johtopaatos/#comment-4784271
Vastaus: ei yhtään mitenkään. Euromääräisesti velka pysyisi aivan samana. Mutta se olisi helpompi maksaa takaisin kun saisimme vallattua vientimarkkinoita euroon jääneiltä mailta. Vientimme pelkästään euroalueella kasvaisi.
Ulkomaille sijoittelijat tosiaankin hyötyvät väkivaltaisesti ylihinnoiteltuna pidetystä eurosta, mutta ei heitä ole tarpeeksi koko maata elättämään, eivätkä he halua maksaa niin paljon veroja, että koko maa heidän avullaan eläisi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.