44. divisioona (ven. 44-ja gornostrelkovaja divizija), varsinaisesti 44. vuoristojalkaväkidivisioona, toisinaan suomeksi myös 44. tarkka-ampujadivisioona tai 44. ukrainalainen valiodivisioona, oli alun perin Ukrainassa koottu puna-armeijan jalkaväkidivisioona, joka oli voimassa yhtymänä 15. huhtikuuta 1919 alkaen ja 24. huhtikuuta 1941 saakka.
44. divisioona muistetaan talvisodasta, jossa se otti osaa Raatteentien taisteluihin. 44. divisioonan kotialueena oli Žytomyrin alue Ukrainassa lähellä Kiovaa.
Divisioona uudelleen muodostettiin 19. syyskuuta 1941. Suuren isänmaallisen sodan alussa sen vahvuus oli ollut 9 159 henkeä. Saksalaiset tuhosivat divisioonan syyskuussa 1941.
Divisioonan perustaminen
Nikolai Aleksandrovitš Štšors 25.5.(6.6.).1895 Snovsk – 30.8.1919
44. divisioonan edeltäjä 1. Ukrainan kapinallisdivisioona perustettiin Ukrainassa vuonna 1918. Syyskuun loppuun 1918 mennessä divisioonaan vahvuuteen kuului muun muassa 6 700 jalkaväkimiestä, 450 ratsumiestä, 14 tykkiä, 10–20 Maxim-konekivääriä ja 20–30 pikakivääriä. Divisioonan ensimmäiset komentajat ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän sisällissodassa olivat Nikolai Aleksandrovitš Štšors ja Ivan Dubovoi. Venäjän sisällissodassa vuosina 1918–1921 divisioona ansioitui.
Toinen maailmansota
44. divisioonan liikekannallepano alkoi läntisessä sotilaspiirissä 7. syyskuuta 1939. Divisioonaa täydennettiin reserviläisillä sodan ajan vahvuuteensa. Divisioonan sodan ajan vahvuudesta noin 40 % oli kaadereita, eli rauhan aikana palveluksessa olleita henkilökuntaan kuuluvia sekä varusmiespalvelustaan suorittavia ja 60 % reserviläisiä. Divisioonan esikunnan tilastojen mukaan divisioonalla oli 1. tammikuuta 1940 käytössään 530 erilaista kuorma-autoa ja 103 traktoria. Suuresta moottoriajoneuvojen lukumäärästä huolimatta divisioonalla oli myös 4 531 hevosta.
Puolan retki
Divisioona osallistui Neuvostoliiton 17. syyskuuta 1939 aloittamaan Puolan itäosien valloitukseen. Tällä ns. Puolan retkellä divisioonassa ilmeni kurinpidollisia ongelmia. Matkalla Suomen rintamalle junista karkasi 69 miestä. Divisioonan esikunnan omien tiedottajien raporttien mukaan sotilaiden mielialat olivat huonot ja he puhuivat keskenään haluttomuudestaan sotia suomalaisia vastaan.
44. divisioona muistetaan talvisodasta, jossa se otti osaa Raatteentien taisteluihin. 44. divisioonan kotialueena oli Žytomyrin alue Ukrainassa lähellä Kiovaa.
Divisioona uudelleen muodostettiin 19. syyskuuta 1941. Suuren isänmaallisen sodan alussa sen vahvuus oli ollut 9 159 henkeä. Saksalaiset tuhosivat divisioonan syyskuussa 1941.
Divisioonan perustaminen
Nikolai Aleksandrovitš Štšors 25.5.(6.6.).1895 Snovsk – 30.8.1919
44. divisioonan edeltäjä 1. Ukrainan kapinallisdivisioona perustettiin Ukrainassa vuonna 1918. Syyskuun loppuun 1918 mennessä divisioonaan vahvuuteen kuului muun muassa 6 700 jalkaväkimiestä, 450 ratsumiestä, 14 tykkiä, 10–20 Maxim-konekivääriä ja 20–30 pikakivääriä. Divisioonan ensimmäiset komentajat ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän sisällissodassa olivat Nikolai Aleksandrovitš Štšors ja Ivan Dubovoi. Venäjän sisällissodassa vuosina 1918–1921 divisioona ansioitui.
Toinen maailmansota
44. divisioonan liikekannallepano alkoi läntisessä sotilaspiirissä 7. syyskuuta 1939. Divisioonaa täydennettiin reserviläisillä sodan ajan vahvuuteensa. Divisioonan sodan ajan vahvuudesta noin 40 % oli kaadereita, eli rauhan aikana palveluksessa olleita henkilökuntaan kuuluvia sekä varusmiespalvelustaan suorittavia ja 60 % reserviläisiä. Divisioonan esikunnan tilastojen mukaan divisioonalla oli 1. tammikuuta 1940 käytössään 530 erilaista kuorma-autoa ja 103 traktoria. Suuresta moottoriajoneuvojen lukumäärästä huolimatta divisioonalla oli myös 4 531 hevosta.
Puolan retki
Divisioona osallistui Neuvostoliiton 17. syyskuuta 1939 aloittamaan Puolan itäosien valloitukseen. Tällä ns. Puolan retkellä divisioonassa ilmeni kurinpidollisia ongelmia. Matkalla Suomen rintamalle junista karkasi 69 miestä. Divisioonan esikunnan omien tiedottajien raporttien mukaan sotilaiden mielialat olivat huonot ja he puhuivat keskenään haluttomuudestaan sotia suomalaisia vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
😅🤣😂😎😅😅!!!
Ukraina ei ole milloinkaan hyökännyt Suomeen. Neuvostoliitto eli käytännössä nykyinen Venäjä on kyllä hyökännyt Suomeen useamman kerran😎
- Hävettääkö jäädä kiinn valheeta?
Eihän tuossa väitetty, että Ukraina olisi tänne hyökännyt. Joukko-osasto oli Neuvostoliiton armeijan osasto ja meni sinne mihin käskettiin.
Jos olisitte tappaneet toisenne, niin saisitte kunnioitusta! mutta ette pystyneet edes siihen. Hävettää
Ughrainan porukat tunkeituivat Suomeen se on totta ja osasto hävitettiin Raatteentiellä.