Nykyisin Lähi-idäksi kutsutulla Levantin alueella noin 3000 vuotta sitten ihmiset palvoivat samanaikaisesti useita jumalia. Jumalilla oli omia temppeleitä ja kultakin jumalalta haettiin apua erilaisiin pulmiin.
Kirjassa kuvataan, kuinka jumalat käsitettiin usein hyvinkin inhimillisiksi eli heille kuviteltiin ihmismäinen ruumis, inhimillisiä tunteita ja jumalallisia sukulaisuussuhteita.
Nykyinen kristillinen Jumala, Jahveksi kutsuttu, oli alun perin tiettävästi jumala.
Entisaikaan sääasioilla oli paljon enemmän merkitystä ihmisen elossapysymisessä kuin nykyisin. Niinpä sään jumala oli jumalien joukossa varsin vaikutusvaltainen ja merkittävä hahmo.
Podin voi kuunnella täältä https://areena.yle.fi/1-76376828
Kirjassa kuvataan, kuinka jumalat käsitettiin usein hyvinkin inhimillisiksi eli heille kuviteltiin ihmismäinen ruumis, inhimillisiä tunteita ja jumalallisia sukulaisuussuhteita.
Nykyinen kristillinen Jumala, Jahveksi kutsuttu, oli alun perin tiettävästi jumala.
Entisaikaan sääasioilla oli paljon enemmän merkitystä ihmisen elossapysymisessä kuin nykyisin. Niinpä sään jumala oli jumalien joukossa varsin vaikutusvaltainen ja merkittävä hahmo.
Podin voi kuunnella täältä https://areena.yle.fi/1-76376828
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kun jumala ei enää asunut omassa, nyt siis tuhotussa temppelissään, katsottiin hänen muuttaneen taivaaseen.
Päinvastoin kuin monijumalaisuudessa, yksijumalaisuudessa ei ollut enää kiistakumppaneita eli niitä toisia jumalia, joten Jumalan vastapariksi keksittiin Saatana.
Tästä ei ollutkaan enää pitkä matka siihen, että kehitettiin käsitteet taivas ja helvetti. Lopulta parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua tarinaan lisättiin ajatus ylösnousemuksesta.
Kirjoittajat mainitsevat zarathustralaisuuden vain ohimennen vaikka monien tutkijoiden mukaan käsitys taivaasta ja helvetistä, viimeisestä tuomiosta yhdessä monen muun uskomuksen kanssa saatettiin omaksua juutalaisuuteen ja sittemmin kristinuskoon juuri Persian tuolloiselta valtiouskonnolta zarathustralaisuudelta.
Ajankohtainen aloitus.
pitää paikkansa.
Kas. kerrankin hyvä lanka.
Monijumalaisuus sensurointiin pois raamatusta..
https://www.youtube.com/watch?v=9IH0sCfGmeo&t=290s
Jokaisen Seinäjokisen on syytä tutustua tieteisiin.
Moni onkin jo, ainakin nuoriso. Siksi uskonnottomuus on vahvassa kasvussa.
Hyvä Pod. Faktaa tätnnä.
Ajankohtainen aloitus
Ja sopii sekularisoituneeseen Seinäjokeen.
niin sopii ja hienosti sopiikin
Juutalais-kristillisen monoteismin juuret ovat muinaisessa Levantissa vallinneessa polyteismissä, jossa uskonto toimi pragmaattisena selviytymisjärjestelmänä.
Tieteellisestä näkökulmasta jumalkuva oli antropomorfinen eli ihmiskeskeinen: jumalille projisoitiin inhimilliset fyysiset ominaisuudet, sosiaaliset suhteet ja tunne-elämä.
Merkittävin havainto on, että nykyinen monoteistinen Jumala, Jahve, kehittyi laajemmasta panteonista, jossa hän toimi alun perin erikoistuneena luonnonvoimien ja sään jumalana. Jahvella oli myös vaimo, Asera, sekä lukuisia lapsia.
Sääilmiöiden hallinta oli maatalousyhteiskunnille eksistentiaalinen välttämättömyys, mikä nosti sään jumalan hierarkkisesti merkittävään asemaan. Kristinuskon Jumala ei siis ole tieteellis-historiallisesti tarkasteltuna muuttumaton vakio, vaan pitkän teologisen evoluution ja yhteiskunnallisten tarpeiden muovaama rakenteellinen jatkumo muinaisista sääkulteista.
Tuossahan se on mustaa valkoisella.
Laitan sitten minäkin, jos sopii?
Suomessa kansakoululaitoksen luoja Uno Cygnaeus kohtasi valtavaa vastustusta pappissäädyn taholta.
Kirkko piti Cygnaeuksen ideoita veistosta, liikunnasta ja muista "maallisista" aineista turhuutena, joka vei aikaa tärkeimmältä eli katekismuksen pänttäämiseltä.
Kirkko vastusti opettajaseminaarien perustamista, koska opettajista tuli uusi, kirkon hierarkian ulkopuolinen älymystön luokka, joka kilpaili papiston kanssa paikallisesta vallasta.
Monet papit ja konservatiiviset piirit jarruttivat toteutusta vuosikymmeniä. He uskoivat, että liiallinen koulutus tekee rahvaasta "ylpeää" ja tyytymätöntä säätyasemaansa.
Pelättiin, että koulutettu kansa ei enää suostuisi raskaaseen ruumiilliseen työhön.
Kirkon vastustus kohdistui erityisesti laajaan yleissivistykseen. Kirkolle riitti "lukeminen autuuteen", eli kyky lukea uskonnollisia tekstejä
Vielä 1800-luvun puolivälissä monet papit suhtautuivat epäilevästi siihen, tarvitsiko tavallisen kansan osata kirjoittaa. Kirjoitustaidon pelättiin mahdollistavan valtiovastaisten ajatusten levittämisen ja "turhan kirjeenvaihdon".
Oppivelvollisuuslaki astui Suomessa voimaan vasta vuonna 1921, pitkälti juuri siksi, että kirkollinen ja konservatiivinen vastustus oli hidastanut prosessia vuosikymmeniä.
Juurikin noin.
Kirkko onkin vastustanut kehitystä näihin päiviin saakka.
hyvä tiede-podcast.
Kaverini Lempäälästä laittoi viestiä, että siellä äärikristityt kiehuvat tuon jakson takia.
Hyvä tiede podcast
Voihan sitä sivupersoonaa kaveriksikin sanoa.
Nykyihminen ottaa itselleen hyödyn sieltä, mistä sen kätevimmin saa, moraalista tai etiikasta piittaamatta, uskonnoista puhumattakaan.
Hyvä podi, kantsii kuunnella.
Vuoden mielenkiintoisin podcast
Pitää paikkansa.
Villen tiede pod cast
Suomen pelastus on muuttuminen uskonnottomaksi kansallisvaltioksi.
Hyvin sanottu.
Mukava podi.
Tiede-Podeja on syytä kaikkien kuunnella.
Kuuntelemaan nyt kaikki
On hyvä pod Cast. Kaikkien pitäisi tutustua tieteisiin.
Hyvä tiede-podi.
Pitäisi olla kouluissa pakollisena.