Elämänkatsomustieto on nuorille tehdyissä kyselyissä ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto. Mutta valinnan vapautta ei ole, lapsena, kohteelta mitään kysymättä kirkkoon pakkoliitetty on velvollinen opiskelemaan "omaa" uskontoa, vaikka pakkoliitetyn kirkkoon kuuluminen ei vakaumuksesta tai siitä mikä on oma uskonto kerro yhtään mitään.
Kirkkoon kuulumaton voi kyllä valita uskonnon, mutta kirkkoon kuuluva ei voi valita elämänkatsomustietoa. Homma haiskahtaa kenen tahansa nenään.
Kirkkoon kuulumaton voi kyllä valita uskonnon, mutta kirkkoon kuuluva ei voi valita elämänkatsomustietoa. Homma haiskahtaa kenen tahansa nenään.
Vastaukset 50
Vanhimmat
ArtoTTT
Mutta kirkkoon kuuluva voi erota kirkosta ja opiskella mitä uskontoa lystää.
No tuo on totta, siitä elävä esimerkki olet sinä :d
En tiedä missä porukoissa olet mutta kovin tuntuu ajatuksesi ahtaalta ja synkältä jota leimaa vielä mitä kummallisimmat marginaali seksuaali ilmiöt joista väität tulevan valtavirtaa.
Tämä tapahtuu vasta silloin kun on täysi-ikäinen eli kun lukion kolmas luokka on alkaa. Joten jos olet sitä ennen suorittanut uskonosto pari kurssia, niin sinulla ei ole oikein hyötyä hypätä toiseen junaan kesken kaiken. Koska sinun pitää silloin suorittaa kaikki sen kurssit, jotta voisit vaikkapa kirjoittaa ne ylppäreissä.
Alaikäinen ei ilman vanhempien suostumusta. Mutta 16-vuotias on kuitenkin tarpeeksi kypsä äänestämään kirkollisvaaleissa. Siis kypsä päättämään vaikkapa sen, että kannattaako liberaaleja vai konservatiivisia arvoja. Mutta ei sitä, ettei kannata kirkkoa ollenkaan. Homma haiskahtaa kenen tahansa nenään.
ArtoTTT
Vanhempien luvalla kuka tahansa voi erota kirkosta, mutta onhan sille varmasti toki jokin selitys jos alaikäinen ei ole täysivaltainen?
Tarkoitat varmaankin, että vanhemmat voivat halutessaan erottaa alaikäisen lapsensa kirkosta. Monenkaan kohdalla ei niin käy, vaikka EKT kiinnostaisi.
ArtoTTT
Eli lainsäätäjä on tehnyt virheen, kun alaikäisen uskonnosta päättää hänen vanhempansa?
Kyllä lukiolainen on kypsä päättämään uskostaan.
Osaatko antaa selitystä sille, miksi kirkkoon kuulumaton voi valita uskonnonopetuksen, mutta kirkkoon kuuluva ei voi valita et:tä?
ArtoTTT
Ev. Lut. kirkko on Suomessa julkisoikeudellinen toimija ja se on valtion kanssa tehnyt sopimuksen, että osa kirkon omille jäsenilleen antamasta opetuksesta annetaan koululaitoksen kautta. Jos joku ei halua ottaa vastaan oman seurakuntansa/uskontonsa mukaista opetusta, kannattaako silloin edes kuulua kirkkoon, mutta alaikäisen kohdalla päätösvalta on vanhemmilla.
Niinhän se on. Paitsi jos uskonnolla ei katsota olevan ole merkitystä.
Jo yläasteikäiset osaavat tuon kuutioida.
Pakotetun lapsijäsenyyden tulisi lakata 14-vuotiaana, ja oikean jäsenyyden saisi hakemusta vastaan. Ehkä huoltajan suostumus olisi hyvä saada.
ArtoTTT
Ateistien mielestä lapset on hyvä sitouttaa "jumalattomiksi" jo ennen täysi-ikää, ei ehdi kukaan vain uskoon tulla.
On siihen syynsä. Minkä kuulet olevan selitys ettei esim. 16-vuotiaan katsota olevan kykenevä päättämään itse uskostaan?
Kannatat pakkojäsenyyttä, vaikka olet tuonut esiin näkemyksenä toisaalta senkin, ettei kirkkoon jonka opetukset ovat ”vääriä” ole syytä sen turmeltuneisuuden vuoksi kuulua? Hiukan ristiriitaista taas tuokin.
Mutta kai 15-vuotias on jo kypsä aivan omaehtoiseen ratkaisuun vakaumuksensa suhteen, esimerkiksi tekemään helluntailaistyyppisen uskonratkaisunkin? Vai onko?
-a-teisti-
Lainsäädännössä on tiettyjä ristiriitaisuuksia. Alaikäinen eli kuusitoistavuotias kirkkoon kuuluva voi päättää ja tuoda esiin vakaumuksensa laadun. Osittain.
Hänet katsotaan kyllin kypsäksi itsenäisesti muodostamaan käsityksensä siitä mihin suuntaan kirkon tulisi kulkea, sillä hänellä on oikeus äänestää kirkollisvaaleissa. Hän ei voi kuitenkaan siitä päättää, ettei itse kulje kirkon kirjoissa. Jaloillaan ei siis saa äänestää, mutta änkyrää tai liberaalia saa. Onhan tässä hiukan erikoinen tilanne.
Ja uskonnostahan vanhemmat voivat päättää vain "paperilla", eivät todellisuudessa. Tilannehan ei vastaa monen kohdalla todellisuutta, on kyllä uskonto, johon on liitetty tahdottomana vauvana, mutta se ei ole "oma." Siitä kertoo korkea eropiikkikin 18 vuotta täyttäneiden kohdalla.
Toinen ristiriita on se, että valinnanvapaus toisaalta kyllä tunnustetaan, kirkkoon kuulumatonhan voi valita ET:n ja uskonnon välillä. Toisinpäin ei onnistukaan. Loogisesti ajatellen: pitäisi onnistua.
Tätä "pakkouskonnon" pakko-opiskelua on perusteltu sillä, että uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista. Ainoa asia mihin voidaan vedota, mutta kyllähän tuo nykyaikana on jo aika heppoinen selitys, todellinen syy on, ettei haluta romuttaa kirkon saavutettua etua, vaikka kirkon merkitys on lähinnä enää viitteellinen useimmille. Kristillisen yhtenäiskulttuurin aika meni jo aika päiviä sitten.
-a-teisti-
ArtoTTT
Kukapa voisi estää uskoon tulemasta, mutta esim. seurakunnan jäsenyys alaikäisellä vaatii vanhempien suostumusta.
Eikö sinun pitänyt kannattaa uskonnonvapautta, noudata siis silloin sitä uskonnonvapauslakia ja pistä nuo jatkuvat pulinat pois.
"YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, YK:n yleiskokouksen julistuksessa vuodelta 1981, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa ja muissa kansainvälisissä julistuksissa, sopimuksissa ja päätöksissä säädetään uskonnonvapauteen liittyen:[3]"
"vanhempien oikeus ja vapaus taata lastensa uskonnollinen kasvatus oman vakaumuksensa mukaisesti"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnonvapaus
Kirkon "pakkojäsenyys" ei liity uskonnonvapauslakiin. Siinäpä se pulma onkin ja on myös todettu laillisuusvalvojien päätöksin, ettei kirkon jäsenyys kerro vakaumuksesta mitään.
Et ehkä näe ristiriitoja uskonnonvapauslain kanssa, muuta kyllähän tässä asiassa niitä on.
Tämä sitten näkyy mm. piikkinä 18 vuotta täyttäneiden kirkosta eroamisissa. Olisi ehkä syytä tarkastella lakia joiltakin osin uudelleen, ajat ovat nimittäin muuttuneet. Esimerkiksi 16 vuotias olisi jo varmasti kyllin kypsä päättämään itse vakaumukseensa liittyvistä kysymyksistä.
Tätä tuskin kiistät, kun onhan näkemyksesi varmasti vapaissa suunnissa suositun uskonratkaisun tekemiseenkin se, että alaikäinenkin on monissa tapauksissa jo kypsä tuollaisen vakaumuksellisen ratkaisun tekemään?
Ei ikärajan alentaminen olisi millään tavoin ristiriidassa tuon YK:n julistuksen kanssa, kyllä alaikäisilläkin on jo täysin omassa päätäntävallassa olevia oikeuksia muutoinkin.
-a-teisti-
ArtoTTT
#Kirkon "pakkojäsenyys" ei liity uskonnonvapauslakiin.#
Ja höpö höpö.
"Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. "
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/453#chp_1__sec_2
Muistaakseni se oli se yksi rikollisryhmä joka kiinni jäätyään aina vetoaa muka siihen että tämä olisi ollut lapsen oma "tahto".
> Muistaakseni se oli se yksi rikollisryhmä joka kiinni jäätyään aina vetoaa muka siihen että tämä olisi ollut lapsen oma "tahto".
Jos millään tavoin haluat rinnastaa pedofilian kirkosta eroamiseen, on ajatusmaailmasi jo kyllä varsin vakavasti vinksallaan.
-a-teisti-
"Ja höpö höpö."
Ilmaisuni oli epätarkka, lähinnä sitä ajoin takaa, että kirkon tapa kastaa ja liittää vauvat ei sinänsä liity uskonnonvapauslakiin, vaan on itseasiassa jäänne ajoilta, jolloin kirkon valta yli kansan oli melko kiistaton.
Mutta kiistatonta on kai sekin, että nuori (ikä on sitten selvittely tms. kysymys) on täysin kykenevä tekemään ratkaisun kirkon ja uskon suhteen, jos kerran on kykenevä ns. "uskonratkaisuun", ei kai homma voi toimia vain yhteen suuntaan.
Laki on mikä on, eikä tässä siitä olekaan sinänsä kyse, vaan siitä olisiko jo aika päivittää lakia ikärajojen suhteen. Lakeja päivitetään jatkuvasti, että sikäli tuossa ei olisi mitään sen kummempaa.
Teidän viiteryhmällenne kuitenkin kyse taitaa olla jonkinlaisesta "pelastusrenkaasta", uskonto kun on yhä enemmän siirtynyt (siirretty) pois julkisesta tilasta, niin pidetään edes lapset jollakin tapaa uskonnossa kiinni niin pitkään kuin mahdollista, vaikka sitten täysin kelvottoman luterilaisen liberaalin kirkon hoteissa. Eikö tällainen ajatus taustalla ole?
-a-teisti-
ArtoTTT
Rautalangastako taas pitää vääntää:
#Yleensä henkilö liitetään kasteessa paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.#
Ja uskonnonvapaus lain mukaan juuri tästä jäsenyydestä uskonnolliserssa yhteysössä vanhemmat päättää.
Että Teiniangstissa pitäisi ohjata nuoret eroamaan kirkosta ja ateistien ja elämänkatsomustiedon "hellään" ohjaukseen?
"Teiniangsti
on teini-iän tyypillinen maailmantuska ja ahdistus, joka liittyy identiteetin etsimiseen, omien rajojen kokeiluun ja maailman monimutkaisuuden ymmärtämiseen, usein yhdistettynä vahvoihin tunteisiin ja joskus itsetuhoisuuteen – se on no)rmaali osa kasvua ja aikuistumista, jossa tunteiden säätely on vielä kehittymässä. "(tekoälyn poiminta)
Mitäs muuta laitetaan pakettiin, alkoholista ikärajat pois? 16 vuotiaat baariin olutta litkimään ja "rakastavia" ihmissuhteita luomaan, ei tietenkään teräviä ennen kuin 18 vuotiaana, entäs tötsyttely lailliseksi? Lapsille ikärajaton seksi lailliseksi, lapsi tietysti "itse" päättää? jne.
Turhaan vääntelet rautalangasta. Pointtihan tässä on nyt se, voisiko ikäraja olla alhaisempi itsenäisesti uskonnolliseen yhteisöön kuulumisen suhteen. Sitä tässä olen pohtinut.
Kirkkoon "pakkoliittämistä" en ole ollut "kieltämässä", siitä meuhkaaminen on lähinnä teidän vapaa suuntalaisten puuhaa. Se lapsikaste... Kasteenhan kautta kirkkoon liitetään.
-a-teisti-
"Mitäs muuta laitetaan pakettiin, alkoholista ikärajat pois? 16 vuotiaat baariin olutta litkimään ja "rakastavia" ihmissuhteita luomaan, ei tietenkään teräviä ennen kuin 18 vuotiaana, entäs tötsyttely lailliseksi? Lapsille ikärajaton seksi lailliseksi, lapsi tietysti "itse" päättää? jne."
Taas lähtee pahasti lapasesta... Vastaapa tähän: onko 16-vuotias kypsä tekemään uskonratkaisun:
a) Uskon Jumalaan
b) En usko Jumalaan
Molempiin kykenevä, ei kumpaakaan, vain toiseen. Kumpaan ja miksi?
-a-teisti-
Mitään pakottavaa tarvetta ei ole määrätä toiselle ihmiselle uskontoa missään vaiheessa. Sellainen mielivalta on törkeää ja vastoin uskonnonvapauden perimmäistä ideaa.
Mikä on sinun mielestäsi uskonnonvapaus? Tai uskonvapaus? Kenties se, että uskoo sellaiseen tahoon, jota ei ole olemassa? Onko se uskonnollisuutta? En ole TTT.
Onko maailma törkeää? Tapahtuuko törkeää?
Mä vaan sanon. Älä hukkaa avaimiasi! Muuta en sano.
ArtoTTT
Kuka on, kuka ei ole ja kysymyskin on väärä, alakerran isäntäkin uskoo että Jumala on olemassa tai paremminkin tietää. Oikeampi kysymys on, että haluaako ihminen antaa elämänsä Jumalan käsiin ja lähteä Häntä seuraamaan, siis kuuleeko ihminen kutsun ja vastaako siihen myöntävästi vai kieltävästi. joku on kuullut kutsun jo seitsämän vuotiaana, joku aikuisuudessa, joillakin se on hukkunut "jumalattomaan" elämään. Sitä mitä ihmisen ja Jumalan välillä tapahtuu, tuskin kukaan pystyy kontrolloimaan, mutta uskonnolliseen liikkeeseen tai seurakuntaan liittyminen edellyttää edelleen vanpempain suostumusta kuten uskonnonvapaus sanoo.
Onko RAKKAUDELLA rajat? (keskustelun "ulkopuolinen osapuoli). Säännöt?
" ...
ArtoTTT
Edelleen uskonnonvapauslaissa on selkeästi sanottu:
"vanhempien oikeus ja vapaus taata lastensa uskonnollinen kasvatus oman vakaumuksensa mukaisesti"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnonvapaus
Mutta kun ateisteille uskonnonvapaus ei käy, se on vain välivaihe kohti uskontokieltoa, kuten Neuvostoliitossa ennen ja nykyään Kiinassa.
Siis ylistetyllä RAKKAUDELLAKIN rajat? Sillä niin on nämä kolme: "Usko, Toivo, Rakkaus."
Paljon herjatun Paavalin kirjoittamana. Se kun oli joidenkin mielestä ainoastaan pateettinen valehtelija. No. Eteenpäin. Kevättä kohti. Ja valoa.
" MItähän muuten se apostoli Paavali valehteli?"
”Mutta kun ateisteille uskonnonvapaus ei käy, se on vain välivaihe kohti uskontokieltoa…”
Nyt on jo harhaista. 😁
-a-teksti-
Harhaista? Muy bien. Mitä voi voittaa? Mitä hävitä? Sillä kaikki on jo luvattu.
Myllertääkö maailmalla? Onko askelia? (sivullisen heitto).
Helppohan meillä täällä Suomessa on turpaamme enemmän tai vähemmän soittaa uskontokielloista, kylläkin ihan aiheellisesti, ja skenaarioista. Kuin maailmalla.
Tutkikaa sydämiänne, tutkikaa motiivejanne.
-teksti myös ja teisti- A tai B
Entä jos Jumala ei koskaan kutsu?
Entä jos Jumala ei koskaan kutsu?
Ei vaan aito valinnan- ja uskonnonvapaus on tässä se asian ydin. Nyt se ei täysin toteudu. Pitäsi kirkon jäsenyydestä huolimatta olla oikeus opiskella vaikka 'joogia' jos se lailla uskonnoksi määritellään, kuten laitauskovien kansalaisaloite vaatii.
On muuten taas kansalaisaloite, jonka höynät laatijat eivät ole viitsineet käyttää edes viittä minuuttia sen selvittämiseen, olisiko tuollainen edes mahdollista. Eihän se ole.
viimeinen päivä erota kirkosta vai ehtiikö vielä huomenna ?
Ainahan siitä ehtii erota , etenkin kun homma on tehty nykyään helpoksi. Eikä siinä mitään se on ihan oikein jos ei halua kuulua kirkkoon niin sitten eroaa.
Onko sillä nyt mitään väliä opetetaanko riitelevää ja herjaavaa kristinuskoa tai elämänkatsomusta.
Joskaan ei kukaan elämästä mitään ymmärrä, eikä kävele yhtään viisaampana kaupungin kadulla oli jotain siitä hänelle yritetty opettaa tai ei.
"Onko sillä nyt mitään väliä opetetaanko riitelevää ja herjaavaa kristinuskoa tai elämänkatsomusta."
On. Uskonnossa painotetaan oman uskonnon tietoja, et:ssä annetaan laajempaa kuvaa elämänkatsomuksista.
Vauvana pakkoliitetylle se ”oma” uskonto ei hain välttämättä ole se oma uskonto.
Jos homma haiskahtaa nenään, niin anna haista. Se ole sen kummempaa.
Uskonnossakin luetaan ja opiskellaan muitakin uskontoja, kuin kristillisyyttä.
Ja äitikin voi kysyä neljän ikäiseltä lapseltaan, mitä hän HALUAISI syödä.
Voitteko kuvitella. Ja mitä lapsi haluaisi puettavan päällensä. Voi hyvää päivää!
Mäkin haluaisin Rolls-Roycen sunnuntai autoksi. Helikopterin. 4-vetoisen audin lumikeleille ja tiistaipäiväksi 2. paikkaisen mersun. Ja vielä 4 muutakin automerkkiä. Ja CAT:in kurottajakin se vasta jotakin olisi lumitöihin. Vähän suhteellisuudentajua asioihin.
Uskonnossa siis opiskellaan muutakin uskontoa, kuin kristillisyyttä. On noita elämänkatsomustietoja jo ollut 80-luvulla.
Miksi eri uskonnoille on omat ryhmät, jos kaikissa ryhmissä opiskellaan samata asiat?
Meille ainakin opetettiin UE, siis uskontotunnilla jo yläkoulussa eri uskontoja hindua, muslimisiutta, budhalaisuutta, Brahmaa, Visnua, Sivaa. Juutalaisuutta, eikä kukaan tehnyt ongelmaa, jos laulettiin päättäjäisissä suvivirsi, käytiin joulukirkossa, joulunäytelmässä näyteltiin poikkeuksetta jouluevankeliumi vanhimpien esittelemänä. Toki joulupukkia ja joulumuoria, tonttuja unohtamatta. Ja nyt vedetty tämä touhu ihan pöhlöyden partaalle joittenkin typeryksien toimesta. Ja päivänavaukset salissa perjantai-aamuisin. Eikä ne aina ollut niin virrenveisuuta. Joskus sitäkin kyllä.
Siis nyt herääkin aito kysymys ja huoli: "Koituuko myötätuntomme meidän kohtaloksemme."
Tuo oli muslimimiehen suusta sanomana.
Mikä tapahtuu ensin uskonnon opetuksen suhteen?
A) Tulee uskonnonvapautta kunnioittava valinnan vapaus.
B) Tulee yhteinen katsomusaine
C) Elämänkatsomusta opiskelee yli puolet, kun nuorten kirkkoon kuuluminen laskee nopeasti.
Onko sulla lasipallo? Vai mistä ennusteesi ennustit? Tai profetoit. Luetteko ollenkaan uutisia? Luetteko edes itseänne ja toimintanne aikaansaannoksia? MIKÄ hyöty?
Sen sanon Perkele riivaa Perkelettä lapsia ja tulevaisuutta ajattelemata. Voisiko se olla niin simble homma?
Kysyttiinkö asiaa musliminuorilta?
Laitakristillisten huoli yhteiseen katsomusaineeseen siirtymisestää on heidän vinkkelistään aiheellinen, koska se uhkaa kristinuskon hegemoniaa. Ehkä sama huoli on muslimeilla.
Kun uskontoja käsitellään neutraalisti ja tasaveroisesti, oppilaille syntyy helposti kuva, että kristinusko (tai islam) on vain yksi uskonto muiden joukossa, jolloin uskovaissten kannalta riskinä on, että ateismi tai uskonnottomuus nähdään helpommin "normaalina" eikä ainakaan vanhempien uskontoa illmiselvästi laadullisesti muista eroavana.
Toinen, mutta ehkä keskeisempi asia on, että tätä kuvaa voi pitää perustellusti oikeana. Ja jos se on oikeampi kuin omien vanhempien uskonnon (kristinusko, islam jne) ainutlaatuisuuden korostaminen, niin pitäisikö koulussa lapsille puhua niin totta kuin osaa?
Nyt heittolaukaus. " Jospa täältä ei niin yhdellä kuolemisella selviäkään?" Tämä on raju, mutta aiheellinen. Mistä tietäisimme.? Tai sitten selviää yhdellä kuolemisella. Tai kahdella.
Oletko ajatellut asiaa koskaan niin? Tämä maailma on sairas maailma. Siitä ei pääse mihinkään.
"Kun uskontoja käsitellään neutraalisti ja tasaveroisesti, oppilaille syntyy helposti kuva, että kristinusko (tai islam) on vain yksi uskonto muiden joukossa, jolloin uskovaissten kannalta riskinä on, että ateismi tai uskonnottomuus nähdään helpommin "normaalina"..."
Niin, toisaalta eivät nuoret ole niin umpiossa, etteivätkö seuraa sitä, mitä muut ovat mieltä.
Olen sitä mieltä, että tunnustuksellinen uskonnon opetus pitäisi siirtää eri kirkoille ja yhteisöille.