Itsemurhat Ukrainan armeijassa

Kiovalaisen Mariyanan tarina on sydäntäsärkevän samanlainen. Myös hän haluaa pitää oman ja edesmenneen aviomiehensä henkilöllisyydet salassa.

Hänen aviomiehensä Anatoliy tarjoutui vapaaehtoiseksi taistelemaan vuonna 2022. Häneltä evättiin aluksi hänen sotilaallisen kokemuksensa puutteen vuoksi, mutta hän "palasi jatkuvasti, kunnes he ottivat hänet", hän sanoo heikosti hymyillen.

Anatoliy lähetettiin konekivääriampujaksi Bahmutin lähelle, yhteen sodan verisimmistä taisteluista.

"Hän sanoi, että yhden tehtävän jälkeen noin 50 miestä kuoli", Maryana muistelee. "Hän palasi erilaisena; hiljaisena; etäisenä."
Menetettyään osan kädestään Anatoliy lähetettiin sairaalaan. Eräänä iltana, vaimonsa kanssa keskusteltuaan, hän teki itsemurhan sairaalan pihalla.

"Sota mursi hänet", hän sanoo kyynelten läpi. "Hän ei voinut elää näkemänsä kanssa."

Koska Anatoliy teki itsemurhan, viranomaiset kielsivät häneltä sotilashautajaiset. "Kun hän seisoi etulinjassa, hän oli hyödyllinen. Mutta nyt hän ei ole sankari?"

Mariyana tuntee itsensä petetyksi: "Valtio heitti minut tien varteen. Annoin heille mieheni, ja he jättivät minut yksin ilman mitään."

Hän on myös tuntenut leimautumista muilta leskiltä.

Hänen ainoa tukilähteensä on verkkoyhteisö, jossa on hänen kaltaisiaan naisia ​​– itsemurhan tehneiden sotilaiden leskiä.

He haluavat hallituksen muuttavan lakia, jotta heidän surevilla perheillään olisi samat oikeudet ja tunnustus.
Viktoria, jonka tapasimme Lvivissä, ei vieläkään voi puhua miehensä kuolemasta julkisesti pelätessään tuomiota.
Hänen aviomiehellään Andriylla oli synnynnäinen sydänsairaus, mutta hän vaati liittymistä armeijaan. Hänestä tuli tiedusteluyksikön kuljettaja ja hän todisti joitakin maailman kiivaimmista taisteluista, mukaan lukien Hersonin vapauttamisen.
Kesäkuussa 2023 Viktoria sai puhelun, jossa hänelle kerrottiin, että Andriy oli riistänyt itsemurhan.
"Se oli kuin maailma olisi romahtanut", hän sanoo.
Miehen ruumis saapui 10 päivää myöhemmin, mutta hänelle sanottiin, ettei hän saisi nähdä sitä.
Myöhemmin Viktorian palkkaama asianajaja löysi epäjohdonmukaisuuksia miehen kuolemantutkinnassa. Paikalta otetut valokuvat saivat hänet epäilemään miehensä kuoleman virallista versiota. Ukrainan armeija on sittemmin suostunut avaamaan tutkinnan uudelleen ja tunnustanut epäonnistumiset. Nyt hän taistelee asian uudelleen avaamiseksi: "Taistelen hänen nimensä puolesta. Hän ei voi enää puolustaa itseään. Sotani ei ole ohi."

Oksana Borkun johtaa sotilasleskien tukiyhteisöä.
Hänen organisaatioonsa kuuluu nyt noin 200 itsemurhan suremaa perhettä.
"Jos kyseessä on itsemurha, hän ei ole sankari – niin ihmiset ajattelevat", hän sanoo. "Jotkut kirkot kieltäytyvät pitämästä hautajaisia. Jotkut kaupungit eivät laita valokuviaan muistoseinille."
Monet näistä perheistä epäilevät kuoleman virallisia selityksiä. "Jotkut tapaukset yksinkertaisesti pyyhitään pois liian nopeasti", hän lisää. "Ja jotkut äidit avaavat arkun ja löytävät mustelmilla peitettyjä ruumiita."
Sotilaskappalainen isä Borys Kutovyi sanoo nähneensä ainakin kolme itsemurhaa komennossaan täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Mutta hänelle jopa yksi on liikaa.
"Jokainen itsemurha tarkoittaa, että epäonnistuimme jossain."
Hän uskoo, että monet värvätyt sotilaat, toisin kuin ammattisotilaat, ovat erityisen psykologisesti haavoittuvia. Sekä Osksana että isä Borys sanovat, että itsemurhan tehneitä tulisi pitää sankareina.

Ukrainan veteraanien oikeuksien komissaari Olha Reshetylova sanoo saavansa ilmoituksia jopa neljästä sotilasitsemurhasta kuukaudessa ja myöntää, ettei asialle tehdä tarpeeksi: "He ovat nähneet helvetin. Jopa vahvimmat mielet voivat murtua."

Hän sanoo, että hänen toimistonsa ajaa järjestelmällistä uudistusta, mutta hyvän sotilaspsykologian yksikön perustaminen voi viedä vuosia.

"Perheillä on oikeus totuuteen", hän sanoo. "He eivät luota tutkijoihin. Joissakin tapauksissa itsemurhat voivat peitellä murhia."
Kun on kyse näiden sotilaiden kunnioittamisesta sotilassankareina, hän katsoo mieluummin tulevaisuuteen.
"Nämä ihmiset olivat naapureitasi, kollegoitasi", sanoo Reshetylova. "He ovat kulkeneet helvetin läpi. Mitä lämpimämmin otamme heidät vastaan, sitä vähemmän tragedioita tulee olemaan."

Ukrainalaiset ovat typeryydessään omiaan tappaneet jos ei ole heillä ollut halua tappaa tuntemattomia ihmisiä vailla mitään vihaa muihin.
Johtonatsiväki ja jenkeille alistuneet ovat saastaista porukkaa. Heille ei ihmishenki ole minkään arvoinen kuten olette nähneet.
Nämä natsimieliset tappavat siviilejä toisin kuin venäläiset. Venäläiset ovat rauhoittamassa sairasta maata, joka teki typeryyksiä 2014 aloittaen murhat, varastamiset ja alistamisen.
Eiköhän Putin ensi vuonna pistä maan rakohon neonatsit ja kitke tuon maasta juurineen. Sitten vaan Ukraina maksamaan sotakorvauksia, maan luovutusta ehdottomasti koska maa on konkurssikypsä. On siellä väkeä vielä jälleenrakentaa maaseutua.
https://www.youtube.com/watch?v=vJyVdclQetY

Ja kaikki tuo on pohjimmiltaan barbaariryssien syytä!

Ei kukaan sotiva sotilas ole terve ja sairaana ne sieltä kotiutuu . Kouvolas varusmiespalvelus loppui niin kotiutua ajoi rekkaan päin . No hänellä ei varmaan ollut töitä tiedossa .