3 havaintoa
Tuoreista talousennusteista ja laskelmista voi tehdä ainakin kolme havaintoa loppuvaalikauden talouspolitiikan lähtökohdista.
Ensinnäkin tämänhetkisten ennusteiden perusteella pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden velkasuhteen vakauttamistavoitteeseen. Se, miten luvut lopulta kehittyvät, riippuu toki ratkaisevasti muun muassa talouskasvusta.
Toisekseen valtiovarainministeriö julkisti perjantaina tuoreet laskelmat liittyen EU:sta mahdollisesti tuleviin sopeutustavoitteisiin tarkkailuluokalle päätyvälle Suomelle. VM:n laskelmien mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa tällä hallituskaudella 0–1,4 miljardilla eurolla ja tulevalla hallituskaudella 7–12 miljardilla eurolla.
Arvioon sisältyy epävarmuutta, mutta painetta tehdä uusia merkittäviäkin sopeutustoimia tällä vaalikaudella voi siis vielä ilmetä.
Kolmanneksi nyt tulleet tuoreet ennusteet sisältävät tulevien vuosien kannalta hieman huolestuttavan luvun. Kun Työllisyysrahasto teki elokuussa maksuesityksen ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuista, niin rahaston perusennusteessa työttömyysasteen ennustettiin olevan ensi vuonna 8,9 prosenttia.
Viime viikolla julkaistussa Suomen Pankin ennusteessa päädytään peräti prosenttiyksikköä korkeampaan lukuun, sillä siinä ennustetaan ensi vuoden työttömyysasteeksi 9,9 prosenttia.
Työllisyyden vahvistuminen on ennusteissa myönteistä, mutta työttömyyden hidas sulaminen on huono asia niin kansantalouden kuin esimerkiksi Työllisyysrahaston talouden kannalta.
Palkkaverotus kevenee
Ensi vuoden alussa palkkaverotus on kevenemässä laajasti eri tulotasoilla, muun muassa ylin marginaaliveroaste alenee. Joillakin tulotasoilla muutos jää pieneksi ja joissakin tilanteissa käteen voi jäädä jopa aiempaa vähemmän. Hallituksen linjaamien veronalennusten vaikutusta syö osittain muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen nousu.
Jos työttömyys sulaa hitaasti, niin ei voi ainakaan poissulkea sitä vaihtoehtoa, että työttömyysvakuutusmaksuissa on nousupainetta tulevinakin vuosina. Tosin työttömyysturvassa tapahtuneet muutokset, työttömyyden nykyinen rakenne ja kohtuullisena säilynyt työllisyyskehitys voivat leikata näitä paineita pois.
Tuoreista talousennusteista ja laskelmista voi tehdä ainakin kolme havaintoa loppuvaalikauden talouspolitiikan lähtökohdista.
Ensinnäkin tämänhetkisten ennusteiden perusteella pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden velkasuhteen vakauttamistavoitteeseen. Se, miten luvut lopulta kehittyvät, riippuu toki ratkaisevasti muun muassa talouskasvusta.
Toisekseen valtiovarainministeriö julkisti perjantaina tuoreet laskelmat liittyen EU:sta mahdollisesti tuleviin sopeutustavoitteisiin tarkkailuluokalle päätyvälle Suomelle. VM:n laskelmien mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa tällä hallituskaudella 0–1,4 miljardilla eurolla ja tulevalla hallituskaudella 7–12 miljardilla eurolla.
Arvioon sisältyy epävarmuutta, mutta painetta tehdä uusia merkittäviäkin sopeutustoimia tällä vaalikaudella voi siis vielä ilmetä.
Kolmanneksi nyt tulleet tuoreet ennusteet sisältävät tulevien vuosien kannalta hieman huolestuttavan luvun. Kun Työllisyysrahasto teki elokuussa maksuesityksen ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksuista, niin rahaston perusennusteessa työttömyysasteen ennustettiin olevan ensi vuonna 8,9 prosenttia.
Viime viikolla julkaistussa Suomen Pankin ennusteessa päädytään peräti prosenttiyksikköä korkeampaan lukuun, sillä siinä ennustetaan ensi vuoden työttömyysasteeksi 9,9 prosenttia.
Työllisyyden vahvistuminen on ennusteissa myönteistä, mutta työttömyyden hidas sulaminen on huono asia niin kansantalouden kuin esimerkiksi Työllisyysrahaston talouden kannalta.
Palkkaverotus kevenee
Ensi vuoden alussa palkkaverotus on kevenemässä laajasti eri tulotasoilla, muun muassa ylin marginaaliveroaste alenee. Joillakin tulotasoilla muutos jää pieneksi ja joissakin tilanteissa käteen voi jäädä jopa aiempaa vähemmän. Hallituksen linjaamien veronalennusten vaikutusta syö osittain muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen nousu.
Jos työttömyys sulaa hitaasti, niin ei voi ainakaan poissulkea sitä vaihtoehtoa, että työttömyysvakuutusmaksuissa on nousupainetta tulevinakin vuosina. Tosin työttömyysturvassa tapahtuneet muutokset, työttömyyden nykyinen rakenne ja kohtuullisena säilynyt työllisyyskehitys voivat leikata näitä paineita pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eliitti tykkää kun saavat veroalejytkyjä . Eliitti Ensin on persujenkin motto .