Ajattelen että selkeintä olisi kutsua niitä provosointikuviksi. Ensinnäkin provosointi on aktiivista toimintaa, ja tämän "pahesignaloinnin" (mikis muuten sellaista sanaa ei käytetä) ensisijainen tarkoitus on herättää yhteiskunnallisia vastareaktioita, jotta voidaan puolustautumalla lujittaa omia rivejä ja erityisesti suosiota omien keskuudessa.
Rasisimi tulee vasta toisena - jos jokin muu aihe provosoisi paremmin, se soveltuisi yhtä hyvin eli paremminkin kuvien aiheeksi ja tunnemoottoriksi. "Tunnemoottori" on muuten toinen sana, jonka käyttöä voisi edistää.
Mutta pohjimmiltaan syvällinen, sisäistetty ja ekpansiivinen rasismi ei ole millään tavoin välttämätön edellytys tällaisen poliittisen viestinnän käyttöön. Estojen puuttuminen rasismin käyttämiseltä poliittisena keppihevosena sen sijaan kylläkin on. Eli jos ajattelemme, että kaiken provosoinnin erityislaatu on juuri normienvastaisuus, niin parhaiten kuvia kuvaamaan sopisi
"normienvastaiset provosointikuvat".
Rasisimi tulee vasta toisena - jos jokin muu aihe provosoisi paremmin, se soveltuisi yhtä hyvin eli paremminkin kuvien aiheeksi ja tunnemoottoriksi. "Tunnemoottori" on muuten toinen sana, jonka käyttöä voisi edistää.
Mutta pohjimmiltaan syvällinen, sisäistetty ja ekpansiivinen rasismi ei ole millään tavoin välttämätön edellytys tällaisen poliittisen viestinnän käyttöön. Estojen puuttuminen rasismin käyttämiseltä poliittisena keppihevosena sen sijaan kylläkin on. Eli jos ajattelemme, että kaiken provosoinnin erityislaatu on juuri normienvastaisuus, niin parhaiten kuvia kuvaamaan sopisi
"normienvastaiset provosointikuvat".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Persut elävät provokaatioista
Eihän vassuja kiinnosta rasismi silleen. He ovat havainneet sen äärimmäisen tehokkaaksi työkaluksi poliittisen vastustajan maahan polkemiseen. Tässä tapauksessa persujen.
Vassut itse kannattavat erittäin rasistista intersektionaalisuutta. Se siitä rasisminvastaisuudesta sitten.