Kyläkoulut ja vuodeosasto

Hurraa! Vuoden ensimmäinen kepusossu on aloitettu!
Tästä on kiva jatkaa kesää kohti.

Niinpä juuri :-) ,Taakaleet ei huilaa .

Onhan se hyvä että kuntalaiset tietää nyt että keput ja sossut yhdessä lopettavat vuodeosaston Ilmajoelta. Lopettavat kyläkouluja ja keskittävät, vaikka toreilla puhuvat ihan muuta. Äänestäjä on kepusossuille pelkkää karjaa.

Kyllä joo kepusossu syytökset taas käyvät kuumana heti alkuvuodesta!
Koneisto ei lepää koskaan!!!!
Tällä Ilmajoki nousuun 2026!!!!

Kepusossujako ei saisi kritisoida, ainoastaan persuja?

Minusta on ihan oikein että keskustaa ja sosialisteja arvostellaan koska he ovat äänestyksessä lopettaneet Ilmajoen vuodeosaston ja kannattavat kyläkoulujen lopettamista.
Aiheellista kritiikkiä ja niin, en ole kyllä koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen.

Ilmajoella on kieltämättä Etelä - pohjanmaan tyhmimmät persut

Kannattaa ruveta käymään raveissa.

Ollaan poikien kans tästä juteltu notta elämältä lähtee pohja pois kepusossun lopettamisen myötä. Siitä on ollut jo vuosikausia apua mielenterveysongelmiin.
Ja monta tärkeää yhteiskunnallista ongelmaa on sen avulla saatu ratkaistua.

No tuota mehän voisimme hyvässä hengessä tällä palstalla kehua esim keskusta puoluetta kaikki kertoo yhteen hyvän asian kepussa minä voin aloittaa ei ku en näemmä viikkaa jäävään itseni vapaaehtoisesti

Pääasia että täyttömaat ajetaan veljesten monttuhun.

Kyllä se ny fakta on ettei noita pikku kylien kouluja kannata pitää käytössä kulut liika kovat. kaikki maakunnan pääkouluun lisä siipi siihen saa ruuat,terveys tarkastukset,opetukset ym..valvonnan samaan pihaan. kyllä noita ison määrän kouluja on pitkin suomea

Persut ei perusta faktoista. Toisten moittiminen tärkeämpää kuin asioista keskusteleminen .

Nopassa 22 oppilasta ja kaksi opettajaa. Opettajien palkat n 65000 vuodessa. Kuluja tulee per oppilas raakasti enemmän kuin muualla.

Ei riitä.

Koskenkorvan koulun hinta oli jotain 12 miljoonaa euroa. Kun kunnalla ei ole rahaa, se rakennetaan velkarahalla. Korkomenot 3,5% = 420000e/ ensimmäisenä vuotena.
Sillä rahalla pyörittää Luoman ja Nopan kouluja.

Se vähän ihmetyttää kun Koskenkorvan koulu on ihan kunnossa oleva koulu pahasti toki muuttotappioalueella.
Jätetäänkö se väistötiloiksi vai siirtyykö sinne vuodeosasto?

Koululakkautukset eivät synnytä säästöjä, eivät ratkaise elinvoiman tilaa, betonisoivat negatiivisen kehityskulun, menot ovat kasvaneet isoja kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa voimakkaasti.
Edellytetään vaihtoehtolaskelmia. Nyt laskelmat vaikuttaa tarkoituksenhakuisilta, virheellisiltä ja liioitelluilta. Laskelmat on tehty huolimattomasti. Virheellisesti tehtyjen laskelmien mukaiset säästöt eivät ole niin merkittäviä kuin on väitetään.
Esimerkiksi kuljetuskustannukset on selkeästi alimitoitettu.
Tilastollisessa analyysissä (KARVI) koulujen lakkautusten vaikutus kunnan talouteen ja elinvoimaan on hyvin tapauskohtainen, eikä lakkautuksia voi yksiselitteisesti sanoa säästävän rahaa tai parantavan elinvoimaa kunnissa.
Ei ole näyttöä siitä, että pienien kyläkoulujen sulkeminen olisi yleisesti tai automaattisesti parantanut kunnan kokonais­taloutta pitkällä aikavälillä — koska säästöjä voivat syödä mm. kuljetuskustannukset, elinvoiman heikkeneminen ja palveluverkon kutistuminen.

Väitteet siitä, että pienten koulujen lakkautukset eivät toisi todellisia säästöjä tai että ne automaattisesti heikentäisivät kunnan elinvoimaa, ovat yksinkertaistavia ja osin harhaanjohtavia. Kunnilla ei ole varaa ylläpitää rakenteita, jotka eivät vastaa väestökehitystä, taloudellista todellisuutta eikä oppilaiden yhdenvertaisia oikeuksia laadukkaaseen opetukseen.

Pienten koulujen kustannukset oppilasta kohden ovat kiistatta korkeammat kuin suuremmissa yksiköissä. Tämä johtuu kiinteistöjen ylläpidosta, vajaakäytöstä, opetuksen järjestämisen jäykkyydestä sekä tukipalveluiden tehottomuudesta. Näitä rakenteellisia ongelmia ei korjata vetoamalla yhteisöllisyyteen tai toiveajatteluun. Kuljetuskustannusten korostaminen ei muuta kokonaiskuvaa: ne ovat vain osa yhtälöä, eivät sen ratkaiseva tekijä.

On perusteetonta väittää, että kouluverkkopäätökset perustuisivat huolimattomiin tai tarkoitushakuisiin laskelmiin. Todellinen tarkoitushakuisuus näkyy siinä, että vastustajat sivuuttavat systemaattisesti oppilasmäärien laskun, kiinteiden kustannusten kasvun ja kunnan taloudellisen kantokyvyn rajat. Vaihtoehtolaskelmia voidaan aina esittää, mutta mikään niistä ei muuta perusfaktaa: alikäytettyjen koulujen ylläpito ei ole kestävää.

KARVIn toteamus siitä, että vaikutukset ovat tapauskohtaisia, ei tue väitettä lakkautusten hyödyttömyydestä. Se nimenomaan edellyttää, että kunnissa uskalletaan tehdä päätöksiä paikallisen todellisuuden pohjalta. Monissa kunnissa kouluverkon keskittäminen on ollut välttämätön edellytys talouden hallinnalle – ja niissä kunnissa, joissa päätöksiä on lykätty, ongelmat ovat vain syventyneet.

On myös rehellistä todeta, että elinvoimaa ei rakenneta ylläpitämällä vajaakäytössä olevia koulurakennuksia. Elinvoima syntyy työpaikoista, toimivasta taloudesta ja kyvystä tarjota laadukkaita peruspalveluja koko kunnassa. Kunnan talouden ajautuminen pysyvään alijäämään olisi elinvoimalle huomattavasti tuhoisampaa kuin hallittu kouluverkon tiivistäminen.

Kouluverkkoa koskevassa keskustelussa unohtuu usein oppilaiden näkökulma. Suuremmat kouluyksiköt mahdollistavat laajemman opetustarjonnan, paremman tuen oppimisvaikeuksiin, toimivan oppilashuollon ja yhdenvertaisemmat lähtökohdat jatko-opintoihin. Näistä eduista ei voida tinkiä vain siksi, että halutaan välttää vaikeita päätöksiä.

Pienten koulujen lakkauttaminen ei ole ideologinen valinta, vaan vastuullista päätöksentekoa. Vastuu tarkoittaa sitä, että rakenteet sopeutetaan todellisuuteen eikä todellisuutta yritetä pakottaa vanhoihin rakenteisiin. Kunnan tehtävä ei ole säilyttää kaikkia palvelupisteitä hinnalla millä hyvänsä, vaan turvata kestävä talous ja laadukas opetus myös tulevaisuudessa.

Ongelma on osaamattomuus kunnan johdossa, myös sivistysosastolla.

Pian loppuu vuodeosasto, samoin kyläkoulut.
Kiittäkää kepusossuja.

Ryhmäkuri ei liity tähän millään tavalla. Mutta kiva tietää.

Turusta kaikki koulut ja terveyspalvet Helsinkiin. Tunninjunalla ei kauan mennä kouluun täällä landella ihan normi koulumatka.